Veneessä on 2 perinteistä lyijyakkua. Voiko toisen tilalle laittaa agm-akun, eli voiko sitä ladata tavallisella venemoottorin laturilla? Voiko niitä sitten ladata samaan aikaan, vai pitääkö sitten valita kytkimestä vain jompikumpi?
Agm + tavallinen akku
Anonyymi-ap
94
698
Vastaukset
- Anonyymi
Voi, mutta turha laittaa AGM.
- Anonyymi
Jos se kestää paremmin syväpurkauksia niin se kannattaisi koska siten saisi ikäänkuin isomman akun pienemmässä koossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos se kestää paremmin syväpurkauksia niin se kannattaisi koska siten saisi ikäänkuin isomman akun pienemmässä koossa.
AGM ei sinänsä kestä paremmin syväpurkauksia. Kaikista lyijyakkutyypeistä löytyy hyvin ja huonosti syväpurkauksia kestäviä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
AGM ei sinänsä kestä paremmin syväpurkauksia. Kaikista lyijyakkutyypeistä löytyy hyvin ja huonosti syväpurkauksia kestäviä.
Ne kestä kaikki syväpurkausta huonosti tai vielä huonommin. Ikäänkuin isomman akun pienemmässä koossa saa vaihtamalla litiumiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne kestä kaikki syväpurkausta huonosti tai vielä huonommin. Ikäänkuin isomman akun pienemmässä koossa saa vaihtamalla litiumiin.
Juu, mutta ei plug in play, vaan vaatii monen moista...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, mutta ei plug in play, vaan vaatii monen moista...
Se riippuu täysin lähtökohdista ja akuston mitoituksesta. Itse laitoin perämoottoriveneeseen litiumin kaksoisakkujärjestelmän tilalle plug and play eikä mitään ole hajonnut. Enemmän kapasiteettia, vähemmän painoa, kompaktimpi, yksinkertaisempi asennus.
- Anonyymi
Voiko litium-akkua ladata tavallisella Yanmar-dieselin laturilla, entä voiko ladata litiumia ja lyijyakkua yhtaikaa?
- Anonyymi
Voi, tietyin reunaehdoin, mutta kumpikaan ei ole suositeltavaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi, tietyin reunaehdoin, mutta kumpikaan ei ole suositeltavaa.
Miksi ei ole, ja millä reunaehdoilla? Millä sitä ladataan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi ei ole, ja millä reunaehdoilla? Millä sitä ladataan?
Jos jännitteet on tasattu voi akut yhdistää, muuten syntyy suuria virtoja. Isoa litiumakustoa tyhjästä täyteen ladattaessa saattaa Yanmarin laturi kärähtää. Siksi on suositeltavaa, että Yanmarin laturi lataa lyijyakkua ja litiumin ja lyijyakun välissä on dc-dc laturi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos jännitteet on tasattu voi akut yhdistää, muuten syntyy suuria virtoja. Isoa litiumakustoa tyhjästä täyteen ladattaessa saattaa Yanmarin laturi kärähtää. Siksi on suositeltavaa, että Yanmarin laturi lataa lyijyakkua ja litiumin ja lyijyakun välissä on dc-dc laturi.
Mistä Yanmareista puhutaan. Noissa on ollut 35 A, 60 A ja yli 100 A latureita. Laturi ei pysty antamaan nimellisvirtaansa enempää. 35 A laturi ei taatusti kärähdä ja tuskin kärähtää 60 A laturikaan. Nuo uudempien Yanmarien yli 100 A laturit saattavat jo kärähtääkin.
LFP- ja lyijyakun välille ei tule suurta virtaa ellei lyijyakku ole todella tyhjä tai yksi kenno on oikosulussa. LFP-akun lepojännitehän on suunnilleen sama kuin lyijyakun trickle charge. Sillä virta on varsin pieni ellei lyijyakku ole lähes tyhjä eli lepojännite on 12 V tai alle.
Kyllähän nuo voivat rinnakkain toimia ja on niitä jotkut niin kytkeneetkin. Onko se sitten suositeltavaa on vaikeampi kysymys. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä Yanmareista puhutaan. Noissa on ollut 35 A, 60 A ja yli 100 A latureita. Laturi ei pysty antamaan nimellisvirtaansa enempää. 35 A laturi ei taatusti kärähdä ja tuskin kärähtää 60 A laturikaan. Nuo uudempien Yanmarien yli 100 A laturit saattavat jo kärähtääkin.
LFP- ja lyijyakun välille ei tule suurta virtaa ellei lyijyakku ole todella tyhjä tai yksi kenno on oikosulussa. LFP-akun lepojännitehän on suunnilleen sama kuin lyijyakun trickle charge. Sillä virta on varsin pieni ellei lyijyakku ole lähes tyhjä eli lepojännite on 12 V tai alle.
Kyllähän nuo voivat rinnakkain toimia ja on niitä jotkut niin kytkeneetkin. Onko se sitten suositeltavaa on vaikeampi kysymys.Siksipä juuri saattaa kärähtää kun ei tiedetä mistä Yanmatista puhutaan, eikä tiedetä käyttöolosuhteista (lämmöstä, ilmanvaihdosta) mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksipä juuri saattaa kärähtää kun ei tiedetä mistä Yanmatista puhutaan, eikä tiedetä käyttöolosuhteista (lämmöstä, ilmanvaihdosta) mitään.
Se on 35A laturi. Tässä linkissä on identtinen laturi:
https://www.svb24.com/en/alternator-12v-35a-yanmar-1gm-2gm-3gm-3hm-3jh.html
Moottori sijaitsee tilassa sitlooran alla ja on siihen tilaan johtava ilmaventtiilikin veneen peräkannella. Voisiko tällä laturilla ladata litiumia? Ja voisiko ladata litiumia ja lyijyakkua yhtaikaa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on 35A laturi. Tässä linkissä on identtinen laturi:
https://www.svb24.com/en/alternator-12v-35a-yanmar-1gm-2gm-3gm-3hm-3jh.html
Moottori sijaitsee tilassa sitlooran alla ja on siihen tilaan johtava ilmaventtiilikin veneen peräkannella. Voisiko tällä laturilla ladata litiumia? Ja voisiko ladata litiumia ja lyijyakkua yhtaikaa?Todennäköisesti voi. Kuumuuteen ne hajoaa, jos hajoaa, ja lämpötilaa voi seurata. Alhaisilla moottorin kierroksilla laturin jäähdytys saattaa olla puutteellinen. Jos lataa pelkkää litiumia, pitää myös varautua tilanteeseen, että BMS kytkee akun irti ja siitä seuraava jännitepiikki rikkoo laturin tai muutakin (siksi on parempi, että piirissä on aina lyijyakku kuormana teki BMS mitä tahansa).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todennäköisesti voi. Kuumuuteen ne hajoaa, jos hajoaa, ja lämpötilaa voi seurata. Alhaisilla moottorin kierroksilla laturin jäähdytys saattaa olla puutteellinen. Jos lataa pelkkää litiumia, pitää myös varautua tilanteeseen, että BMS kytkee akun irti ja siitä seuraava jännitepiikki rikkoo laturin tai muutakin (siksi on parempi, että piirissä on aina lyijyakku kuormana teki BMS mitä tahansa).
