Dogmaattinen varmuus, että 1+1=2, on osoittautunut vääräksi

Havaittavissa ja mitattavissa olevat asiat muodostavat faktat eli tosiasiat.

Hmmm... missä näet tieteentekijöitä? Minä en täällä ole havainnut muita kuin anonyymejä keskustelijoita joiden henkilö- ja työhistoriaa ei tunneta eikä voitaisi oman kertomuksenkaan perusteella varmentaa.

Anonyymi kirjoitti:

Hmmm... missä näet tieteentekijöitä? Minä en täällä ole havainnut muita kuin anonyymejä keskustelijoita joiden henkilö- ja työhistoriaa ei tunneta eikä voitaisi oman kertomuksenkaan perusteella varmentaa.

Lue lisää

"Hmmm... missä näet tieteentekijöitä? "

Täällä ei haeta ketään mihinkään tutkimusprojekteihin, tämä on filosofiapalsta,
joten mennään sen mukaan.

Aloittaja ei vain noudattanut tarkkaa käsitteelistä ajattelua.

Anonyymi kirjoitti:

Hmmm... missä näet tieteentekijöitä? Minä en täällä ole havainnut muita kuin anonyymejä keskustelijoita joiden henkilö- ja työhistoriaa ei tunneta eikä voitaisi oman kertomuksenkaan perusteella varmentaa.

Lue lisää

Kyllä julkisuudessa on tieteenedustajia, jotka väittävät, että heidän teoriansa on tosiasia, siis todistettu oikeaksi. Tosin on loogisesti mahdotonta verifioida mitään teoriaa, mutta eipä se ole estänyt näitä totuudenomistajia julistamasta teorioittensa "totuutta".

Anonyymi kirjoitti:

"Hmmm... missä näet tieteentekijöitä? "

Täällä ei haeta ketään mihinkään tutkimusprojekteihin, tämä on filosofiapalsta,
joten mennään sen mukaan.

Aloittaja ei vain noudattanut tarkkaa käsitteelistä ajattelua.

Lue lisää

Ja sinä sitten noudatat tarkkaa käsitteellistä ajattelua? Heh.

Anonyymi kirjoitti:

Ja sinä sitten noudatat tarkkaa käsitteellistä ajattelua? Heh.

"Ja sinä sitten noudatat tarkkaa käsitteellistä ajattelua? Heh."

Sellaista suunnilleen, mitä filosofiapalstalla pitäisi olla.
Muuten tuo "Heh" ei ole sellaista.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä julkisuudessa on tieteenedustajia, jotka väittävät, että heidän teoriansa on tosiasia, siis todistettu oikeaksi. Tosin on loogisesti mahdotonta verifioida mitään teoriaa, mutta eipä se ole estänyt näitä totuudenomistajia julistamasta teorioittensa "totuutta".

Lue lisää

https://en.wikipedia.org/wiki/Scientific_method

Eivät kyseiset "tieteenedustajat" ole sitten koskaan tutustuneet tieteelliseen menetelmään. Kun siis tieteessä hypoteeseja ei tosiaan voi osoittaa oikeaksi vaan ainoastaan falsifioida eli osoittaa vääräksi. Voimaan jää se hypoteesi joka kesti testauksen eli jota ei saatu osoitettua vääräksi yrityksistä huolimatta.

Jos hypoteesia ei edes teoriassa voi osoittaa vääräksi niin se ei ole tieteen kannalta kelvollinen hypoteesi.

Olisiko sinulla esimerkkejä tuollaisista teorioitaan absoluuttiseksi totuudeksi väittäneistä. Huomaa että on eri asia sanoa hypoteesin olevan hyvin todennäköisesti paikkansapitävä (esim yleinen suhteellisuusteoria) kuin absoluuttisesti totta (menee uskonnon puolelle).

Anonyymi kirjoitti:

https://en.wikipedia.org/wiki/Scientific_method

Eivät kyseiset "tieteenedustajat" ole sitten koskaan tutustuneet tieteelliseen menetelmään. Kun siis tieteessä hypoteeseja ei tosiaan voi osoittaa oikeaksi vaan ainoastaan falsifioida eli osoittaa vääräksi. Voimaan jää se hypoteesi joka kesti testauksen eli jota ei saatu osoitettua vääräksi yrityksistä huolimatta.

