Tietyt suosikit joita alan kuunteleen ottaa oma aikansa eli onko teillä myös sama juttu joidenkin

toi anssi kela esim menee näin että vuonna 2001 jokseenki veljeni osti kelan debyyttikiekon nummela niin sitä veljeni kuunteli usein ja minä tuumailin "onpas varsin tylsää musaa ja heppoista" mutta noin vuonna 2011 olin jo eri mieltä että tuumasin että osaahan se jumankaut tehä pätevää musaa .Kypsyttelyssä meni siis aikaa, noin 10 vuotta ennenkuin otin hänen musan vastaan paremmin. Alussa tuntui jopa kornilta ja tylsältä .

Irwin goodmanin musaa en voinut sietää suurinta osaa elämäni aikana kunnes noin 5 vuoden ajan se on ollut jonkun verran suosiossani.

On ne tietyt musanimet joita kuuntelen enemmän ja toisia en yhtä paljoa.

sitten timo rautiainen &trio niskalaukauksen yksi levy oli hyllyssäni lähinä pölyä keräämässä kunnes ostohetkestä kaksi vuotta etiäpäin aloinkin sitä kovasti luukuttamaan. =) ja sitten kuuntelinkin 4 vuoden ajan sitä usein.

kolmas nainen ura 38 maamerkkiä kokoelmasta lähti liikkelle mun kolmas nainen fanitus ja ihan heti alkumetreillä se bändi tuntui heti niin omalta. Ruutupaitarock.

Aikansa meni kypsyttely suomi-iskelmämusan kohdalla mut sitten noin 10 vuotta sitten aloin kuunnella enemmän suomi-iskelmäartisteja kuten matti esko eli pääosin 70-luvun matti eskoa ja kari tapiota sekä paula koivuniemeä , eija kantolaa, marion rungia ja dannya. Dannyn levyjä ostin lyhyen ajan sisällä muistaakseni 4 kappaleen verran (kaikki kirpputoriostoksia paitsi yksi tais olla musakauppaostos).

klamydian musa upposi heti eli eka C-kasetti jonka sain naapurin juhalta lainaan oli tippurikvartetti ja sitten kaksi muutakin c-kasettia sain pian lainaan eli pää kii painajainen ja masturbaatio ilman käsiä ja elettiin vuosien 1994-1995 aikajaksoa. Ja sitten 95 kesällä Juhalta sain lainaan siittiöt sotapolulla CD levyn ja pian ostin sitten itselleni sen levyn. 96 talavella jouluaattona äiti osti joululahjax klamysutra c-kasetin. Että kyllä siinä varhaisnuoruus&teinivuodet meni paljon klamydian musan tahdeissa ja pikkuveli se aina irvisteli hieman eli vaivaantuneena kuunteli ja etenkin silloin kun kuuntelin isoserkultani lainaksi saatua lahjamattomat cd-levyä kun sanoi että onpas tosi yksitoikkoisia etenkin nuo levyn 8 ensimmäistä biisiä lukuunottamatta kappaletta ruotsalainen oopperalaulaja jossa hän kehui kertosäettä ja kertosäkeen rumpusovitusta jossa kape toni pitkäsalo osoittaa ilmavaa soittoa.

Suhde klamydiaan loppui vuonna 2005 ja siinä oli 5 vuoden tauko etten kuunnellut ollenkaan. Tarkkaa syytä en ossoo sanoa. Se vain alko tuntua ehkä hieman kornilta silloin että piti jotain muuta enempi kuunnella. Alkoi ehkä tossa vaiheessa ja vähän ennen vuotta 2005 klamydian musa mennä huonompaan suuntaan mutta tekosyyhän seon, koska oisin voinu tietenki kuunnella niitä alkupään klamydian levyjen biisei, mut se lopahti se klamydian musan kuuntelu (kuin seinään).


kolmas nainen ja cmx on olleet sitten semmosia että molempien kuuntelut aloitin joskus 2000 kevväällä ja koskaan ei ole ollut taukoa niiden kuuntelussa ja joka viikko molempia pitää kuunnella vähintään kerran. Kaksi muuten täysin erityylistä orkesteria kun toinen ottanut musajuurensa suomirokista ja amerikkalaisesta rock-musasta kun taas cmx on imenyt vaikutteita niin kotimaisesta musasta kuin itämaisesta musasta (esim venäjä, tsekki ja aasian seutu). CMX ;n musan kohdalla todettakoon semmone, että aloin kyllästyä hieman noin 3 vuotta sitten cmx;n rautakantele levyn jälkeisiin levyihin eli semmonen huomautus kuitenkin että minusta cmx;n nerous piilee siinä että rautakanteleeseen asti ne teki semmosta alkukantaista musataidetta joka puhuttelee minua! Bändi varmaankin rikasti musasoundia &juttuja rautakanteleen jälkeen, mutta ne menetti paljon alkukantaisuudessa ja luovuudessa ja sitten joskus 2010 luvun aikana ja 2020 luvulla cmx;n musasta on lähtenyt viimeisetkin luovuudet pois ja koukut kun esim seitsentahokas ja mesmeria levyillä ei ole luovuutta ollenkaan ja ne koukut puuttuu möys käytännössä kokonaan.