Ei kai voi niin olla, että litiumienkin kanssa tarvitaan aina lyijyakkukin tuon varalta. Kai nyt joku fiksumpikin ratkaisu siellä on?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kai voi niin olla, että litiumienkin kanssa tarvitaan aina lyijyakkukin tuon varalta. Kai nyt joku fiksumpikin ratkaisu siellä on?
On fiksumpia ratkaisuja, mutta ei yleensä akkuihin sisäänrakennetuissa BMS:issä. Lisäsuojaukset ovat kuitenkin tyypiltään uhrautuvia, eli pahimmassa tapauksessa kertakäyttöisiä ja seuraava jännitepiikki rikkoo jotain muuta... pieni lyijyakku on aika yksinkertainen ja varmatoiminen ellei ulkoiseen BMS:ään panosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kai voi niin olla, että litiumienkin kanssa tarvitaan aina lyijyakkukin tuon varalta. Kai nyt joku fiksumpikin ratkaisu siellä on?
DC-DC laturi ohjelmoitavineen parametrein on ongelman ratkaisu. Koneen laturi lataa lyijy starttiakkua joka syöttää virtaa dc-dc laturilla, joka lataa lifepo4 akkua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
DC-DC laturi ohjelmoitavineen parametrein on ongelman ratkaisu. Koneen laturi lataa lyijy starttiakkua joka syöttää virtaa dc-dc laturilla, joka lataa lifepo4 akkua.
Eihän se ole ratkaisu, kun kysymys oli pärjätä kokonaan ilman lyijyakkua. Siinähän ainoa ongelma on BMS, joka saattaa katkaista latauksen, jolloin jännite ampuu taivaisiin, jos virtaa oli paljon. BMS:n pitäisi siis joko olla kokonaan katkaisematta tai katkaista pehmeästi, jotta laturin jännitesäätö ehtii mukaan. Tai sitten latureita pitäisi kehittää sietämään paremmin tuo virran äkillinen katkaisu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän se ole ratkaisu, kun kysymys oli pärjätä kokonaan ilman lyijyakkua. Siinähän ainoa ongelma on BMS, joka saattaa katkaista latauksen, jolloin jännite ampuu taivaisiin, jos virtaa oli paljon. BMS:n pitäisi siis joko olla kokonaan katkaisematta tai katkaista pehmeästi, jotta laturin jännitesäätö ehtii mukaan. Tai sitten latureita pitäisi kehittää sietämään paremmin tuo virran äkillinen katkaisu.
Esim. Sterlingillä on tuohon kilke, alternator protection device, tosin siinä on juurikin se ongelma, että riittävän kovaan jännitepiikkiin se hajoaa eikä sen toimintakyvyn katoamisesta saa mitään varoitusta. Eli jos bms katkoo tuntemattomasta syystä moottorin ollessa käynnissä, ongelman aiheuttajaa ei selvitetä, bms resetoidaan, koitetaan uudelleen ja jälleen bms katkoo, niin onko suoja edelleen kunnossa, sitä ei tiedä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esim. Sterlingillä on tuohon kilke, alternator protection device, tosin siinä on juurikin se ongelma, että riittävän kovaan jännitepiikkiin se hajoaa eikä sen toimintakyvyn katoamisesta saa mitään varoitusta. Eli jos bms katkoo tuntemattomasta syystä moottorin ollessa käynnissä, ongelman aiheuttajaa ei selvitetä, bms resetoidaan, koitetaan uudelleen ja jälleen bms katkoo, niin onko suoja edelleen kunnossa, sitä ei tiedä.
Eli sanooko ne parametrisi että siitä jännitepiikistä se laturinsuojalaite hajoaa eikä laturi, ja sen perään hajoaa laturi koska se laturinsuojalaite hajosi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli sanooko ne parametrisi että siitä jännitepiikistä se laturinsuojalaite hajoaa eikä laturi, ja sen perään hajoaa laturi koska se laturinsuojalaite hajosi?
Se laturinsuojalaite kestää enemmän kuin laturi, muttei mitä tahansa... vähän kuin ylijännitesuoja 230V pistorasiaan joka suojaa jännitepiikeiltä muttei "suoralta salamaniskulta"... toimintakelpoisuuden indikaattori siitä kuitenkin puuttuu (irti kytkemällä ja mittaamalla selvinnee toimintakunto, mutta kuka siihen ryhtyy jos BMS lyö sähköt pois kesken ajon?)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli sanooko ne parametrisi että siitä jännitepiikistä se laturinsuojalaite hajoaa eikä laturi, ja sen perään hajoaa laturi koska se laturinsuojalaite hajosi?
Eli joo, näin voi käydä, ellei selvitä jännitepiikin aiheuttamaa vikaa tai tarkista suojan kuntoa ennen seuraavaa käynnistystä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se laturinsuojalaite kestää enemmän kuin laturi, muttei mitä tahansa... vähän kuin ylijännitesuoja 230V pistorasiaan joka suojaa jännitepiikeiltä muttei "suoralta salamaniskulta"... toimintakelpoisuuden indikaattori siitä kuitenkin puuttuu (irti kytkemällä ja mittaamalla selvinnee toimintakunto, mutta kuka siihen ryhtyy jos BMS lyö sähköt pois kesken ajon?)
Indikaattori puuttuu Sterlingin ylijännitesuojasta, mutta Balmarissa sellainen on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän se ole ratkaisu, kun kysymys oli pärjätä kokonaan ilman lyijyakkua. Siinähän ainoa ongelma on BMS, joka saattaa katkaista latauksen, jolloin jännite ampuu taivaisiin, jos virtaa oli paljon. BMS:n pitäisi siis joko olla kokonaan katkaisematta tai katkaista pehmeästi, jotta laturin jännitesäätö ehtii mukaan. Tai sitten latureita pitäisi kehittää sietämään paremmin tuo virran äkillinen katkaisu.
No löytyy starttikelpoisia lifepo4 akkuja, joten kaikki akut voi olla samaa kemiaa. Laturiin laitetaan lataussäädin johon voidaan ohjelmoida lifepoille sopiva lataus ja sama aparaatti suojelee laturia yli kuumumiselta ja virtapiikeiltä, ei muuta, kuin käsi syvälle taskuu ja ulos €€€€€€€
- Anonyymi
Tänä keväänä ilmestyi jälleen uusi painos STEK :n julkaisemasta Sähkö ja Vene ohjekirjasta.
STEK on nyt antanut sen julkaisemisen SPV :n hoteisiin.
Sen lataaminen ilmaiseksi netistä pitäisi olla yhä mahdollista.
