Meillä ei ole vapaata tahtoa olemme lähinnä tuurin pelinappuloita

Meidän kaikki ajatukset ja persoona riippuu geeneistä ja kasvatuksesta. Itse emme ole päättäneet mitään vapaalla tahdolla vaan geenit tilanne ja kasvatus ajaa meidät siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Meidän kaikki ajatukset ja persoona riippuu geeneistä ja kasvatuksesta. Itse emme ole päättäneet mitään vapaalla tahdolla vaan geenit tilanne ja kasvatus ajaa meidät siihen.

Lue lisää

Niin, mutta tulee ottaa huomioon olemmeko omilla valinnoillamme luoneet geenimme, kasvatuksemme, asuinpaikkamme, ravintomme jne jotka vaikuttavat päätöksiimme joiden mukaan elämme. Elämä pitää nähdä jatkumona jossa ultimate kysymys on onko universumi syntynyt valinnasta, sattumalta vai deterministisesti.

Mutta satunaisuushan ei tarkoita sitä että tahto olisi vapaa vaan sitä että satunnaiset tapahtumat voivat vaikuttaa lopputulokseen tehden tulevaisuudesta ennalta arvaamattoman.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta satunaisuushan ei tarkoita sitä että tahto olisi vapaa vaan sitä että satunnaiset tapahtumat voivat vaikuttaa lopputulokseen tehden tulevaisuudesta ennalta arvaamattoman.

Lue lisää

Jos ei ole vapaata tahtoa niin on ennalta määrätty kohtalo eli vallitsee determinismi. Se on vapaan tahdon vastakohta. Tuo aivoissa kvanttimekaniikan päätöksentekoon tuoma satunnaisuus on se minkä koemme vapaana tahtona. Ylittyykö ratkaisun hetkellä jonkun hermosolun kynnys tuottaa impulssi vai ei...

Minulla on myös vapaus harrastaa satunnaisuuteen suoraan sidottua höpsismiä ja tehdä valintani lanttia heittämällä tai vaikkapa termisen kohinan tuottamilla satunnaisluvuilla.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ei ole vapaata tahtoa niin on ennalta määrätty kohtalo eli vallitsee determinismi. Se on vapaan tahdon vastakohta. Tuo aivoissa kvanttimekaniikan päätöksentekoon tuoma satunnaisuus on se minkä koemme vapaana tahtona. Ylittyykö ratkaisun hetkellä jonkun hermosolun kynnys tuottaa impulssi vai ei...

Minulla on myös vapaus harrastaa satunnaisuuteen suoraan sidottua höpsismiä ja tehdä valintani lanttia heittämällä tai vaikkapa termisen kohinan tuottamilla satunnaisluvuilla.

Lue lisää

Lisäys: Harrastan höpsismiä pienimuotoisesti. Arvoin nonparelleja lottokupongin päälle heittämällä kestolottoon rivin, joka osallistuu lottoarvontaan joka viikko. Käyn muutaman kuukauden välein laittamassa pelitilille lisää rahaa ja katsomassa olenko voittanut suuren summan rahaa. Muuta pelaamista en harrasta. Minulla on kuitenkin (hyvin) pieni todennäköisyys höpsismilläni rikastua.

Juttusi on merkityksetön asiassa, koska sen mukaan sinulla ei ole vapaata tahtoa. Koska sitä sinulla ei ole, et ole myöskään rationaalinen olento, joka voisi perustella lukijoilleen mitään rationaalisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Juttusi on merkityksetön asiassa, koska sen mukaan sinulla ei ole vapaata tahtoa. Koska sitä sinulla ei ole, et ole myöskään rationaalinen olento, joka voisi perustella lukijoilleen mitään rationaalisesti.

Lue lisää

Turhaan valistat herra B:tä tai sen sivupersoonia tästä asiasta. Hän ei itse näe omissa viesteissään olevia virheitä.

Anonyymi kirjoitti:

Turhaan valistat herra B:tä tai sen sivupersoonia tästä asiasta. Hän ei itse näe omissa viesteissään olevia virheitä.

Anon.: "Turhaan valistat herra B:tä tai sen sivupersoonia tästä asiasta. Hän ei itse näe omissa viesteissään olevia virheitä."

Absurdi väite. B:n ilmaisutapa ja aihevalinnat ovat hyvin erilaisia kuin omani ja vapaasta tahdostahan hänellä on myös hyvin erilainen näkemys. Olen itse asiassa toteuttanut sekä B-bot:in, että XPR-bot:in, joita olen myös demonstroinut joskus aikoja sitten tällä palstalla ja nuo erot ovat siis itselläni erittäin hyvin tiedossa. /XPR

Anonyymi kirjoitti:

Turhaan valistat herra B:tä tai sen sivupersoonia tästä asiasta. Hän ei itse näe omissa viesteissään olevia virheitä.

Erehdyit. En tietenkään valista professoria asiasta, koska hänellä ei voi olla vapaata tahtoa. Mutta kerroin yleisölle, että professorin perustelut ovat merkityksettömiä asiassa.

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-766)

Vapaata tahtoa ei ole olemassa mm., koska siinä, että asiat tapahtuvat aina juuri niin kuin ne tapahtuvat, ei ole mitään reaalista vaihtoehtoisuutta, sillä havaintojen mukaanhan ne tosiaan tapahtuvat aina juuri niin kuin ne tapahtuvat ja toisaalta ei tietenkään ole mielekästä kutsua vapaaksi sellaista, joka on väistämätöntä.

Eli, koskaan ei olla havaittu, että asiat tapahtuisivat eri tavalla, kuin ne tapahtuvat, vaan erilaisten vaihtoehtoisuuksien, kuten esim. erilaisten käsikirjoitusten pohdinnassa, on kyse aina pelkästä spekulaatiosta, eikä esim. nagualismissa oleteta, että tapahtumat olisivat yleisessä katsannossa elävien olentojen käsikirjoittamia, vaan että niissä on kyse persoonattoman voiman aikaansaamista vaikutuksista.

Eli, sen lisäksi, että vapaa tahto on ilmeistä fiktiota ja huuhaata, niin myös valinnatkin ovat fiktiota, siltä osin, että reaalista vaihtoehtoisuutta ei ole, vaikka kyseisten tulkintojen taustalla olevat prosessit; kuten esim. tietojenkäsittelyprosessit, tietysti ovatkin reaalisia vaikutuksia omaavia siltä osin, kuin niihin liittyy energiaa.

Tämä tosin ei tarkoita sitä, etteikö ole niin, että nagualismin mukaan riittävä energiataso mahdollistaa sen, että elävä olento kokee, että tapahtumien tulkinnat ovat mielekkäitä siitä huolimatta, että elävien olentojen toiminta onkin oikeasti vain seurausta persoonattoman selittämättömän voiman pakottavista vaikutuksista, mikä kyky mielekkäisiin ja käyttökelpoisiin tulkintoihin liittyy ns. kokoomapisteen liikkeeseen ko. elävän olennon kannalta suotuisiin sijainteihin.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-766)

Vapaata tahtoa ei ole olemassa mm., koska siinä, että asiat tapahtuvat aina juuri niin kuin ne tapahtuvat, ei ole mitään reaalista vaihtoehtoisuutta, sillä havaintojen mukaanhan ne tosiaan tapahtuvat aina juuri niin kuin ne tapahtuvat ja toisaalta ei tietenkään ole mielekästä kutsua vapaaksi sellaista, joka on väistämätöntä.

Eli, koskaan ei olla havaittu, että asiat tapahtuisivat eri tavalla, kuin ne tapahtuvat, vaan erilaisten vaihtoehtoisuuksien, kuten esim. erilaisten käsikirjoitusten pohdinnassa, on kyse aina pelkästä spekulaatiosta, eikä esim. nagualismissa oleteta, että tapahtumat olisivat yleisessä katsannossa elävien olentojen käsikirjoittamia, vaan että niissä on kyse persoonattoman voiman aikaansaamista vaikutuksista.

Eli, sen lisäksi, että vapaa tahto on ilmeistä fiktiota ja huuhaata, niin myös valinnatkin ovat fiktiota, siltä osin, että reaalista vaihtoehtoisuutta ei ole, vaikka kyseisten tulkintojen taustalla olevat prosessit; kuten esim. tietojenkäsittelyprosessit, tietysti ovatkin reaalisia vaikutuksia omaavia siltä osin, kuin niihin liittyy energiaa.

Tämä tosin ei tarkoita sitä, etteikö ole niin, että nagualismin mukaan riittävä energiataso mahdollistaa sen, että elävä olento kokee, että tapahtumien tulkinnat ovat mielekkäitä siitä huolimatta, että elävien olentojen toiminta onkin oikeasti vain seurausta persoonattoman selittämättömän voiman pakottavista vaikutuksista, mikä kyky mielekkäisiin ja käyttökelpoisiin tulkintoihin liittyy ns. kokoomapisteen liikkeeseen ko. elävän olennon kannalta suotuisiin sijainteihin.

Lue lisää

Vieläkö uudestaan tämä tahdoton professori höpäjää merkityksetöntä juttuaan??

Anonyymi kirjoitti:

Vieläkö uudestaan tämä tahdoton professori höpäjää merkityksetöntä juttuaan??

B/Belisario/MandrakenHaamu/professorirealisti/... on vuosien varrella ollut ahkera kirjoittelija. Pitäisi joskus kokeilla miten hyvin ChatGPT osaa samanlaista tuottaa kun sekin tykkää käyttää tiettyjä harvinaisempia ja mutkikkaampia sanoja tuottamassaan jaarittelussa.

Anonyymi kirjoitti:

B/Belisario/MandrakenHaamu/professorirealisti/... on vuosien varrella ollut ahkera kirjoittelija. Pitäisi joskus kokeilla miten hyvin ChatGPT osaa samanlaista tuottaa kun sekin tykkää käyttää tiettyjä harvinaisempia ja mutkikkaampia sanoja tuottamassaan jaarittelussa.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-767)

Anon: ”B/Belisario/MandrakenHaamu/professorirealisti/... on vuosien varrella ollut ahkera kirjoittelija. Pitäisi joskus kokeilla miten hyvin ChatGPT osaa samanlaista tuottaa kun sekin tykkää käyttää tiettyjä harvinaisempia ja mutkikkaampia sanoja tuottamassaan jaarittelussa.”

B on täysin eri henkilö kuin minä, minkä jokainen palstaa pitkään lukenut kyllä tietää ja älyää jos omaa pähkinää suuremmat aivot. Mitä taas tekoälyyn tulee, niin tekoälyt eivät valitettavasti vieläkään ole samalla tasolla laadukkaan tekstin tuotossa kuin Belisario.

Joo, en ole Belisario, vaikka voisikin olla hauska ja haasteellinenkin kokeilu yrittää näytellä häntä, sillä hän on – kiistanalainen, mutta myös monipuolinen, mielenkiintoinen ja etenkin aikuinen persoona - toisin kuin nämä, joiden anti rajoittuu neljän rivin mittaisiin satunnaisiin ad hominem:eihin... :D

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-768)

Anon.: ”Ilman vapaata tahtoa ei voi perustella sitä, ettei ole vapaata tahtoa.”

Miksi valehtelet? Olematonta asiaa itseään ei tietenkään tarvita olemattoman asian olemattomuuden osoittamiseen, vaan kyse on vain siitä, että se oletetaan, jotta voidaan osoittaa sen olettamisesta seuraava ristiriita. Esim. vapaa tahto on kumottu lukemattomilla tavoilla tälläkin palstalla, kuten muitakin loogisesti ristiriitaisia oletuksia. Vapaata tahtoa ei voi olla olemassa reaalisia vaikutuksia aikaansaavana tekijänä missään loogisesti mahdollisessa universumissa, eikä se siis ole etenkään tieteellisesti mielekäs käsite.

Kuten aiemmin selitin, tämä ei kuitenkaan tietenkään tarkoita sitä, etteikö vapaa tahto käsitteenä voisi olla ja on olemassa tarinoiden elementtinä aivan saman tapaan kuin peikko tai jumalakin voivat olla tarinan elementtejä, mikä puolestaan tuntuu aiheuttavan jatkuvaa epärationaalista sekoilua.

Kaikesta aiemmasta selittämisestä huolimatta ei vieläkään kaikille erityisesti tunnu menevän jakeluun se, että vaikka tarinoiden elementit ovatkin olemassa kuvauksina, niin niillä kuvauksilla itsellään ei ole mitään kausaalisia vaikutuksia, koska ne eivät voi sisältää energiaa, vaan ns. kokoomapisteen kiinnittyminen niihin vain kuluttaa energiaa, mikä puolestaan on syy siihen, että erityisesti nagualismissa kehotetaan välttämään erityisesti kiinnittymistä hyödyttömiin käsitteisiin, mutta tietenkään sitä kiinnittymistä ei kyetä välttämään olemattoman vapaan tahdon avulla, vaan siten, että selittämätön voima itse pakottaa kokoomapisteen liikkumaan toiseen sijaintiin, mikä puolestaan on seurausta käytettävissä olevan energian määrän lisääntymisestä, kuten muuten myös mm. kyky tuottaa mielekästä tekstiä ja muutenkin toimia tarkoituksenmukaisella tavalla.

Mitä taas tahtoon sinällään tulee, niin nagualismin mukaan ihmisillä on tahto, mutta se on deterministinen voima ja sen toimintakykyisyys edellyttää nimenomaan kytkeytymistä ulkopuoliseen energianlähteeseen ja koska ihmisillä yleisessä katsannossa ei ole koherenttia tahtoa, niin ihmiset yleisessä katsannossa eivät kykene tekemään sellaisia asioita, joita oikeat nagualistiset tietäjät kykenevät tekemään, kuten esim. havaitsemaan energian suoraan, vaan vain esim. jaarittelemaan loputtomasti vapaan tahdon kaltaisista olemattomista, mahdottomista tai merkityksettömistä asioista. :D

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-768)

Anon.: ”Ilman vapaata tahtoa ei voi perustella sitä, ettei ole vapaata tahtoa.”

Miksi valehtelet? Olematonta asiaa itseään ei tietenkään tarvita olemattoman asian olemattomuuden osoittamiseen, vaan kyse on vain siitä, että se oletetaan, jotta voidaan osoittaa sen olettamisesta seuraava ristiriita. Esim. vapaa tahto on kumottu lukemattomilla tavoilla tälläkin palstalla, kuten muitakin loogisesti ristiriitaisia oletuksia. Vapaata tahtoa ei voi olla olemassa reaalisia vaikutuksia aikaansaavana tekijänä missään loogisesti mahdollisessa universumissa, eikä se siis ole etenkään tieteellisesti mielekäs käsite.

Kuten aiemmin selitin, tämä ei kuitenkaan tietenkään tarkoita sitä, etteikö vapaa tahto käsitteenä voisi olla ja on olemassa tarinoiden elementtinä aivan saman tapaan kuin peikko tai jumalakin voivat olla tarinan elementtejä, mikä puolestaan tuntuu aiheuttavan jatkuvaa epärationaalista sekoilua.

Kaikesta aiemmasta selittämisestä huolimatta ei vieläkään kaikille erityisesti tunnu menevän jakeluun se, että vaikka tarinoiden elementit ovatkin olemassa kuvauksina, niin niillä kuvauksilla itsellään ei ole mitään kausaalisia vaikutuksia, koska ne eivät voi sisältää energiaa, vaan ns. kokoomapisteen kiinnittyminen niihin vain kuluttaa energiaa, mikä puolestaan on syy siihen, että erityisesti nagualismissa kehotetaan välttämään erityisesti kiinnittymistä hyödyttömiin käsitteisiin, mutta tietenkään sitä kiinnittymistä ei kyetä välttämään olemattoman vapaan tahdon avulla, vaan siten, että selittämätön voima itse pakottaa kokoomapisteen liikkumaan toiseen sijaintiin, mikä puolestaan on seurausta käytettävissä olevan energian määrän lisääntymisestä, kuten muuten myös mm. kyky tuottaa mielekästä tekstiä ja muutenkin toimia tarkoituksenmukaisella tavalla.

Mitä taas tahtoon sinällään tulee, niin nagualismin mukaan ihmisillä on tahto, mutta se on deterministinen voima ja sen toimintakykyisyys edellyttää nimenomaan kytkeytymistä ulkopuoliseen energianlähteeseen ja koska ihmisillä yleisessä katsannossa ei ole koherenttia tahtoa, niin ihmiset yleisessä katsannossa eivät kykene tekemään sellaisia asioita, joita oikeat nagualistiset tietäjät kykenevät tekemään, kuten esim. havaitsemaan energian suoraan, vaan vain esim. jaarittelemaan loputtomasti vapaan tahdon kaltaisista olemattomista, mahdottomista tai merkityksettömistä asioista. :D

Lue lisää

Nagualismi ei voi olla olemassa reaalisia vaikutuksia aikaansaavana tekijänä missään loogisesti mahdollisessa universumissa, eikä se siis ole etenkään tieteellisesti mielekäs käsite.

?

Anonyymi kirjoitti:

Nagualismi ei voi olla olemassa reaalisia vaikutuksia aikaansaavana tekijänä missään loogisesti mahdollisessa universumissa, eikä se siis ole etenkään tieteellisesti mielekäs käsite.

?

Lue lisää

Tai:

Kokoomapiste ei voi olla olemassa reaalisia vaikutuksia aikaansaavana tekijänä missään loogisesti mahdollisessa universumissa, eikä se siis ole etenkään tieteellisesti mielekäs käsite.

Anonyymi kirjoitti:

Tai:

Kokoomapiste ei voi olla olemassa reaalisia vaikutuksia aikaansaavana tekijänä missään loogisesti mahdollisessa universumissa, eikä se siis ole etenkään tieteellisesti mielekäs käsite.

Lue lisää

Tai:

selittämätön voima ei voi olla olemassa reaalisia vaikutuksia aikaansaavana tekijänä missään loogisesti mahdollisessa universumissa, eikä se siis ole etenkään tieteellisesti mielekäs käsite.

?

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-768)

Anon.: ”Ilman vapaata tahtoa ei voi perustella sitä, ettei ole vapaata tahtoa.”

Miksi valehtelet? Olematonta asiaa itseään ei tietenkään tarvita olemattoman asian olemattomuuden osoittamiseen, vaan kyse on vain siitä, että se oletetaan, jotta voidaan osoittaa sen olettamisesta seuraava ristiriita. Esim. vapaa tahto on kumottu lukemattomilla tavoilla tälläkin palstalla, kuten muitakin loogisesti ristiriitaisia oletuksia. Vapaata tahtoa ei voi olla olemassa reaalisia vaikutuksia aikaansaavana tekijänä missään loogisesti mahdollisessa universumissa, eikä se siis ole etenkään tieteellisesti mielekäs käsite.

Kuten aiemmin selitin, tämä ei kuitenkaan tietenkään tarkoita sitä, etteikö vapaa tahto käsitteenä voisi olla ja on olemassa tarinoiden elementtinä aivan saman tapaan kuin peikko tai jumalakin voivat olla tarinan elementtejä, mikä puolestaan tuntuu aiheuttavan jatkuvaa epärationaalista sekoilua.

Kaikesta aiemmasta selittämisestä huolimatta ei vieläkään kaikille erityisesti tunnu menevän jakeluun se, että vaikka tarinoiden elementit ovatkin olemassa kuvauksina, niin niillä kuvauksilla itsellään ei ole mitään kausaalisia vaikutuksia, koska ne eivät voi sisältää energiaa, vaan ns. kokoomapisteen kiinnittyminen niihin vain kuluttaa energiaa, mikä puolestaan on syy siihen, että erityisesti nagualismissa kehotetaan välttämään erityisesti kiinnittymistä hyödyttömiin käsitteisiin, mutta tietenkään sitä kiinnittymistä ei kyetä välttämään olemattoman vapaan tahdon avulla, vaan siten, että selittämätön voima itse pakottaa kokoomapisteen liikkumaan toiseen sijaintiin, mikä puolestaan on seurausta käytettävissä olevan energian määrän lisääntymisestä, kuten muuten myös mm. kyky tuottaa mielekästä tekstiä ja muutenkin toimia tarkoituksenmukaisella tavalla.

Mitä taas tahtoon sinällään tulee, niin nagualismin mukaan ihmisillä on tahto, mutta se on deterministinen voima ja sen toimintakykyisyys edellyttää nimenomaan kytkeytymistä ulkopuoliseen energianlähteeseen ja koska ihmisillä yleisessä katsannossa ei ole koherenttia tahtoa, niin ihmiset yleisessä katsannossa eivät kykene tekemään sellaisia asioita, joita oikeat nagualistiset tietäjät kykenevät tekemään, kuten esim. havaitsemaan energian suoraan, vaan vain esim. jaarittelemaan loputtomasti vapaan tahdon kaltaisista olemattomista, mahdottomista tai merkityksettömistä asioista. :D

Lue lisää

"Vapaata tahtoa ei voi olla olemassa reaalisia vaikutuksia aikaansaavana tekijänä missään loogisesti mahdollisessa universumissa, eikä se siis ole etenkään tieteellisesti mielekäs käsite."

Toisin sanoen kirjoituksellasi ei voi olla mitään vaikutuksia kenenkään lukijan käsityksiin vapaasta tahdosta missään mahdollisessa universumissa. Olen tästä kanssasi samaa mieltä, mutta ihmettelen edelleen, miksi kirjoitat loogisesti ristiriitaisia juttujasi. Ei niillä ole mitään merktiystä kenellekään, jolla on vapaa tahto.

Rationaalinen harkinta edellyttää jonkinasteista vapaata tahtoa, eikä ilman harkintaa ole mitään mahdollisuutta muodostaa rationaalista kantaa vapaaseen tahtoon. Kumoat siis ristiitaisilla jutuillasi mat perustelusi asiassa.

Anonyymi kirjoitti:

"Vapaata tahtoa ei voi olla olemassa reaalisia vaikutuksia aikaansaavana tekijänä missään loogisesti mahdollisessa universumissa, eikä se siis ole etenkään tieteellisesti mielekäs käsite."

Toisin sanoen kirjoituksellasi ei voi olla mitään vaikutuksia kenenkään lukijan käsityksiin vapaasta tahdosta missään mahdollisessa universumissa. Olen tästä kanssasi samaa mieltä, mutta ihmettelen edelleen, miksi kirjoitat loogisesti ristiriitaisia juttujasi. Ei niillä ole mitään merktiystä kenellekään, jolla on vapaa tahto.

Rationaalinen harkinta edellyttää jonkinasteista vapaata tahtoa, eikä ilman harkintaa ole mitään mahdollisuutta muodostaa rationaalista kantaa vapaaseen tahtoon. Kumoat siis ristiitaisilla jutuillasi mat perustelusi asiassa.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-769)

Olen tässä välissä toimittanut kiinnostavampia asioita, kuten energian havaitsemista kokoomapisteen muissa sijainneissa, mutta selittämiseen taipuvaisena professorina palaan vielä tähän teemaan.

Anon.: ”Toisin sanoen kirjoituksellasi ei voi olla mitään vaikutuksia kenenkään lukijan käsityksiin vapaasta tahdosta missään mahdollisessa universumissa.”

Non sequitur. Tuollainen johtopäätös ei seuraa loogisesti esittämistäsi premisseistä, vaikka en oletakaan, että kirjoituksillani tai muidenkaan kirjoituksilla sinällään olisi oleellista vaikutusta kenenkään käsityksiin esim. vapaasta tahdosta. Tämän vapaan tahdon teeman ymmärtämiseksi olisi oleellista huomata se, että mikään yksittäinen tekijä ei sanele kenenkään käsityksiä mistään, vaan se, että asiat tapahtuvat niin, kuin ne tapahtuvat on niiden kaikkien yhteisvaikutuksen vääjäämätöntä seurausta.

Nagualismissa tuon yhteisvaikutuksen aikaansaajaa kutsutaan selittämättömäksi voimaksi, koska ei ole mitään mahdollisuuksia ymmärtää kattavasti kaikkien olemassaolevien asioiden yhteisvaikutusta. Se, mikä on totaalisen hyödytöntä on eristää käsitteellisesti jokin sellainen tekijä, mikä tahansa sellainen tekijä, kuten esim. joidenkin olettama vapaa tahto, joka ei ole kokonaisjärjestelmän yhteisvaikutus, primus motor:iksi, koska tuollainen toiminta eristää ihmisen tietoisuuden naguaalista siinä merkityksessä, että kokoomapiste kiinnittyy energian sijasta kyseiseen käsitteeseen.