Jos hypoteesia ei edes teoriassa voi osoittaa vääräksi niin se ei ole tieteen kannalta kelvollinen hypoteesi.

Olisiko sinulla esimerkkejä tuollaisista teorioitaan absoluuttiseksi totuudeksi väittäneistä. Huomaa että on eri asia sanoa hypoteesin olevan hyvin todennäköisesti paikkansapitävä (esim yleinen suhteellisuusteoria) kuin absoluuttisesti totta (menee uskonnon puolelle).

Lue lisää

Eipä näytä löytyvän esimerkkejä joten kyseessä lienee ollut anti-intellektualismista kumpuava perusteeton heitto.

https://en.wikipedia.org/wiki/Anti-intellectualism

Anti-intellektualismi tuntuu olevan joissakin piireissä kovasti muodissa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä julkisuudessa on tieteenedustajia, jotka väittävät, että heidän teoriansa on tosiasia, siis todistettu oikeaksi. Tosin on loogisesti mahdotonta verifioida mitään teoriaa, mutta eipä se ole estänyt näitä totuudenomistajia julistamasta teorioittensa "totuutta".

Lue lisää

Verifiointi on yksi syy sille, miksei tieteenfilosofit ole edelleenkään pystyneet määrittelemään tieteen ja pseudotieteen eroa. Aina löytyy samanmielinen, joka verifioi tarvittaessa huonoakin tiedettä, joka käytännössä esim. ilman empiirisiä kokeita, ja varsinkaan toistettavia, ei eroa pseudosta mitenkään, kunhan tekijöillä on joku tieteen tekemiseen oikeuttava järjestelmän antama sertifikaatti (opintotodistus). Joka ei osallistumisen lisäksi kerro paljoakaan muusta, kuin siitä, että haltijat ovat opetelleet jo jonkun aiemmin vaikuttaneen tiedeihmisen näkemykset ja hypoteesit, jotka nekin voi olla tulevaisuudessa osin vääräksi osoittautuneita. Samanmieliset saa sillä rahoitusta omalle erityisalueelleen ja sen lisäksi näkyvyyttä ja kunniaa.

Einstein oli oikeassa kun totesi jokseenkin näin; Sata tiedemiestä voi olla samaa mieltä, ja osoittaa teorian oikeaksi, mutta ei tarvita kuin yksi, joka osoittaa sen vääräksi.
Siksi todistusvoimainen/hyvin perusteltu falsifiointi on paljon merkittävämmässä roolissa.

Väärin. Ainoastaan absoluuttista totuutta ei ole tieteessä. Muunlaista totuutta löytyy ihan määritelmästä riippuen.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin. Ainoastaan absoluuttista totuutta ei ole tieteessä. Muunlaista totuutta löytyy ihan määritelmästä riippuen.

Totuus on absoluuttista, varmaa tietoa, jota ei tieteessä ole olemassa.
Triviaalitietoa, joka on absoluuttisesti totta, löytyy vaikka kuinka paljon, mutta tieteessä ei tavoitella triviaalitotuuksia.

Anon.
"1+1=2 on todellisuutta pelkistävä lähtöolettamus, ei tosiasia.

Tietoteoreettinen nihilismi on tosiasia."

Tietoteoreettinen nihilismi on jo määritelmän mukaan mahdoton,
se kieltää itsensä.

Sama kuin positivismi, kieltää metafysiikan, on itse metafyysinen.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"1 1=2 on todellisuutta pelkistävä lähtöolettamus, ei tosiasia.

Tietoteoreettinen nihilismi on tosiasia."

Tietoteoreettinen nihilismi on jo määritelmän mukaan mahdoton,
se kieltää itsensä.

Sama kuin positivismi, kieltää metafysiikan, on itse metafyysinen.

Lue lisää

Tietoteoreettinen nihilismi kieltää totuuden tietämisen mahdollisuuden.
Tieteellinen realismi on kuollut, loogisesta empirismistä nyt puhumattakaan. Instrumentiaalinen lähestymistapa on nykypäivää, jota sovelletaan tekniikan, talouden ja lääketieteen aloilla.