Siellä on paljon asiaa akuista ja niiden kytkennöistä.
Sen kirjan lukeminen tekee hyvää kaikille venesähköistä kiinnostuneille.- Anonyymi
Siellä on paljon diipadaapaa, paremman tiedon puutteessa varmuuden vuoksi kielletään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siellä on paljon diipadaapaa, paremman tiedon puutteessa varmuuden vuoksi kielletään.
Noinhan se aina menee. Etenkin kun kyseessä näinkin uusi tekniikka.
Miten mahtaa olla tämän Espoolaisen venetarvikeliikkeen litium oppaiden laita? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noinhan se aina menee. Etenkin kun kyseessä näinkin uusi tekniikka.
Miten mahtaa olla tämän Espoolaisen venetarvikeliikkeen litium oppaiden laita?Sen sijaan, että kielletään ja toistetaan samaa vanhaa mantraa, voisi myöntää, ettei uudesta tekniikasta ole riittävästi osaamista, kokemusta ja tietoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sen sijaan, että kielletään ja toistetaan samaa vanhaa mantraa, voisi myöntää, ettei uudesta tekniikasta ole riittävästi osaamista, kokemusta ja tietoa.
Tuo on minun pelkoni kun olen pohtinut litium akkujen hankintaa.
Siinä on selkä kovilla kun 100Ah lyijyakkuja veneeseen raahailee.
En lähde näillä tiedoilla niitä kyllä vaihtamaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on minun pelkoni kun olen pohtinut litium akkujen hankintaa.
Siinä on selkä kovilla kun 100Ah lyijyakkuja veneeseen raahailee.
En lähde näillä tiedoilla niitä kyllä vaihtamaan.Kuntosalissa selkäsi hajoaisi, älä mene sellaiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuntosalissa selkäsi hajoaisi, älä mene sellaiseen.
En ole ikinä sellaista harrastanut - enkä näillä näkymin ole sinne menossakaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on minun pelkoni kun olen pohtinut litium akkujen hankintaa.
Siinä on selkä kovilla kun 100Ah lyijyakkuja veneeseen raahailee.
En lähde näillä tiedoilla niitä kyllä vaihtamaan.Ei kannatakaan näillä anonyymien kirjoituksilla... kannattaa ottaa asioista selvää ja tehdä harkittu päätös. Niin minä tein, eikä vielä ole kaduttanut... tiedä sitten kuinka pitkäikäinen drop in litium on, mutta on jo nyt kestänyt kahden lyijyakun verran.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kannatakaan näillä anonyymien kirjoituksilla... kannattaa ottaa asioista selvää ja tehdä harkittu päätös. Niin minä tein, eikä vielä ole kaduttanut... tiedä sitten kuinka pitkäikäinen drop in litium on, mutta on jo nyt kestänyt kahden lyijyakun verran.
Tuo kuulostaa hyvältä.
Saatan minäkin lähteä mukaan kunhan saan luotettavan toimittajan ja käyttöohjeet. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole ikinä sellaista harrastanut - enkä näillä näkymin ole sinne menossakaan.
Siksi se selkäsi on niin huono, kun et ole sen kunnon hyväksi mitään tehnyt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on minun pelkoni kun olen pohtinut litium akkujen hankintaa.
Siinä on selkä kovilla kun 100Ah lyijyakkuja veneeseen raahailee.
En lähde näillä tiedoilla niitä kyllä vaihtamaan.Miksi raahailet akkuja ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi raahailet akkuja ?
Minulla on vene 400 km päässä kotoa talvella.
En ole uskaltanut jättää akkuja koko talveksi yksin.
Todennäköisesti ne selviytyisivät siitä hyvin ilman välilatausta, mutta …
Silloin kun vene oli talvet Helsingissä omassa pihassa, niin en niitä ”raahannut” mihinkään.
Irroitin vain kengät irti ja kävin silloin tällöin tarkastamassa jännitteet.
Olen pohtinut aurinkopaneelin asentamista pressukatoksen lappeelle.
Viimeistään maaliskuussa se antaisi virtaa akuille, eikä niitä akkuja tarvitsisi käydä talvella lataamassa.
Miltä tuo kuulostaa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi se selkäsi on niin huono, kun et ole sen kunnon hyväksi mitään tehnyt.
On olemassa muitakin keinoja pitää kunnosta huolta kuin kuntosali.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On olemassa muitakin keinoja pitää kunnosta huolta kuin kuntosali.
Voi nostella vaikka lyijyakkuja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla on vene 400 km päässä kotoa talvella.
En ole uskaltanut jättää akkuja koko talveksi yksin.
Todennäköisesti ne selviytyisivät siitä hyvin ilman välilatausta, mutta …
Silloin kun vene oli talvet Helsingissä omassa pihassa, niin en niitä ”raahannut” mihinkään.
Irroitin vain kengät irti ja kävin silloin tällöin tarkastamassa jännitteet.
Olen pohtinut aurinkopaneelin asentamista pressukatoksen lappeelle.
Viimeistään maaliskuussa se antaisi virtaa akuille, eikä niitä akkuja tarvitsisi käydä talvella lataamassa.
Miltä tuo kuulostaa?Sata kilsaa veneelle. Tavalliset lyijyhupiakut nyt 10-vuotiaita, syksyisin täyteen ja kaapelit irti. En ole koskaan ladannut niitä talvella. Viime talvena jännitteet putosivat joulukuun alusta toukokuun puoleen väliin 12.65V -> 12.62V.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla on vene 400 km päässä kotoa talvella.
En ole uskaltanut jättää akkuja koko talveksi yksin.
Todennäköisesti ne selviytyisivät siitä hyvin ilman välilatausta, mutta …
Silloin kun vene oli talvet Helsingissä omassa pihassa, niin en niitä ”raahannut” mihinkään.
Irroitin vain kengät irti ja kävin silloin tällöin tarkastamassa jännitteet.
Olen pohtinut aurinkopaneelin asentamista pressukatoksen lappeelle.
Viimeistään maaliskuussa se antaisi virtaa akuille, eikä niitä akkuja tarvitsisi käydä talvella lataamassa.
Miltä tuo kuulostaa?En ole koskaan ladannut akkuja talvella enkä myöskään irrottanut akkukenkiä. Hyvin säilyvät lokakuulta huhti-kesäkuuhun. Nyt tosin on ollut kohta 10 v aurinkopaneeli ruffin katolla. Sieltä lataa pressun läpikin (läpinäkyvästä ja valkoisesta kokemusta. Paneelin kanssa akut tyhjenevät marras-tammikuun, mutta jo helmikuun lopussa ovat täysiä. Lataussäädin vie muutaman mA.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on minun pelkoni kun olen pohtinut litium akkujen hankintaa.
Siinä on selkä kovilla kun 100Ah lyijyakkuja veneeseen raahailee.