Selittämätön voima on ehdottoman reaalinen asia, koska sillä on reaalisia vaikutuksia, mutta se on siis osa naguaalia, mikä tarkoittaa sitä, että vaikka siihen voidaankin viitata, niin sitä ei voida selittää. Joidenkin olettamaa vapaa tahtoa ei myöskään kyetä selittämään, mutta se ei ole osa naguaalia, koska sillä ei voi olla mitään vaikutuksia, koska se on pelkkä loogisesti ristiriitainen abstraktio, toisin kuin selittämätön voima, joka siis on reaalisten tekijöiden yhteisvaikutus. Ehkä tämä seikka on parhaiten ymmärrettävissä tunnistamalla sen, että nagualismi on holistinen käsitys todellisuudesta, toisin kuin sellaiset käsitykset, joissa korostetaan jonkin tietyn lokaalin asian tai asioiden ensisijaisuutta todellisuuden selittämisessä.

”Olen tästä kanssasi samaa mieltä, mutta ihmettelen edelleen, miksi kirjoitat loogisesti ristiriitaisia juttujasi.”

Kirjoitukseni eivät ole loogisesti ristiriitaisia, vaan omat kirjoituksesi ovat absurdeja, koska oletat, että olemattomalla ja hyödyttömällä asialla voisi olla reaalisia vaikutuksia taí että siihen kannattaisi ylipäätään kiinnittää huomiota. Rationaalinen harkinta ei tietenkään edellytä mitään vapaata tahtoa, vaan päinvastoin sitä, että olemassa ei ole mitään vapaata tahtoa, koska vapaa tahto estäisi rationaalisen harkinnan, koska päätökset eivät silloin voisi perustua informaatioon.

Filosofiassa voidaan tietenkin sinällään olettaa olemattomia, äärimmäisen epätodennäköisiä tai kumottaviksi liian työläitä asioita olemassaoleviksi, mutta nagualismi ei ole filosofia, vaan käytännöllinen lähestymistapa ja sen vuoksi nagualismissa ei oleteta etenkään vapaan tahdon kaltaista hyödytöntä ja todellisuuden kanssa ilmeisen ristiriitaista asiaa olemassaolevaksi.

Jos vakavissaan pyrkii ymmärtämään todellisuutta, niin välttämätön lähtökohta on käsitteellisen ajattelun sijasta todellisuuden havaitseminen energiana, minkä havaitsemisen seurauksena on se, että ymmärtää, että selittämätön voima on täysin taipumaton, eikä vapaan tahdon kaltaisella tai millään muullakaan käsitteellä voi olla mitään vaikutusta sen muuttumattomaan toimintaan ja sen vaikutusten vääjäämättömään etenemiseen.

”Ei niillä ole mitään merktiystä kenellekään, jolla on vapaa tahto.”

Tietenkään niillä ei ole, koska kenelläkään ei ole vapaata tahtoa, joka on yhtään liioittelematta totaalista hölynpölyä ja käsittämättömän typerää ihmiskeskeistä hybristä ja taikauskoa. Filosofian heikkous nagualismiin verrattuna on se, että filosofiassa ei edes pyritä havaitsemaan todellisuutta kokoomapisteen epätavanomaisissa sijainneissa, mikä typistää filosofian kaikenkaikkiaan epäkäytännölliseksi puuhasteluksi. Lisäksi vapaa tahto on rationaalisesti ja tieteellisestikin todistettu olemassaolemattomaksi, mutta jos rationaalinen todistus ei jollekin riitä, niin toinen vaihtoehto siis on energian havaitseminen, mikä taatusti selventää asioita.

Nagualismissa ei kuitenkaan pyritä vakuuttamaan, eikä käännyttämään, eikä etenkään pakottamaan ketään ajattelemaan millään tavalla tästä tai muustakaan asiasta, vaan kyse on vain siitä, että energian havaitsevana nagualistina kerron totuuden: selittämätön voima on ehdottoman taipumaton, aivan samaan tapaan kuin moitteettomasti toimivien nagualistien tahtokin on ehdottoman taipumaton ja vapaan tahdon olettaminen on siis energian tuhlausta ja suositukseni siis on, että kyseinen käsite sullotaan takaisin siihen roskikseen, josta filosofit ja huijarit ovat sen selittämättömän voiman pakottamina taas penkoneet esiin. :D

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-769)

Olen tässä välissä toimittanut kiinnostavampia asioita, kuten energian havaitsemista kokoomapisteen muissa sijainneissa, mutta selittämiseen taipuvaisena professorina palaan vielä tähän teemaan.

Anon.: ”Toisin sanoen kirjoituksellasi ei voi olla mitään vaikutuksia kenenkään lukijan käsityksiin vapaasta tahdosta missään mahdollisessa universumissa.”

Non sequitur. Tuollainen johtopäätös ei seuraa loogisesti esittämistäsi premisseistä, vaikka en oletakaan, että kirjoituksillani tai muidenkaan kirjoituksilla sinällään olisi oleellista vaikutusta kenenkään käsityksiin esim. vapaasta tahdosta. Tämän vapaan tahdon teeman ymmärtämiseksi olisi oleellista huomata se, että mikään yksittäinen tekijä ei sanele kenenkään käsityksiä mistään, vaan se, että asiat tapahtuvat niin, kuin ne tapahtuvat on niiden kaikkien yhteisvaikutuksen vääjäämätöntä seurausta.

Nagualismissa tuon yhteisvaikutuksen aikaansaajaa kutsutaan selittämättömäksi voimaksi, koska ei ole mitään mahdollisuuksia ymmärtää kattavasti kaikkien olemassaolevien asioiden yhteisvaikutusta. Se, mikä on totaalisen hyödytöntä on eristää käsitteellisesti jokin sellainen tekijä, mikä tahansa sellainen tekijä, kuten esim. joidenkin olettama vapaa tahto, joka ei ole kokonaisjärjestelmän yhteisvaikutus, primus motor:iksi, koska tuollainen toiminta eristää ihmisen tietoisuuden naguaalista siinä merkityksessä, että kokoomapiste kiinnittyy energian sijasta kyseiseen käsitteeseen.

Selittämätön voima on ehdottoman reaalinen asia, koska sillä on reaalisia vaikutuksia, mutta se on siis osa naguaalia, mikä tarkoittaa sitä, että vaikka siihen voidaankin viitata, niin sitä ei voida selittää. Joidenkin olettamaa vapaa tahtoa ei myöskään kyetä selittämään, mutta se ei ole osa naguaalia, koska sillä ei voi olla mitään vaikutuksia, koska se on pelkkä loogisesti ristiriitainen abstraktio, toisin kuin selittämätön voima, joka siis on reaalisten tekijöiden yhteisvaikutus. Ehkä tämä seikka on parhaiten ymmärrettävissä tunnistamalla sen, että nagualismi on holistinen käsitys todellisuudesta, toisin kuin sellaiset käsitykset, joissa korostetaan jonkin tietyn lokaalin asian tai asioiden ensisijaisuutta todellisuuden selittämisessä.

”Olen tästä kanssasi samaa mieltä, mutta ihmettelen edelleen, miksi kirjoitat loogisesti ristiriitaisia juttujasi.”

Kirjoitukseni eivät ole loogisesti ristiriitaisia, vaan omat kirjoituksesi ovat absurdeja, koska oletat, että olemattomalla ja hyödyttömällä asialla voisi olla reaalisia vaikutuksia taí että siihen kannattaisi ylipäätään kiinnittää huomiota. Rationaalinen harkinta ei tietenkään edellytä mitään vapaata tahtoa, vaan päinvastoin sitä, että olemassa ei ole mitään vapaata tahtoa, koska vapaa tahto estäisi rationaalisen harkinnan, koska päätökset eivät silloin voisi perustua informaatioon.

Filosofiassa voidaan tietenkin sinällään olettaa olemattomia, äärimmäisen epätodennäköisiä tai kumottaviksi liian työläitä asioita olemassaoleviksi, mutta nagualismi ei ole filosofia, vaan käytännöllinen lähestymistapa ja sen vuoksi nagualismissa ei oleteta etenkään vapaan tahdon kaltaista hyödytöntä ja todellisuuden kanssa ilmeisen ristiriitaista asiaa olemassaolevaksi.

Jos vakavissaan pyrkii ymmärtämään todellisuutta, niin välttämätön lähtökohta on käsitteellisen ajattelun sijasta todellisuuden havaitseminen energiana, minkä havaitsemisen seurauksena on se, että ymmärtää, että selittämätön voima on täysin taipumaton, eikä vapaan tahdon kaltaisella tai millään muullakaan käsitteellä voi olla mitään vaikutusta sen muuttumattomaan toimintaan ja sen vaikutusten vääjäämättömään etenemiseen.

”Ei niillä ole mitään merktiystä kenellekään, jolla on vapaa tahto.”

Tietenkään niillä ei ole, koska kenelläkään ei ole vapaata tahtoa, joka on yhtään liioittelematta totaalista hölynpölyä ja käsittämättömän typerää ihmiskeskeistä hybristä ja taikauskoa. Filosofian heikkous nagualismiin verrattuna on se, että filosofiassa ei edes pyritä havaitsemaan todellisuutta kokoomapisteen epätavanomaisissa sijainneissa, mikä typistää filosofian kaikenkaikkiaan epäkäytännölliseksi puuhasteluksi. Lisäksi vapaa tahto on rationaalisesti ja tieteellisestikin todistettu olemassaolemattomaksi, mutta jos rationaalinen todistus ei jollekin riitä, niin toinen vaihtoehto siis on energian havaitseminen, mikä taatusti selventää asioita.

Nagualismissa ei kuitenkaan pyritä vakuuttamaan, eikä käännyttämään, eikä etenkään pakottamaan ketään ajattelemaan millään tavalla tästä tai muustakaan asiasta, vaan kyse on vain siitä, että energian havaitsevana nagualistina kerron totuuden: selittämätön voima on ehdottoman taipumaton, aivan samaan tapaan kuin moitteettomasti toimivien nagualistien tahtokin on ehdottoman taipumaton ja vapaan tahdon olettaminen on siis energian tuhlausta ja suositukseni siis on, että kyseinen käsite sullotaan takaisin siihen roskikseen, josta filosofit ja huijarit ovat sen selittämättömän voiman pakottamina taas penkoneet esiin. :D

Lue lisää

Tämä kohta on kummallinen:

"koska vapaa tahto estäisi rationaalisen harkinnan, koska päätökset eivät silloin voisi perustua informaatioon."

Vapaa tahto päinvastoin vaatii että on jonkin verran informaatiota asiasta , josta päättää. Muutenhan se on sokkona hakuammuntaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä kohta on kummallinen:

"koska vapaa tahto estäisi rationaalisen harkinnan, koska päätökset eivät silloin voisi perustua informaatioon."

Vapaa tahto päinvastoin vaatii että on jonkin verran informaatiota asiasta , josta päättää. Muutenhan se on sokkona hakuammuntaa.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-770)

Vapaa tahto on pohjimmiltaaan todellisuuteen perustumaton uskonnollinen ja filosofinen käsite, mistä tietysti seuraa, että se tuntuu venyvän ja paukkuvan ihan sen kulloisenkin määrittelijän kulloistenkin mieltymysten mukaan, mikä puolestaan tekee rationaalisesta keskustelusta hankalaa.

Mitä rationaaliseen päätöksentekoon taas tulee, niin se on mekaaninen prosessi, perustuu informaation käsittelyyn määrämuotoisella tavalla, eikä edellytä toimiakseen mitään uskonnollisia kummallisuuksia, eikä edes tietoisuuttakaan. Esim. tekoälythän ovat täysin rationaalisia - silloin kun toimivat kunnolla - vaikka niillä ei olekaan tietoisuutta, mahdottomasta vapaasta tahdosta nyt tietysti puhumattakaan.

Mitä taas nagualismiin tulee niin, nagualismin mukaan kokoomapiste pysyy kiinnittyneenä tavanomaiseen sijaintiinsa liittyen energiavirtauksiin, jotka tulkitaan rationaalisuudeksi, mutta nagualismissa suositaan tuon sijasta kokoomapisteen pitämistä kiinnittyneenä epätavanomaisiin sijainteihin liittyen niihin energiavirtauksiin, jotka tulkitaan tahdoksi, mutta nagualismin tahto-käsite ei ole tavallisen kielenkäytön semantiikan mukainen löysä ja epämääräinen asia, vaan pakottava, joskin huomaamaton voima, sillä kokoomapiste palaa takaisin tavanomaiseen sijaintiinsa ilman koherenttia intentiota, eikä koherentti intentio puolestaan ole valittavissa oleva asia, vaan toiston seurausta.

Perussyy tuohon em. preferenssiin - voima rationaalisuuden edelle - on se, että kokoomapisteen kiinnittyminen epätavanomaisiin sijainteihin johtaa siihen, että käytettävissä on enemmän energiaa, mikä puolestaan on nimenomaan seurausta selittämättömän voiman taipumattomasta paineesta, eikä nagualistien harjoittamaan ns. päätöksentekoon tahdon avulla tarvita sen enempää mitään vapausasteita kuin mitään informaation tietoista käsittelyäkään ja silti tulokset ovat moitteettomia sikäli kuin päätöksentekijän intentio on energeettisesti moitteeton ja koska nagualismissa pyritään aina energeettiseen moitteettomuuteen, niin ei ole edes tarvettakaan millekään vapausasteille ja tietysti jos toiminta on moitteetonta, niin mitään reaalisia vapausasteita ei edes olekaan, mikä tietysti ei ole mitenkään yllättävää, koska selittämätön voima on taipumaton...

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-770)

Vapaa tahto on pohjimmiltaaan todellisuuteen perustumaton uskonnollinen ja filosofinen käsite, mistä tietysti seuraa, että se tuntuu venyvän ja paukkuvan ihan sen kulloisenkin määrittelijän kulloistenkin mieltymysten mukaan, mikä puolestaan tekee rationaalisesta keskustelusta hankalaa.

Mitä rationaaliseen päätöksentekoon taas tulee, niin se on mekaaninen prosessi, perustuu informaation käsittelyyn määrämuotoisella tavalla, eikä edellytä toimiakseen mitään uskonnollisia kummallisuuksia, eikä edes tietoisuuttakaan. Esim. tekoälythän ovat täysin rationaalisia - silloin kun toimivat kunnolla - vaikka niillä ei olekaan tietoisuutta, mahdottomasta vapaasta tahdosta nyt tietysti puhumattakaan.

Mitä taas nagualismiin tulee niin, nagualismin mukaan kokoomapiste pysyy kiinnittyneenä tavanomaiseen sijaintiinsa liittyen energiavirtauksiin, jotka tulkitaan rationaalisuudeksi, mutta nagualismissa suositaan tuon sijasta kokoomapisteen pitämistä kiinnittyneenä epätavanomaisiin sijainteihin liittyen niihin energiavirtauksiin, jotka tulkitaan tahdoksi, mutta nagualismin tahto-käsite ei ole tavallisen kielenkäytön semantiikan mukainen löysä ja epämääräinen asia, vaan pakottava, joskin huomaamaton voima, sillä kokoomapiste palaa takaisin tavanomaiseen sijaintiinsa ilman koherenttia intentiota, eikä koherentti intentio puolestaan ole valittavissa oleva asia, vaan toiston seurausta.

Perussyy tuohon em. preferenssiin - voima rationaalisuuden edelle - on se, että kokoomapisteen kiinnittyminen epätavanomaisiin sijainteihin johtaa siihen, että käytettävissä on enemmän energiaa, mikä puolestaan on nimenomaan seurausta selittämättömän voiman taipumattomasta paineesta, eikä nagualistien harjoittamaan ns. päätöksentekoon tahdon avulla tarvita sen enempää mitään vapausasteita kuin mitään informaation tietoista käsittelyäkään ja silti tulokset ovat moitteettomia sikäli kuin päätöksentekijän intentio on energeettisesti moitteeton ja koska nagualismissa pyritään aina energeettiseen moitteettomuuteen, niin ei ole edes tarvettakaan millekään vapausasteille ja tietysti jos toiminta on moitteetonta, niin mitään reaalisia vapausasteita ei edes olekaan, mikä tietysti ei ole mitenkään yllättävää, koska selittämätön voima on taipumaton...

Lue lisää

"Mitä rationaaliseen päätöksentekoon taas tulee, niin se on mekaaninen prosessi, perustuu informaation käsittelyyn määrämuotoisella tavalla, eikä edellytä toimiakseen mitään uskonnollisia kummallisuuksia, eikä edes tietoisuuttakaan."

Tästä ei ole ollenkaan kysymys. Rationaalisen (ajattelu)prosessin luonteella ei ole merkitystä asiassa, koska ilman vapaata tahtoa ei voida edes käydä mitään keskustelua rationaalisuudesta. Se ei siten liity asiaan lainkaan.

Voit tietenkin edelleen vkuutella itsellesi (ja kenties muillekin), että sinulla ei ole vapaata tahtoa, mutta kuten jo todettu, sellainen argumentointi ampuu itseään jalkaan, eli kumoaa itsensä.

Kirjoituksesi perustuvat syvään ymmärtämättömyyteen vapaan tahdon luonteesta ja välttämättämyydestä rationaalisuudelle. Muuta tähän ei liene lisättävää kuin, että absurdiudessasi olet yliveto!

Anonyymi kirjoitti:

"Mitä rationaaliseen päätöksentekoon taas tulee, niin se on mekaaninen prosessi, perustuu informaation käsittelyyn määrämuotoisella tavalla, eikä edellytä toimiakseen mitään uskonnollisia kummallisuuksia, eikä edes tietoisuuttakaan."

Tästä ei ole ollenkaan kysymys. Rationaalisen (ajattelu)prosessin luonteella ei ole merkitystä asiassa, koska ilman vapaata tahtoa ei voida edes käydä mitään keskustelua rationaalisuudesta. Se ei siten liity asiaan lainkaan.

Voit tietenkin edelleen vkuutella itsellesi (ja kenties muillekin), että sinulla ei ole vapaata tahtoa, mutta kuten jo todettu, sellainen argumentointi ampuu itseään jalkaan, eli kumoaa itsensä.

Kirjoituksesi perustuvat syvään ymmärtämättömyyteen vapaan tahdon luonteesta ja välttämättämyydestä rationaalisuudelle. Muuta tähän ei liene lisättävää kuin, että absurdiudessasi olet yliveto!

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-771)

Anon.: ”Rationaalisen (ajattelu)prosessin luonteella ei ole merkitystä asiassa, koska ilman vapaata tahtoa ei voida edes käydä mitään keskustelua rationaalisuudesta.”

Olematonta asiaa ei tietenkään tarvita keskusteluun - eikä mihinkään muuhunkin ja mitään näyttöä vapaasta tahdostahan ei ole olemassa, mikä tietenkään ei ole mikään yllätys, koska vapaa tahto on mahdoton asia. Todistustaakka puolestaan on sillä, joka olettaa ylimääräisiä ja turhia kummallisuuksia.

”Voit tietenkin edelleen vkuutella itsellesi (ja kenties muillekin), että sinulla ei ole vapaata tahtoa, mutta kuten jo todettu, sellainen argumentointi ampuu itseään jalkaan, eli kumoaa itsensä.”

Tuo väitteesi on perustelematon ja lähestymistapasi epärationaalinen, koska oletat, että jotain on olemassa ilman, että siitä jostakin olisi mitään näyttöä. Lisäksi, vapaa tahto on jo moneen kertaan osoitettu mahdottomaksi asiaksi.

”Kirjoituksesi perustuvat syvään ymmärtämättömyyteen vapaan tahdon luonteesta ja välttämättämyydestä rationaalisuudelle. Muuta tähän ei liene lisättävää kuin, että absurdiudessasi olet yliveto!”

Vapaan tahdon luonne on se, että sitä ei ole olemassa, eikä sillä siis ole mitään tekemistä rationaalisuuden, eikä minkään muunkaan asian kanssa. Jos haluat, että väitteesi, joiden mukaan se on olemassa, voitaisiin ottaa vakavissaan ja jos toimisit rationaalisesti, niin sinun tulisi ensin osoittaa, että se voi olla mahdollinen ja sitten esittää todisteita siitä, mikä puolestaan on mahdoton tehtävä, koska sitä ei ole olemassa, eikä siis se, että vain puhut siitä esittämättä mitään näyttöä siitä, ole mikään yllätys, eikä mitään uutta tälläkään palstalla.

Kaikenkaikkiaan, vapaan tahdon kaltaisista olemattomista asioista keskustelu ei ole järkevää muussa merkityksessä, kuin että korostetaan sitä, että niitä ei ole olemassa kuten olen toiminut jo hyvin pitkään ja mitä taas nagualismiin tulee, niin ei nagualismissa ylipäätäänkään olla oikeasti kiinnostuneita keskustelemaan asioista, koska rationaalisuus on vain kokoomapisteen tavanomaista sijainti luonnehtiva ja voiman kannalta epäoleellinen ominaisuus, tarkoittaen sitä, että nagualistien rationaalisuus, vaikka onkin reaalista, on vain näyttelemistä...

Mitä taas ymmärtämiseen tulee, niin se ei edellytä rationaalisuutta, vaan rationaalisuus liittyy siihen, että kommunikoidaan siten, kuin on tapana kommunikoida siinä kokoomapisteen sijainnissa, mikä on sen ns. tavanomainen sijainti. Kaikenkaikkiaan, vapaan tahdon olettaminen etenkin eksplikoimatta perusteita on hyvin epäfilosofinen, epärationaalinen, kommunikoinnin kannalta ongelmallinen ja epäkäytännöllinen asenne ja vapaan tahdon harha puolestaan on seurausta kokoomapisteen kiinnittymisestä tiettyyn epäoptimaaliseen sijaintiin ja koska nagualismissa ei olla kiinnostuneita harhojen, vaan energian havaitsemisesta, niin on täysin selvää, että kyseinen harha ei ole kiinnostava...

Mitä taas ns. valintoihin tulee, niin niitäkään ei ole olemassa siinä merkityksessä, kuin vapaan tahdon uskonnon teologit väittävät niitä olevan. Oikeasti kyse on vain siitä, että deterministiset prosessit aikaansaavat sen, että asioita tarkastellaan sellaisesta kokoomapisteen sijainnista, jossa tapahtumat kuvataan jälkikäteen subjekti-keskeisesti, vaikka ne asiat eivät oikeasti olekaan subjekti-keskeisiä, mikä subjekti-keskeinen kuvaustapa puolestaan liittyy informaation käsittelyn tehokkuuteen, sen sijaan, että se tarkoittaisi, että kukaan tekisi valintoja...

Tietenkin asioiden tarkastelu tällaisesta näkökulmasta on epätavanomaista, mutta tämä on filosofiapalsta ja on outoa, että tälläkin palstalla on niin paljon primitiivistä uskonnollista ajattelua, kuin on, eli jumiutumista perinteisen vapaan tahdon uskonnon mukaiseen harhojen glorifiointiin ja jopa tuon glorifioinnin kutsumista rationaaliseksikin, mikä tietysti on täysin absurdia...

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-771)

Anon.: ”Rationaalisen (ajattelu)prosessin luonteella ei ole merkitystä asiassa, koska ilman vapaata tahtoa ei voida edes käydä mitään keskustelua rationaalisuudesta.”

Olematonta asiaa ei tietenkään tarvita keskusteluun - eikä mihinkään muuhunkin ja mitään näyttöä vapaasta tahdostahan ei ole olemassa, mikä tietenkään ei ole mikään yllätys, koska vapaa tahto on mahdoton asia. Todistustaakka puolestaan on sillä, joka olettaa ylimääräisiä ja turhia kummallisuuksia.

”Voit tietenkin edelleen vkuutella itsellesi (ja kenties muillekin), että sinulla ei ole vapaata tahtoa, mutta kuten jo todettu, sellainen argumentointi ampuu itseään jalkaan, eli kumoaa itsensä.”

Tuo väitteesi on perustelematon ja lähestymistapasi epärationaalinen, koska oletat, että jotain on olemassa ilman, että siitä jostakin olisi mitään näyttöä. Lisäksi, vapaa tahto on jo moneen kertaan osoitettu mahdottomaksi asiaksi.

”Kirjoituksesi perustuvat syvään ymmärtämättömyyteen vapaan tahdon luonteesta ja välttämättämyydestä rationaalisuudelle. Muuta tähän ei liene lisättävää kuin, että absurdiudessasi olet yliveto!”