Anonyymi kirjoitti:

Tietoteoreettinen nihilismi kieltää totuuden tietämisen mahdollisuuden.
Tieteellinen realismi on kuollut, loogisesta empirismistä nyt puhumattakaan. Instrumentiaalinen lähestymistapa on nykypäivää, jota sovelletaan tekniikan, talouden ja lääketieteen aloilla.

Lue lisää

Instrumentalismi on liian väljästi määritelty, jotta sen voisi ottaa ainoana
oikeana näkemyksenä tieteenfilosofiaan.

Tietoteoreettinen nihilismi tappoi itsensä heti synnyttyään.
Positivismi hylättiin köyhäin taloon.
Looginen empirismi ei saanut enää ystäviä.

Tieteellinen realisti ja instrumentalisti voivat olla ystäviä, kunhan
instrumentalisti luopuu liiallisesta relativismista, ja on lähinnä pragmaattinen
instrumentalisti.

Anonyymi kirjoitti:

Totuus on absoluuttista, varmaa tietoa, jota ei tieteessä ole olemassa.
Triviaalitietoa, joka on absoluuttisesti totta, löytyy vaikka kuinka paljon, mutta tieteessä ei tavoitella triviaalitotuuksia.

Lue lisää

Matematiikasta löytyy absoluuttisia totuuksia, joskin rajatusti. Gödelin epätäydellisyyslause pilasi sfäärien musiikin harmoniat ja paljasti, että edes matematiikan puitteissa ei voi tietää totuutta kaikesta.

"Epätäydellisyyslauseen mukaan lukuteorian sisältävä aksiomaattinen järjestelmä on epätäydellinen sillä aina on tosia lauseita, joita ei voi todistaa järjestelmän sisäisillä menetelmillä."

Anonyymi kirjoitti:

Matematiikasta löytyy absoluuttisia totuuksia, joskin rajatusti. Gödelin epätäydellisyyslause pilasi sfäärien musiikin harmoniat ja paljasti, että edes matematiikan puitteissa ei voi tietää totuutta kaikesta.

"Epätäydellisyyslauseen mukaan lukuteorian sisältävä aksiomaattinen järjestelmä on epätäydellinen sillä aina on tosia lauseita, joita ei voi todistaa järjestelmän sisäisillä menetelmillä."

Lue lisää

Matematiikka on tieteen peruskieli, jonka avulla asiat voidaan esittää täsmällisen tarkasti, ja jossa matemaattiset väitteet todistetaan loogisen tarkasti, ja jossa analyysi perustuu viime kädessä aksioomiin, joita ei ole todistettu oikeaksi. Matemaattinen totuus ei ole sama asia kuin totuus, jota sovelletaan tieteen filosofiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Matematiikasta löytyy absoluuttisia totuuksia, joskin rajatusti. Gödelin epätäydellisyyslause pilasi sfäärien musiikin harmoniat ja paljasti, että edes matematiikan puitteissa ei voi tietää totuutta kaikesta.

"Epätäydellisyyslauseen mukaan lukuteorian sisältävä aksiomaattinen järjestelmä on epätäydellinen sillä aina on tosia lauseita, joita ei voi todistaa järjestelmän sisäisillä menetelmillä."

Lue lisää

Voi olla että matematiikassa on rajatusti absoluuttisia totuuksia, mutta matematiikkaa ei yleensä pidetä tieteenä. Sen on ennemminkin tieteen apuväline eli metodi.

Joukko-oppi tuotiin aikoinaan peruskouluihin ja Venn-diagrammien avulla näytettiin, kuinka leikkaus eli yhdysvaikutus pitää ottaa huomioon, kun lasketaan asioita yhteen.
Joukko-oppi on luonteeltaan teoreettista, eikä se konkreettisesti kerro, kuinka numeroilla voidaan asioita yhteenlaskea.

Anon.
"objektiivista totuutta on harvoin tarjolla."

Sen verran objektiivisesta totuudesta että, sitä on paljonkin tarjolla.

Mitä merkitsee "objektiivinen totuus", lähinnä sitä että totuus kohdistuu
objektiiviseen todellisuuteen.

Meillä on väitteitä todellisuuden tilasta, miten ne vastaavat todellisuutta
määrittelee niiden totuuden.