En lähde näillä tiedoilla niitä kyllä vaihtamaan.Siis kerran n. 10 vuodessa akkujen raahaaminen joku ongelma. Itse viime vuonna vaihdoin yhden 180 Ah 12 V akun kahteen 225 Ah 6 V akkuun. Pukilla olleesta veneestä laskin alas köydellä vanhan ja nostin ylös uudet. Eipä tuo selän päälle käynyt.
Tuo 180 Ah akku kesti mulla 12 kautta ja luultavasti oli jonkun kauden ollut edellisellä omistajallakin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole koskaan ladannut akkuja talvella enkä myöskään irrottanut akkukenkiä. Hyvin säilyvät lokakuulta huhti-kesäkuuhun. Nyt tosin on ollut kohta 10 v aurinkopaneeli ruffin katolla. Sieltä lataa pressun läpikin (läpinäkyvästä ja valkoisesta kokemusta. Paneelin kanssa akut tyhjenevät marras-tammikuun, mutta jo helmikuun lopussa ovat täysiä. Lataussäädin vie muutaman mA.
En minäkään ladannut akkuja talvella enkä myöskään irrottanut akkukenkiä talvitelakoinnin yhteydessä... lopputuloksena akun vaihto joka kevät. Toimihan ne latauksen jälkeen edelleen starttiakkuna kun kertalaakista käynnistyy, mutta ei niissä ollut enää mainittavaa varauskykyä. Nyt oli litiumilla vene kuivilla kaikki kytkettynä 9kk jonka aikana lataustaso laski 90Ah verran. No problem. Ottaen huomioon, että lyijyakun itsepurkautuminen on litiumia nopeampaa, olisi lyijyakusta huvennut reilusti enemmän eikä ne kuitenkaan säily pitkään vajaalatingissa. Eli pelkkää talvivarastointia varten pitäisi 100Ah litiumin tilalla olla 300Ah lyijyä ellei ylläpitolataaminen nappaa. Aktiivikaudella ei sellaiselle kapasiteetille ole tarvetta, eikä veneessä tilaa. Turhaa painolastia. Selkä vääränä niitä pitäisi kuitenkin vaihdella noin viiden vuoden välein.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole koskaan ladannut akkuja talvella enkä myöskään irrottanut akkukenkiä. Hyvin säilyvät lokakuulta huhti-kesäkuuhun. Nyt tosin on ollut kohta 10 v aurinkopaneeli ruffin katolla. Sieltä lataa pressun läpikin (läpinäkyvästä ja valkoisesta kokemusta. Paneelin kanssa akut tyhjenevät marras-tammikuun, mutta jo helmikuun lopussa ovat täysiä. Lataussäädin vie muutaman mA.
Yleinen ohjeistus on aina irrottaa akunkengät kun kone jätetään pitkään seisontaan.
Koskaan ei voi olla varma, etteikö jossain voisi olla vuotovirtoja.
Kostunut ja likainen akun pinta voi aiheuttaa vuotoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi nostella vaikka lyijyakkuja.
Tuo on liian yksipuolista kuntoilua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En minäkään ladannut akkuja talvella enkä myöskään irrottanut akkukenkiä talvitelakoinnin yhteydessä... lopputuloksena akun vaihto joka kevät. Toimihan ne latauksen jälkeen edelleen starttiakkuna kun kertalaakista käynnistyy, mutta ei niissä ollut enää mainittavaa varauskykyä. Nyt oli litiumilla vene kuivilla kaikki kytkettynä 9kk jonka aikana lataustaso laski 90Ah verran. No problem. Ottaen huomioon, että lyijyakun itsepurkautuminen on litiumia nopeampaa, olisi lyijyakusta huvennut reilusti enemmän eikä ne kuitenkaan säily pitkään vajaalatingissa. Eli pelkkää talvivarastointia varten pitäisi 100Ah litiumin tilalla olla 300Ah lyijyä ellei ylläpitolataaminen nappaa. Aktiivikaudella ei sellaiselle kapasiteetille ole tarvetta, eikä veneessä tilaa. Turhaa painolastia. Selkä vääränä niitä pitäisi kuitenkin vaihdella noin viiden vuoden välein.
Mikäs sulla virtaa kuluttaa veneen ollessa talviteloilla? Ei ole lainkaan normaalia? Joku kaasuvaroitin voisi viedä jatkuvasti, mutta miksi se olisi päällä talviteloilla. Mulla vene ei vie mitään muuta kuin tuo aurinkopaneelin lataussäädin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikäs sulla virtaa kuluttaa veneen ollessa talviteloilla? Ei ole lainkaan normaalia? Joku kaasuvaroitin voisi viedä jatkuvasti, mutta miksi se olisi päällä talviteloilla. Mulla vene ei vie mitään muuta kuin tuo aurinkopaneelin lataussäädin.
Ohi päävirtakytkimen on bluetooth shuntti, laturi, liesi ja lämppäri. Wallas on muuten virtapihi, mutta kuluttaa sammutettunakin hiukan. Jotain pientä vuotovirtaa saattaa olla lisäksi ja litiumin sisäänrakennettu BMS kuluttaa jotain sekin. Talvisäilytys plussan puolella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikäs sulla virtaa kuluttaa veneen ollessa talviteloilla? Ei ole lainkaan normaalia? Joku kaasuvaroitin voisi viedä jatkuvasti, mutta miksi se olisi päällä talviteloilla. Mulla vene ei vie mitään muuta kuin tuo aurinkopaneelin lataussäädin.
Ihan normaalia. 9 kuukautta on noin 6700 tuntia. 90Ah/6700h=0,013A=13mA. Litiumista hupenee pari prosenttia kapasiteetista kuukaudesta, lyijyakusta tuplat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan normaalia. 9 kuukautta on noin 6700 tuntia. 90Ah/6700h=0,013A=13mA. Litiumista hupenee pari prosenttia kapasiteetista kuukaudesta, lyijyakusta tuplat.
" lyijyakusta tuplat."
Kuulostaa kokemukseni vastaiselta. Onko mitään väitteesi tueksi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan normaalia. 9 kuukautta on noin 6700 tuntia. 90Ah/6700h=0,013A=13mA. Litiumista hupenee pari prosenttia kapasiteetista kuukaudesta, lyijyakusta tuplat.
Ei lyijyakusta juuri mitään hupene talvella ulkosäilityksesssä. Mulla on aina ollut lepojännite yli 12,5 V n. 6 kk säilytyksen jälkeen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" lyijyakusta tuplat."
Kuulostaa kokemukseni vastaiselta. Onko mitään väitteesi tueksi?Kato vaikka googlesta. Yleisesti tunnustettu asia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei lyijyakusta juuri mitään hupene talvella ulkosäilityksesssä. Mulla on aina ollut lepojännite yli 12,5 V n. 6 kk säilytyksen jälkeen.
Ei se lepojännite kerro koko varaustasosta kaikkea.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se lepojännite kerro koko varaustasosta kaikkea.