Vapaan tahdon luonne on se, että sitä ei ole olemassa, eikä sillä siis ole mitään tekemistä rationaalisuuden, eikä minkään muunkaan asian kanssa. Jos haluat, että väitteesi, joiden mukaan se on olemassa, voitaisiin ottaa vakavissaan ja jos toimisit rationaalisesti, niin sinun tulisi ensin osoittaa, että se voi olla mahdollinen ja sitten esittää todisteita siitä, mikä puolestaan on mahdoton tehtävä, koska sitä ei ole olemassa, eikä siis se, että vain puhut siitä esittämättä mitään näyttöä siitä, ole mikään yllätys, eikä mitään uutta tälläkään palstalla.

Kaikenkaikkiaan, vapaan tahdon kaltaisista olemattomista asioista keskustelu ei ole järkevää muussa merkityksessä, kuin että korostetaan sitä, että niitä ei ole olemassa kuten olen toiminut jo hyvin pitkään ja mitä taas nagualismiin tulee, niin ei nagualismissa ylipäätäänkään olla oikeasti kiinnostuneita keskustelemaan asioista, koska rationaalisuus on vain kokoomapisteen tavanomaista sijainti luonnehtiva ja voiman kannalta epäoleellinen ominaisuus, tarkoittaen sitä, että nagualistien rationaalisuus, vaikka onkin reaalista, on vain näyttelemistä...

Mitä taas ymmärtämiseen tulee, niin se ei edellytä rationaalisuutta, vaan rationaalisuus liittyy siihen, että kommunikoidaan siten, kuin on tapana kommunikoida siinä kokoomapisteen sijainnissa, mikä on sen ns. tavanomainen sijainti. Kaikenkaikkiaan, vapaan tahdon olettaminen etenkin eksplikoimatta perusteita on hyvin epäfilosofinen, epärationaalinen, kommunikoinnin kannalta ongelmallinen ja epäkäytännöllinen asenne ja vapaan tahdon harha puolestaan on seurausta kokoomapisteen kiinnittymisestä tiettyyn epäoptimaaliseen sijaintiin ja koska nagualismissa ei olla kiinnostuneita harhojen, vaan energian havaitsemisesta, niin on täysin selvää, että kyseinen harha ei ole kiinnostava...

Mitä taas ns. valintoihin tulee, niin niitäkään ei ole olemassa siinä merkityksessä, kuin vapaan tahdon uskonnon teologit väittävät niitä olevan. Oikeasti kyse on vain siitä, että deterministiset prosessit aikaansaavat sen, että asioita tarkastellaan sellaisesta kokoomapisteen sijainnista, jossa tapahtumat kuvataan jälkikäteen subjekti-keskeisesti, vaikka ne asiat eivät oikeasti olekaan subjekti-keskeisiä, mikä subjekti-keskeinen kuvaustapa puolestaan liittyy informaation käsittelyn tehokkuuteen, sen sijaan, että se tarkoittaisi, että kukaan tekisi valintoja...

Tietenkin asioiden tarkastelu tällaisesta näkökulmasta on epätavanomaista, mutta tämä on filosofiapalsta ja on outoa, että tälläkin palstalla on niin paljon primitiivistä uskonnollista ajattelua, kuin on, eli jumiutumista perinteisen vapaan tahdon uskonnon mukaiseen harhojen glorifiointiin ja jopa tuon glorifioinnin kutsumista rationaaliseksikin, mikä tietysti on täysin absurdia...

Lue lisää

Muutamia kommentteja:

1. Jos olemassaolo määritellään siten että se voi olla vain aistien tai mittauslaitteiden objekti niin tahtoa, valintoja eikä tietoisuutta ole olemassa koska ne eivät ole havainto-objekteja (äärimmäinen fysikalismi)


2. Arkikokemuksen tasolla vapaa tahto ja valinnat liittyvät jokaisen oman kokemuksen ja siihen liittyvien muiden samankaltaisten olioiden käyttäytymisen ja kommunikaation perusteella pääteltyihin asioihin.


3. Jos verrataan inertin elottoman aineen ja elollisten eliöiden käyttäytymistä toisiinsa niin ne elolliset oliot ovat aktiivisia tai ainakin aktiivisempia toimijoita kuin esim. kivet vaikka elekronimikroskoopin tasolla nekin ovat hyvin aktiivisia vaikka yleensä neutraaleja ulospäin paitsi radioaktiivisissa aineissa ja kestomagneeteissa.


4. Jotta valinnat ja niihin liittyvä tahdon vapaus olisivat edes jollain tasolla mielekästä niin niiden pitäisi jollain tavalla edistää esim. evolutiivista kelpoisuutta tai valintoja tekevän yksilön etua suhteessa täysin passiiviseen reagointiin.

5. Absoluuttisen vapaa valinta on mahdollista vain sellaiselle hypoteettiselle oliolle jolla on mahdollisuus ja kyky organisoida itseään ja ympäristöään ilman mitään muita rajoituksia kuin sen organisoidun kokonaisuuden ristiriidattomuus vaikka ne valinnat voivat sinänsä olla ristiriitaisia keskenään siinä mielessä että uudet valinnat tuhoavat edellisten valintojen tuottamat organisoinnit ja rakenteet. Luovuus on voi olla sellaista että se on sekä uutta organisoivaa että vanhaa järjestystä tuhoavaa.

6. Suppeamman vapaan valinnan ja tahdon määritelmäksi riittää että kykenee olemaan edes jossain määrin aktiivinen toimija suhteessa siihen osaan todellisuutta jonka kykenee tiedostamaan ja johon itse kykenee vaikuttamaan ainakin jossain määrin.

7. Todistustaakka ei ole mielekäs asia koska empiirisen tieteen metodin puitteissa mitään ei voi todistaa oikeaksi eikä vääräksi absoluuttisessa mielessä ja kaikki väitteet ovat aina jossain määrin puutteellisia liittyen siihen millä abstraktiotasolla ja missä käsitteellisessä viitekehyksessä kulloinkin halutaan operoida.

Matematiikan ja logiikan tasolla ns. "todistaminen" liittyy lähinnä vain sisäiseen ristiriidattomuuteen suhteessa premisseihin ja aksioomiiin eikä päde sellaisenaan empiirisen todellisuuden puitteissa jossa se liittyy lähinnä vain käsiteilmaisun tason sisäiseen ristiriidattomuuteen ja koherenssiin.

8. Varsinaisen aiheen eli aktiivisen valintoja tekevän toimijan olemassaolon kannalta Nagualismilla ei ole mitään olennaista annettavaa kokonaisuuteen vaan se on lähinnä jonkinlaista mystifiointia joka ei juuri millään olennaisella tavalla eroa esim. New Age tyylisestä argumentoinnista koska melkein mitä tahansa voi argumentoinnin tasolla yrittää todistaa oikeaksi tai vääräksi kun argumentoinnin premissit ja perustelut poimii tarkoitushakuisesti(ns. "kirsikan poiminta") jolloin olennaista on usein se mikä jätetään tarkoituksella kertomatta eli ts. kyse on harhautuksesta eli huomion siirtämistä epäolennaiseen.

9. Jos todellisuus olisi tiukan deterministinen ilman minkäänlaisia kausaliteetin katkoja tai uusia kausaaliketjuja niin periaatteessa kaikki olemassaoleva todelisuus olisi jäännöksettömästi jo Alkuräjähdyksessä määriteltyä samalla tavalla kuin matematiikassa ja logiikassa eli alkuarvojen tasolla mikä ei vaikuta erityisen mielekkäältä skenaariolta oikeastaan miltään kannalta tarkasteltuna.

Ts. vapaan valinnan kysymys varsinkin suhteessa nykyiseen empiiriseen tietoon ja ymmärrykseen on edelleenkin hyvin avoin asia koska se ei ole ymmärrettävissä ainakaan pelkästään olemassaolevan empiirisen tiedon eikä testattavissa empiirisen todellisuuden tasolla eikä ole toistaiseksi kokeellisesti testattavissa vaan jäädään odottamaan varsinkin mittausvälineiden ja käsitetason kehittämistä.

Toisaalta kaikenlaisten teknisten säätimien ja kytkimien olemassaolo varsinkin ihmisten kehittämän tekniikan tasolla viittaa siihen että valintojen tekemistä sovelletaan käytännössä koko ajan eikä esim. tietotekniikka ja tekoäly olisi edes mahdollista jos kaikkien mahdollisten on-off kytkimien asennot olisi määritelty jo Alkuräjähdyksen alkuarvoissa joita taas on mahdotonta mitenkään todentaa koska kosmologia monen muun tieteen tavoin ei ole 100% kokeellista vaan pääasiassa matematiikan ja logiikan tasolla operoivaa metafyysistä spekulointia ja se tieteen kokeellisuuskin nojautuu vahvasti luonnonlakien ja täydellisen determinismin olemassaolon oletuksiin.

Eiköhän tämänkin hyvin filosofisen kestokiistan voisi jättää sovinnolla edelleen avoimeksi kaikista ideologisista mieltymyksistä ja intohimoista huolimatta... :D

Anonyymi kirjoitti:

Muutamia kommentteja:

1. Jos olemassaolo määritellään siten että se voi olla vain aistien tai mittauslaitteiden objekti niin tahtoa, valintoja eikä tietoisuutta ole olemassa koska ne eivät ole havainto-objekteja (äärimmäinen fysikalismi)


2. Arkikokemuksen tasolla vapaa tahto ja valinnat liittyvät jokaisen oman kokemuksen ja siihen liittyvien muiden samankaltaisten olioiden käyttäytymisen ja kommunikaation perusteella pääteltyihin asioihin.


3. Jos verrataan inertin elottoman aineen ja elollisten eliöiden käyttäytymistä toisiinsa niin ne elolliset oliot ovat aktiivisia tai ainakin aktiivisempia toimijoita kuin esim. kivet vaikka elekronimikroskoopin tasolla nekin ovat hyvin aktiivisia vaikka yleensä neutraaleja ulospäin paitsi radioaktiivisissa aineissa ja kestomagneeteissa.


4. Jotta valinnat ja niihin liittyvä tahdon vapaus olisivat edes jollain tasolla mielekästä niin niiden pitäisi jollain tavalla edistää esim. evolutiivista kelpoisuutta tai valintoja tekevän yksilön etua suhteessa täysin passiiviseen reagointiin.

5. Absoluuttisen vapaa valinta on mahdollista vain sellaiselle hypoteettiselle oliolle jolla on mahdollisuus ja kyky organisoida itseään ja ympäristöään ilman mitään muita rajoituksia kuin sen organisoidun kokonaisuuden ristiriidattomuus vaikka ne valinnat voivat sinänsä olla ristiriitaisia keskenään siinä mielessä että uudet valinnat tuhoavat edellisten valintojen tuottamat organisoinnit ja rakenteet. Luovuus on voi olla sellaista että se on sekä uutta organisoivaa että vanhaa järjestystä tuhoavaa.

6. Suppeamman vapaan valinnan ja tahdon määritelmäksi riittää että kykenee olemaan edes jossain määrin aktiivinen toimija suhteessa siihen osaan todellisuutta jonka kykenee tiedostamaan ja johon itse kykenee vaikuttamaan ainakin jossain määrin.

7. Todistustaakka ei ole mielekäs asia koska empiirisen tieteen metodin puitteissa mitään ei voi todistaa oikeaksi eikä vääräksi absoluuttisessa mielessä ja kaikki väitteet ovat aina jossain määrin puutteellisia liittyen siihen millä abstraktiotasolla ja missä käsitteellisessä viitekehyksessä kulloinkin halutaan operoida.

Matematiikan ja logiikan tasolla ns. "todistaminen" liittyy lähinnä vain sisäiseen ristiriidattomuuteen suhteessa premisseihin ja aksioomiiin eikä päde sellaisenaan empiirisen todellisuuden puitteissa jossa se liittyy lähinnä vain käsiteilmaisun tason sisäiseen ristiriidattomuuteen ja koherenssiin.

8. Varsinaisen aiheen eli aktiivisen valintoja tekevän toimijan olemassaolon kannalta Nagualismilla ei ole mitään olennaista annettavaa kokonaisuuteen vaan se on lähinnä jonkinlaista mystifiointia joka ei juuri millään olennaisella tavalla eroa esim. New Age tyylisestä argumentoinnista koska melkein mitä tahansa voi argumentoinnin tasolla yrittää todistaa oikeaksi tai vääräksi kun argumentoinnin premissit ja perustelut poimii tarkoitushakuisesti(ns. "kirsikan poiminta") jolloin olennaista on usein se mikä jätetään tarkoituksella kertomatta eli ts. kyse on harhautuksesta eli huomion siirtämistä epäolennaiseen.

9. Jos todellisuus olisi tiukan deterministinen ilman minkäänlaisia kausaliteetin katkoja tai uusia kausaaliketjuja niin periaatteessa kaikki olemassaoleva todelisuus olisi jäännöksettömästi jo Alkuräjähdyksessä määriteltyä samalla tavalla kuin matematiikassa ja logiikassa eli alkuarvojen tasolla mikä ei vaikuta erityisen mielekkäältä skenaariolta oikeastaan miltään kannalta tarkasteltuna.

Ts. vapaan valinnan kysymys varsinkin suhteessa nykyiseen empiiriseen tietoon ja ymmärrykseen on edelleenkin hyvin avoin asia koska se ei ole ymmärrettävissä ainakaan pelkästään olemassaolevan empiirisen tiedon eikä testattavissa empiirisen todellisuuden tasolla eikä ole toistaiseksi kokeellisesti testattavissa vaan jäädään odottamaan varsinkin mittausvälineiden ja käsitetason kehittämistä.

Toisaalta kaikenlaisten teknisten säätimien ja kytkimien olemassaolo varsinkin ihmisten kehittämän tekniikan tasolla viittaa siihen että valintojen tekemistä sovelletaan käytännössä koko ajan eikä esim. tietotekniikka ja tekoäly olisi edes mahdollista jos kaikkien mahdollisten on-off kytkimien asennot olisi määritelty jo Alkuräjähdyksen alkuarvoissa joita taas on mahdotonta mitenkään todentaa koska kosmologia monen muun tieteen tavoin ei ole 100% kokeellista vaan pääasiassa matematiikan ja logiikan tasolla operoivaa metafyysistä spekulointia ja se tieteen kokeellisuuskin nojautuu vahvasti luonnonlakien ja täydellisen determinismin olemassaolon oletuksiin.

Eiköhän tämänkin hyvin filosofisen kestokiistan voisi jättää sovinnolla edelleen avoimeksi kaikista ideologisista mieltymyksistä ja intohimoista huolimatta... :D

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-772)

Keskustelun taso vaikuttaisi nyt nousseen huomattavasti aiemmasta ja kiitokset siitä.

”1. Jos olemassaolo määritellään siten että se voi olla vain aistien tai mittauslaitteiden objekti niin tahtoa, valintoja eikä tietoisuutta ole olemassa koska ne eivät ole havainto-objekteja (äärimmäinen fysikalismi)”

Nagualismin mukaan tahto ja tietoisuus ovat olemassa ja tietoisuus on myös välillisesti havainto-objekti, koska se korreloi aina tietyntyyppisen energian kanssa ja tahto puolestaan voidaan havaita sisään- tai ulospäin suuntautuvana paineena ja voimavaikutuksena. Tahto ja tietoisuus eivät kuitenkaan ole muusta todellisuudesta irrallisia asioita ja niiden hahmottaminen irrallisiksi on vain tyypillistä käsitteellisen ajattelun seurausta ja siis ns. tonaalin tekemisiä.

”2. Arkikokemuksen tasolla vapaa tahto ja valinnat liittyvät jokaisen oman kokemuksen ja siihen liittyvien muiden samankaltaisten olioiden käyttäytymisen ja kommunikaation perusteella pääteltyihin asioihin.”

Vapaa tahto on misnomer ja moniker, koska se arkikokemuksen kuvitelma siitä, että se tahto olisi vapaa ei perustu mihinkään realiteetteihin, vaan vain ihmis- ja itsekeskeiseen narratiiviin. On tietysti luonnollista, että ihmiset ovat ihmiskeskeisiä, mutta siitä, että he esim. kokevat, että heillä on jotain vapautta suhteessa toisiinsa, ei seuraa oikeasti relevanttia vapautta, joka liittyy siihen, että kokoomapiste liikkuu tarkoituksenmukaisiin sijainteihin, mikä puolestaan on suora seuraus elävän olennon tuolloin korottuneesta energiatasosta.

”3. Jos verrataan inertin elottoman aineen ja elollisten eliöiden käyttäytymistä toisiinsa niin ne elolliset oliot ovat aktiivisia tai ainakin aktiivisempia toimijoita kuin esim. kivet vaikka elekronimikroskoopin tasolla nekin ovat hyvin aktiivisia vaikka yleensä neutraaleja ulospäin paitsi radioaktiivisissa aineissa ja kestomagneeteissa.”

Nagualismin mukaan elämä on aivan erityistä ja se erityisyys liittyy tietoisuuteen, mutta elävät olennot ovat aktiivisia vain ulkoisen energeettisen paineen seurauksena, mikä liittyy ns. äärettömyyden aktiiviseen puoleen. Tietoisuus siis liittyy siihen, että elävät olennot ovat subjekteja, mutta siitä, että ne ovat subjekteja, ei seuraa reaalista kykyä irrottautua muusta todellisuudesta ja kokoomapisteen sijainti puolestaan liittyy siihen, että mitä aspekteja todellisuudesta kulloinkin havaitaan.

”4. Jotta valinnat ja niihin liittyvä tahdon vapaus olisivat edes jollain tasolla mielekästä niin niiden pitäisi jollain tavalla edistää esim. evolutiivista kelpoisuutta tai valintoja tekevän yksilön etua suhteessa täysin passiiviseen reagointiin.”

Kysehän on siitä, että elävien olentojen rakenteet mahdollistavat informaation käsittelyn, mikä puolestaan tuottaa tyypillisesti kelpoisuusetua, mutta olisi harhaanjohtavaa väittää, että ne olennot kykenisivät tekemään valintoja vapaasti, koska se tarkoituksenmukainen toiminta perustuu juurikin siihen, että se energia, joka tuottaa tietoisuuden informaatiosta, pakottaa ne olennot toimimaan tarkoituksenmukaisilla tavoilla.

”5. Absoluuttisen vapaa valinta on mahdollista vain sellaiselle hypoteettiselle oliolle jolla on mahdollisuus ja kyky organisoida itseään ja ympäristöään”

Kyseessä on tosiaan täysin teoreettinen käsite. :D

”6. Suppeamman vapaan valinnan ja tahdon määritelmäksi riittää että kykenee olemaan edes jossain määrin aktiivinen toimija suhteessa siihen osaan todellisuutta jonka kykenee tiedostamaan ja johon itse kykenee vaikuttamaan ainakin jossain määrin.”

Nagualismin mukaan selittämätön voima on taipumaton ja tuossa kuvaamassasi on kyse siis vain siitä, että kerrotaan sellaista narratiivia, jossa annetaan ns. omalle toiminnalle enemmän merkitystä, kuin sillä oikeasti on. Itseasiassa, nagualismin mukaan emme tee yhtään mitään, jos selittämätön voima ei meitä siihen nimenomaan pakota.

Toisaalta, jos selittämätön voima siihen pakottaa, niin voidaan esim. esittää sellainen selittämiseen pyrkivä narratiivi, että tietäjä kykenee vaikuttamaan asioihin tahdollaan, mikä pitää tietyssä merkityksessä paikkansa, vaikka oikeasti kyse onkin vain siitä, että tietäjä on kanava selittämättömän voiman paineelle.

Tahto on siis todellinen vaikuttava voima, mutta sen omiminen omiin nimiinsä on vain osa itsekeskeistä ja todellisuudesta vieraantunutta narratiivia, kuten tietysti etenkin myös oletus, että sen avulla kyettäisiin tekemään jotakin sellaista, mikä mahdollistaisi muusta todellisuudesta irrottautumisen, joskin tietysti tietyillä edellytyksillä on mahdollista, että sitä muuta todellisuutta ei tiedosteta...

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-772)

Keskustelun taso vaikuttaisi nyt nousseen huomattavasti aiemmasta ja kiitokset siitä.

”1. Jos olemassaolo määritellään siten että se voi olla vain aistien tai mittauslaitteiden objekti niin tahtoa, valintoja eikä tietoisuutta ole olemassa koska ne eivät ole havainto-objekteja (äärimmäinen fysikalismi)”

Nagualismin mukaan tahto ja tietoisuus ovat olemassa ja tietoisuus on myös välillisesti havainto-objekti, koska se korreloi aina tietyntyyppisen energian kanssa ja tahto puolestaan voidaan havaita sisään- tai ulospäin suuntautuvana paineena ja voimavaikutuksena. Tahto ja tietoisuus eivät kuitenkaan ole muusta todellisuudesta irrallisia asioita ja niiden hahmottaminen irrallisiksi on vain tyypillistä käsitteellisen ajattelun seurausta ja siis ns. tonaalin tekemisiä.

”2. Arkikokemuksen tasolla vapaa tahto ja valinnat liittyvät jokaisen oman kokemuksen ja siihen liittyvien muiden samankaltaisten olioiden käyttäytymisen ja kommunikaation perusteella pääteltyihin asioihin.”

Vapaa tahto on misnomer ja moniker, koska se arkikokemuksen kuvitelma siitä, että se tahto olisi vapaa ei perustu mihinkään realiteetteihin, vaan vain ihmis- ja itsekeskeiseen narratiiviin. On tietysti luonnollista, että ihmiset ovat ihmiskeskeisiä, mutta siitä, että he esim. kokevat, että heillä on jotain vapautta suhteessa toisiinsa, ei seuraa oikeasti relevanttia vapautta, joka liittyy siihen, että kokoomapiste liikkuu tarkoituksenmukaisiin sijainteihin, mikä puolestaan on suora seuraus elävän olennon tuolloin korottuneesta energiatasosta.

”3. Jos verrataan inertin elottoman aineen ja elollisten eliöiden käyttäytymistä toisiinsa niin ne elolliset oliot ovat aktiivisia tai ainakin aktiivisempia toimijoita kuin esim. kivet vaikka elekronimikroskoopin tasolla nekin ovat hyvin aktiivisia vaikka yleensä neutraaleja ulospäin paitsi radioaktiivisissa aineissa ja kestomagneeteissa.”

Nagualismin mukaan elämä on aivan erityistä ja se erityisyys liittyy tietoisuuteen, mutta elävät olennot ovat aktiivisia vain ulkoisen energeettisen paineen seurauksena, mikä liittyy ns. äärettömyyden aktiiviseen puoleen. Tietoisuus siis liittyy siihen, että elävät olennot ovat subjekteja, mutta siitä, että ne ovat subjekteja, ei seuraa reaalista kykyä irrottautua muusta todellisuudesta ja kokoomapisteen sijainti puolestaan liittyy siihen, että mitä aspekteja todellisuudesta kulloinkin havaitaan.

”4. Jotta valinnat ja niihin liittyvä tahdon vapaus olisivat edes jollain tasolla mielekästä niin niiden pitäisi jollain tavalla edistää esim. evolutiivista kelpoisuutta tai valintoja tekevän yksilön etua suhteessa täysin passiiviseen reagointiin.”

Kysehän on siitä, että elävien olentojen rakenteet mahdollistavat informaation käsittelyn, mikä puolestaan tuottaa tyypillisesti kelpoisuusetua, mutta olisi harhaanjohtavaa väittää, että ne olennot kykenisivät tekemään valintoja vapaasti, koska se tarkoituksenmukainen toiminta perustuu juurikin siihen, että se energia, joka tuottaa tietoisuuden informaatiosta, pakottaa ne olennot toimimaan tarkoituksenmukaisilla tavoilla.

”5. Absoluuttisen vapaa valinta on mahdollista vain sellaiselle hypoteettiselle oliolle jolla on mahdollisuus ja kyky organisoida itseään ja ympäristöään”

Kyseessä on tosiaan täysin teoreettinen käsite. :D

”6. Suppeamman vapaan valinnan ja tahdon määritelmäksi riittää että kykenee olemaan edes jossain määrin aktiivinen toimija suhteessa siihen osaan todellisuutta jonka kykenee tiedostamaan ja johon itse kykenee vaikuttamaan ainakin jossain määrin.”

Nagualismin mukaan selittämätön voima on taipumaton ja tuossa kuvaamassasi on kyse siis vain siitä, että kerrotaan sellaista narratiivia, jossa annetaan ns. omalle toiminnalle enemmän merkitystä, kuin sillä oikeasti on. Itseasiassa, nagualismin mukaan emme tee yhtään mitään, jos selittämätön voima ei meitä siihen nimenomaan pakota.