Muu on sitten muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"objektiivista totuutta on harvoin tarjolla."

Sen verran objektiivisesta totuudesta että, sitä on paljonkin tarjolla.

Mitä merkitsee "objektiivinen totuus", lähinnä sitä että totuus kohdistuu
objektiiviseen todellisuuteen.

Meillä on väitteitä todellisuuden tilasta, miten ne vastaavat todellisuutta
määrittelee niiden totuuden.

Muu on sitten muuta.

Lue lisää

Ei tieteessä ole objektiivista totuutta, vaikka objektiivinen todellisuus on tosiasia. Tieteen tosiasiat muodostuvat havainnoista ja mittauksista, jotka ovat käsitesidonnaisia, ja vähän muuttamalla käsitteen määritelmää, saadaan erilaisia faktoja.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tieteessä ole objektiivista totuutta, vaikka objektiivinen todellisuus on tosiasia. Tieteen tosiasiat muodostuvat havainnoista ja mittauksista, jotka ovat käsitesidonnaisia, ja vähän muuttamalla käsitteen määritelmää, saadaan erilaisia faktoja.

Lue lisää

Siksi tiedettä pitäisi tehdä yhteistä mittaa ja menetelmää käyttäen. Sitä kutsutaan tieteelliseksi menetelmäksi.

Hypoteesien testaaminen ei muutu vaikka käsitteille annettaisiin uudet nimet ja sisällöt. Silloin tietenkin huomioitaisiin testattaessa se, että käsitteen sisältö on kesken havaintojen kieräämisen muuttunut eli testattaisiin jotakin ominaisuutta sen nimen muutoksista huolimatta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tieteessä ole objektiivista totuutta, vaikka objektiivinen todellisuus on tosiasia. Tieteen tosiasiat muodostuvat havainnoista ja mittauksista, jotka ovat käsitesidonnaisia, ja vähän muuttamalla käsitteen määritelmää, saadaan erilaisia faktoja.

Lue lisää

Anon.
"Ei tieteessä ole objektiivista totuutta...."

Eikö ole olemassa todellisuutta koskevia objektiivisia faktoja?
Mitä ne mittaajat mittaavat, käsitteiden määritelmiä??

Jos objektiivista totuutta ei ole, miten voit sitten väittää jotain yleispätevää tiedon luonteesta. Tietoväitteiden esittäminen edellyttää yhteisiä logiikan päättelysääntöjä.

Siteeraan tässä Matias Slavovin kommenttia.

Käsitteiden määritelmiä muuttamalla ei muuteta faktoja, vaikka jotkut
diktaattorit ovat harrastaneet sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"Ei tieteessä ole objektiivista totuutta...."

Eikö ole olemassa todellisuutta koskevia objektiivisia faktoja?
Mitä ne mittaajat mittaavat, käsitteiden määritelmiä??

Jos objektiivista totuutta ei ole, miten voit sitten väittää jotain yleispätevää tiedon luonteesta. Tietoväitteiden esittäminen edellyttää yhteisiä logiikan päättelysääntöjä.

Siteeraan tässä Matias Slavovin kommenttia.

Käsitteiden määritelmiä muuttamalla ei muuteta faktoja, vaikka jotkut
diktaattorit ovat harrastaneet sitä.

Lue lisää

"Ei tieteessä ole objektiivista totuutta...."

" jotka ovat käsitesidonnaisia,"

Jatkoa tähän.

Kirjoittaja on ymmärtänyt faktan ja käsitteen suhteen väärin.

Anon.
"Riippuu siitä kuinka tarkasti laskettavana olevat kohteet määritellään."

Kun mittaat jotakin, tarvitset mittarin.
Mittari voi olla jokin koe (verikoe), laite tai vaikka kysymys-sarja.

Mittarissa on käsitteellinen komponentti, siis mittaat jotakin joka on
objektiivinen mittariin nähden, muuten mittaat mittaria, joka ei ole tarkoitus.

Voi olla että mittari joudutaan kalibroimaan, varmistamaan että se näyttää
oikein, vaikka esim kello, onko se oikeassa ajassa, käykö se tarkasti yms.

Mittarin käsitteellinen komponentti, mitä ilmeisesti tarkoitat kun puhut
mittauksen käsitesidonnaisuudesta, määrittelee millä perusteella faktat
poimitaan mittausaineistosta.