Kyllä se aivan tarpeeksi kertoo. Ei lyijyakut itsepurkaudu kylmässä. Ilmoitetut ovat 25 tai 30 C lämpötilassa. Nollassa on murto-osa tuosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä se aivan tarpeeksi kertoo. Ei lyijyakut itsepurkaudu kylmässä. Ilmoitetut ovat 25 tai 30 C lämpötilassa. Nollassa on murto-osa tuosta.
Lyijyakut itsepurkautuu aina. Aivan täpötäydestä alkuun nopeammin, ja lämpimässä tietysti nopeammin, jopa yli 4%.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kato vaikka googlesta. Yleisesti tunnustettu asia.
Niin näyttää olevan. Oudolta se tuntuu siksi, että esim starttiakkuni jännite oli 1.12.23-13.5.24 sama 12.75V - ja 4-litrainen diesel käynnistyi keväällä normisti. Ominaispainoa en näe kun akut ovat suljettuja. Veikkaan, että Suomen lämpötilat minimoivat itsepurkauksen melko hyvin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lyijyakut itsepurkautuu aina. Aivan täpötäydestä alkuun nopeammin, ja lämpimässä tietysti nopeammin, jopa yli 4%.
Tässä on itsepurkautumista eri lämpötiloissa. +5C 100% akku on 90% 9 kk jälkeen, siis 1%/kk. Talvisäilytyskauden aikana on tuota kylmempää, joten täysin mitätöntä on itsepurkautuminen ulkosäilytyksessä Suomessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä on itsepurkautumista eri lämpötiloissa. 5C 100% akku on 90% 9 kk jälkeen, siis 1%/kk. Talvisäilytyskauden aikana on tuota kylmempää, joten täysin mitätöntä on itsepurkautuminen ulkosäilytyksessä Suomessa.
Linkki pääsi unohtumaan. Tässä siis itsepurkautumisia eri lämpötiloissa. https://www.mathscinotes.com/2012/04/battery-self-discharge-math/
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yleinen ohjeistus on aina irrottaa akunkengät kun kone jätetään pitkään seisontaan.
Koskaan ei voi olla varma, etteikö jossain voisi olla vuotovirtoja.
Kostunut ja likainen akun pinta voi aiheuttaa vuotoa.Harvinaisen monia kommentteja on täällä vuosien saatossa näkynyt, joiden kirjoittajat eivät irrota akunkenkiä pitkän telakoinnin ajaksi.
Ei siinä mitään. Jokainen taaplaa tyylillään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Harvinaisen monia kommentteja on täällä vuosien saatossa näkynyt, joiden kirjoittajat eivät irrota akunkenkiä pitkän telakoinnin ajaksi.
Ei siinä mitään. Jokainen taaplaa tyylillään.On se irrottelu aika turhaa varsinkin litiumeissa, joissa navat eivät hapetu niin kuin lyijyakuissa tuppaa vanhemmiten käymään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä on itsepurkautumista eri lämpötiloissa. 5C 100% akku on 90% 9 kk jälkeen, siis 1%/kk. Talvisäilytyskauden aikana on tuota kylmempää, joten täysin mitätöntä on itsepurkautuminen ulkosäilytyksessä Suomessa.
Meillä on talvisäilytyksessä kaikkea +10 ja +25:n välillä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Linkki pääsi unohtumaan. Tässä siis itsepurkautumisia eri lämpötiloissa. https://www.mathscinotes.com/2012/04/battery-self-discharge-math/
Pitää varmasti aika hyvin paikkansa uudelle lyijyakulle, mutta aika harvalla on uusi akku kauden päättyessä. Sama käppyrä näyttää paljonko lyijyakun kapasiteetista sopii käyttää ennen latausta, ja aika usein se ylitetään kun ei varaustasoa niin nuukaan seurata.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitää varmasti aika hyvin paikkansa uudelle lyijyakulle, mutta aika harvalla on uusi akku kauden päättyessä. Sama käppyrä näyttää paljonko lyijyakun kapasiteetista sopii käyttää ennen latausta, ja aika usein se ylitetään kun ei varaustasoa niin nuukaan seurata.
Enpä ole havainnut itsepurkautumisen kiihtyvän akun ikääntyessä. Vaikka se olisi 30% talven aikana, ei se olisi minkäänlainen ongelma.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Harvinaisen monia kommentteja on täällä vuosien saatossa näkynyt, joiden kirjoittajat eivät irrota akunkenkiä pitkän telakoinnin ajaksi.
Ei siinä mitään. Jokainen taaplaa tyylillään.Mikä hyöty on irrottaa akunkengät, jos tietää, ettei vuotovirtoja ole. Minulla on veneessä akkumonitori, joka näyttää virrat 1 mA resoluutiolla. Veneessä talvella käydessä siitä on hyvä katsoa akkujen tilanne. Tammikuun loppupuolella n. 20 Ah on akuista lähtenyt. Helmikuun lopussa se on palautettu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä hyöty on irrottaa akunkengät, jos tietää, ettei vuotovirtoja ole. Minulla on veneessä akkumonitori, joka näyttää virrat 1 mA resoluutiolla. Veneessä talvella käydessä siitä on hyvä katsoa akkujen tilanne. Tammikuun loppupuolella n. 20 Ah on akuista lähtenyt. Helmikuun lopussa se on palautettu.
Ja vaikka vuotovirtoja on, niin mitäs sitten? Kytkettynä se akku on kesälläkin. Jos osaa laittaa auton talvella sähkötolppaan kiinni, osaa laittaa veneenkin... ei se muutama mA perikatoon vie pörssisähkölläkään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Enpä ole havainnut itsepurkautumisen kiihtyvän akun ikääntyessä. Vaikka se olisi 30% talven aikana, ei se olisi minkäänlainen ongelma.
Minä olen monesti havainnut, ettei vanha akku enää pidä latausta kuin uusi. Esmes pulpettiveneessä ei mitään ongelmaa 4v vanhalla akulla kun käy kerran viikossa ajelulla, mutta jos vene seisoo kuukauden laiturissa (virrat pois päävirtakatkaisimesta, ei ohikytkentöjä) niin saattaa tarvita starttiapua vaikka moottori lähtee normaalisti käyntiin svsinta vilauttamalla. Tuoreella latauksella kestää pyörittää tarttia pitkäänkin. Uusi akku no problem, mutta noin neljä vuotta niin sama toistuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä hyöty on irrottaa akunkengät, jos tietää, ettei vuotovirtoja ole. Minulla on veneessä akkumonitori, joka näyttää virrat 1 mA resoluutiolla. Veneessä talvella käydessä siitä on hyvä katsoa akkujen tilanne. Tammikuun loppupuolella n. 20 Ah on akuista lähtenyt. Helmikuun lopussa se on palautettu.