Toisaalta, jos selittämätön voima siihen pakottaa, niin voidaan esim. esittää sellainen selittämiseen pyrkivä narratiivi, että tietäjä kykenee vaikuttamaan asioihin tahdollaan, mikä pitää tietyssä merkityksessä paikkansa, vaikka oikeasti kyse onkin vain siitä, että tietäjä on kanava selittämättömän voiman paineelle.

Tahto on siis todellinen vaikuttava voima, mutta sen omiminen omiin nimiinsä on vain osa itsekeskeistä ja todellisuudesta vieraantunutta narratiivia, kuten tietysti etenkin myös oletus, että sen avulla kyettäisiin tekemään jotakin sellaista, mikä mahdollistaisi muusta todellisuudesta irrottautumisen, joskin tietysti tietyillä edellytyksillä on mahdollista, että sitä muuta todellisuutta ei tiedosteta...

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-773)

”7. Todistustaakka ei ole mielekäs asia koska empiirisen tieteen metodin puitteissa mitään ei voi todistaa oikeaksi eikä vääräksi absoluuttisessa mielessä ja kaikki väitteet ovat aina jossain määrin puutteellisia liittyen siihen millä abstraktiotasolla ja missä käsitteellisessä viitekehyksessä kulloinkin halutaan operoida. ”

Vapaan tahdon osaltahan kyse ei ole vain siitä, että sitä ei kyetä todistamaan, vaan myös siitä, että ei ole mitään näyttöäkään siitä, että se olisi olemassa, sillä ihmiset ovat kautta aikojen kuvitelleet sellaisia asioita, joita ei ole olemassa.

”8. Varsinaisen aiheen eli aktiivisen valintoja tekevän toimijan olemassaolon kannalta Nagualismilla ei ole mitään olennaista annettavaa kokonaisuuteen”

Nagualismin anti on se, että se ohjaa siihen, että energiatasoa saadaan korotettua, mistä seuraa se, että kokoomapiste siirtyy sellaiseen sijaintiin, jossa havaitaan energia sen sijaan, että keskityttäisiin epäoleellisiin aiheisiin, kuten olemattomiin asioihin. Oleellista on kaikenkaikkiaan energia, eikä sillä vapaalla tahdolla ole mitään merkitystä miltään kannalta. Kaikenkaikkiaan, tahdon tulee olla determinoitu ja koherentti, jotta se ylipäätään edes toimisi mielekkäällä tavalla. :D

”9. Jos todellisuus olisi tiukan deterministinen ilman minkäänlaisia kausaliteetin katkoja tai uusia kausaaliketjuja niin...”

Tyhjästä syntyvien vaikutusten olettaminen ei ole mielekästä ja on siis ilmeistä, että ns. alkuräjähdys on vain ns. lenkki ketjussa ja ne kausaliteetin näennäiset katkokset seurauksia tietoisuuden rajoitteista. Mahdollisesti tähän liittyy ääretöntä kompleksisuutta, mikä puolestaan johtaa siihen, että ihmisen tonaali ei kykene laatimaan tilanteesta ristiriidatonta kuvausta. Nagualismin mukaan osa todellisuudesta on sellaista, että sillä ei ole energisoivaa, vaan vain hämmentävää vaikutusta ja sen vuoksi olisi tärkeää sen sijaan keskittyä niihin todellisuuden osiin, joilla sitä energisoivaa vaikutusta on.

”Toisaalta kaikenlaisten teknisten säätimien ja kytkimien olemassaolo varsinkin ihmisten kehittämän tekniikan tasolla viittaa siihen että valintojen tekemistä sovelletaan käytännössä koko ajan”

Kysehän on vain siitä, että valinnoiksi kutsutaan; hiukan harhaanjohtavasti, sitä, että esim. jonkin oikeasti deterministisen järjestelmän toiminta on parametrisoitu. Predikaattien ajonaikaiset arvot tai kytkimien asennot, joita ei välttämättä tiedetä etukäteen, määrittävät tietysti omalta osaltaan järjestelmän toiminnan, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että järjestelmän toiminta mystisesti muuttuisi vapaaksi ja se vapauden illuusio on siis oleellisesti seurausta tietämättömyydestä, kuten ihmistenkin tapauksessa, mikä liittyy siihen, että kompleksisten järjestelmien toiminnan selvittäminen on kaikenkaikkiaan laskennallisesti erittäin vaativaa, mistä puolestaan seuraa, että elävien olentojen toimintaa ei kyetä ennustamaan, vaikka se onkin determinoitua.

”eikä esim. tietotekniikka ja tekoäly olisi edes mahdollista jos kaikkien mahdollisten on-off kytkimien asennot olisi määritelty jo Alkuräjähdyksen alkuarvoissa”

Itse en usko ns. absoluuttiseen alkuräjähdykseen, mutta laskenta tietenkään ei voi perustua siihen, että on-off -kytkimet eivät olisi jommassakummassa tilassa, mutta jos oletaan MWI, mikä sopii hyvin yhteen kvanttilaskennan kanssa, niin niitä kytkimiä tai laskennallisia komponentteja on enemmän, kuin niitä näyttää olevan ja osa niistä on on- ja osa off-tilassa ja laskennan havaittava tulos riippuu tuolloin niiden yhteisvuorovaikutuksesta.

Castaneda:n oma kanta ns. alkuräjähdykseen liittyen vaikuttaisi olleen se, että todellisuuden toiminnassa on kyse asteittaisista intensiteetin vaihteluista ja hän ehkä tarkoitti tuolla vaihteluita nimenomaan suhteessa siihen, että mitä kulloinkin tiedostetaan.

”Eiköhän tämänkin hyvin filosofisen kestokiistan voisi jättää sovinnolla edelleen avoimeksi kaikista ideologisista mieltymyksistä ja intohimoista huolimatta... :D”

Vakavammin puhuen, oleellista olisi tiedostaa se, että keskustelujen optimaalinen painopiste olisi sellaisissa käytännöllisissä tekniikoissa, joilla tiedostamisen edellyttämää energiatasoa saataisiin korotettua, sen sijaan, että se on teoreettisissa käsitteissä, koska niillä teoreettisilla käsitteillä tosiaan ei ole energisoivaa vaikutusta, mikä liittyy siihen, että tonaali ns. reflektoi silloin ns. omia tuotoksiaan sen sijaan, että havaittaisiin suoraan energiaa sisältäviä tai välittäviä emanaatioita...

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-773)

”7. Todistustaakka ei ole mielekäs asia koska empiirisen tieteen metodin puitteissa mitään ei voi todistaa oikeaksi eikä vääräksi absoluuttisessa mielessä ja kaikki väitteet ovat aina jossain määrin puutteellisia liittyen siihen millä abstraktiotasolla ja missä käsitteellisessä viitekehyksessä kulloinkin halutaan operoida. ”

Vapaan tahdon osaltahan kyse ei ole vain siitä, että sitä ei kyetä todistamaan, vaan myös siitä, että ei ole mitään näyttöäkään siitä, että se olisi olemassa, sillä ihmiset ovat kautta aikojen kuvitelleet sellaisia asioita, joita ei ole olemassa.

”8. Varsinaisen aiheen eli aktiivisen valintoja tekevän toimijan olemassaolon kannalta Nagualismilla ei ole mitään olennaista annettavaa kokonaisuuteen”

Nagualismin anti on se, että se ohjaa siihen, että energiatasoa saadaan korotettua, mistä seuraa se, että kokoomapiste siirtyy sellaiseen sijaintiin, jossa havaitaan energia sen sijaan, että keskityttäisiin epäoleellisiin aiheisiin, kuten olemattomiin asioihin. Oleellista on kaikenkaikkiaan energia, eikä sillä vapaalla tahdolla ole mitään merkitystä miltään kannalta. Kaikenkaikkiaan, tahdon tulee olla determinoitu ja koherentti, jotta se ylipäätään edes toimisi mielekkäällä tavalla. :D

”9. Jos todellisuus olisi tiukan deterministinen ilman minkäänlaisia kausaliteetin katkoja tai uusia kausaaliketjuja niin...”

Tyhjästä syntyvien vaikutusten olettaminen ei ole mielekästä ja on siis ilmeistä, että ns. alkuräjähdys on vain ns. lenkki ketjussa ja ne kausaliteetin näennäiset katkokset seurauksia tietoisuuden rajoitteista. Mahdollisesti tähän liittyy ääretöntä kompleksisuutta, mikä puolestaan johtaa siihen, että ihmisen tonaali ei kykene laatimaan tilanteesta ristiriidatonta kuvausta. Nagualismin mukaan osa todellisuudesta on sellaista, että sillä ei ole energisoivaa, vaan vain hämmentävää vaikutusta ja sen vuoksi olisi tärkeää sen sijaan keskittyä niihin todellisuuden osiin, joilla sitä energisoivaa vaikutusta on.

”Toisaalta kaikenlaisten teknisten säätimien ja kytkimien olemassaolo varsinkin ihmisten kehittämän tekniikan tasolla viittaa siihen että valintojen tekemistä sovelletaan käytännössä koko ajan”

Kysehän on vain siitä, että valinnoiksi kutsutaan; hiukan harhaanjohtavasti, sitä, että esim. jonkin oikeasti deterministisen järjestelmän toiminta on parametrisoitu. Predikaattien ajonaikaiset arvot tai kytkimien asennot, joita ei välttämättä tiedetä etukäteen, määrittävät tietysti omalta osaltaan järjestelmän toiminnan, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että järjestelmän toiminta mystisesti muuttuisi vapaaksi ja se vapauden illuusio on siis oleellisesti seurausta tietämättömyydestä, kuten ihmistenkin tapauksessa, mikä liittyy siihen, että kompleksisten järjestelmien toiminnan selvittäminen on kaikenkaikkiaan laskennallisesti erittäin vaativaa, mistä puolestaan seuraa, että elävien olentojen toimintaa ei kyetä ennustamaan, vaikka se onkin determinoitua.

”eikä esim. tietotekniikka ja tekoäly olisi edes mahdollista jos kaikkien mahdollisten on-off kytkimien asennot olisi määritelty jo Alkuräjähdyksen alkuarvoissa”

Itse en usko ns. absoluuttiseen alkuräjähdykseen, mutta laskenta tietenkään ei voi perustua siihen, että on-off -kytkimet eivät olisi jommassakummassa tilassa, mutta jos oletaan MWI, mikä sopii hyvin yhteen kvanttilaskennan kanssa, niin niitä kytkimiä tai laskennallisia komponentteja on enemmän, kuin niitä näyttää olevan ja osa niistä on on- ja osa off-tilassa ja laskennan havaittava tulos riippuu tuolloin niiden yhteisvuorovaikutuksesta.

Castaneda:n oma kanta ns. alkuräjähdykseen liittyen vaikuttaisi olleen se, että todellisuuden toiminnassa on kyse asteittaisista intensiteetin vaihteluista ja hän ehkä tarkoitti tuolla vaihteluita nimenomaan suhteessa siihen, että mitä kulloinkin tiedostetaan.

”Eiköhän tämänkin hyvin filosofisen kestokiistan voisi jättää sovinnolla edelleen avoimeksi kaikista ideologisista mieltymyksistä ja intohimoista huolimatta... :D”

Vakavammin puhuen, oleellista olisi tiedostaa se, että keskustelujen optimaalinen painopiste olisi sellaisissa käytännöllisissä tekniikoissa, joilla tiedostamisen edellyttämää energiatasoa saataisiin korotettua, sen sijaan, että se on teoreettisissa käsitteissä, koska niillä teoreettisilla käsitteillä tosiaan ei ole energisoivaa vaikutusta, mikä liittyy siihen, että tonaali ns. reflektoi silloin ns. omia tuotoksiaan sen sijaan, että havaittaisiin suoraan energiaa sisältäviä tai välittäviä emanaatioita...

Lue lisää

XPR 772-3

Heh.

Onnistuit näköjään kehittelemään Castanedan kirjojen perusteella uuden ja äärimmäisen dogmaattisen uskonnon jonka kautta sitten yrität vivuta kaikkea muuta kokemusta ja todellisuutta mielesi mukaiseksi. Aika vähän tuolla sinun konstruktiollasi on tekemistä Castanedan kirjojen sisällön kanssa eli olet taas analysoinut liian putkinäköisesti ja umpimielisesti lukemaasi ja omaksunut sitte annettuna sen oman analyysisi.

Minusta tuo sinun asenteesi ei ole erityisen hedelmällinen koska se on liian yksipuolinen ja kaavamainen ja muodostaa käsitteellisesti suljetun systeemin jota mikään mahdollinen kokemus tai vastaväite ei ilmeisesti voi muuttaa vähän samaan tyyliin kuin esim. Litteän Maan kannattajilla tai Nuoren Maan kreationisteilla.

Liian kirjaimellinen formatoorinen ymmärrys ei tunnista vivahteita eikä nyansseja vaan vetää mutkat suoraksi eikä tunnista erilaisia näkökulmia,viitekehyksiä ja abstraktiotasoja vaan sotkee kaikki samaan sekoiluun samalle tasolle. Suurin osa yliopistojen ehdollistamista yksilöistä on kolossaalisen tyhmiä lukemattomien oman kognitionsa sokeiden pisteiden takia.

Katso tämä video jonka linkkasin jo toiseen ketjuun:

Tekoäly vs vapaan tahdon kieltäjät

AI Goes Head-to-head With Sam Harris on Free Will |633|

https://www.youtube.com/watch?v=6nvHtGxNdi4

Osaat kyllä tuon käsiteakrobatian taidon aika hyvin vaikka sisältö onkin sitten taas melko puuduttavaa sekoilua jota en jaksa enempää kommentoida.

Sorry vaan. Ei mene edelleenkään kaupaksi. :D

Anonyymi kirjoitti:

XPR 772-3

Heh.

Onnistuit näköjään kehittelemään Castanedan kirjojen perusteella uuden ja äärimmäisen dogmaattisen uskonnon jonka kautta sitten yrität vivuta kaikkea muuta kokemusta ja todellisuutta mielesi mukaiseksi. Aika vähän tuolla sinun konstruktiollasi on tekemistä Castanedan kirjojen sisällön kanssa eli olet taas analysoinut liian putkinäköisesti ja umpimielisesti lukemaasi ja omaksunut sitte annettuna sen oman analyysisi.

Minusta tuo sinun asenteesi ei ole erityisen hedelmällinen koska se on liian yksipuolinen ja kaavamainen ja muodostaa käsitteellisesti suljetun systeemin jota mikään mahdollinen kokemus tai vastaväite ei ilmeisesti voi muuttaa vähän samaan tyyliin kuin esim. Litteän Maan kannattajilla tai Nuoren Maan kreationisteilla.

Liian kirjaimellinen formatoorinen ymmärrys ei tunnista vivahteita eikä nyansseja vaan vetää mutkat suoraksi eikä tunnista erilaisia näkökulmia,viitekehyksiä ja abstraktiotasoja vaan sotkee kaikki samaan sekoiluun samalle tasolle. Suurin osa yliopistojen ehdollistamista yksilöistä on kolossaalisen tyhmiä lukemattomien oman kognitionsa sokeiden pisteiden takia.

Katso tämä video jonka linkkasin jo toiseen ketjuun:

Tekoäly vs vapaan tahdon kieltäjät

AI Goes Head-to-head With Sam Harris on Free Will |633|

https://www.youtube.com/watch?v=6nvHtGxNdi4

Osaat kyllä tuon käsiteakrobatian taidon aika hyvin vaikka sisältö onkin sitten taas melko puuduttavaa sekoilua jota en jaksa enempää kommentoida.

Sorry vaan. Ei mene edelleenkään kaupaksi. :D

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-774)

Belisario: ”Aika vähän tuolla sinun konstruktiollasi on tekemistä Castanedan kirjojen sisällön kanssa eli olet taas analysoinut liian putkinäköisesti ja umpimielisesti lukemaasi ja omaksunut sitte annettuna sen oman analyysisi.”

Olet esittänyt tuon tyyppisiä väitteitä aiemminkin, mutta en ole tuosta kanssasi samaa mieltä, vaan mielestäsi oma käsityksesi siitä, mitä Castaneda on tarkoittanut, on tietyiltä osin vinoutunut ja perustuu siihen, että tarkastelet asioita toisenlaisesta näkökulmajoukosta, jota olet kuvaillut paljon tällä palstalla.

Olet muistaakseni myös aiemmin itsekin myöntänyt, että keskeytit pyrkimyksesi tutustua nagualismiin syvällisemmällä tasolla jo joskus vuosikymmeniä sitten, mikä eroaa omasta tilanteestani, sillä en ole koskaan keskeyttänyt tuota pyrkimystä.

Syötin muuten koko Castaneda:n tuotannon tekoälyn aineistoksi ja jos meillä on jostakin asiasta erilainen tulkinta, niin sitä kautta on periaatteessa suhteellisen helppo tarkistaa, että kumman tulkinta on puolueettoman arvioijan näkemyksen mukaan lähempänä sitä, että mitä C on kirjoituksillaan tarkoittanut.

”Suurin osa yliopistojen ehdollistamista yksilöistä on kolossaalisen tyhmiä lukemattomien oman kognitionsa sokeiden pisteiden takia.”

Tuo on aitoa "Belisario:laista" omien ennakkoluulojensa projisointia. :D

Tyhmyys ei kuitenkaan ole akateemisen koulutuksen saaneiden erityisoikeus. :D

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-771)

Anon.: ”Rationaalisen (ajattelu)prosessin luonteella ei ole merkitystä asiassa, koska ilman vapaata tahtoa ei voida edes käydä mitään keskustelua rationaalisuudesta.”

Olematonta asiaa ei tietenkään tarvita keskusteluun - eikä mihinkään muuhunkin ja mitään näyttöä vapaasta tahdostahan ei ole olemassa, mikä tietenkään ei ole mikään yllätys, koska vapaa tahto on mahdoton asia. Todistustaakka puolestaan on sillä, joka olettaa ylimääräisiä ja turhia kummallisuuksia.

”Voit tietenkin edelleen vkuutella itsellesi (ja kenties muillekin), että sinulla ei ole vapaata tahtoa, mutta kuten jo todettu, sellainen argumentointi ampuu itseään jalkaan, eli kumoaa itsensä.”

Tuo väitteesi on perustelematon ja lähestymistapasi epärationaalinen, koska oletat, että jotain on olemassa ilman, että siitä jostakin olisi mitään näyttöä. Lisäksi, vapaa tahto on jo moneen kertaan osoitettu mahdottomaksi asiaksi.

”Kirjoituksesi perustuvat syvään ymmärtämättömyyteen vapaan tahdon luonteesta ja välttämättämyydestä rationaalisuudelle. Muuta tähän ei liene lisättävää kuin, että absurdiudessasi olet yliveto!”

Vapaan tahdon luonne on se, että sitä ei ole olemassa, eikä sillä siis ole mitään tekemistä rationaalisuuden, eikä minkään muunkaan asian kanssa. Jos haluat, että väitteesi, joiden mukaan se on olemassa, voitaisiin ottaa vakavissaan ja jos toimisit rationaalisesti, niin sinun tulisi ensin osoittaa, että se voi olla mahdollinen ja sitten esittää todisteita siitä, mikä puolestaan on mahdoton tehtävä, koska sitä ei ole olemassa, eikä siis se, että vain puhut siitä esittämättä mitään näyttöä siitä, ole mikään yllätys, eikä mitään uutta tälläkään palstalla.

Kaikenkaikkiaan, vapaan tahdon kaltaisista olemattomista asioista keskustelu ei ole järkevää muussa merkityksessä, kuin että korostetaan sitä, että niitä ei ole olemassa kuten olen toiminut jo hyvin pitkään ja mitä taas nagualismiin tulee, niin ei nagualismissa ylipäätäänkään olla oikeasti kiinnostuneita keskustelemaan asioista, koska rationaalisuus on vain kokoomapisteen tavanomaista sijainti luonnehtiva ja voiman kannalta epäoleellinen ominaisuus, tarkoittaen sitä, että nagualistien rationaalisuus, vaikka onkin reaalista, on vain näyttelemistä...

Mitä taas ymmärtämiseen tulee, niin se ei edellytä rationaalisuutta, vaan rationaalisuus liittyy siihen, että kommunikoidaan siten, kuin on tapana kommunikoida siinä kokoomapisteen sijainnissa, mikä on sen ns. tavanomainen sijainti. Kaikenkaikkiaan, vapaan tahdon olettaminen etenkin eksplikoimatta perusteita on hyvin epäfilosofinen, epärationaalinen, kommunikoinnin kannalta ongelmallinen ja epäkäytännöllinen asenne ja vapaan tahdon harha puolestaan on seurausta kokoomapisteen kiinnittymisestä tiettyyn epäoptimaaliseen sijaintiin ja koska nagualismissa ei olla kiinnostuneita harhojen, vaan energian havaitsemisesta, niin on täysin selvää, että kyseinen harha ei ole kiinnostava...

Mitä taas ns. valintoihin tulee, niin niitäkään ei ole olemassa siinä merkityksessä, kuin vapaan tahdon uskonnon teologit väittävät niitä olevan. Oikeasti kyse on vain siitä, että deterministiset prosessit aikaansaavat sen, että asioita tarkastellaan sellaisesta kokoomapisteen sijainnista, jossa tapahtumat kuvataan jälkikäteen subjekti-keskeisesti, vaikka ne asiat eivät oikeasti olekaan subjekti-keskeisiä, mikä subjekti-keskeinen kuvaustapa puolestaan liittyy informaation käsittelyn tehokkuuteen, sen sijaan, että se tarkoittaisi, että kukaan tekisi valintoja...

Tietenkin asioiden tarkastelu tällaisesta näkökulmasta on epätavanomaista, mutta tämä on filosofiapalsta ja on outoa, että tälläkin palstalla on niin paljon primitiivistä uskonnollista ajattelua, kuin on, eli jumiutumista perinteisen vapaan tahdon uskonnon mukaiseen harhojen glorifiointiin ja jopa tuon glorifioinnin kutsumista rationaaliseksikin, mikä tietysti on täysin absurdia...

Lue lisää

Kommentoipa jälleen, koska professorin väärinkäsitykset ovat megalomaanisia.

"Olematonta asiaa ei tietenkään tarvita keskusteluun - eikä mihinkään muuhunkin ja mitään näyttöä vapaasta tahdostahan ei ole olemassa, mikä tietenkään ei ole mikään yllätys, koska vapaa tahto on mahdoton asia."

Sillä, onko vapaata tahtoa olemassa, ei ole relevanttia merkitystä, ennen kuin keskustelun rationaalisuuden ehdot on selvitetty. Jos vapaa tahto olisi mahdoton, on ilmeistä, ettei professorimme olisi sitä sanonut eikä varsinkaan ymmärtänyt. Ja jos hän olisi niin sattumalta tehnyt [so. sanonut ymmärtämättä, ei silläkään olisi merkitystä. Merkityksetön epärationaalinen jargonia ei muutu rationaaliseksi keskusteluksi itsestään satumalta.

"Tuo väitteesi on perustelematon ja lähestymistapasi epärationaalinen, koska oletat, että jotain on olemassa ilman, että siitä jostakin olisi mitään näyttöä."

Ilman oletusta vapaasta tahdosta, emme kävisi rationaalia keskustelua. Joten kysymys ei ole väitteen PERUSTELEMISESTA; vaan keskustelun ehdoista. Mitään näyttöä ei todellakaan keskustelun ehtoja pohdittaessa tarvita. Sellaisen kriteerin vaatimus tulisi vasta sen jälkeen, JOS kävisimme asiasta rationaalista keskustelua aiheesta.

Kun emme käy rationaalista keskustelua, koska väität epärationaalisesti vapaan tahdon keskustelun osapuolilta [tai ainakin toiselta meistä] puuttuvan, ei koko käydyllä jargonilla ole mitään merkitystä. MOT.

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoipa jälleen, koska professorin väärinkäsitykset ovat megalomaanisia.

"Olematonta asiaa ei tietenkään tarvita keskusteluun - eikä mihinkään muuhunkin ja mitään näyttöä vapaasta tahdostahan ei ole olemassa, mikä tietenkään ei ole mikään yllätys, koska vapaa tahto on mahdoton asia."