Mittaus ei tee faktoja, se poimii tai löytää ne muiden faktojen joukosta.
Tietenkin voidaan sanoa, että mittaustulos on uusi fakta, tietenkin mittaus
lisää tietoa, joka on osaltaan käsitteellistä, siis subjektiivista, kun taas
mittaus kohdistuu objektiiviseen aineistoon. Mittaus on luonteeltaan objektiivista.

Voidaan tietysti mitata kuinka suuri osa fyysikoista pitää aikaa todellisena
ilmiönä. Kysytään siis fyysikoiden subjektiivista mielipidettä, itse kysymys
on kuitenkin objektiivinen aineistoon nähden.

On vaikea löytää mitä "käsitesidonnaisuus" merkitsee, hakukoneet eivät
löydä ainakaan suomenkielistä termiä, on kyllä muita sidonnaisuuksia.

Idealistisissa filosofioissa voi olla heikkoja viitteitä tälläisestä, vaikka
luvut Platonin esittäminä olioina.

Yleisesti voidaan sanoa, etteivät faktat riipu käytetyistä käsitteistä, vaan
käsitteillä on lähinnä viittaus-suhde faktoihin.
Etenkin kun käsitteellä itsellään ei ole totuusarvoa.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"Riippuu siitä kuinka tarkasti laskettavana olevat kohteet määritellään."

Kun mittaat jotakin, tarvitset mittarin.
Mittari voi olla jokin koe (verikoe), laite tai vaikka kysymys-sarja.

Mittarissa on käsitteellinen komponentti, siis mittaat jotakin joka on
objektiivinen mittariin nähden, muuten mittaat mittaria, joka ei ole tarkoitus.

Voi olla että mittari joudutaan kalibroimaan, varmistamaan että se näyttää
oikein, vaikka esim kello, onko se oikeassa ajassa, käykö se tarkasti yms.

Mittarin käsitteellinen komponentti, mitä ilmeisesti tarkoitat kun puhut
mittauksen käsitesidonnaisuudesta, määrittelee millä perusteella faktat
poimitaan mittausaineistosta.

Mittaus ei tee faktoja, se poimii tai löytää ne muiden faktojen joukosta.
Tietenkin voidaan sanoa, että mittaustulos on uusi fakta, tietenkin mittaus
lisää tietoa, joka on osaltaan käsitteellistä, siis subjektiivista, kun taas
mittaus kohdistuu objektiiviseen aineistoon. Mittaus on luonteeltaan objektiivista.

Voidaan tietysti mitata kuinka suuri osa fyysikoista pitää aikaa todellisena
ilmiönä. Kysytään siis fyysikoiden subjektiivista mielipidettä, itse kysymys
on kuitenkin objektiivinen aineistoon nähden.

On vaikea löytää mitä "käsitesidonnaisuus" merkitsee, hakukoneet eivät
löydä ainakaan suomenkielistä termiä, on kyllä muita sidonnaisuuksia.

Idealistisissa filosofioissa voi olla heikkoja viitteitä tälläisestä, vaikka
luvut Platonin esittäminä olioina.

Yleisesti voidaan sanoa, etteivät faktat riipu käytetyistä käsitteistä, vaan
käsitteillä on lähinnä viittaus-suhde faktoihin.
Etenkin kun käsitteellä itsellään ei ole totuusarvoa.

Lue lisää

Tieteessä havainnot ja mittaukset muodostavat tosiasiat eli faktat. Tieteessä havainnot ja mittaukset vaativat aina käsitteen, jonka avulla havaitaan ja mitataan. Ideaalitapauksessa käsite johdetaan matemaattisesti perusteorioista käsin.
Ongelmana on se, että faktoja voidaan määritellä kovin monella tavalla. Esim. etäisyyttä voidaan mitata usealla eri tavalla tilanteesta riippuen, eikä pelkästään soveltaa aina L2-normia.