Sinulla on sitten hyvä ja oikein kalibroitu monitori. Omani näyttää 300 mA latausta ilman latureitakin. Ilmankos akut ovat aina täynnä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä olen monesti havainnut, ettei vanha akku enää pidä latausta kuin uusi. Esmes pulpettiveneessä ei mitään ongelmaa 4v vanhalla akulla kun käy kerran viikossa ajelulla, mutta jos vene seisoo kuukauden laiturissa (virrat pois päävirtakatkaisimesta, ei ohikytkentöjä) niin saattaa tarvita starttiapua vaikka moottori lähtee normaalisti käyntiin svsinta vilauttamalla. Tuoreella latauksella kestää pyörittää tarttia pitkäänkin. Uusi akku no problem, mutta noin neljä vuotta niin sama toistuu.
Jospa perämoottorisi latausteho ei riitä lyhyellä ajelulla?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinulla on sitten hyvä ja oikein kalibroitu monitori. Omani näyttää 300 mA latausta ilman latureitakin. Ilmankos akut ovat aina täynnä.
Sama juttu Victronin shuntilla, pientä vuotoa se ei rekisteröi ja voi näyttää vaikka 90% varaustasoa koko talven, mutta kytkemällä laturin havaitsee, että todellisuus oli jotain ihan muuta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinulla on sitten hyvä ja oikein kalibroitu monitori. Omani näyttää 300 mA latausta ilman latureitakin. Ilmankos akut ovat aina täynnä.
Itse kun tekee, saa sellaisen kuin haluaa. Tämä näyttää hyvin tarkasti nollan eli varmasti näkyy alle 10 mA virratkin. Sitten lineaarista virhettä voi olla n. 10% eli 10 mA voikin olla 9 mA ja 100 A 90 A, mutta se ei haittaa. Ja sama identtinen virhe molempiin suuntiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse kun tekee, saa sellaisen kuin haluaa. Tämä näyttää hyvin tarkasti nollan eli varmasti näkyy alle 10 mA virratkin. Sitten lineaarista virhettä voi olla n. 10% eli 10 mA voikin olla 9 mA ja 100 A 90 A, mutta se ei haittaa. Ja sama identtinen virhe molempiin suuntiin.
Millä olet kalibroinut tuon?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jospa perämoottorisi latausteho ei riitä lyhyellä ajelulla?
Tottakai riittää, kun kerran viikossa ajettu lenkki riittää ylläpitämään lataustason seuraavaan ajoon, mutta sama lenkki kerran kuukaudessa niin akku sippaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millä olet kalibroinut tuon?
Ei sitä tarvitse kalibroida, kun on oikean tyyppinen AD-muunnin, joka mittaa nollakohdan äärimmäisen tarkasti. Samaa käytetään Fluken parhaissa yleismittareissa. Koska käytän shunttina akkukaapelia, piti sen vastus kalibroida tuohon ja laittaa myös lämpötilariippuvuus sille. Nuo eivät kuitenkaan vaikuta nollakohtaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On se irrottelu aika turhaa varsinkin litiumeissa, joissa navat eivät hapetu niin kuin lyijyakuissa tuppaa vanhemmiten käymään.
Itsellä AGM akut olivat 15 vuotta kengät kiinni ja ei hapettumia akut vaan alkoivat tulla tien päähän ja vaihdoin käyttöakut lifepo4 akuiksi. Keulapotkurilla ja vintturilla on 16 kausi AGM meneillä ja ei ole kengät olleet auki ja ei ole hapettumaa... Startti akut eivät kestäneet kuin 10 kautta, jostain syystä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Linkki pääsi unohtumaan. Tässä siis itsepurkautumisia eri lämpötiloissa. https://www.mathscinotes.com/2012/04/battery-self-discharge-math/
Avoimella lyijyakulla itsepurkautuminen on tuplat suljettuun lyijyakkuun verrattuna, lämpimässä jopa 8% kuukaudessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avoimella lyijyakulla itsepurkautuminen on tuplat suljettuun lyijyakkuun verrattuna, lämpimässä jopa 8% kuukaudessa.
Avoimia akkuja mulla ollut, eikä kyllä tuollaista tahtia itsepurkaudu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avoimia akkuja mulla ollut, eikä kyllä tuollaista tahtia itsepurkaudu.
Jopa 8%, joidenkin lähteiden mukaan vielä nopeammin, ja mitä alhaisempi varaustaso, sitä pienempi itsepurkautuminen. Eli 8% kuukaudessa ei tarkoita 40% viidessä kuukaudessa.
- Anonyymi
Vaihdoin täksi kaudeksi 440 Ah Agm akuston 560Ah lifepo4 akustoon ja virtaa riittää ja parasta on latautumisen nopeus koneella ja aurinkopaneeleilla, kyllä oli kannattava projekti vaikka paljon oli mietittävää ja uusia johdotuksia.
Johdot ostin puuilosta ja kaiken muun amazonin kautta Saksasta eri liikkeistä hieman vajaa 2000€ ja ehkä 10 tuntia asentelua ka vielä enemmän pähkäilyä ja opiskelua netistä...- Anonyymi
Kävivätkö ne agm-laturit uuteen pakettiisi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kävivätkö ne agm-laturit uuteen pakettiisi?
Jep, mulla oli victron phoneix 50A laturi aikaisemmin ja otin sen toisesta lähdöstä, joka on eroteltu lifepoon latauksen välissä katkaisin ja saan tarvittaessa 25A latausta. Ja toiset 25A menee starttiakuun ja keulan akkupankkiin.
Ostin myös 40A lifepo4 laturin ja 50A DC-DC laturin koneajolla lataukseen.
Tarvittaessa voin ladata ajon aikana 115A, kun käynnistän apukoneen, kerran on ollut tarvetta tällä kaudella +100 vrk jo matkassa, kun tiedossa oli 5 päivän pysähdys ja sähköstä kiskottiin noin 15€ vrk. Sekin oli turhaa, kun aurinko sattoi paistamaan tuona jaksona ja päivän aikana tulivat aina täyteen.
Käytännössä auringolla ja DC-DC latauksella pärjää hyvin, ainakin kevään ja kesän, syksyllä ehkä ei, aika näyttää.
- Anonyymi
Aika mielenkiintoisilta näyttää monet kommentit, joiden kirjoittajat antavat ymmärtää, ettei akunkenkiä tarvitse irrottaa talven ajaksi.
Siihen aikaan kun minulle opetettiin irrottamaan kengät ei vielä ollut akkumonitoria käytössä, mutta luulen että asiantuntijat kehottavat senkin irrottamaan seisonnan ajaksi.- Anonyymi
Ei siihen irrottamiseen ole muuta syytä kuin vuotovirtojen hallinta ja hapettumien poisto. Hyvin tehty liitos ei hapetu ja riittävä akkukapasiteetti tai ylläpitolaturi hoitaa vuotovirrat (tai mitä laitteita sitten onkaan telakoinnin aikana käytössä).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei siihen irrottamiseen ole muuta syytä kuin vuotovirtojen hallinta ja hapettumien poisto. Hyvin tehty liitos ei hapetu ja riittävä akkukapasiteetti tai ylläpitolaturi hoitaa vuotovirrat (tai mitä laitteita sitten onkaan telakoinnin aikana käytössä).