Sillä, onko vapaata tahtoa olemassa, ei ole relevanttia merkitystä, ennen kuin keskustelun rationaalisuuden ehdot on selvitetty. Jos vapaa tahto olisi mahdoton, on ilmeistä, ettei professorimme olisi sitä sanonut eikä varsinkaan ymmärtänyt. Ja jos hän olisi niin sattumalta tehnyt [so. sanonut ymmärtämättä, ei silläkään olisi merkitystä. Merkityksetön epärationaalinen jargonia ei muutu rationaaliseksi keskusteluksi itsestään satumalta.

"Tuo väitteesi on perustelematon ja lähestymistapasi epärationaalinen, koska oletat, että jotain on olemassa ilman, että siitä jostakin olisi mitään näyttöä."

Ilman oletusta vapaasta tahdosta, emme kävisi rationaalia keskustelua. Joten kysymys ei ole väitteen PERUSTELEMISESTA; vaan keskustelun ehdoista. Mitään näyttöä ei todellakaan keskustelun ehtoja pohdittaessa tarvita. Sellaisen kriteerin vaatimus tulisi vasta sen jälkeen, JOS kävisimme asiasta rationaalista keskustelua aiheesta.

Kun emme käy rationaalista keskustelua, koska väität epärationaalisesti vapaan tahdon keskustelun osapuolilta [tai ainakin toiselta meistä] puuttuvan, ei koko käydyllä jargonilla ole mitään merkitystä. MOT.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-776)

Anon.: ”Jos vapaa tahto olisi mahdoton, on ilmeistä, ettei professorimme olisi sitä sanonut eikä varsinkaan ymmärtänyt.”

Mielikuvitusmaailmassasi tuollainen ehkä on ilmeistä, vaikka siitä, mitä olet sanonut ei tuollaista seuraakaan. Ilmeisen mahdottomasta asiasta jauhamisen jatkaminen ikäänkuin se voisi olla mahdollinen vain koska jotkut ilman kelvollisia perusteluita väittävät sen olevan mahdollinen on merkki todellisuudesta vieraantumisesta, jossa todellisuudessa ei ole edes mitään reaalista valinnaisuuttakaan.

”Ja jos hän olisi niin sattumalta tehnyt [so. sanonut ymmärtämättä, ei silläkään olisi merkitystä.”

Vapaan tahdon ontologinen status ei riipu siitä, että mitä me sanomme ja kuten jo aiemmin totesin ainoa rationaalinen asenne vapaata tahtoa kohtaan on se, että se todetaan merkityksettömäksi, koska sille ei ole tarvetta, se on mahdoton ja mahdottomaksi todistettu samaan tapaan kuin esim. kaikkivaltias Jumalakin.

”Merkityksetön epärationaalinen jargonia ei muutu rationaaliseksi keskusteluksi itsestään satumalta.”

Vapaan tahdon uskonnon kannattajat elävät mielikuvitusmaailmassa ja koska mikään ei viittaa siihen, että vapaata tahtoa olisi olemassa, niin ei tosiaan ole rationaalista jatkaa siitä jauhamista. Toisaalta, kuten jo aiemmin olen todennut, on ilmeistä, että tahto on determinoitu ja jos se ei olisi determinoitu, niin sillä ei voisi olla mitään vaikutusta mihinkään, koska silloin se ei olisi reaalinen, paitsi tietysti niiden mielikuvitusmaailmassa, jotka olettavat, että olemassa on myös transformaatioita olemattoman ja olevaisen välillä, mikä puolestaan on kategoriavirhe.

”Ilman oletusta vapaasta tahdosta, emme kävisi rationaalia keskustelua.”

Vapaa tahto on oletettu kumoamistarkoituksessa JA kumottu, eikä sitä siis ENÄÄ pidä olettaa.

”Joten kysymys ei ole väitteen PERUSTELEMISESTA; vaan keskustelun ehdoista.”

Minusta vapaasta tahdosta keskustelu on käyty tälläkin palstalla jo niin monta kertaa ja se on kumottu niin monilla erilaisilla tavoilla, että on vaikea nähdä lisäarvoa keskustelun jatkamisella aiheesta. Tietenkään asioita ei pidä olettaa ilman perusteluita ja vapaan tahdon kaltaisen järjettömyyden olettaminen edellyttäisi aivan erityisen painavat perusteet, mutta vapaan tahdon olettajat eivät ole kyenneet esittämään YHTÄÄN vakuuttavaa perustelua sille, että miksi sillä muka olisi merkitystä tai miksi se pitäisi olettaa, vaikka tietysti VÄITTÄVÄTKIN, että sillä MUKA olisi jotain merkitystä.

”Kun emme käy rationaalista keskustelua, koska väität epärationaalisesti vapaan tahdon keskustelun osapuolilta [tai ainakin toiselta meistä] puuttuvan, ei koko käydyllä jargonilla ole mitään merkitystä. MOT.”

Kaikenkaikkiaan on täysin ilmeistä, että vapaa tahto on täyttä hölynpölyä ja rationaalisten keskustelujen lopputulos aiheestahan on ollut se, että sitä ei ole olemassa, eikä se, että päädytään selkeään johtopäätökseen ole epärationaalinen lopputulos, vaikka se ehkä onkin kiusallista joidenkin todellisuudesta vieraantuneiden filosofien kannalta. :D

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-772)

Keskustelun taso vaikuttaisi nyt nousseen huomattavasti aiemmasta ja kiitokset siitä.

”1. Jos olemassaolo määritellään siten että se voi olla vain aistien tai mittauslaitteiden objekti niin tahtoa, valintoja eikä tietoisuutta ole olemassa koska ne eivät ole havainto-objekteja (äärimmäinen fysikalismi)”

Nagualismin mukaan tahto ja tietoisuus ovat olemassa ja tietoisuus on myös välillisesti havainto-objekti, koska se korreloi aina tietyntyyppisen energian kanssa ja tahto puolestaan voidaan havaita sisään- tai ulospäin suuntautuvana paineena ja voimavaikutuksena. Tahto ja tietoisuus eivät kuitenkaan ole muusta todellisuudesta irrallisia asioita ja niiden hahmottaminen irrallisiksi on vain tyypillistä käsitteellisen ajattelun seurausta ja siis ns. tonaalin tekemisiä.

”2. Arkikokemuksen tasolla vapaa tahto ja valinnat liittyvät jokaisen oman kokemuksen ja siihen liittyvien muiden samankaltaisten olioiden käyttäytymisen ja kommunikaation perusteella pääteltyihin asioihin.”

Vapaa tahto on misnomer ja moniker, koska se arkikokemuksen kuvitelma siitä, että se tahto olisi vapaa ei perustu mihinkään realiteetteihin, vaan vain ihmis- ja itsekeskeiseen narratiiviin. On tietysti luonnollista, että ihmiset ovat ihmiskeskeisiä, mutta siitä, että he esim. kokevat, että heillä on jotain vapautta suhteessa toisiinsa, ei seuraa oikeasti relevanttia vapautta, joka liittyy siihen, että kokoomapiste liikkuu tarkoituksenmukaisiin sijainteihin, mikä puolestaan on suora seuraus elävän olennon tuolloin korottuneesta energiatasosta.

”3. Jos verrataan inertin elottoman aineen ja elollisten eliöiden käyttäytymistä toisiinsa niin ne elolliset oliot ovat aktiivisia tai ainakin aktiivisempia toimijoita kuin esim. kivet vaikka elekronimikroskoopin tasolla nekin ovat hyvin aktiivisia vaikka yleensä neutraaleja ulospäin paitsi radioaktiivisissa aineissa ja kestomagneeteissa.”

Nagualismin mukaan elämä on aivan erityistä ja se erityisyys liittyy tietoisuuteen, mutta elävät olennot ovat aktiivisia vain ulkoisen energeettisen paineen seurauksena, mikä liittyy ns. äärettömyyden aktiiviseen puoleen. Tietoisuus siis liittyy siihen, että elävät olennot ovat subjekteja, mutta siitä, että ne ovat subjekteja, ei seuraa reaalista kykyä irrottautua muusta todellisuudesta ja kokoomapisteen sijainti puolestaan liittyy siihen, että mitä aspekteja todellisuudesta kulloinkin havaitaan.

”4. Jotta valinnat ja niihin liittyvä tahdon vapaus olisivat edes jollain tasolla mielekästä niin niiden pitäisi jollain tavalla edistää esim. evolutiivista kelpoisuutta tai valintoja tekevän yksilön etua suhteessa täysin passiiviseen reagointiin.”

Kysehän on siitä, että elävien olentojen rakenteet mahdollistavat informaation käsittelyn, mikä puolestaan tuottaa tyypillisesti kelpoisuusetua, mutta olisi harhaanjohtavaa väittää, että ne olennot kykenisivät tekemään valintoja vapaasti, koska se tarkoituksenmukainen toiminta perustuu juurikin siihen, että se energia, joka tuottaa tietoisuuden informaatiosta, pakottaa ne olennot toimimaan tarkoituksenmukaisilla tavoilla.

”5. Absoluuttisen vapaa valinta on mahdollista vain sellaiselle hypoteettiselle oliolle jolla on mahdollisuus ja kyky organisoida itseään ja ympäristöään”

Kyseessä on tosiaan täysin teoreettinen käsite. :D

”6. Suppeamman vapaan valinnan ja tahdon määritelmäksi riittää että kykenee olemaan edes jossain määrin aktiivinen toimija suhteessa siihen osaan todellisuutta jonka kykenee tiedostamaan ja johon itse kykenee vaikuttamaan ainakin jossain määrin.”

Nagualismin mukaan selittämätön voima on taipumaton ja tuossa kuvaamassasi on kyse siis vain siitä, että kerrotaan sellaista narratiivia, jossa annetaan ns. omalle toiminnalle enemmän merkitystä, kuin sillä oikeasti on. Itseasiassa, nagualismin mukaan emme tee yhtään mitään, jos selittämätön voima ei meitä siihen nimenomaan pakota.

Toisaalta, jos selittämätön voima siihen pakottaa, niin voidaan esim. esittää sellainen selittämiseen pyrkivä narratiivi, että tietäjä kykenee vaikuttamaan asioihin tahdollaan, mikä pitää tietyssä merkityksessä paikkansa, vaikka oikeasti kyse onkin vain siitä, että tietäjä on kanava selittämättömän voiman paineelle.

Tahto on siis todellinen vaikuttava voima, mutta sen omiminen omiin nimiinsä on vain osa itsekeskeistä ja todellisuudesta vieraantunutta narratiivia, kuten tietysti etenkin myös oletus, että sen avulla kyettäisiin tekemään jotakin sellaista, mikä mahdollistaisi muusta todellisuudesta irrottautumisen, joskin tietysti tietyillä edellytyksillä on mahdollista, että sitä muuta todellisuutta ei tiedosteta...

Lue lisää

En tiedä kirjoittamastasi uskomuksesta mitään, mutta tahdonvoimasta tiedän jotain. Se voi vaikuttaa fysikaaliseen todellisuuteen. Niinkin tylsä esimerkki varmaan mielestäsi on, kuten "placebo". Siihen ei tarvita koulutusta, tietoa, taitoa tai mitään, kun joku vaan riittävästi uskoo, että toimimaton lääke toimii (esim. kaksoissokkokokeissa kalkkitabletti). Kohderyhmässä "lääke" voi olla toimivampi kuin tieteilijöiden kehittämä todellinen lääke. Siis fyysisin ja mitattavin muutoksin., joilla ei tietenkään ole "lääkkeen" aiheuttamia negatiivisia seurauksia (sivuvaikutukset/kuolema).

Älä kirjoita tahdottomista marioneteista, joilla ei omaa tahtoa ole sinun mielestäsi, vaan kerro, kenen tahtoa silloin noudattavat, kun odotusten vastaisesti reagoivat?

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä kirjoittamastasi uskomuksesta mitään, mutta tahdonvoimasta tiedän jotain. Se voi vaikuttaa fysikaaliseen todellisuuteen. Niinkin tylsä esimerkki varmaan mielestäsi on, kuten "placebo". Siihen ei tarvita koulutusta, tietoa, taitoa tai mitään, kun joku vaan riittävästi uskoo, että toimimaton lääke toimii (esim. kaksoissokkokokeissa kalkkitabletti). Kohderyhmässä "lääke" voi olla toimivampi kuin tieteilijöiden kehittämä todellinen lääke. Siis fyysisin ja mitattavin muutoksin., joilla ei tietenkään ole "lääkkeen" aiheuttamia negatiivisia seurauksia (sivuvaikutukset/kuolema).

Älä kirjoita tahdottomista marioneteista, joilla ei omaa tahtoa ole sinun mielestäsi, vaan kerro, kenen tahtoa silloin noudattavat, kun odotusten vastaisesti reagoivat?

Lue lisää

"Kohderyhmässä "lääke" voi olla toimivampi kuin tieteilijöiden kehittämä todellinen lääke."

Placebo ei koskaan ole voittanut tiedettä. Tämä on sama kuin sanoisi, että Wrightin veljesten aikaan lentokoneiden valmistajat tekevät lentokoneiden prototyyppejä, mutta ihmisen hyppäysvoima voi voittaa lentokoneenvalmistajat.

(Lisäksi ihminen ei voi pudottaa itseään kuolemaan tai muihin haitallisiin vaikutuksiin hyppäämällä.)

Lääketeollisuus on joka päivät tekemässä jotain kuin Wrightin veljesten aikana. Voitaisiin ottaa esim. tauti, johon ei ole lääkettä, kuten HIV. Kuinka moni voisi parantaa HIV:n placebolla?

"Siis fyysisin ja mitattavin muutoksin., joilla ei tietenkään ole "lääkkeen" aiheuttamia negatiivisia seurauksia (sivuvaikutukset/kuolema)."

Jos placebolla ei pysty aiheuttamaan itselleen sivuvaikutusta (kokemaan että hänellä on sivuvaiktus), niin tämä tekee siitä vielä vähäisemmän vaikutuksena. Tosinj os ihmiselle tehdään lume tietyistä vaikutuksista (joihin ei liity fyysisiä olomuodon muutoksia), niin moni alkaa kokea myös niitä. Kun lääketutkimusta tehdään, niin mistään vaikutuksesta ei taideta kertoa placebon ottajille, ja heidän lumeensa on vain sitä, että sairaus lähtee.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-776)

Anon.: ”Jos vapaa tahto olisi mahdoton, on ilmeistä, ettei professorimme olisi sitä sanonut eikä varsinkaan ymmärtänyt.”

Mielikuvitusmaailmassasi tuollainen ehkä on ilmeistä, vaikka siitä, mitä olet sanonut ei tuollaista seuraakaan. Ilmeisen mahdottomasta asiasta jauhamisen jatkaminen ikäänkuin se voisi olla mahdollinen vain koska jotkut ilman kelvollisia perusteluita väittävät sen olevan mahdollinen on merkki todellisuudesta vieraantumisesta, jossa todellisuudessa ei ole edes mitään reaalista valinnaisuuttakaan.

”Ja jos hän olisi niin sattumalta tehnyt [so. sanonut ymmärtämättä, ei silläkään olisi merkitystä.”

Vapaan tahdon ontologinen status ei riipu siitä, että mitä me sanomme ja kuten jo aiemmin totesin ainoa rationaalinen asenne vapaata tahtoa kohtaan on se, että se todetaan merkityksettömäksi, koska sille ei ole tarvetta, se on mahdoton ja mahdottomaksi todistettu samaan tapaan kuin esim. kaikkivaltias Jumalakin.

”Merkityksetön epärationaalinen jargonia ei muutu rationaaliseksi keskusteluksi itsestään satumalta.”

Vapaan tahdon uskonnon kannattajat elävät mielikuvitusmaailmassa ja koska mikään ei viittaa siihen, että vapaata tahtoa olisi olemassa, niin ei tosiaan ole rationaalista jatkaa siitä jauhamista. Toisaalta, kuten jo aiemmin olen todennut, on ilmeistä, että tahto on determinoitu ja jos se ei olisi determinoitu, niin sillä ei voisi olla mitään vaikutusta mihinkään, koska silloin se ei olisi reaalinen, paitsi tietysti niiden mielikuvitusmaailmassa, jotka olettavat, että olemassa on myös transformaatioita olemattoman ja olevaisen välillä, mikä puolestaan on kategoriavirhe.

”Ilman oletusta vapaasta tahdosta, emme kävisi rationaalia keskustelua.”

Vapaa tahto on oletettu kumoamistarkoituksessa JA kumottu, eikä sitä siis ENÄÄ pidä olettaa.

”Joten kysymys ei ole väitteen PERUSTELEMISESTA; vaan keskustelun ehdoista.”

Minusta vapaasta tahdosta keskustelu on käyty tälläkin palstalla jo niin monta kertaa ja se on kumottu niin monilla erilaisilla tavoilla, että on vaikea nähdä lisäarvoa keskustelun jatkamisella aiheesta. Tietenkään asioita ei pidä olettaa ilman perusteluita ja vapaan tahdon kaltaisen järjettömyyden olettaminen edellyttäisi aivan erityisen painavat perusteet, mutta vapaan tahdon olettajat eivät ole kyenneet esittämään YHTÄÄN vakuuttavaa perustelua sille, että miksi sillä muka olisi merkitystä tai miksi se pitäisi olettaa, vaikka tietysti VÄITTÄVÄTKIN, että sillä MUKA olisi jotain merkitystä.

”Kun emme käy rationaalista keskustelua, koska väität epärationaalisesti vapaan tahdon keskustelun osapuolilta [tai ainakin toiselta meistä] puuttuvan, ei koko käydyllä jargonilla ole mitään merkitystä. MOT.”

Kaikenkaikkiaan on täysin ilmeistä, että vapaa tahto on täyttä hölynpölyä ja rationaalisten keskustelujen lopputulos aiheestahan on ollut se, että sitä ei ole olemassa, eikä se, että päädytään selkeään johtopäätökseen ole epärationaalinen lopputulos, vaikka se ehkä onkin kiusallista joidenkin todellisuudesta vieraantuneiden filosofien kannalta. :D

Lue lisää

Professori jatkaa kummallista itsensä kumoavaa vakuutteluaan vapaan tahdon puutteesta, vaikka pätee edelleen, että JOS lukijalla ei olisi vapaata tahtoa, hän ei voisi mitenkään tehdä sitä valintaa, että pitäisi professorin sepustusta uskottavana.

Rationaalisuutta ei voi olla ilman, että henkilö vapaasti päättää, onko jokin keskustelussa käytetty argumentti vakuuttava vai ei. Kiistäessään oman vapaan tahtonsa professori ei siis esitä rationaalista argumenttia, vaan hölynpölyä. Myöskään lukija ei ilman vapaata tahtoa voisi rationaalisesti sanotusta hölynpölystä vakuuttua.

"Vapaan tahdon ontologinen status ei riipu siitä, että mitä me sanomme ja kuten jo aiemmin totesin ainoa rationaalinen asenne vapaata tahtoa kohtaan on se, että se todetaan merkityksettömäksi, koska sille ei ole tarvetta,"

Tämä on tietenkin itsestään selvyys, mutta siitä ei olekaan kysymys. Kyse ei ole siitä, mitä sanomme [vapaasta tahdosta], vaan siitä, ettei rationaalista keskustelua aiheesta voi käydä ilman vapaan tahdon oletusta. Professorin älylliset kyvyt eivät selvästi riitä asian ymmärtämiseen.

"Minusta vapaasta tahdosta keskustelu on käyty tälläkin palstalla jo niin monta kertaa ja se on kumottu niin monilla erilaisilla tavoilla, että on vaikea nähdä lisäarvoa keskustelun jatkamisella aiheesta."

Sellaista keskustelua, jolla olisi aheen kannalta merktystä ei ole voitu käydä kertaakaan sillä oletuksella, ettei vapaata tahtoa lainkaan ole. Edellä olen tähän jo perusteet kertonut. Koska keskustelua ei ole edes käyty, ei tietenkään voida puhua sen jatkamisestakaan. Nonsense ei siitä muuksi muuttuisi!

"vapaan tahdon olettajat eivät ole kyenneet esittämään YHTÄÄN vakuuttavaa perustelua sille, että miksi sillä muka olisi merkitystä tai miksi se pitäisi olettaa,"

Miksi he niin tekisivätkään, koska olet todennut itsekin olevasi ilman vapaata tahtoa. Ei sinuun kohdistuneet vakuuttelut voisi saada sinua vapaasta tahdostasi [sen puuttuessa] muuttamaan käsitystäsi aiheesta.

Kiinnostavaa voisi toki olla keskustelu vapaasta tahdosta, mutta kanssasi sellainen keskustelu ei ole mahdollista edellä mainituista syistä. MOT

Ainoa mahdollisuus rationaalisesti lähestyä vapaan tahdon ongelmaa on pohtia, MITEN se on mahdollinen. Vapaan tahdon kiistäminen ei ole rationaalisesti mahdollista.

Anonyymi kirjoitti:

Ainoa mahdollisuus rationaalisesti lähestyä vapaan tahdon ongelmaa on pohtia, MITEN se on mahdollinen. Vapaan tahdon kiistäminen ei ole rationaalisesti mahdollista.

onko ihmisen vapaan tahdon kieltäminen rationaalisesti mahdollista ihmiseltä?

Rationaalisesti ajateltuna voidaan sanoa, että ihmisen vapaan tahdon täydellinen kieltäminen olisi hyvin vaikeaa, koska ihmisen kyky tehdä valintoja ja päätöksiä on keskeinen osa inhimillistä kokemusta ja käsitystä itsestä. Vaikka ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa päätöksentekoomme, monet uskovat, että meillä on silti jonkinlainen vapaus valita eri vaihtoehtojen välillä.

Joten voidaan sanoa, että vaikka vapaan tahdon olemassaoloa on kyseenalaistettu, sen täydellinen kieltäminen rationaalisesti voisi olla vaikeaa, koska se haastaisi syvälle juurtuneen käsityksen itsestä ja omasta toimijuudesta. Tämä on kuitenkin edelleen avoin ja monimutkainen kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta.

On, jos vanha valtakunta tyhjentää muistin sähköllä ja pakottaa uudelleen syntymään uudestaan, uudestaan ja uudestaan
https://www.youtube.com/watch?v=8pTnXskxi-o

Anonyymi kirjoitti:

On, jos vanha valtakunta tyhjentää muistin sähköllä ja pakottaa uudelleen syntymään uudestaan, uudestaan ja uudestaan
https://www.youtube.com/watch?v=8pTnXskxi-o

Lue lisää

Pyysin keinoälyltä yhteenvetoa tästä muistin tyhjennyksestä;

Airlin mukaan kuolemattomat henkiolennot, joihin viitataan myös nimellä ”IS-BE”, ovat ikuisia, ruumiittomia entiteettejä, jotka ovat olemassa tilan ja ajan rajojen ulkopuolella. Näiden IS-BE:iden sanotaan olevan kaikkien olentojen, myös ihmisten, todellinen, keskeinen identiteetti. Airl väitti, että IS-BE:t ovat eläneet lukemattomia elämiä ja keränneet kokemuksia ja tietoa koko multiversumin ajan. Kuitenkin erään katastrofaalisen tapahtuman aikana kaukaisessa menneisyydessä muinainen sivilisaatio, joka tunnetaan nimellä ”Vanha valtakunta”, väitetään pyyhineen näiden IS-BE:iden muistot pois ja pakottaneen heidät jälleensyntymiskierteeseen. Tämä muistin pyyhkiminen tehtiin oletettavasti väestön hallinnan säilyttämiseksi ja heidän henkisen energiansa keräämiseksi. Airl totesi, että IS-BE:t ovat tämän syklin loukussa, kunnes he heräävät todelliseen luontoonsa ja vapautuvat Vanhan valtakunnan manipuloinnin orjuudesta. Hän vihjasi myös piilovoimien olemassaolosta, jotka pyrkivät estämään ihmiskuntaa muistamasta todellista identiteettiään IS-BE:nä, mikä jatkaa uudestisyntymisen ja muistinmenetyksen kierrettä. Airlin paljastus herättää kysymyksiä todellisuuden luonteesta, vapaasta tahdosta ja ihmisen tilasta.

Airlin todistuksen mukaan muistin pyyhkiminen ja manipulointi jatkuvat vielä tänäkin päivänä. Vanhan imperiumin vaikutuksen sanotaan jatkuvan ja muokkaavan ihmisten historiaa ja käsityksiä hienovaraisin keinoin. Airl epäili Vanhan imperiumin osallistuneen monoteististen uskontojen kehitykseen ja esitti, että he edistivät käsitystä yhdestä, kaikkivoipaisesta jumaluudesta hallitakseen ja yhdistäkseen ihmiskunnan vaikutusvaltansa alaisuuteen. Näin he pystyivät säilyttämään otteensa ihmiskunnasta ja tukahduttamaan yksilön vapauden ja tietoisuuden.