Anonyymi kirjoitti:

Tieteessä havainnot ja mittaukset muodostavat tosiasiat eli faktat. Tieteessä havainnot ja mittaukset vaativat aina käsitteen, jonka avulla havaitaan ja mitataan. Ideaalitapauksessa käsite johdetaan matemaattisesti perusteorioista käsin.
Ongelmana on se, että faktoja voidaan määritellä kovin monella tavalla. Esim. etäisyyttä voidaan mitata usealla eri tavalla tilanteesta riippuen, eikä pelkästään soveltaa aina L2-normia.

Lue lisää

Avaruuden kaareutuminen tietenkin muuttaa etäisyyksiä kun mitataan hyvin tarkasti.

Myös elämämme pallon pinnalla mutkistaa asioita jos haluamme mitata etäisyyksiä kahden pisteen A ja B välillä. Haluammeko pisteiden välisen todellisen etäisyyden Maapallon pinnan kaarevuudesta välittämättä vai sen mahdollisimman lyhyen etäisyyden, jonka joudumme pintaa pitkin liikkumaan päästäksemme paikasta A paikkaan B? Määritelmillä on paljon merkitystä.

Aloituksessa yritettiin vedättää jättämällä tarkka määrittely tekemättä ja sitten väittämällä että matematiikka ei toimi.

Anonyymi kirjoitti:

Tieteessä havainnot ja mittaukset muodostavat tosiasiat eli faktat. Tieteessä havainnot ja mittaukset vaativat aina käsitteen, jonka avulla havaitaan ja mitataan. Ideaalitapauksessa käsite johdetaan matemaattisesti perusteorioista käsin.
Ongelmana on se, että faktoja voidaan määritellä kovin monella tavalla. Esim. etäisyyttä voidaan mitata usealla eri tavalla tilanteesta riippuen, eikä pelkästään soveltaa aina L2-normia.

Lue lisää

Anon.
"Tieteessä havainnot ja mittaukset muodostavat tosiasiat eli faktat."

"Ongelmana on se, että faktoja voidaan määritellä kovin monella tavalla."

Ensimmäiseen kohtaan voisi sanoa että, tuo edustaa instrumentalismia,
tietenkään faktat eivät muodostu mittauksista, vaan mittausten selityksestä.
Instrumentalismi antaa käsitteille epätyydyttävän roolin, faktat ja käsitteet
on tässä määritelty uudella hämärällä tavalla, sen takia siihen pitäisi suhtautua varovaisesti.

Toinen sitaatti on tulkinnanvarainen, myöhemmin kirjoittaja antaa esimerkin
matematiikan puolelta, matemaattiset faktat ovat oma tapauksensa,
ne kuuluisivat matematiikkapalstalle, filosofiapuolella ne eivät ole kovin
mielenkiintoisia.

Fakta tarkoittaa tosiasiaa, joka todellisuuteen sovellettuna tarkoittaa
todellisuudessa esiintyvää, mielellään objektiivista asiantilaa.

Mikä on sitten faktan ja käsitteen suhde, voidaanko fakta määritellä,
käsitteellisessä mielessä, monella tavalla?
Miten käsitteellinen aineisto on faktassa?

Onko aika pelkkä käsite, kuten jotkut väittävät.
Kuoliko ihmisiä syöpään faaraoiden aikaan. vaikka syöpä keksittiin tuhansia vuosia myöhemmin?

Oliko aikaa dinosaurusten aikakaudella olemassa?
Oliko faktoja olemassa dinojen aikaan, kun käsitteitä ei vielä ollut?

Nuo kysymykset ovat hyviä, koska ne antavat hyvän tutkimus/ajattelulinjan
miettiä tieteen luonnetta.

Nämä ovat kysymyksiä joihin on vaikea vastata, jopa tiedeihmisten.

Aloittaja edustaa idealistista filosofiaa, siinä matematiikka ja logiikka ovat
ehkä jopa määrittelemättömiä tai ainakin huonosti määriteltyjä, tiedekäsitys on jotain epämääräistä.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"Tieteessä havainnot ja mittaukset muodostavat tosiasiat eli faktat."

"Ongelmana on se, että faktoja voidaan määritellä kovin monella tavalla."

Ensimmäiseen kohtaan voisi sanoa että, tuo edustaa instrumentalismia,
tietenkään faktat eivät muodostu mittauksista, vaan mittausten selityksestä.
Instrumentalismi antaa käsitteille epätyydyttävän roolin, faktat ja käsitteet
on tässä määritelty uudella hämärällä tavalla, sen takia siihen pitäisi suhtautua varovaisesti.