Ei niitä vuotovirtoja ole veneessä, jos kaikki on kunnossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei niitä vuotovirtoja ole veneessä, jos kaikki on kunnossa.
Yleensä vuotovirtoja esiintyy kosteissa meriolosuhteissa (veneissä) lähes aina. Pieni likakerros akun pinnalla riittää, puhumattakaan sitten jonkun laitteen piirilevystä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yleensä vuotovirtoja esiintyy kosteissa meriolosuhteissa (veneissä) lähes aina. Pieni likakerros akun pinnalla riittää, puhumattakaan sitten jonkun laitteen piirilevystä.
No eipä ole ollut mun purjeveneissä reilun 20 v aikana. Reilut 10 v ollut tuo akkumonitori, josta näkisi nuo virrat ja sitä ennen akut pysyivät hyvin täytenä talven 6-7 kk kengät kiinni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No eipä ole ollut mun purjeveneissä reilun 20 v aikana. Reilut 10 v ollut tuo akkumonitori, josta näkisi nuo virrat ja sitä ennen akut pysyivät hyvin täytenä talven 6-7 kk kengät kiinni.
Aivan varmasti on, jos lähdetään tarkkaan mittaamaan päävirtakytkin kytkettynä mutta kulutuslaitteet sammutettuina. Jo se akkumonitori kuluttaa osansa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan varmasti on, jos lähdetään tarkkaan mittaamaan päävirtakytkin kytkettynä mutta kulutuslaitteet sammutettuina. Jo se akkumonitori kuluttaa osansa.
Miksi pitäisit päävirtakytkimen kytkettynä talvisäilytyksessä? Silloin palaa LED kytkintaulussa ja ehkä jotain muutakin on, yhteensä n. 20 mA. Mittaa se mun akkumonitori myös oman kulutuksensa, joka ei montaa mA ole. Ei ollut edes 1 mA ennen, mutta nyt toimii myös aurinkopaneelin säätimenä ja kuluttaa sen muutaman mA.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi pitäisit päävirtakytkimen kytkettynä talvisäilytyksessä? Silloin palaa LED kytkintaulussa ja ehkä jotain muutakin on, yhteensä n. 20 mA. Mittaa se mun akkumonitori myös oman kulutuksensa, joka ei montaa mA ole. Ei ollut edes 1 mA ennen, mutta nyt toimii myös aurinkopaneelin säätimenä ja kuluttaa sen muutaman mA.
Väitit, ettei veneessäsi ole vuotovirtoja, siksi päävirtakytkin kytkettynä jotta kaikki vuotovirrat tulisi ilmi. Minulla on monta laitetta päävirtakytkimen ohi, valmistajan asennusohjeiden mukaisesti. Ei minunkaan veneessä ole vuotovirtoja, jos otan akun irti ja vien sen varastoon. Joku 0,01A suuruusluokkaa oleva vuoto ei aiheuta mitään ylimääräistä sydämentykytystä eikä missään ole mitään vikaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väitit, ettei veneessäsi ole vuotovirtoja, siksi päävirtakytkin kytkettynä jotta kaikki vuotovirrat tulisi ilmi. Minulla on monta laitetta päävirtakytkimen ohi, valmistajan asennusohjeiden mukaisesti. Ei minunkaan veneessä ole vuotovirtoja, jos otan akun irti ja vien sen varastoon. Joku 0,01A suuruusluokkaa oleva vuoto ei aiheuta mitään ylimääräistä sydämentykytystä eikä missään ole mitään vikaa.
Onhan minullakin mm. lämppärin yksi virtajohdoista ohi päävirtakytkimestä. Päävirtakytkimet ovat tietysti pois päältä silloin kun vene on säilytyksessä.
Kyllä 10 mA virta on jo ihan merkittävä kuukausien säilytyksessä. Autoissa sellainen on normaalia, kun kello, keskuslukitus jne. Veneessä ei sellaisia ole jatkuvasti virtaa viemässä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan minullakin mm. lämppärin yksi virtajohdoista ohi päävirtakytkimestä. Päävirtakytkimet ovat tietysti pois päältä silloin kun vene on säilytyksessä.
Kyllä 10 mA virta on jo ihan merkittävä kuukausien säilytyksessä. Autoissa sellainen on normaalia, kun kello, keskuslukitus jne. Veneessä ei sellaisia ole jatkuvasti virtaa viemässä.On sillä merkitystä, muttei se ole mitenkään poikkeavaa. Autoissa on yleistä 20-50mA. Veneessä on lämppäri ja liesi jatkuvassa valmiustilassa jos virtapiuhat on kytketty. Lataussäädin, BMS ja Bluetooth, radion ja mittariston patterivarmennukset, pientä likaa ja kosteutta vielä jossain... kyllä niistä kertyy. Kun se akku kuitenkin pikkuhiljaa hiipuu vaikkeimitään olisi kytkettynä, niin summa summarum ei 10mA ole mitenkään poikkeuksellista, ja siksi suositus onkin, että akku irti ja ylläpitolataukseen (litiumia ei ylläpitolataukseen, mutta silti lataus n. 6kk välein)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On sillä merkitystä, muttei se ole mitenkään poikkeavaa. Autoissa on yleistä 20-50mA. Veneessä on lämppäri ja liesi jatkuvassa valmiustilassa jos virtapiuhat on kytketty. Lataussäädin, BMS ja Bluetooth, radion ja mittariston patterivarmennukset, pientä likaa ja kosteutta vielä jossain... kyllä niistä kertyy. Kun se akku kuitenkin pikkuhiljaa hiipuu vaikkeimitään olisi kytkettynä, niin summa summarum ei 10mA ole mitenkään poikkeuksellista, ja siksi suositus onkin, että akku irti ja ylläpitolataukseen (litiumia ei ylläpitolataukseen, mutta silti lataus n. 6kk välein)
Nyt tuli vihdoin joku, joka tietää näistä asioista.
Onhan se täysin selvää, että kun vene jätetään lähes 9 kk ajaksi seisomaan, niin pienikin vuoto tekee hallaa lepojännitteelle.
Tähän ei pidä tuoda mukaan sellaisia järjestelmiä, joissa käytetään ylläpitolatausta.
Tässä on kyse täysien akkujen jättämisestä veneeseen talven ajaksi.
Ohjeissa sanotaan, että talven aikana käydään jännitteet mittaamassa ja tarpeen tullessa ladataan akkua.
Olen itse säilyttänyt syksyllä täyteen ladattuja akkuja veneessä.
Itsepurkautuminen oli hyvin pientä.
Akunkengät tietenkin aina irti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt tuli vihdoin joku, joka tietää näistä asioista.