Anonyymi kirjoitti:

Pyysin keinoälyltä yhteenvetoa tästä muistin tyhjennyksestä;

Airlin mukaan kuolemattomat henkiolennot, joihin viitataan myös nimellä ”IS-BE”, ovat ikuisia, ruumiittomia entiteettejä, jotka ovat olemassa tilan ja ajan rajojen ulkopuolella. Näiden IS-BE:iden sanotaan olevan kaikkien olentojen, myös ihmisten, todellinen, keskeinen identiteetti. Airl väitti, että IS-BE:t ovat eläneet lukemattomia elämiä ja keränneet kokemuksia ja tietoa koko multiversumin ajan. Kuitenkin erään katastrofaalisen tapahtuman aikana kaukaisessa menneisyydessä muinainen sivilisaatio, joka tunnetaan nimellä ”Vanha valtakunta”, väitetään pyyhineen näiden IS-BE:iden muistot pois ja pakottaneen heidät jälleensyntymiskierteeseen. Tämä muistin pyyhkiminen tehtiin oletettavasti väestön hallinnan säilyttämiseksi ja heidän henkisen energiansa keräämiseksi. Airl totesi, että IS-BE:t ovat tämän syklin loukussa, kunnes he heräävät todelliseen luontoonsa ja vapautuvat Vanhan valtakunnan manipuloinnin orjuudesta. Hän vihjasi myös piilovoimien olemassaolosta, jotka pyrkivät estämään ihmiskuntaa muistamasta todellista identiteettiään IS-BE:nä, mikä jatkaa uudestisyntymisen ja muistinmenetyksen kierrettä. Airlin paljastus herättää kysymyksiä todellisuuden luonteesta, vapaasta tahdosta ja ihmisen tilasta.

Airlin todistuksen mukaan muistin pyyhkiminen ja manipulointi jatkuvat vielä tänäkin päivänä. Vanhan imperiumin vaikutuksen sanotaan jatkuvan ja muokkaavan ihmisten historiaa ja käsityksiä hienovaraisin keinoin. Airl epäili Vanhan imperiumin osallistuneen monoteististen uskontojen kehitykseen ja esitti, että he edistivät käsitystä yhdestä, kaikkivoipaisesta jumaluudesta hallitakseen ja yhdistäkseen ihmiskunnan vaikutusvaltansa alaisuuteen. Näin he pystyivät säilyttämään otteensa ihmiskunnasta ja tukahduttamaan yksilön vapauden ja tietoisuuden.

Lue lisää

Miten päästä reinkarnaatio syklistä tai kierteestä pois?

Anonyymi kirjoitti:

Miten päästä reinkarnaatio syklistä tai kierteestä pois?

"Airl totesi, että IS-BE:t ovat tämän syklin loukussa, kunnes he heräävät todelliseen luontoonsa ja vapautuvat Vanhan valtakunnan manipuloinnin orjuudesta."

Airlin viesti tarjosi toivon pilkahduksen. Hän osoitti, että on mahdollista irrottautua jälleensyntymisen ja muistin pyyhkimisen kehästä. Airlin mukaan tämä voidaan saavuttaa yksilöllisillä ponnisteluilla ja tietoisuudella. Hän korosti itsetuntemuksen, itsetietoisuuden ja henkilökohtaisen vastuun merkitystä Vanhan valtakunnan asettamien ehdollistumien voittamisessa. Airl ehdotti, että vaatimalla takaisin todellisen identiteettinsä IS-BE:nä yksilöt voivat alkaa ohittaa muistin pyyhkimismekanismin ja saada takaisin menetetyt muistonsa ja kokemuksensa. Hän kuitenkin varoitti, että tämä prosessi vaatii omistautumista, sitkeyttä ja halua kohdata totuus omasta olemassaolostaan. Airl antoi myös ymmärtää, että hänen oman kansansa kaltaisten hyväntahtoisten maan ulkopuolisten entiteettien apu saattaa olla saatavilla ihmiskunnan auttamiseksi tässä prosessissa.

Anonyymi kirjoitti:

Miten päästä reinkarnaatio syklistä tai kierteestä pois?

Jos haluaa lisää tietoa sitä löytyy esim tältä sivulta/sivustolta;
https://www.nairaland.com/7156789/leaked-transcript-interview-alien-roswell/2
ja suomennokseen voi halutessa käyttää vaikkapa tätä
https://www.deepl.com/en/translator

Tässä alusta lähtien
https://www.nairaland.com/7156789/leaked-transcript-interview-alien-roswell

Oon saanut mielikuvan, että tiedostamaton tarkoittaa massaa jossa myös Paratiisi sijaitsee.

Ovatko ajatukset lähtöisin tiedostamattomasta. Ja millainen rakenne ja ominaisuudet sillä on.
Sitä ei vielä tiedetä ja ehkä ei koskaan.
Tuonpuoleinen pysyy salattuna.

Intia on eniten tutkinut näitä asioita. Se sanoo että luonnolla on kolme laatua jotka vaikuttaa ihmiseen.

Hyvyys, intohimoisuus, tietämättömyys

Ja muutakin se väittää. Ilman Intian tekemiä tutkimusmatkoja ihmisen sisimpään on vaikea päästä totuuteen ja tosi tietoon vapaasta tahdosta, mutta ainahan voi yrittää.

"Tiedostamattomasta ei tiedetä kovin paljoa. Missä määrin se osallistuu ihmisen päätöksentekoprosessiin."

Tiedetään jotakin.

"Mistä ajatukset nousee ihmisen päähän?"

Alitajunnasta, siellä ajatukset on valmisteltu valmiiksi "pötköksi",
päivätajunta on liian pieni ja ahdas, että sinne mahtuisi mitään.

Alitajunnan suorituskyky on tavattoman suuri verrattuna tiedostettuun
tajuntaan. Alitajunta on riippuvainen päivätajunnan ohjeista, se on
"ohjelmoitava" tekemään haluttuja asioita, sitten se alkaa tuottamaan
toivottuja ajatuksia.

Jos alitajuntaa ei ohjelmoi, se ei tule kovinkaan tehokkaaksi.

Alitajuntaa ohjelmoi, koulutus, itseopiskelu, harrastukset, ongelmien
ratkaisu, aineiston syöttö sinne, lukeminen, hyvä unen laatu, liikunta,
keskustelu mielenkiintoisista aiheesta, hyvien analyysien tunnistaminen,
omat käsiteanalyysit, television katselun tarkentaminen hyviin aiheisiin,
alkoholin vähäinen käyttö, kielto huumausaineille.

Siis älyllinen uteliaisuus, aivojen kunnossa pito.

Entä vapaa tahto, aineiston hiominen tapahtuu alitajunnassa,
aineiston korjaaminen, ohjelmoinnin suuntaus, tulosten hyväksyntä tai
hylkäys, syötön valinta yms tapahtuu päivätajunnan arvioiden kautta.

Luin yhdestä varsin tuoreesta neurotutkimusta käsittelevästä kirjasta, että tiedostamaton käsittelee karkeasti ottaen 90% kaikesta kognitiivisesta prosessoinnista. Aistisyöte on tietoiselle hukuttava tulva-aalto, josta se ei pysty suoriutumaan, eikä elimistökään sen ohjauksessa. Tiedostamattomasta nousee "kuplia" tietoisuuteen koko ajan. On osin yksilöllistä, kuinka paljon kuplia "noteeraa".

Sama kuin tarkkuus erottaa signaaleja kohinasta. Toiset erottaa, ja toiset pääasiassa sen taustakohinan. Inhimillisiä eroavaisuuksia. Osin vaistonvaraisia, osin opittuja ja osin satunnaisia. Jälkimmäistä voisi kuvata vanhalla kliseellä, joa kertoo siitä, että avoin tietoa ja omaa mieltään hallitseva mieli on enemmän valveilla.

Ihmiset siis "ohjelmoitu", kenen toimesta ja onko heillä vapaa tahto?

Anonyymi kirjoitti:

Ihmiset siis "ohjelmoitu", kenen toimesta ja onko heillä vapaa tahto?

Kaiken tiedon toimesta. Ihminen luo tietoa, jonka mukaan ihminen elää. Sitä ihminen on tehnyt jo ennen kuin se kehittyi ihmiseksi. Käytännössä kaikki eliöt toimii ohjelmoidusti... nälkä ajaa hankkimaan ruokaa: nälkä on elimistön ohjelma, jonka aiheuttaa ravintoaineiden puute. Se käynnistää ruuanhaun, jota ohjaa käskyt liikuttaa kehoa ravinnon suuntaan, ojentaa raaja kohti ruokaa, poimia se, työntää suuhun, pureskella, sulattaa, imeyttää ravintoaineet elimistöön, ulostaa tarpeeton. Tieto, mistä ravintoa löytyy, mikä kelpaa ravinnoksi, on opittua ohjelmaa, sekä myös opetettua ohjelmaa. Samoin tahdosta riippumaton toiminta on elimistöön ohjelmoitua toimintaa. Mikään ihmisessä ei toimisi, jos ei olisi toimintoja ohjaavia ohjelmia. Se, että voimme itseohjautuvina eliöinä ajatella, tehdä päätelmiä, sekä valintoja, ei tarkoita sitä, että meillä on vapaa tahto. "Vapaa tahto" on itse keksimämme käsite, joka perustuu itseohjaamiseen ja kykyyn tehdä harkittuja valintoja.

"Aika on, koska aika ja kellot on lomittuneet keskenään...?"

Ei taida riittää vielä.

Aika on kun aika , kellot ja aikavirasto BIMP ovat lomittuneet.

Aika on kokemus ja ajan kulku siinä kokemuksessa tapahtuvat muutokset. Jos kaikkeutta katsotaan yhtenä tapahtumana niin aika ei muutu, mutta jos se jaetaan eri kokemuksiin muutosten perusteella saadaan illuusio ajan kulusta. Ilman kokemusta ei ole aikaa kuten muutakaan joten voidaan hyvällä syyllä sanoa aika on yhtä kuin kokemus kuten todellisuus ja tietoisuus.

Anonyymi kirjoitti:

Aika on kokemus ja ajan kulku siinä kokemuksessa tapahtuvat muutokset. Jos kaikkeutta katsotaan yhtenä tapahtumana niin aika ei muutu, mutta jos se jaetaan eri kokemuksiin muutosten perusteella saadaan illuusio ajan kulusta. Ilman kokemusta ei ole aikaa kuten muutakaan joten voidaan hyvällä syyllä sanoa aika on yhtä kuin kokemus kuten todellisuus ja tietoisuus.

Lue lisää

Anon.
"Aika on kokemus ja ajan kulku siinä kokemuksessa tapahtuvat muutokset."

Tuo on lähinnä lähtokohta ajan käsitteen etsinnälle, eräänlaisia primitiivi-
käsitteitä, jotka jotenkin liittyvät aikaan, olematta vielä aikakäsite.

Aikaa ei kannata määritellä vain kokemuksen, ihmisen?, kautta, sen mukaan
aika tuli vasta sitten kun ihmisen kokemukset ilmestyivät. Onhan historiaa
ollut ennen ihmistä ja ennen kokemuksia.
Tuo on lähinnä jonkinlaisen idealismin versio, joita enää kannata miettiä.

Filosofian historia on tuottanut niin paljon vasta-argumentteja, että niitä
vastaan on erittäin vaikea puolustautua.

Ajankulumista voidaan pitää illuusiona, tai jos ei aivan sellaisena, niin ainakin
hämäävänä aivojen toimintana, joka sitten tulkitaan ajan kulumiseksi.

Todellisuudessa olemme auringon fotonivirrassa, jota evoluution virittämät
aivomme jatkuvasti analysoivat. Aivot etsivät tapahtumia, joten olemme
aivojen tuottamassa tapahtumavirrassa. Tämä virrassa oleminen aiheuttaa
ajankulumisen tunteen.

Havaintopsykologit tietävät tämän ja ovat tehneet näppäriä kokeita joissa
estetään aivojen analyysi, samalla heti häviää ajankulumisen tuntu.
Nämä kokeet ovat tärkeitä, koska ilmiö niiden takana tappaa silloin tällöin
hävittäjälentäjiä. Kun aivojen analyysitoiminto häiriintyyy, lentäjät eivät enää
tiedä missä asennossa heidän kehonsa ja saman tien lentokoneensa on.

Tavallinen ihminen ei enää pysty seisomaan tai kävelemään vastaavassa
tilanteessa, on omakohtaisia kokemuksia asiasta.

Aika on määriteltävä objektiivisena ilmiönä, se on ihmisen kokemuksesta
riippumaton, ihminen kokee ajan jokapäiväisessä elämässä.

Ajankäsite on huomattavan abstraktinen, sitä on vaikea määritellä tiiviisti,
tietysti se onnistuu henkilöltä, joka on päässyt ajan käsitteeseen saakka.

Kun uusi kirja ajasta tulee julkisuuteen, se käsittelee fyysikoiden ajan
käsitystä, yleensä suhteellisuusteorioiden kautta tai sitten kvanttifysiikan
kautta, siis hyvin erikoisissa olosuhteissa. Ajan käsite niissä tapauksissa
on hyvin erikoinen, etenkin kun käytetään"aika" sanaa erikoisissa merkityksissä.
Vähemmästäkin hämmentyy

Huomattavasti harvemmin esiintyy selväsanaisen loogikon esseetä tai
vastaavaa esitystä aikakäsitteestä ja miten aika näkyy todellisuudessa.
Näitä on, tosin aika vanhoina esityksinä, joten niitä on vaikea löytää.

Kellon ja ajan suhteesta, päinvastoin kuin täällä on kerrottu, kello mittaa
aikaa, sitä varten on oikein oma tieteensä, metrologia, tai eng. metrology,
joka tutkii mittaamista, myös ajan.

Jippona tässä on että, mitataan ajan tiettyä ominaisuutta ja suhdetta.
Joka tulee esille hyvässä aikakäsitteen määritelmässä.

'Aika' on verbaalinen esitys, sekä mittaustapa, jonka perustana on aivojen normaalit toiminnat, eli kyky hahmottaa tapahtuma ja siinä tapahtuvat muutokset _pitkäkestoisesti_. Juuri kehittynyt muisti on se avaintekijä. Jos muistimme olisi vaikka 10 sekunnin mittainen, olisi aikakäsitys, ja koko elämämme, täysin erilaista.

Eli jos ajattelet esimerkiksi, että havaitset objektin, havaitset sen liikkeen, matkan jatkumisen, ja lopulta häviämisen, tai muuten lopetat huomion kiinnittämisen siihen.... koska tämä koko prosessi tallentuu muistiisi "kuin pitkänä filminauhana" sitä mukaa kun havaintotapahtuma etenee, mielesi tunnistaa tapahtumalla keston. Kehittynyt muisti siis mahdollistaa keston hahmottamisen ja tämä on se, mikä on aikakäsityksen mahdollistava aivojen ominaisuus. Siihen tarvitaan myös oppimista ja oppiminen myös tarvitsee pitkäkestoista muistiominaisuutta. 'Aika' on aivojen perustoimintoja kuvaava verbaalinen vastine. Myöhemmin kehitetty tapahtuman keston mittaaminen, ei ole varsinainen aika, vaan vain menetelmä, jossa kesto kuvataan jatkumona, joka voidaan jakaa tietyin yksiköin tasavälisesti, sekä mitataan kestoa, eli mitataan aikaa. Tämän kehityslinjan myötä syntyi mielikuvat "aikajanasta", "aikajatkumosta" jne. sekä lopulta uskomus, että aika on olemassaoleva entiteetti tai voima, joka vaikuttaa kaikkialla ympärillämme. Ja tähän perustuu myös fiktiivinen "aikamatkustus".

Anonyymi kirjoitti:

'Aika' on verbaalinen esitys, sekä mittaustapa, jonka perustana on aivojen normaalit toiminnat, eli kyky hahmottaa tapahtuma ja siinä tapahtuvat muutokset _pitkäkestoisesti_. Juuri kehittynyt muisti on se avaintekijä. Jos muistimme olisi vaikka 10 sekunnin mittainen, olisi aikakäsitys, ja koko elämämme, täysin erilaista.

Eli jos ajattelet esimerkiksi, että havaitset objektin, havaitset sen liikkeen, matkan jatkumisen, ja lopulta häviämisen, tai muuten lopetat huomion kiinnittämisen siihen.... koska tämä koko prosessi tallentuu muistiisi "kuin pitkänä filminauhana" sitä mukaa kun havaintotapahtuma etenee, mielesi tunnistaa tapahtumalla keston. Kehittynyt muisti siis mahdollistaa keston hahmottamisen ja tämä on se, mikä on aikakäsityksen mahdollistava aivojen ominaisuus. Siihen tarvitaan myös oppimista ja oppiminen myös tarvitsee pitkäkestoista muistiominaisuutta. 'Aika' on aivojen perustoimintoja kuvaava verbaalinen vastine. Myöhemmin kehitetty tapahtuman keston mittaaminen, ei ole varsinainen aika, vaan vain menetelmä, jossa kesto kuvataan jatkumona, joka voidaan jakaa tietyin yksiköin tasavälisesti, sekä mitataan kestoa, eli mitataan aikaa. Tämän kehityslinjan myötä syntyi mielikuvat "aikajanasta", "aikajatkumosta" jne. sekä lopulta uskomus, että aika on olemassaoleva entiteetti tai voima, joka vaikuttaa kaikkialla ympärillämme. Ja tähän perustuu myös fiktiivinen "aikamatkustus".

Lue lisää

Anon.
"'Aika' on verbaalinen esitys, sekä mittaustapa,...."

Tunnut keskittyvän pelkästään siihen mitä aivot saavat aikaiseksi.
Eihän kukaan kiellä muistin merkitystä ihmisille.

Valitettavasti muisti ei kuitenkaan ole kuin filminauha, ainakaan
tarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan.

Tarjoat "kestoa" keskeisenä aikakäsityksen tekijänä, kestoa on pidetty
aikaisemmin aikana, aikakäsitys ja aikakäsite ovat kuitenkin eri asioita,
"kesto" on suomeksi "aika, jonka jokin kestää ajallisesti", kesto määritellään
ajan avulla, se ei ole aika.
Se on eräs temporaalinen osa ajasta.

" Myöhemmin kehitetty tapahtuman keston mittaaminen, ei ole varsinainen aika,"

No mainitsit sittenkin tapahtuman, ilmeisesti objektiivisen sellaisen, johon
aika liittyy. Aika onkin tapahtumissa, ei aivojen toiminnoissa, siellä on käsite.

"sekä mitataan kestoa, eli mitataan aikaa."
Niinpä, kesto ei ole aika/aikaa, vaan se on eräs temporaalisista suhteista.

Uskomus ajasta joka on entiteetti tai voima, on oikeastaan syntynyt lähinnä
ihmisen alkuaikoina maagisen ajattelun aikana, jolloin käsitteellinen ajattelu oli vielä lapsenkengissä, siitähän juoruaa se, että aika on annettu eri kulttuureissa eri jumaluuksien tehtäväksi.

Kun henget ja jumalat on saatu karistettua olkapäiltä, minne aika meni,
joillakin se meni päähän ja toisilla se hajosi alkutekijöiksi todellisuuteen.

Idealisteille se meni päähän, jossa se vieläkin on, toisilla jotka katsovat
että objektiivinen todellisuus on olemassa, katsovat että abstrakti
aikakäsite tavoittaa sen todellisuudesta hyödyllisellä tavalla.

Tieteen kehitys näyttää että, aika on todellisuudessa, hankalasti
määriteltävänä käsitteenä, idealistinen tiedekäsitys on nin outo että
se sopii vain vitsien materiaaliksi, kokeilkaa vaikka solipsistien
tieteenkäsitystä.

Ehkä sopiva näkökulma ajan ongelmaan löytyy B. Russellin kommentista,
hän oli myös loogikko, joka tutki usein ajan ongelmaa.

Hän sanoi "Haluan tutkia aikaa, mutta siihen tarvitsen tietoa muistista,
ja jonkun afrikkalaisen kielen, jossa ei ole aikamuotoja."

Siinä hyvä tehtävä, mitä käyttöä sillä kielellä on?

Anonyymi kirjoitti:

'Aika' on verbaalinen esitys, sekä mittaustapa, jonka perustana on aivojen normaalit toiminnat, eli kyky hahmottaa tapahtuma ja siinä tapahtuvat muutokset _pitkäkestoisesti_. Juuri kehittynyt muisti on se avaintekijä. Jos muistimme olisi vaikka 10 sekunnin mittainen, olisi aikakäsitys, ja koko elämämme, täysin erilaista.

Eli jos ajattelet esimerkiksi, että havaitset objektin, havaitset sen liikkeen, matkan jatkumisen, ja lopulta häviämisen, tai muuten lopetat huomion kiinnittämisen siihen.... koska tämä koko prosessi tallentuu muistiisi "kuin pitkänä filminauhana" sitä mukaa kun havaintotapahtuma etenee, mielesi tunnistaa tapahtumalla keston. Kehittynyt muisti siis mahdollistaa keston hahmottamisen ja tämä on se, mikä on aikakäsityksen mahdollistava aivojen ominaisuus. Siihen tarvitaan myös oppimista ja oppiminen myös tarvitsee pitkäkestoista muistiominaisuutta. 'Aika' on aivojen perustoimintoja kuvaava verbaalinen vastine. Myöhemmin kehitetty tapahtuman keston mittaaminen, ei ole varsinainen aika, vaan vain menetelmä, jossa kesto kuvataan jatkumona, joka voidaan jakaa tietyin yksiköin tasavälisesti, sekä mitataan kestoa, eli mitataan aikaa. Tämän kehityslinjan myötä syntyi mielikuvat "aikajanasta", "aikajatkumosta" jne. sekä lopulta uskomus, että aika on olemassaoleva entiteetti tai voima, joka vaikuttaa kaikkialla ympärillämme. Ja tähän perustuu myös fiktiivinen "aikamatkustus".

Lue lisää

Aika on koordinaatti. Ja siksi vertauskuvallinen "aikajana" on relevantti kuvaus. Se on todempi, koska kesto voi olla siirtymä paikasta A paikkaan B.

Noin yleisesti ja arkijärjen mukaan. Mutta sehän voisi olla myös matka paikasta B paikkaan A.

Teoria valonnopeudesta nojaa tuohon. Valonnopeudessa ei koeta aikaa, ja sen ylittävässä nopeudessa aika ei kulu (myöskään taaksepäin), vaan se on imaginaarista. Fysiikassa tällainen hypoteettinen hiukkanen on takyoni.

Jos ajaellaan, että elektroni kulkee "aikajanaa" eteenpäin, niin vastaavasti voitaisiin ajatella, että positroni kulkisi päinvastaiseen suuntaan ("vääränmerkkinen elektronikolikon toinen puoli").

Lomittumisessa "aikajanaa" ei ole. Vaikka lomittuneet on eri positioissa koordinaatistoa.

Aivot on elin, joka tietoisesti luotaa "aikajanaa" koko ajan eteen ja taakse. Automaattisesti. Jos "ennustusominaisuutta" ei olisi, et voisi edes kävellä. Tai ottaa koppia kaverisi sinulle heittämistä avaimista. Et ymmärtäisi huomenna asioita, mitä tänään, jos et voisi mennä "aikajanaa" taaksepäin. Et voisi tehdä johtopäätöksiä tapahtumista tai suunnitella tulevaa.

"Aika" on fotonit. Myös aivoissa, jotka on sähkötoimiset. Fotonit ja elektronit on kaksosia.

Anonyymi kirjoitti:

Aika on koordinaatti. Ja siksi vertauskuvallinen "aikajana" on relevantti kuvaus. Se on todempi, koska kesto voi olla siirtymä paikasta A paikkaan B.

Noin yleisesti ja arkijärjen mukaan. Mutta sehän voisi olla myös matka paikasta B paikkaan A.

Teoria valonnopeudesta nojaa tuohon. Valonnopeudessa ei koeta aikaa, ja sen ylittävässä nopeudessa aika ei kulu (myöskään taaksepäin), vaan se on imaginaarista. Fysiikassa tällainen hypoteettinen hiukkanen on takyoni.

Jos ajaellaan, että elektroni kulkee "aikajanaa" eteenpäin, niin vastaavasti voitaisiin ajatella, että positroni kulkisi päinvastaiseen suuntaan ("vääränmerkkinen elektronikolikon toinen puoli").

