Kuvataiteilija Jenni Yppärilä tuhosi 40 000 euron arvoisen teoksensa kannanottona kuvataiteen arvostuksen vähenemisestä.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010550134.html
Kuvataiteen arvostuksen vähenemisen syitä voisi myös etsiä kuvataiteista itsestään. Jos kuvataiteen teokset muistuttavat lähinnä sotkua eikä modernin taiteen ja roskan välillä ole muuta eroa kuin nimike, niin eikä kuvataiteilijoiden tulisi tehdä jotain kuvataiteen arvostuksen lisäämisen eteen?
Kun taidetta ei enää tehdä ihmisille, vaan kuvataiteesta vieraantuneelle apurahalautakunnalle apurahojen toivossa, on täysin selvää että kuvataiteen arvostus vähenee. Jos harjoittelulla hankittua osaamista ei enää näe kuvataiteena esitetyssä teoksessa, vaan pikkulapsikin kykenee vastaavaan, niin ei ihme jos yleisö kuvataiteen saralta katoaa ja etsii muita kiinnostuksen kohteita elämyksiä itselleen.
Myös kuvataiteen hinnoittelu on yksi kysymys, kun esimerkiksi Yppärilä on hinnoitellut 5 metrisen teoksensa jonka tuhosi 40 000 euro hintaiseksi, on selvää ettei teosta olekaan tarkoitettu myytäväksi yksityiseen kokoelmaan tai yksityiskodin seinälle. Joten teos on tarkoitettu johonkin julkiseen tilaan ostettavaksi julkisella rahalla. Näin teoksen lähtökohtakin on ollut myydä teos julkisella rahalla hankittavaksi ja kun kuvataiteilija tekee lähtökohtaisesti teoksia jotka sopivat vain julkisiin tiloihin näytettäväksi, on lähtökohta taiteen tekemiselle aivan väärä.
Nyt kun teosta ei ole ostettu julkisella rahalla esitettäväksi julkisiin tiloihin, tekee kuvataiteilija Yppärilä siitä kannanoton tuhoamalla sen siksi koska hänen teoksensa ei ole ollut tarpeeksi kiinnostava jotta kukaan olisi sen ostanut edes julkisella rahalla. Saihan Yppärilä sentään ainakin raflaavan jutun valtakunnan suurimpaan lehteen ja näin osansa 15 minuutin julkisuudesta hyvin kyseenalaisin keinoin, jossa ikään kuin kerjätään arvostusta itselle ja omalle työlle.
Kuvataide ei kuitenkaan nouse arvostukseen tällaisilla raflaavilla keinoilla, vaan sillä että kuvataiteilijat alkavat näyttää harjoittelulla hankittua ylivertaista osaamista ja ennennäkemättömän hienoja ideoita teoksissaan. Ylivertaisen osaamisen kulttuuri tulisi tuoda takaisin kuvataiteisiin ja saada näin ihmiset kiinnostumaan kuvataiteista ja hankkimaan sitä omalla rahallaan, eikä odottaa vain apurahoja ja julkisia taideostoja ylivelkaantuneelta valtiolta ja sen yliverotetuilta veronmaksajilta.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010550134.html
Kuvataiteen arvostuksen vähenemisen syitä voisi myös etsiä kuvataiteista itsestään. Jos kuvataiteen teokset muistuttavat lähinnä sotkua eikä modernin taiteen ja roskan välillä ole muuta eroa kuin nimike, niin eikä kuvataiteilijoiden tulisi tehdä jotain kuvataiteen arvostuksen lisäämisen eteen?
Kun taidetta ei enää tehdä ihmisille, vaan kuvataiteesta vieraantuneelle apurahalautakunnalle apurahojen toivossa, on täysin selvää että kuvataiteen arvostus vähenee. Jos harjoittelulla hankittua osaamista ei enää näe kuvataiteena esitetyssä teoksessa, vaan pikkulapsikin kykenee vastaavaan, niin ei ihme jos yleisö kuvataiteen saralta katoaa ja etsii muita kiinnostuksen kohteita elämyksiä itselleen.
Myös kuvataiteen hinnoittelu on yksi kysymys, kun esimerkiksi Yppärilä on hinnoitellut 5 metrisen teoksensa jonka tuhosi 40 000 euro hintaiseksi, on selvää ettei teosta olekaan tarkoitettu myytäväksi yksityiseen kokoelmaan tai yksityiskodin seinälle. Joten teos on tarkoitettu johonkin julkiseen tilaan ostettavaksi julkisella rahalla. Näin teoksen lähtökohtakin on ollut myydä teos julkisella rahalla hankittavaksi ja kun kuvataiteilija tekee lähtökohtaisesti teoksia jotka sopivat vain julkisiin tiloihin näytettäväksi, on lähtökohta taiteen tekemiselle aivan väärä.
Nyt kun teosta ei ole ostettu julkisella rahalla esitettäväksi julkisiin tiloihin, tekee kuvataiteilija Yppärilä siitä kannanoton tuhoamalla sen siksi koska hänen teoksensa ei ole ollut tarpeeksi kiinnostava jotta kukaan olisi sen ostanut edes julkisella rahalla. Saihan Yppärilä sentään ainakin raflaavan jutun valtakunnan suurimpaan lehteen ja näin osansa 15 minuutin julkisuudesta hyvin kyseenalaisin keinoin, jossa ikään kuin kerjätään arvostusta itselle ja omalle työlle.
Kuvataide ei kuitenkaan nouse arvostukseen tällaisilla raflaavilla keinoilla, vaan sillä että kuvataiteilijat alkavat näyttää harjoittelulla hankittua ylivertaista osaamista ja ennennäkemättömän hienoja ideoita teoksissaan. Ylivertaisen osaamisen kulttuuri tulisi tuoda takaisin kuvataiteisiin ja saada näin ihmiset kiinnostumaan kuvataiteista ja hankkimaan sitä omalla rahallaan, eikä odottaa vain apurahoja ja julkisia taideostoja ylivelkaantuneelta valtiolta ja sen yliverotetuilta veronmaksajilta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itsekö tuo nainen on teoksen hinnan määritellyt.
Hyvä oli ettei ylivelkaantunut valtio ostanut kyseistä ylihinnoiteltua teosta ja tuhlannut julkisia rahoja siihen. Laittaisivat muutkin taidehankinnat ja apurahat jäihin ja laittaisivat rahat vaikkapa terveydenhoitoon tai valtionvelan lyhentämiseen.