Onhan se täysin selvää, että kun vene jätetään lähes 9 kk ajaksi seisomaan, niin pienikin vuoto tekee hallaa lepojännitteelle.
Tähän ei pidä tuoda mukaan sellaisia järjestelmiä, joissa käytetään ylläpitolatausta.
Tässä on kyse täysien akkujen jättämisestä veneeseen talven ajaksi.
Ohjeissa sanotaan, että talven aikana käydään jännitteet mittaamassa ja tarpeen tullessa ladataan akkua.
Olen itse säilyttänyt syksyllä täyteen ladattuja akkuja veneessä.
Itsepurkautuminen oli hyvin pientä.
Akunkengät tietenkin aina irti.Tuohon kun vielä lisätään pari muuttujaa, niin akku on äkkiä entinen ellei siitä huolehdi. Nostetaan vene loka-marraskuun räntäsateessa akut täyteen ajettuina ja lasketaan vesille ennen pääsiäistä, niin aika varmasti riittää päävirtakytkimen nolla-asentoon laittaminen... mutta jos elokuun jälkeen jääkin veneily vähemmälle, syyskuussa ajetaan vain pieni pyrähdys nostopaikalle ja peitetään vene päävirtakytkimeen luottaen, lämmin talvi, kevät ja muuta tekemistä, vesillelasku venahtaa kesäkuun loppuun ja akku vaihtokunnossa. Tummanvihreän pressun alla kuivalla maalla siellä veneessä on lämpimämpää kuin ruotsalaisessa saunassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuohon kun vielä lisätään pari muuttujaa, niin akku on äkkiä entinen ellei siitä huolehdi. Nostetaan vene loka-marraskuun räntäsateessa akut täyteen ajettuina ja lasketaan vesille ennen pääsiäistä, niin aika varmasti riittää päävirtakytkimen nolla-asentoon laittaminen... mutta jos elokuun jälkeen jääkin veneily vähemmälle, syyskuussa ajetaan vain pieni pyrähdys nostopaikalle ja peitetään vene päävirtakytkimeen luottaen, lämmin talvi, kevät ja muuta tekemistä, vesillelasku venahtaa kesäkuun loppuun ja akku vaihtokunnossa. Tummanvihreän pressun alla kuivalla maalla siellä veneessä on lämpimämpää kuin ruotsalaisessa saunassa.
Toivottavasti ne lukijat, jotka eivät ole yhtä luottavaisia akkujensa säilymisestä ymmärtävät, että akunkenkien irrottaminen ei ole mikään uusi keksintö, vaan sillä hyvin pitkät perinteet.
Vuosikymmeniä sitten havaittiin, että akut säilyvät seisotuksessa parhaiten kun kengät irrotetaan.
Havaittiin myös, että kun pääkytkimellä katkaistiin virta lyhyemmänkin seisonnan ajaksi, niin kalliit akut säilyivät paremmin.
Myöhemmin tuo pääkytkimen antamaa suojaa on pala palalta heikennetty.
Yhä useammin se ohitetaan kytkemällä laitteita sen ohi.
Kenenkään ei tarvitse alistua tähän nykyajan villitykseen, jonka mukaan akunkenkiä ei tarvitse irrottaa pitkän seisonnan ajaksi.
Jos järjestelmään on kytketty ylläpitolataus, niin silloin eletään sen mukaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toivottavasti ne lukijat, jotka eivät ole yhtä luottavaisia akkujensa säilymisestä ymmärtävät, että akunkenkien irrottaminen ei ole mikään uusi keksintö, vaan sillä hyvin pitkät perinteet.
Vuosikymmeniä sitten havaittiin, että akut säilyvät seisotuksessa parhaiten kun kengät irrotetaan.
Havaittiin myös, että kun pääkytkimellä katkaistiin virta lyhyemmänkin seisonnan ajaksi, niin kalliit akut säilyivät paremmin.
Myöhemmin tuo pääkytkimen antamaa suojaa on pala palalta heikennetty.
Yhä useammin se ohitetaan kytkemällä laitteita sen ohi.
Kenenkään ei tarvitse alistua tähän nykyajan villitykseen, jonka mukaan akunkenkiä ei tarvitse irrottaa pitkän seisonnan ajaksi.
Jos järjestelmään on kytketty ylläpitolataus, niin silloin eletään sen mukaan.Lyijyakut on Jeesuksen aikaista teknologiaa, akkukenkien irrotus on käytännössä todettu hyödylliseksi eikä mikään ole sitä muuttanut... paitsi mahdollisesti litiumiin siirtyminen. Lyijyakut toimii kaikista parhaiten kun ne ovat jatkuvasti latauksessa, eli ne puskuroivat sähköä hyvin tilapäistä suurta kuormitusta varten, mutta varsinaisena sähkövarastona niiden hyötysuhde on aika heikko. Geelit, AGM ja vastaavat parantavat ominaisuuksia hieman, mutta perustana on edelleen sama perusteknologia. Ylilatausta ne sietävät suhteellisen hyvin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lyijyakut on Jeesuksen aikaista teknologiaa, akkukenkien irrotus on käytännössä todettu hyödylliseksi eikä mikään ole sitä muuttanut... paitsi mahdollisesti litiumiin siirtyminen. Lyijyakut toimii kaikista parhaiten kun ne ovat jatkuvasti latauksessa, eli ne puskuroivat sähköä hyvin tilapäistä suurta kuormitusta varten, mutta varsinaisena sähkövarastona niiden hyötysuhde on aika heikko. Geelit, AGM ja vastaavat parantavat ominaisuuksia hieman, mutta perustana on edelleen sama perusteknologia. Ylilatausta ne sietävät suhteellisen hyvin.
Noin minäkin olen asian ymmärtänyt.
Kun keksin tuon aurinkopaneelin edun, niin olen jättänyt lyijyakkuni paneelin hoitoon talveksi.
Kun kesäkuun alussa tulen maalle, niin akut ovat täynnä ja valmiina lähtöön. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noin minäkin olen asian ymmärtänyt.
Kun keksin tuon aurinkopaneelin edun, niin olen jättänyt lyijyakkuni paneelin hoitoon talveksi.
Kun kesäkuun alussa tulen maalle, niin akut ovat täynnä ja valmiina lähtöön.Juu, aurinkopaneeli on vallan mainio keksintö, sillä viikonloppupurjehtija ei maasähköä tarvitse koko kesänä vaikka akkuina on vain 2 x 70A lyijyä. Moottoriveneessäkin hyvä litiumin kaverina, voi huoletta jättää jääkaapin päälle kotisatamassakin kun työt häiritsee veneilyä. Omat veneet talvehtii pimeässä (omassa pihapiirissä), ja pienellä vaivalla ylläpitolatauksessa tilanteen mukaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1424535- 932159
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152081Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi781935Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1421552Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541532VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1051402- 751326
- 1011317
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1201109