Lomittumisessa "aikajanaa" ei ole. Vaikka lomittuneet on eri positioissa koordinaatistoa.

Aivot on elin, joka tietoisesti luotaa "aikajanaa" koko ajan eteen ja taakse. Automaattisesti. Jos "ennustusominaisuutta" ei olisi, et voisi edes kävellä. Tai ottaa koppia kaverisi sinulle heittämistä avaimista. Et ymmärtäisi huomenna asioita, mitä tänään, jos et voisi mennä "aikajanaa" taaksepäin. Et voisi tehdä johtopäätöksiä tapahtumista tai suunnitella tulevaa.

"Aika" on fotonit. Myös aivoissa, jotka on sähkötoimiset. Fotonit ja elektronit on kaksosia.

Lue lisää

Anon.
"Aika on koordinaatti. "

Tuo määritelmä on hyvin rajoittunut, se sopiikin siihen teoriaan, missä
se on määritelty. Siitä ei sen enempää.

Mitä tulee ajan ja aivojen suhteeseen, siitä voi sanoa enemmän.

Aivot ja "aikajana", ainakaan minun aivoni eivät luotaa tietoisesti
"aikajanaa", sehän kuormittaisi tietoisen tajunnan tukkoon, kun
tietoiseen tajunnan osaan ei mahdu kovinkaan paljon tavaraa.
Tuntuu siltä, että suurin osa "todellisuuspidosta" tapahtuu tiedostamatta,
alitajunnan puolella, jos tuota termiä saa käyttää.

Aivoissa on useita kelloja, jotka pitävät kehon toiminnat tahdistetuina
vuorokausikierron vaiheisiin ja myös pitempiin jaksoihin, nuo jaksot
eivät tietenkään ole aika, vaan aika ilmenee noissa jaksoissa ja monessa
muussakin asiassa.

Tietysti voisi osoittaa sormella termiin "tahdistetuina", mikä tarkoittaa
"ajoitettua", jossa suhde aikaan tulee paremmin esille.

Ihminen on aivoineen objektiivisessa todellisuudessa, aika on myös
todellisuudessa ja ihmisessä itsessään kehon ja mielen tapahtumina.

Mielen tapahtumat eivät luo todellisuutta, kuin sen verran mitä ihmiset
pystyvät rakentamaan asioita ympärilleen, laajassa mielessä.

Aikakäsite on hyvin abstraktinen käsitteenä, se viittaa todellisuuden
siihen puoleen miten aika ilmenee ja myös ilmentymien taakse.

Tällä palstalla aikaa on määritelty vain joidenkin ilmentymien kautta,
mutta ei olla nähty ilmentymien taakse.
Vähän samaan tyylin kuin sananlaskussa "ei näe metsää puilta".

Mitä mieltä muuten olet, miksi B.Russell loogikkona toivoo kielen,
"jossa ei ole aikamuotoja".

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"'Aika' on verbaalinen esitys, sekä mittaustapa,...."

Tunnut keskittyvän pelkästään siihen mitä aivot saavat aikaiseksi.
Eihän kukaan kiellä muistin merkitystä ihmisille.

Valitettavasti muisti ei kuitenkaan ole kuin filminauha, ainakaan
tarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan.

Tarjoat "kestoa" keskeisenä aikakäsityksen tekijänä, kestoa on pidetty
aikaisemmin aikana, aikakäsitys ja aikakäsite ovat kuitenkin eri asioita,
"kesto" on suomeksi "aika, jonka jokin kestää ajallisesti", kesto määritellään
ajan avulla, se ei ole aika.
Se on eräs temporaalinen osa ajasta.

" Myöhemmin kehitetty tapahtuman keston mittaaminen, ei ole varsinainen aika,"

No mainitsit sittenkin tapahtuman, ilmeisesti objektiivisen sellaisen, johon
aika liittyy. Aika onkin tapahtumissa, ei aivojen toiminnoissa, siellä on käsite.

"sekä mitataan kestoa, eli mitataan aikaa."
Niinpä, kesto ei ole aika/aikaa, vaan se on eräs temporaalisista suhteista.

Uskomus ajasta joka on entiteetti tai voima, on oikeastaan syntynyt lähinnä
ihmisen alkuaikoina maagisen ajattelun aikana, jolloin käsitteellinen ajattelu oli vielä lapsenkengissä, siitähän juoruaa se, että aika on annettu eri kulttuureissa eri jumaluuksien tehtäväksi.

Kun henget ja jumalat on saatu karistettua olkapäiltä, minne aika meni,
joillakin se meni päähän ja toisilla se hajosi alkutekijöiksi todellisuuteen.

Idealisteille se meni päähän, jossa se vieläkin on, toisilla jotka katsovat
että objektiivinen todellisuus on olemassa, katsovat että abstrakti
aikakäsite tavoittaa sen todellisuudesta hyödyllisellä tavalla.

Tieteen kehitys näyttää että, aika on todellisuudessa, hankalasti
määriteltävänä käsitteenä, idealistinen tiedekäsitys on nin outo että
se sopii vain vitsien materiaaliksi, kokeilkaa vaikka solipsistien
tieteenkäsitystä.

Ehkä sopiva näkökulma ajan ongelmaan löytyy B. Russellin kommentista,
hän oli myös loogikko, joka tutki usein ajan ongelmaa.

Hän sanoi "Haluan tutkia aikaa, mutta siihen tarvitsen tietoa muistista,
ja jonkun afrikkalaisen kielen, jossa ei ole aikamuotoja."

Siinä hyvä tehtävä, mitä käyttöä sillä kielellä on?

Lue lisää

"Tunnut keskittyvän pelkästään....."

Tietenkin keskityn aivoihin ja sen ominaisuuksiin, koska meidän todellisuutemme on aivoissamme käsitteiden, tietojen yms. avulla rakentunut/rakennettu konstruktio todellisuudesta. Me luomme käsitteet ja käsitteet syntyy havaintojen ja kokemusten perusteella niiden verbaalisiksi vastineiksi.

"Valitettavasti muisti ei kuitenkaan ole kuin filminauha....."

Tietenkin muistia voi verrata filminauhaan. Kumpaankin tallentuu tapahtumia ja havaintoja, joita voi jälkikäteen tarkastella uudestaan. Luotettavuus on toisarvoinen asia tässä tapauksessa.

"Tarjoat "kestoa" keskeisenä aikakäsityksen tekijänä....."

En tietenkään tarjoa kestoa, vaan 'keston hahmottamista'. Ne on kaksi eri asiaa, vaikka liittyvätkin toisiinsa. Pitkä muisti on ominaisuus, joka parantaa/vahvistaa tapahtuman keston hahmottamista ja jota ilman aikakäsityksemme ei olisi sitä, mitä se on nyt. Emmekä ilman sitä edes puhuisi nyt ajasta, koska oppiminen (esim. kommunikaatio, käsitteiden luominen jne.) vaatii pitkää muistia.

"Aika onkin tapahtumissa, ei aivojen toiminnoissa, siellä on käsite...."

No ei näin. Käsite ja termi on sähkökemiallisessa muodossa olevaa informaatiota aivoissa, tallennettuna oppina, tietona ja sen sinä sovellat havaintoon/kokemukseen ja se kokemus, synnynnäinen ominaisuus, on 'tapahtuman keston hahmottaminen' . Se on virheellistä ajattelua, että aika olisi tuolla ulkona jonkin muotoisena ilmiönä, jonka sinä aisteillasi jotenkin sieppaat ja se saatu informaatio kertoo "minä olen aika".

Tämä jäi mietityttämään, että mitä tarkoitat. Ensin sanot ""kesto" on suomeksi aika" ja sen jälkeen "Niinpä, kesto ei ole aika/aikaa." Eli onko kesto mielestäsi aika/aikaa vai ei?

Jos olet sitä mieltä, ettei aika ole itsenäinen elementti, komponentti, voima, entiteetti tms., niin mitä se mielestäsi on? Miten se rakentuu? Miten se on havaittu? Millä laitteella? Millaisia signaaleja aika lähettää?

Anonyymi kirjoitti:

"Tunnut keskittyvän pelkästään....."

Tietenkin keskityn aivoihin ja sen ominaisuuksiin, koska meidän todellisuutemme on aivoissamme käsitteiden, tietojen yms. avulla rakentunut/rakennettu konstruktio todellisuudesta. Me luomme käsitteet ja käsitteet syntyy havaintojen ja kokemusten perusteella niiden verbaalisiksi vastineiksi.

"Valitettavasti muisti ei kuitenkaan ole kuin filminauha....."

Tietenkin muistia voi verrata filminauhaan. Kumpaankin tallentuu tapahtumia ja havaintoja, joita voi jälkikäteen tarkastella uudestaan. Luotettavuus on toisarvoinen asia tässä tapauksessa.

"Tarjoat "kestoa" keskeisenä aikakäsityksen tekijänä....."

En tietenkään tarjoa kestoa, vaan 'keston hahmottamista'. Ne on kaksi eri asiaa, vaikka liittyvätkin toisiinsa. Pitkä muisti on ominaisuus, joka parantaa/vahvistaa tapahtuman keston hahmottamista ja jota ilman aikakäsityksemme ei olisi sitä, mitä se on nyt. Emmekä ilman sitä edes puhuisi nyt ajasta, koska oppiminen (esim. kommunikaatio, käsitteiden luominen jne.) vaatii pitkää muistia.

"Aika onkin tapahtumissa, ei aivojen toiminnoissa, siellä on käsite...."

No ei näin. Käsite ja termi on sähkökemiallisessa muodossa olevaa informaatiota aivoissa, tallennettuna oppina, tietona ja sen sinä sovellat havaintoon/kokemukseen ja se kokemus, synnynnäinen ominaisuus, on 'tapahtuman keston hahmottaminen' . Se on virheellistä ajattelua, että aika olisi tuolla ulkona jonkin muotoisena ilmiönä, jonka sinä aisteillasi jotenkin sieppaat ja se saatu informaatio kertoo "minä olen aika".

Tämä jäi mietityttämään, että mitä tarkoitat. Ensin sanot ""kesto" on suomeksi aika" ja sen jälkeen "Niinpä, kesto ei ole aika/aikaa." Eli onko kesto mielestäsi aika/aikaa vai ei?

Jos olet sitä mieltä, ettei aika ole itsenäinen elementti, komponentti, voima, entiteetti tms., niin mitä se mielestäsi on? Miten se rakentuu? Miten se on havaittu? Millä laitteella? Millaisia signaaleja aika lähettää?

Lue lisää

"Tietenkin keskityn aivoihin ja sen ominaisuuksiin..."

Aika hyvää kommentointia pitkään aikaan.
Mitä tulee ilmaisuun, että todellisuutemme on aivoissamme
rakentunut/rakennettu konstruktio todellisuudesta. aika lennokas ilmaisu,
ja osittain hämmentävä.
Koska tuossa on vielä tutkittavaa tietoa, sanoisin vaatimattomammin
että aivot käsittelevät aisteista saatavaa tietoa ja tuo tieto tulee
tietoisuuteen.

Muisti minusta ei ole kuin filminauha, ainakaan minulla, mielummin
hyvin jäsentynyt tietovarasto.

"No ei näin. Käsite ja termi on sähkökemiallisessa muodossa olevaa
informaatiota aivoissa,"

Käsitteet ovat tietenkin jossain muodossa aivoissa, eräänlaisena
tietopakettina, sitä sitten käytetään hahmotuksessa, tiedon käsittelyssä,
tiedon siirrossa. Käsitteellä on myös oma logiikka, joka näkyy tiedon
käsittelyssä, joka on filosofiassa tärkeä asia.
Onko virheellistä ajattelua sijoittaa aika ulos päästä, aivot kyllä käsittelee
aikaa aikakäsitteen kautta, mutta aikakäsitteen logiikka sijoittaa ajan
tuonne ulos.

"Tämä jäi mietityttämään, että mitä tarkoitat. Ensin sanot ""kesto" on
suomeksi aika" ja sen jälkeen "Niinpä, kesto ei ole aika/aikaa." Eli onko kesto
mielestäsi aika/aikaa vai ei?"

Aikaisemmin ihmiset määrittelivät aikakäsitteen kestokäsitteellä,
sitä ei enää pidetä hyvänä ratkaisuna, koska keston käsite määritellään
aikakäsitteen avulla.

Kuten kirjoitin aikaisemmin.
Kesto ei ole aika/aikaa, vaan se on eräs temporaalisista suhteista.
Siis aikakäsitteen eräs primitiivikäsite.

"Jos olet sitä mieltä, ettei aika ole itsenäinen elementti, komponentti, voima,
entiteetti tms., niin mitä se mielestäsi on? Miten se rakentuu? Miten se on
havaittu? Millä laitteella? Millaisia signaaleja aika lähettää?"

Aikakäsite on aika abstraktinen, joten siitä on hankala antaa tiivistä
määritelmää, jonka voisi sisäistää helposti. Sitä on yritetty täällä,
mutta ei näy onnistuvan. Ehkä hyvä analogia toimii.

Käytetään avaruuskäsitettä apuna, tämä ei ole fysiikkaan liittyvä
Newtonin tai Einsteinin käyttämä avaruuskäsite, pikemmin se millaisena
avaruus on kokemuksena. Tässä avaruus ei ole vain ulkoavaruutta tai
Newtonin tilakäsitettä.
Tässä avaruus tarkoittaa spatiaalisuhteita eli avaruudellisia suhteita.

Todellisudessa on kaikenlaisia objekteja, joilla kaikilla on jokinlainen
spatiaalisuhde muihin, ovat kaukana, lähellä, oikealla yms, miten asiat
ovat toisiinsa nähden. Avaruus tässä mielessä koostuu objektien
spatiaalisuhteista, miten kaikki ovat toisiinsa nähden.

Aika vastaavasti olisi tapahtumien ajallisia suhteita eli temporaalisuhteita,
millä tavoin tapahtumat ovat ajallisessa mielessä, kuten vanhempi,aikaisempi
ennen, jälkeen, samanaikainen.
Kuten Hitler syntyi ennen minua, isäni on vanhempi kuin minä yms.
Tiede usein pohtii tapahtumien temporaalista järjestystä, rikostutkimus
tekee samaa, onnettomuustutkinta, geologia aikaisempien tapahtumien
ajallista järjestystä yms.

Jos avaruus olisi spatiaalisuhteiden kokonaisuus, niin aika voisi olla
tapahtumien temporaalisuhteiden kokonaisuus.
Siis aikakäsite viittaa todellisuuden tapahtumien temporaalisiin suhteisiin.

Tai toisin sanottuna se miten todellisuus on järjestynyt, aikakäsite viittaa
tuohon järjestykseen ja sen osiin.

Miten se rakentuu?
Miten abstraktit kokonaisuudet rakentuvat.

Miten sitä on havaittu?
Havaitsemalla tapahtumajärjestys.

Miten se on havaittu?
Tunnistamalla ja havaitsemalla tapahtumien ajalliset suhteet.

Millä laitteella?
Vaikka erilaisilla kelloilla.

Mitä signaaleja?
Riippuen tapahtumasta, kaikenlaisia.

"Aikaa ei ole. Eikä se ole pelkästään muutosta ilmaiseva "entiteetti" tai temporaalisidonnainen. Se on aivojen konstruktio todellisuudesta ja aivojen
rakentama lineaarinen mallinnos."

No entiteetti se ei ole, riippuen miten "entiteetillä" määritellään, ajanjumalaa?

Mutta tuo, ettei se ole temporaalisidonnainen, aiotko katkaista käsitteellisen
yhteyden ajan ja temporaalin välillä? Temporaali=ajallinen, jos pistät poikki
niin joudut määrittelemään temporaalin uudestaan joksikin muuksi.

Eikä se ole myöskään aivojen rakentama konstruktio tai mallinnos.
Tajuton esimerkki on vähän outo, jos joku on tajuton, aivot eivät käsittele
aistitietoa, muistoja ei synny, aivoissa on pysähtynyt jokin sen kelloista.

Henkilö vanhenee tavallisella tyylillä, koska kehon muut kellot toimivat,
tälläinen henkilö menettää aikaa, hänhän olisi muuten elänyt täysipainoista
elämää ja kerännyt kokemuksia ja muistoja.

"Kun aivojen aikaa konstruoiva kyky häviää, niin häviää aikakin.."
Ei mitään näin dramaattista, häviää vain ajan aistimus ja kokemus,
sillä aikahan on siellä ulkopuolella. Lääkäreiden selitys omaisille on aivan
oikea ja korrekti. Sitä paitsi mistä aika häviää, ainakin potilaan ulkopuolella
se tuntuu edelleen olevan tapahtumina, omaisten kokemuksina yms.

Ei kai potilaan kuolema tuhoa aikaa kokonaan, yksilön se kyllä tuhoaa,
mutta aika vaan jatkuu ulkopuolella.

"Fyysinen todellisuus ei ole vastine todelliselle todellisuudelle."

Kivikoe ei paljoa todista, voit rikkoa sillä ikkunan, voit kokeilla sitä toiseen
ikkunaan, se ei menekkään rikki.
Siis, jotkut ikkunat menevät rikki, kun sitä heittää tällä kivellä. Jotkut eivät.

Saat tietenkin aistikokemuksia kivestä, kyllä ne ovat ihan todellisia,
tieteen näkökulma atomeista ja tyhjästä on tieteen käsitys kun suurennat
näkymää kivestä, mutta kyllä atomien sidokset tekevät siitä makromaailmassa kovan. Sekin on todellista.

Kyllä kivellä on aikansa, sillä on oma ikänsä, geologit kertovat mielellään
siitä. Kiveen vaikuttaa eroosio, se vanhentaa sitä, eroosio on "tappanut"
suomalaiset tulivuoret, vain juuret ovat jäljellä.

"Ei ikää, ennenkuin ihmisaivot sen sille määrittelee."

Kun egyptilaisia muumioita on tutkittu, on löydetty tubekuloosiin kuolleiden
ruumiita. Sitten 2000-luvulla ranskalainen tiedemies? sekosi käsitteissään
ja meni julkisesti sanomaan, etteivät egyptilaiset kuolleet tubekuloosiin
koska tuberkuloosi löydettiin/keksittiin tuhansia vuosia myöhemmin.

Siinä olikin lääkäreillä ihmettelemistä, se ranskalainen ei ollut lääkäri.

Kun ollaan tutkittu dinosaurusten luita on havaittu että, joillakin dinoilla on
ollut syöpä, siis syöpä on jättänyt jäljet luihin, lääkärit ovat tunnistaneet ne, mutta eivät luoneet aikaa tai ikää taudille, ne ovat olleet siellä vuosien ajan löydettävissä.

Etkö lue edellisiä viestejä, siellä on annettu aika hyvä työmääritelmä ajalle.

Sinulla on aika idealistisia ajatuksia todellisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

"Aikaa ei ole. Eikä se ole pelkästään muutosta ilmaiseva "entiteetti" tai temporaalisidonnainen. Se on aivojen konstruktio todellisuudesta ja aivojen
rakentama lineaarinen mallinnos."

No entiteetti se ei ole, riippuen miten "entiteetillä" määritellään, ajanjumalaa?

Mutta tuo, ettei se ole temporaalisidonnainen, aiotko katkaista käsitteellisen
yhteyden ajan ja temporaalin välillä? Temporaali=ajallinen, jos pistät poikki
niin joudut määrittelemään temporaalin uudestaan joksikin muuksi.

Eikä se ole myöskään aivojen rakentama konstruktio tai mallinnos.
Tajuton esimerkki on vähän outo, jos joku on tajuton, aivot eivät käsittele
aistitietoa, muistoja ei synny, aivoissa on pysähtynyt jokin sen kelloista.

Henkilö vanhenee tavallisella tyylillä, koska kehon muut kellot toimivat,
tälläinen henkilö menettää aikaa, hänhän olisi muuten elänyt täysipainoista
elämää ja kerännyt kokemuksia ja muistoja.

"Kun aivojen aikaa konstruoiva kyky häviää, niin häviää aikakin.."
Ei mitään näin dramaattista, häviää vain ajan aistimus ja kokemus,
sillä aikahan on siellä ulkopuolella. Lääkäreiden selitys omaisille on aivan
oikea ja korrekti. Sitä paitsi mistä aika häviää, ainakin potilaan ulkopuolella
se tuntuu edelleen olevan tapahtumina, omaisten kokemuksina yms.

Ei kai potilaan kuolema tuhoa aikaa kokonaan, yksilön se kyllä tuhoaa,
mutta aika vaan jatkuu ulkopuolella.

"Fyysinen todellisuus ei ole vastine todelliselle todellisuudelle."

Kivikoe ei paljoa todista, voit rikkoa sillä ikkunan, voit kokeilla sitä toiseen
ikkunaan, se ei menekkään rikki.
Siis, jotkut ikkunat menevät rikki, kun sitä heittää tällä kivellä. Jotkut eivät.

Saat tietenkin aistikokemuksia kivestä, kyllä ne ovat ihan todellisia,
tieteen näkökulma atomeista ja tyhjästä on tieteen käsitys kun suurennat
näkymää kivestä, mutta kyllä atomien sidokset tekevät siitä makromaailmassa kovan. Sekin on todellista.

Kyllä kivellä on aikansa, sillä on oma ikänsä, geologit kertovat mielellään
siitä. Kiveen vaikuttaa eroosio, se vanhentaa sitä, eroosio on "tappanut"
suomalaiset tulivuoret, vain juuret ovat jäljellä.

"Ei ikää, ennenkuin ihmisaivot sen sille määrittelee."

Kun egyptilaisia muumioita on tutkittu, on löydetty tubekuloosiin kuolleiden
ruumiita. Sitten 2000-luvulla ranskalainen tiedemies? sekosi käsitteissään
ja meni julkisesti sanomaan, etteivät egyptilaiset kuolleet tubekuloosiin
koska tuberkuloosi löydettiin/keksittiin tuhansia vuosia myöhemmin.

Siinä olikin lääkäreillä ihmettelemistä, se ranskalainen ei ollut lääkäri.

Kun ollaan tutkittu dinosaurusten luita on havaittu että, joillakin dinoilla on
ollut syöpä, siis syöpä on jättänyt jäljet luihin, lääkärit ovat tunnistaneet ne, mutta eivät luoneet aikaa tai ikää taudille, ne ovat olleet siellä vuosien ajan löydettävissä.

Etkö lue edellisiä viestejä, siellä on annettu aika hyvä työmääritelmä ajalle.

Sinulla on aika idealistisia ajatuksia todellisuudesta.

Lue lisää

"Kivikokeesta" kysyisin lisää. Jos siis heittää ison kiven ikkunaan, niin se voi mennä rikki, ja se voi olla menemättä rikki. Miksi? Jos heittäjä havainnoi jälkimmäisen vaihtoehdon, joka tavallaan rikkoo fysiikan lait, eikä syy-seuraussuhde toteudu niin kuin sen "kuuluisi" toteutua, niin mikä on selitys sille? Heittäjä toimii tietoisesti koko ajan tapahtuman alusta loppuun. Täysin hereillä ja kaikki aistit (anturit) toimivina ja valppaina. Havainnoiko tarkkailija (toimija) jotain enemmän todellisesta todellisuudesta?

Tai kun henkilö putoaa korkealta ja kovalla saattovoimalla kivikovalle alustalle, eikä hiuskarvaakaan katkea, eikä mitään pientäkään kipuaistimusta synny? Teko on vahinko, eikä etukäteen suunniteltu ja tietoisesti päätetty. Hereillä, aistit moitteettomassa kunnossa.

Aikakäsitys ei katkea, eikä aivojen todellisuuden konstruointi. Tai vain pieneksi hetkeksi, kun ummistaa silmät.

Temporaalisuhteet normaalit, niin kuin myös asioiden looginen järjestys ilman loogista loppua tosin.

Onko todellisuuden luonne siis sinusta se, miten me makromaailmamme aistimme, vai onko todellisuus todennäköisyyksien potentiaalisen jakauman lisäksi se, että "kivi on suurelta osin ilmaa" ja lopputulos voi olla edelläkuvatun esimerkin kaltainen?