Toinen sitaatti on tulkinnanvarainen, myöhemmin kirjoittaja antaa esimerkin
matematiikan puolelta, matemaattiset faktat ovat oma tapauksensa,
ne kuuluisivat matematiikkapalstalle, filosofiapuolella ne eivät ole kovin
mielenkiintoisia.

Fakta tarkoittaa tosiasiaa, joka todellisuuteen sovellettuna tarkoittaa
todellisuudessa esiintyvää, mielellään objektiivista asiantilaa.

Mikä on sitten faktan ja käsitteen suhde, voidaanko fakta määritellä,
käsitteellisessä mielessä, monella tavalla?
Miten käsitteellinen aineisto on faktassa?

Onko aika pelkkä käsite, kuten jotkut väittävät.
Kuoliko ihmisiä syöpään faaraoiden aikaan. vaikka syöpä keksittiin tuhansia vuosia myöhemmin?

Oliko aikaa dinosaurusten aikakaudella olemassa?
Oliko faktoja olemassa dinojen aikaan, kun käsitteitä ei vielä ollut?

Nuo kysymykset ovat hyviä, koska ne antavat hyvän tutkimus/ajattelulinjan
miettiä tieteen luonnetta.

Nämä ovat kysymyksiä joihin on vaikea vastata, jopa tiedeihmisten.

Aloittaja edustaa idealistista filosofiaa, siinä matematiikka ja logiikka ovat
ehkä jopa määrittelemättömiä tai ainakin huonosti määriteltyjä, tiedekäsitys on jotain epämääräistä.

Lue lisää

Numerot ovat puhtaita olioita, das ding an sich, ja siksi käsitevapaita tieteen määrittelemättömiä perusyksiköitä. Ne eivät sinänsä vaadi mitään tulkintaa. Numeroin esitettävät havainnot ja mittaukset toki vaativat käsitteen.

Mikä on suomalaisten miesten keskipituus? Sana keskipituus ei tarkoita yhtään mitään, joten se pitää tulkita järkevällä tavalla. Keskivertopituus on mittausten perusteella on tällä hetkellä 177 cm, eikä tämä fakta vaadi mitään tulkintaa. Mutta keskipituutta voi mitata toki eri käsitteillä, joka tuottaa tietenkin eri tuloksen. Suomalaisten miesten keskimääräinen pituus tällä hetkellä on 181 cm.

Muuttamalla käsitettä hieman, saamme eri tuloksen, mistä herää kysymys, kumpi näistä faktoista on paikkansapitävä? Molemmat eivät tietenkään sitä voi olla. Meidän pitää tietysti tarkastella, kuinka pituus jakautuu, ja tehdä tämän jakauman perusteella valinta.

Keskivertopituus tarkoittaa geometrista keskiarvoa pituudelle, jossa oletetaan, että pituus jakautuu normaalisti logaritmiasteikolla, kun taas keskimääräinen pituus viittaa aritmeettiseen keskiarvoon, jossa oletetaan, että pituus sellaisenaan jakautuu normaalisti.

No, tiedämme, että normaalijakauma on monin osin myytti, ja että reaalimaailman ilmiöt tyypillisesti jakautuvat normaalisti vasta logaritmoinnin jälkeen, ts. keskivertopituus on se paikkansapitävä fakta tässä asiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Numerot ovat puhtaita olioita, das ding an sich, ja siksi käsitevapaita tieteen määrittelemättömiä perusyksiköitä. Ne eivät sinänsä vaadi mitään tulkintaa. Numeroin esitettävät havainnot ja mittaukset toki vaativat käsitteen.

Mikä on suomalaisten miesten keskipituus? Sana keskipituus ei tarkoita yhtään mitään, joten se pitää tulkita järkevällä tavalla. Keskivertopituus on mittausten perusteella on tällä hetkellä 177 cm, eikä tämä fakta vaadi mitään tulkintaa. Mutta keskipituutta voi mitata toki eri käsitteillä, joka tuottaa tietenkin eri tuloksen. Suomalaisten miesten keskimääräinen pituus tällä hetkellä on 181 cm.

