Ongelmani on pirun huono itsetunto... kyllä osaan tutustua ihmisiin, on paljon ystäviä, ei tarvi viettää vapaa aikaa ikinä yksin, olen aina rakastanut esiintymistä jne. mutta yläasteen aloitettua mulla on ollut ulkonäköni suhteen aivan hirvaitä kriisejä ja ne ovat jatkuneet aina lukioon asti. Aluksi ne oli sellasia leikittelyjä kavereiden kans. Kaikki "laihdutti" sun muuta yhtä typerää, mut ne tunteet jäi kytemään. Tiedän etten ole ruma ja vastenmielinen. On poikaystävää ja sinkkuna vientiä, mut se tunne ei lähde pois. eikä se ole enää sitä tavallista mitä on kaikilla naisilla. tämä haittaa jo elämää. ei osaa olla onnellinen. poikaystäväni on ihana, mutta tämä riittämättömyyden tunne aiheuttaa pahimmat ongelmamme suhteessa. En osaa selittää sitä. Tilanne ei ole niin paha, että laihduttaisin itseni hengiltä, enkä jauha kaikille, että miten ruma olenkaan. vaan kärsin siitä itse, sisäisesti. syömishäiriön oireita on löytynyt. tiedän, ettei tilanteeni olen aivan toivoton, koska tiedän ettei kaikki ole kunnossa, ja tiedän että laihtumiseni ei ole pelkästään hyväksi. Toisaalta se tuntuu hyvältä, toisaalta jo pahalta. kertokaa, että mitä voisin tehdä. Kaverini pikku sisko hokee koko ajan että miten se haluisi laihtua ja miten lihava se on. olen sanonut hänelle, että lopettaa moisen höpötyksen, nimittäin liiallinen täydellisyyden tavottelu pilaa elämän. se mistä tiedän sen, olen jättänyt mainitsematta, olen oppinut sen henkilökohtaisesti. kertokaa vinkkejä ja hauskaa kesää kaikille
antakaa neuvoja
säälittävää
6436
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hyvä että olet itse tajunnut, että laihduttamisesta ei ole kenellekkään hyötyä, vaan se on tarkoitettu ylipainoisille terveydellisistä syistä. (ja en nyt yleistä, koska voi olla myös onnellinen niin ylipainoisena kuin hoikkana)
Oletko puhunut kenellekkään tästä? Perheen jäsenille yms.?
Puhuminen auttaa aina, ja nyt sanoisin taas että rukoilu auttaa, mutta jos tahdot kokeilla jotain muuta, niin puhu jollekkin.
Ja yksi juttu ainakin auttaa tietämään, että on tärkeä, ja että muut tarvitsevat sinua, on auttaa muita! Voi auttaa hyvin monella tavalla. Jotkut auttavat lahjoituksien ja keräilyjen kautta ja jotkut auttavat läheisiänsä. Ja ainahan voit kysyä poikakaveriltasi että kuinka tärkeä olet hänelle! :)
Hyvää kesää sinulle, ja ole onnellinen! ^.^
Kiitos näistä neuvoista! Me kaikkit turvataan Jeesukseen, kiitos kiitos. Minne kysyjä voi lähettää laskun näistä neuvoista?
Jumalan siunausta!
Sä olet nyt kääntänyt pistimesi itseäsi vastaan ja kuten itsekin olet todennut se ei ole tervettä eikä se ole kivaa. Suosittelen taistelun aloittamista sitä pahaa vastaan joka sinulle kummia höpisee sinun omasta ruumiistasi. Joka kerta kun tulee tunne, että olenpa pahannäköinen, sanokin itsellesi. Minä olen kaunis ja kaikki rakstavat minua. Sano sitä itsellesi peilin edessä ja samalla hymyile itsellesi. Eräs tekniikka, voittaa "omahirviö".
mulla on vähän samoja ongelmia.. mä en luota itteeni yhtään, luulen olevani tosi ruma ja lihava (oon kans koko ajan laihdutuskuureilla ym.) Harvemmin mäkään valitan muille kuinka oon ruma ja läski, mut sit jos mennään kaverien kanssa uimaan tai jotain mulla on koko ajan hirvee olla ja päätän etten syö enää ikinä kun mun kaverit on niin laihoja muhun verratuna.. Se on tosi hirveetä ja inhoon sitä tunnetta mut kun en vaan osaa olla tyytyväinen itteeni.. :(
Itseluottamus on nollissa ja pidän myös itseäni rumana ja tukevana (no ainakin tuon eteen olen ruvennut tekemään jotakin).
No, enpä yhtään ihmettele, kun joutui kuuntelemaan sitä v*ttuilua ja pa*kanjauhantaa melkein koko ylä-asteen ajan.
Nyttenkin, jos joku tuntematon katsoo pari sekunttia/liian usein mua päin, niin tulee ahdistunut "mitä v*ttua tuo tuijottaa"-olotila.
Orson
missäs sitä sanottiin että hyvä itsetunto kaunistaa? en enää muista enkä oo varma onko tossa mitään ideaa. en vaivaa enempää