Anonyymi kirjoitti:

"Kivikokeesta" kysyisin lisää. Jos siis heittää ison kiven ikkunaan, niin se voi mennä rikki, ja se voi olla menemättä rikki. Miksi? Jos heittäjä havainnoi jälkimmäisen vaihtoehdon, joka tavallaan rikkoo fysiikan lait, eikä syy-seuraussuhde toteudu niin kuin sen "kuuluisi" toteutua, niin mikä on selitys sille? Heittäjä toimii tietoisesti koko ajan tapahtuman alusta loppuun. Täysin hereillä ja kaikki aistit (anturit) toimivina ja valppaina. Havainnoiko tarkkailija (toimija) jotain enemmän todellisesta todellisuudesta?

Tai kun henkilö putoaa korkealta ja kovalla saattovoimalla kivikovalle alustalle, eikä hiuskarvaakaan katkea, eikä mitään pientäkään kipuaistimusta synny? Teko on vahinko, eikä etukäteen suunniteltu ja tietoisesti päätetty. Hereillä, aistit moitteettomassa kunnossa.

Aikakäsitys ei katkea, eikä aivojen todellisuuden konstruointi. Tai vain pieneksi hetkeksi, kun ummistaa silmät.

Temporaalisuhteet normaalit, niin kuin myös asioiden looginen järjestys ilman loogista loppua tosin.

Onko todellisuuden luonne siis sinusta se, miten me makromaailmamme aistimme, vai onko todellisuus todennäköisyyksien potentiaalisen jakauman lisäksi se, että "kivi on suurelta osin ilmaa" ja lopputulos voi olla edelläkuvatun esimerkin kaltainen?

Lue lisää

Sorry, mutta en tiedä kuka tämän kirjoitti.

Onko tässä kaksi kirjottajaa vastaamassa ristiin, kun ette käytä mitään
nimimerkkiä.

Anna vihje, vaikka pääviestisi aikaleimat, siis päiväys.

Anonyymi kirjoitti:

"Kivikokeesta" kysyisin lisää. Jos siis heittää ison kiven ikkunaan, niin se voi mennä rikki, ja se voi olla menemättä rikki. Miksi? Jos heittäjä havainnoi jälkimmäisen vaihtoehdon, joka tavallaan rikkoo fysiikan lait, eikä syy-seuraussuhde toteudu niin kuin sen "kuuluisi" toteutua, niin mikä on selitys sille? Heittäjä toimii tietoisesti koko ajan tapahtuman alusta loppuun. Täysin hereillä ja kaikki aistit (anturit) toimivina ja valppaina. Havainnoiko tarkkailija (toimija) jotain enemmän todellisesta todellisuudesta?

Tai kun henkilö putoaa korkealta ja kovalla saattovoimalla kivikovalle alustalle, eikä hiuskarvaakaan katkea, eikä mitään pientäkään kipuaistimusta synny? Teko on vahinko, eikä etukäteen suunniteltu ja tietoisesti päätetty. Hereillä, aistit moitteettomassa kunnossa.

Aikakäsitys ei katkea, eikä aivojen todellisuuden konstruointi. Tai vain pieneksi hetkeksi, kun ummistaa silmät.

Temporaalisuhteet normaalit, niin kuin myös asioiden looginen järjestys ilman loogista loppua tosin.

Onko todellisuuden luonne siis sinusta se, miten me makromaailmamme aistimme, vai onko todellisuus todennäköisyyksien potentiaalisen jakauman lisäksi se, että "kivi on suurelta osin ilmaa" ja lopputulos voi olla edelläkuvatun esimerkin kaltainen?

Lue lisää

""Kivikokeesta" kysyisin lisää.""

"Fyysinen todellisuus ei ole vastine todelliselle todellisuudelle. Voit ottaa kiven käteesi, heittää sen ikkunaan, jolloin se särkyy. Kokemuksesi kivestä on kova, viileä/kuuma ja painava. Voit nähdä sen "värin" ja "muodon". Todellisuudessa kivi, joka on käsissäsi, on suurimmaksi osaksi tyhjää. Kirjaimellisesti. Niin kuin kaikki atomeista koostuva."

Tuossa on kappale jossa kivikoe on muotoiltu.
Siis kiven heitto ikkunaan kummassakin todellisuudessa, fyysisessä
todellisuudessa ikkuna särkyy, toisessa heitossa voi käydä niin ettei
ikkuna rikkoudu. Silloin syynä voi olla se että, lasi onkin turvalasia joka
kestää kivityksen, siis fyysinen syy.

Kirjoittajalla on käsite "todellinen todellisuus", joka on aivojen konstruktio,
tässä voidaan "heitellä kiveä", rikkoutuuko ikkuna onkin nyt konstruktion
tulos, samoin toisen heiton tulos. Mutta konstruktio tuottaa käsitteitä,
ei rikottuja ikkunoita, no ehkä rikotun ikkunan käsitteen.

Fyysisessä todellisuudessa ikkunan rikkoutuminen on kausaaliketjun tulos,
jota voimme tutkia ja kokeilla.

Todellinen todellisuus on siis aivojen konstruktio, eli käsitteellinen työkalu,
kaikki tulokset siinä ovat käsitteellisiä hahmotuksia, ajatuskokeita.
Tuota voimme tutkia logiikan avulla.

Emme koe "todellista todellisuutta" missä esim. aika on, tässä aika on käsite.
mehän olemme ehkä vain aivojen konstruktioita.

Matrix-simulaatio on samalla tavalla todellisuuden konstruktio eli käsitteellinen hahmotus, ajatuskoe. On turha kysellä, olemmeko Matrixissa,
se on samaa kuin kysyisi, olemmeko ajatuskokeessa.

"Onko todellisuuden luonne siis sinusta se..."

PIdän luonnontieteen maailmankuvaa luotettavana. Ihmisen asema suuren
ja pienen mittakaavan puolessavälissä on mielenkiintoinen ja jännittävä
osoitus ihmisen roolista reaalisessa todellisuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

""Kivikokeesta" kysyisin lisää.""

"Fyysinen todellisuus ei ole vastine todelliselle todellisuudelle. Voit ottaa kiven käteesi, heittää sen ikkunaan, jolloin se särkyy. Kokemuksesi kivestä on kova, viileä/kuuma ja painava. Voit nähdä sen "värin" ja "muodon". Todellisuudessa kivi, joka on käsissäsi, on suurimmaksi osaksi tyhjää. Kirjaimellisesti. Niin kuin kaikki atomeista koostuva."

Tuossa on kappale jossa kivikoe on muotoiltu.
Siis kiven heitto ikkunaan kummassakin todellisuudessa, fyysisessä
todellisuudessa ikkuna särkyy, toisessa heitossa voi käydä niin ettei
ikkuna rikkoudu. Silloin syynä voi olla se että, lasi onkin turvalasia joka
kestää kivityksen, siis fyysinen syy.

Kirjoittajalla on käsite "todellinen todellisuus", joka on aivojen konstruktio,
tässä voidaan "heitellä kiveä", rikkoutuuko ikkuna onkin nyt konstruktion
tulos, samoin toisen heiton tulos. Mutta konstruktio tuottaa käsitteitä,
ei rikottuja ikkunoita, no ehkä rikotun ikkunan käsitteen.

Fyysisessä todellisuudessa ikkunan rikkoutuminen on kausaaliketjun tulos,
jota voimme tutkia ja kokeilla.

Todellinen todellisuus on siis aivojen konstruktio, eli käsitteellinen työkalu,
kaikki tulokset siinä ovat käsitteellisiä hahmotuksia, ajatuskokeita.
Tuota voimme tutkia logiikan avulla.

Emme koe "todellista todellisuutta" missä esim. aika on, tässä aika on käsite.
mehän olemme ehkä vain aivojen konstruktioita.

Matrix-simulaatio on samalla tavalla todellisuuden konstruktio eli käsitteellinen hahmotus, ajatuskoe. On turha kysellä, olemmeko Matrixissa,
se on samaa kuin kysyisi, olemmeko ajatuskokeessa.

"Onko todellisuuden luonne siis sinusta se..."

PIdän luonnontieteen maailmankuvaa luotettavana. Ihmisen asema suuren
ja pienen mittakaavan puolessavälissä on mielenkiintoinen ja jännittävä
osoitus ihmisen roolista reaalisessa todellisuudessa.

Lue lisää

Minä kirjoitin molemmat viimeisimmän viestisi lainaukset, joissa "kivikoe" oli.

Unohdin laittaa tarkennuksena, että tapausvaihtoehdoissa ikkunat olisi normilasia ja identtiset iskunkestävyydeltään. Minäkin pidän luonnontieteellistä maailmankuvaani varsin luotettavana, mutta ymmärrän ja hyväksyn sen, että siinä on ristiriitaisuuksia ja pahoja puutteita.

Esimerkit oli hieman muokattuja omista empiirisistä kokemuksistani, joissa kummallakin kerralla oli useampi todistaja. Ei siis voi kuitata tapahtumia aivojen todellisuuden konstruktoinnin anomaliana, joka olisi riippuvainen yhdestä kokijasta/havaitsijasta.

Se, että itse arvostan korkealle tieteen tekemisen, ja sen löytämät tulokset tähän asti, ei poista sitä seikkaa, että tuloksista ei löydy selityksiä kaikelle tapahtuneelle.

Ja se, että itse kokenut, on minulle toiminut loputtomana ajurina ja motivaatiotekijänä, jonka ansiosta seuraan intensiivisesti edelleenkin tiedettä hyvin monialaisesti, ja jatkuvasti pysytellen ajan tasalla omien aikarajojeni puitteissa.

En ole uskonnollinen, eikä mikään uskomus tai ideologia ole omiin havaintoihini tapahtuma-aikoina vaikuttanut. Myöskään tapahtumat todenneet on olleet sekalainen joukko tavallisia ihmisiä.

En tarkoittanut matrixia, enkä ajatuskoetta. Vaan fyysistä todellisuutta. Et tietenkään voinut sitä tietää.

Minä en pidä yliluonnollisena havaittuja asioita, mutta haluaisin saada asioille rationaalisen ja loogisen selityksen. Sitä en ole vielä löytänyt. Ehkä löydän elinaikanani tai sitten en.

Anonyymi kirjoitti:

Minä kirjoitin molemmat viimeisimmän viestisi lainaukset, joissa "kivikoe" oli.

Unohdin laittaa tarkennuksena, että tapausvaihtoehdoissa ikkunat olisi normilasia ja identtiset iskunkestävyydeltään. Minäkin pidän luonnontieteellistä maailmankuvaani varsin luotettavana, mutta ymmärrän ja hyväksyn sen, että siinä on ristiriitaisuuksia ja pahoja puutteita.

Esimerkit oli hieman muokattuja omista empiirisistä kokemuksistani, joissa kummallakin kerralla oli useampi todistaja. Ei siis voi kuitata tapahtumia aivojen todellisuuden konstruktoinnin anomaliana, joka olisi riippuvainen yhdestä kokijasta/havaitsijasta.

Se, että itse arvostan korkealle tieteen tekemisen, ja sen löytämät tulokset tähän asti, ei poista sitä seikkaa, että tuloksista ei löydy selityksiä kaikelle tapahtuneelle.

Ja se, että itse kokenut, on minulle toiminut loputtomana ajurina ja motivaatiotekijänä, jonka ansiosta seuraan intensiivisesti edelleenkin tiedettä hyvin monialaisesti, ja jatkuvasti pysytellen ajan tasalla omien aikarajojeni puitteissa.

En ole uskonnollinen, eikä mikään uskomus tai ideologia ole omiin havaintoihini tapahtuma-aikoina vaikuttanut. Myöskään tapahtumat todenneet on olleet sekalainen joukko tavallisia ihmisiä.

En tarkoittanut matrixia, enkä ajatuskoetta. Vaan fyysistä todellisuutta. Et tietenkään voinut sitä tietää.

Minä en pidä yliluonnollisena havaittuja asioita, mutta haluaisin saada asioille rationaalisen ja loogisen selityksen. Sitä en ole vielä löytänyt. Ehkä löydän elinaikanani tai sitten en.

Lue lisää

Ja tähän jatkoksi...aistien havaitsema todellisuus on erilainen kuin todellisuus on aistien ulottumattomissa (makro ja mikro). Siksi toin esiin aiemmin sen, että todellisuudessa atomeista koostuva kivi on pääasiassa ilmaa. Tähänastisen todellisuuskuvan mukaan se olisi ainoa selitys sille, että kivi käyttäytyi kuin ilma. Ja siihen selitykseen liittyy teoria todennäköisyysjakaumasta, joka määrittelee kulloisenkin tapahtuman kulun.

Miten sinä selittäisit epäloogisen fysikaalisen tapahtuman, joka ei noudata syy-seuraussuhdetta, eikä sen mukaista loogista lopputulosta?

Anonyymi kirjoitti:

Ja tähän jatkoksi...aistien havaitsema todellisuus on erilainen kuin todellisuus on aistien ulottumattomissa (makro ja mikro). Siksi toin esiin aiemmin sen, että todellisuudessa atomeista koostuva kivi on pääasiassa ilmaa. Tähänastisen todellisuuskuvan mukaan se olisi ainoa selitys sille, että kivi käyttäytyi kuin ilma. Ja siihen selitykseen liittyy teoria todennäköisyysjakaumasta, joka määrittelee kulloisenkin tapahtuman kulun.

Miten sinä selittäisit epäloogisen fysikaalisen tapahtuman, joka ei noudata syy-seuraussuhdetta, eikä sen mukaista loogista lopputulosta?

Lue lisää

"Minä kirjoitin molemmat viimeisimmän viestisi lainaukset,"

"Miten sinä selittäisit epäloogisen fysikaalisen tapahtuman, joka ei noudata syy-seuraussuhdetta, eikä sen mukaista loogista lopputulosta?"

Aika vaikea palanen, olet kasannut tuohon kaikki perusongelmat mitä
voi olla. Epälooginen fysikaalinen tapahtuma, onko se edes mahdollista,
ehkä jos kuvauksesi tapahtumasta sisältää ristiriidan. Ongelman kuvaaminen
vaatii huolellisuutta käsitteiden valinnassa.
Syy-seuraussuhteen pettäminen ja sitten vielä epälooginen lopputulos,
äkkipäätään voisi sanoa että logiikka on pettänyt, tai tapahtuma on todella
ihmeellinen.

Voitko antaa tarkempia tietoja, ei noin yleisistä tiedoista voi päätellä
oikein mitään.

Anonyymi kirjoitti:

"Minä kirjoitin molemmat viimeisimmän viestisi lainaukset,"

"Miten sinä selittäisit epäloogisen fysikaalisen tapahtuman, joka ei noudata syy-seuraussuhdetta, eikä sen mukaista loogista lopputulosta?"

Aika vaikea palanen, olet kasannut tuohon kaikki perusongelmat mitä
voi olla. Epälooginen fysikaalinen tapahtuma, onko se edes mahdollista,
ehkä jos kuvauksesi tapahtumasta sisältää ristiriidan. Ongelman kuvaaminen
vaatii huolellisuutta käsitteiden valinnassa.
Syy-seuraussuhteen pettäminen ja sitten vielä epälooginen lopputulos,
äkkipäätään voisi sanoa että logiikka on pettänyt, tai tapahtuma on todella
ihmeellinen.

Voitko antaa tarkempia tietoja, ei noin yleisistä tiedoista voi päätellä
oikein mitään.

Lue lisää

Pudotat neljän nyrkin kokosen erittäin särmikkään (normaalipainoinen käsissä) kiven yli kymmenestä metristä alas ulkoilmassa (hyvä sää) keskelle vastavahatun auton konepeltiä.

Kivi putoaa ja pysähtyy ja jää keskelle konepeltiä. Osumasta ei kuulu ääntä. Osumasta ei jää jälkeäkään. Poistettaessa varovasti, kivi on käsissä yhtä painava kuin aloituspisteessäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Pudotat neljän nyrkin kokosen erittäin särmikkään (normaalipainoinen käsissä) kiven yli kymmenestä metristä alas ulkoilmassa (hyvä sää) keskelle vastavahatun auton konepeltiä.

Kivi putoaa ja pysähtyy ja jää keskelle konepeltiä. Osumasta ei kuulu ääntä. Osumasta ei jää jälkeäkään. Poistettaessa varovasti, kivi on käsissä yhtä painava kuin aloituspisteessäkin.

Lue lisää

"Pudotat neljän nyrkin kokosen erittäin särmikkään..."

Kuulostaa mainos- tai esittelytilanteelta, yli kymmenen metriä olisi
3-4 kerros talossa, muuten ehkä silta tai teline.

Erittäin särmikäs kivi voi olla tuotu jostain muualta demoa varten,
kivilaatuja on runsaasti.

Vastavahattu olisi valmisteltu auto, erikoinen maali ja erikoisvaha, ehkä
uusi keksintö.
Sopiva kivilaatu+sopiva maali ja vahakeksintö voisivat ehkä toteuttaa
tämän demon. Miksi kivi pitäisi poistaa varovaisesti, jos kivi olisi ollut
suomalaista graniittia, olisiko konepelti pitänyt siirtää romuna pois tieltä?

Tämä sisältää runsaasti spekulointia.

Tämä on kuitenkin looginen tapahtuma, joka noudattaa syys-seuraussuhdetta
ja lopputuloskin on looginen.

Anonyymi kirjoitti:

"Pudotat neljän nyrkin kokosen erittäin särmikkään..."

Kuulostaa mainos- tai esittelytilanteelta, yli kymmenen metriä olisi
3-4 kerros talossa, muuten ehkä silta tai teline.

Erittäin särmikäs kivi voi olla tuotu jostain muualta demoa varten,
kivilaatuja on runsaasti.

Vastavahattu olisi valmisteltu auto, erikoinen maali ja erikoisvaha, ehkä
uusi keksintö.
Sopiva kivilaatu sopiva maali ja vahakeksintö voisivat ehkä toteuttaa
tämän demon. Miksi kivi pitäisi poistaa varovaisesti, jos kivi olisi ollut
suomalaista graniittia, olisiko konepelti pitänyt siirtää romuna pois tieltä?

Tämä sisältää runsaasti spekulointia.

Tämä on kuitenkin looginen tapahtuma, joka noudattaa syys-seuraussuhdetta
ja lopputuloskin on looginen.

Lue lisää

Minä heitin sen kiven. Ei ollut mainos, eikä maailmamme vielä digitalisoitunut. Levähdyspaikalla hyvin korkean kallioleikkauksen päältä. Ja se todennäköisesti oli graniittia tai muuta kotimaista kiveä. Kaikki vaan meni kammottavalla tavalla pieleen siinä heitossa. Jos konepelti olisi turmeltunut, olisin luultavasti päässyt hengestäni, enkä kirjoittaisi nyt mitään. Silminnäkijät seisoi parin metrin päässä autosta, ja osasivat odottaa kiveä ruohoalustalle melko lähelle, koska huusin etukäteen, että aion heittää sen siihen.

Parapsykologialla tai vaikka modernilla noituudella voisi olla teoriansa, tai vaikka uskonnolla. Mutta minä en niitä etsi. Vaan tieteellistä fysikaalisen maailman lainalaisuuksien selitystä. Koska tuo tapahtuma on yksi muutamasta, joka sai minut loputtoman kiinnostuneeksi luonnontieteistä.

Ja antoi myös skeptisen näkökulman. Liian paljon ankkuroidaan varmaksi, ja poissuljetaan näkökulmia, jotka ei vanhoihin muotteihin sovi sellaisenaan. Itsesensuuria, ettei joudu yhteisön tai rahoittajan dissaamaksi. Se on tieteen tekemisen moderni sairaus.

Anonyymi kirjoitti:

Minä heitin sen kiven. Ei ollut mainos, eikä maailmamme vielä digitalisoitunut. Levähdyspaikalla hyvin korkean kallioleikkauksen päältä. Ja se todennäköisesti oli graniittia tai muuta kotimaista kiveä. Kaikki vaan meni kammottavalla tavalla pieleen siinä heitossa. Jos konepelti olisi turmeltunut, olisin luultavasti päässyt hengestäni, enkä kirjoittaisi nyt mitään. Silminnäkijät seisoi parin metrin päässä autosta, ja osasivat odottaa kiveä ruohoalustalle melko lähelle, koska huusin etukäteen, että aion heittää sen siihen.

Parapsykologialla tai vaikka modernilla noituudella voisi olla teoriansa, tai vaikka uskonnolla. Mutta minä en niitä etsi. Vaan tieteellistä fysikaalisen maailman lainalaisuuksien selitystä. Koska tuo tapahtuma on yksi muutamasta, joka sai minut loputtoman kiinnostuneeksi luonnontieteistä.

Ja antoi myös skeptisen näkökulman. Liian paljon ankkuroidaan varmaksi, ja poissuljetaan näkökulmia, jotka ei vanhoihin muotteihin sovi sellaisenaan. Itsesensuuria, ettei joudu yhteisön tai rahoittajan dissaamaksi. Se on tieteen tekemisen moderni sairaus.

Lue lisää

"Minä heitin sen kiven. .."

Kuten huomataan, kun kyselee kuvaus tulee tarkemmaksi.
Voisi ehkä virittää vielä kunnes tulee muistin tarkkuus vastaan.

Filosofisesti tässä on mielenkiintoista kuinka käsitteiden tarkkuus tuo
selvyyttä logiikkaan, luonnontieteissä pyritään hyviin käsitteisiin toisin kuin
noituudella tai eräillä filosofioilla.

Käsitteet siirtävät tietoa ja tuovat mukanaan logiikan.
Huonot käsitteet, huono logiikka.

Aikakeskusteluissa huomaa kuinka huonoja aikakäsitteitä käytetään,
se tuo mukanaan huonon logiikan, sitten törmätään erikoisiin kysymyksiin
joihin ei osata vastata. Luonnontieteistä saa enemmän irti kun huomaa
käsitteiden roolin, tietysti tämä pätee vaikka fysiikkaan, vaikka käsitteiden
roolitus on siellä erikoisempi ja hämäävämpi.

Kivi ei sisällä atomitasolla ilmaa, vaikka atomit ovat suurimmaksi osaksi
tyhjää, ei sinne atomien sisään mahdu ilmaa, sillähän on omat atomit.

Kiven sisällä voi olla ilmaa jos siinä on halkeamia, maassa kivet ovat
myös kosteita, koska ilmakehässä on paljon vettä, joka pääsee kiven
sisään halkeamista.

Kun taas kuun kivet ovat täysin kuivia, kuussahan ei ole kosteutta.
Apolloastronauttien tuomat kivet kuusta olivat kuivuutensa takia
mielenkiintoista tutkittavaa.
Tähän kuusalaliitto "teoreetikot" eivät ole kiinnittäneet huomiota, eivät
ole ehkä hoksanneet asiaa vielä.

Tämä on yksi mahdollinen tapa ajatella.

Toinen tapa on , että on myös aitoja mahdollisuuksia jotka ei koskaan toteutuneet.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on yksi mahdollinen tapa ajatella.

Toinen tapa on , että on myös aitoja mahdollisuuksia jotka ei koskaan toteutuneet.

Anteeksi taas tulee tekoälyä:

Ajatus siitä, että jotakin, mikä ei tapahtunut, olisi ollut "mahdotonta" tapahtua, voi olla hämmentävä. Filosofisessa keskustelussa on eroa sen välillä, mitä pidetään "mahdollisena" ja "toteutuneena".

1. **Mahdollisuus vs. Toteutuminen**: Mahdollisuus viittaa siihen, että jokin tapahtuma voisi teoriassa tapahtua, vaikka se ei toteutunut. Esimerkiksi, jos joku olisi päättänyt toimia toisin tietyssä historiallisessa tilanteessa, se olisi voinut johtaa eri lopputulokseen. Tämä ajattelu perustuu siihen, että vaihtoehtoiset valinnat ja tapahtumat voivat vaikuttaa tulevaisuuteen.

2. **Historialliset vaihtoehdot**: Historiassa on monia hetkiä, jolloin eri päätökset olisivat voineet johtaa erilaisiin tuloksiin. Vaikka jokin vaihtoehto ei toteutunut, se ei tarkoita, että se olisi ollut mahdotonta. Historiallinen mahdollisuusajattelu tutkii juuri näitä vaihtoehtoisia polkuja ja niiden vaikutuksia.

3. **Metafysiikka**: Mahdollisten maailmojen teoria tarkastelee, mitä olisi voinut tapahtua eri olosuhteissa. Tällä tavalla voidaan pohtia, että vaikka jokin tapahtuma ei toteutunut, sen toteutuminen olisi ollut mahdollinen vaihtoehto.

Lopulta kysymys siitä, mitä pidetään mahdollisena tai mahdottomana, liittyy laajempiin filosofisiin kysymyksiin todellisuuden luonteesta, valinnasta ja tapahtumien kulusta.

.