Hausmyllyn musaan törmäsin ekan kerran vuonna 91 syksylä eli isäni pomo antoi ilmaiseksi schysteemi c-kasetin minulle&veljelleni. Siitä alkoi suhde bändin musaan joka kestänyt vuodesta 91 tähän päivään, mut täytyy sannoo että hausmylly menetti parhaan teränsä joskus tahdonvoimaa levynm jälkeen, mut vielä speedwaylla ja osittain scumbackilla kuuluu hyviäkin ideoita ja myös sateesta aurinkoon levyllä pidän siitä että kappaleissa on ideaa mut sateesta aurinkoon jälkeen alkoi minusta bändillä ihan selkeästi isompi rahastuksen haku että alkoi tinkiä jo liikaa laadusta miellyttäkseen yleisöä jolloin musan laatu alkoi kärsiä liikaa. Kylläpä se niin on että kun hausmyllyä kuuntelen niin luukutan niitä tiettyjä levyjä kuten tahdonvoimaa, schysteemi, reschysteemi, hausstoori 90-94 kokoelma ja sä oot jees sekä rakastaa, ei rakasta sekä peilipallo+ speedway

klassiseen musaan suhde oli se että "no thank ei kiitos" ja se oli suurimman osan elämästäni (olen 42v) mut noin 10 vuotta sitten aloit tutkia klassista musakenttää laajasti ja sieltä eroittui tiettyjä klassisen musan nimiä kuten unohdettu aliarvostettu brittisäveltäjä arnold(arnoltti) bax, jenkkisäveltäkaksikko charles ives ja george rochberg, tunnetut ja arvostetut wolfgang amadeus mozart(mozartti!), ludvig van beethoven ja franz schubert sekä pianolle, harpulle ja huilulle sekä viululle usein säveltänyt fanny mendelssohn ja lisäisin vielä italialaissäveltäjä anton vivaldin sekä suomisäveltäjä aarre merikannon jonka ooppera juha mykistävä lähinnä. eräs toinenkin suomisäveltäjä on säveltänyt juha-oopperan ja se on myös huikea, lähinnä aarretason teos mut en muista säveltäjän nimmee ja klassiselta musakentällä ihastuin myös näihin seuraaviin; enemmän avantgarde säveltäjäksi todetut leif segerstam(tosin suhde hänen musaan on 4 vuoden aikana hiipunut melkein olemattomiin kun teosten liika yksiulotteisuus ja samankaltaisuus sekä sisällön heikkous alkoi väsyttää mut ehkä vielä uudelleen saan kipinän hänen musaa kohttaan), györgy ligeti, khrysztof penderecki, kaija saariaho, delia derbyshire(perehtyi enemmän elektroniseen klassiseen avantgardetaiteeseen), gloria coates(USA:lainen elektroniseen avantgardetaiteeseen perehtynyt) ja erityisen kova innostus avantgarde klassisen huikeaan neroon pierre henryyn jonka kokeellisuus tekkee ison vaikutuksen

ja modern klassiselta puolelta semmoset nimet kuin; erkki melartin, helvi leiviskä, tai vaikkapa romanialainen eräs säveltäjä jonka nimi ei tuu mieleen nyt (pahus vie!) hetkinen odottakaas en muista, mut aliarvostettu on

piano klassiselta puolelta nostan esille fanny mendelssohnin, clara ja robert schumannin (pariskunta oli tietääkseni) ja chopinin.

eli siis kaikkiin noihin klassisen musan nimiin on suhde aika kova ja etenkin pierre henryn musaan ja se romanialainen säveltäjä sekä eräs anton vivaldin levy jossa hän esittäää pääosin viululla tyypillisiä nopean muuttuvan vivahteikkaita italialaistyylisiä klassisen musateoksia ja suhde myös koko ajan suurenee brittisäveltäjä arnold baxiin kuin myös jenkkisäveltäjiin george rochberg &charles ives ja vielä nostaisin esille gloria coatesin jonka levyn in autumn ostin 6 vuotta sitten ja jota on tullut kuunneltua aika paljon jossa osa levyn teoksista on kovvaa valuuttaa =)

Jos pitää valita kuka on se klassisen kentän mun suurin lemppari ja jonka musaa kaikkein eniten kuuntelen niin kyllä se taitaa olla tuo pierre henry.

sitte yks musanimi eli bänti nimeltä mamba joka muistaakseni turkulais tai porilaisbändi. Pahus vie blackoutti iski eli en muista mut pitäs kyl tietää/muistaa hah, mut minulla onkin ADHD -mieli hah!

Niin että kesti kauan kypsytellä kunnes aukesi heidän ideat minulle. Tuntuu että koko ajan bändin soitto paranee vuos vuojelta. Että suhde mambaan oli kauan se "no thank täyttä kuraa koko musa " ja en ollut ostanutkaan yhtään mambatuotetta mutta vasta vuonna 2010 ostin ekan mambalevyn joka oli pitkä vapaa (92). Siitä alkoi mamban musaan hyvä suhde joka kestänyt vuojest 2010 tähän päivään ja oikeestaan vain suhde heijä musaan on syventynyt eli nykyään yks suurimpia lemppareitani. Esim vuonna 2001 bändi tuntui minusta yhdentekevältä ja kovin heppoisen köykäiseltä jonka arvion perusta oli hatara kuultuaan ne muutamat tylsät ja köykäiset radiohitit enkä tarkoita radiohittejä lauantai-iltana ja saa koskettaa vaan viitaan erityisesti sellaiseen hirvitykseen kuin valokuvia ja vielä on kesää jäljellä jotka on nykyäänkin lähinnä kidutusta kuunnella ja koska kidutusta kuunnella niitä, niin enpä ole kuunnellutkaan niitä mut kun kuuntelen mambaa niin ne on ne tietyt kappaleet joita luukutan ussein kuten esim eilinen tyttö ja takahuoneeseen.