Muuttamalla käsitettä hieman, saamme eri tuloksen, mistä herää kysymys, kumpi näistä faktoista on paikkansapitävä? Molemmat eivät tietenkään sitä voi olla. Meidän pitää tietysti tarkastella, kuinka pituus jakautuu, ja tehdä tämän jakauman perusteella valinta.

Keskivertopituus tarkoittaa geometrista keskiarvoa pituudelle, jossa oletetaan, että pituus jakautuu normaalisti logaritmiasteikolla, kun taas keskimääräinen pituus viittaa aritmeettiseen keskiarvoon, jossa oletetaan, että pituus sellaisenaan jakautuu normaalisti.

No, tiedämme, että normaalijakauma on monin osin myytti, ja että reaalimaailman ilmiöt tyypillisesti jakautuvat normaalisti vasta logaritmoinnin jälkeen, ts. keskivertopituus on se paikkansapitävä fakta tässä asiassa.

Lue lisää

Anon.
"Numerot ovat puhtaita olioita, das ding an sich, ja siksi käsitevapaita tieteen määrittelemättömiä perusyksiköitä."

Mitä luvut tai numerot ovat ontologiselta statukseltaan, on tietysti
matematiikan filosofian ongelma, tuo ontologinen status voisi merkitä,
miten luvut ovat todellisuudessa, olioina vai konstruktioina.

Miten ne olisivat olioina, onko abstraktisia olioita olemassa missään
järkevässä mielessä?
Siis onko abstraktisen olion käsite järkevä ja perusteltavissa.

Meillä ihmisillä on tietenkin matemaattisen olion käsite, mutta epävarmuus
siitä onko se oliona olemassa todellisuudessa.

Esittämäsi määritelmä luvuista olioina sinänsä on hyvin Kantin tyylinen,
Kant oli kuitenkin idealisti, joka ei kauheasti innosta pohtimaan asiaa
siltä suunnalta.
Kun Kant sanoo, että luvut ovat käsitevapaita, sehän on hänen tapansa
estää kritiikki tuollaista luvun käsitettä kohtaan.

Aivan kuten Jumalasta on sanottu että, hän on ymmärryksen tuolla puolen,
no oliona ehkä, mutta jumalan käsite onkin aivan toinen asia.

"Mikä on suomalaisten miesten keskipituus? Sana keskipituus ei tarkoita yhtään mitään, joten se pitää tulkita järkevällä tavalla."

Toisaalta käsite "keskipituus" sanoo aivan riittävästi.
Kun käsite on sanan merkityssisältö, niin tuo sana, jos sen ymmärtää,
sanoo aivan riittävästi.

Ihmisillä on pituus ominaisuutena, sitä voi mitata erilaisilla mitoilla,
vaikka nyt metrillä. Kun mitat on saatu, joku on huomannut että mitat
jakautuvat eri tavoin, joten keskipituuden käsite voidaan määritellä
eri tavoin.

Faktana ovat ihmisten mitatut pituudet ja sitten jakauman soveltaminen
tekee uuden käsitteen, voisi sanoa käsitteellisen faktan
Jos keksitään sata erilaista jakaumaa, on keksitty sata uutta käsitettä,
eihän siihen kannata jäädä, jätetään vain käyttökelpoiset.
Siis keskivertopituus käsite on käyttökelpoinen, muita voi käyttää jos
ne ovat sopivia muissa yhteyksissä.

"Muuttamalla käsitettä hieman, saamme eri tuloksen, mistä herää kysymys, kumpi näistä faktoista on paikkansapitävä?"

Muuttamalla käsitettä hieman, saamme toisen käsitteen, ei toista faktaa.
Täytyy tutkia kumpi käsite on parempi, ja valita se, sitten meillä on uusi fakta.

Ei ole olemassa vaihtoehtoisia faktoja, vaikka eräs tyyppi meni laukomaan
jotain sellaista.

Ihmisellä on päässään käsitteitä, ne ovat tietoja jostakin, niitä hän käyttää ajatellakseen, ymmärtääkseen, käsittääkseen asioita, kuten lukuja.

Ihmisellä on lehmäkäsite, siihen on koottu tiedot lehmistä ja miten ne
ovat suhteessa muihin asioihin ja olioihin, siellä on myös tieto siitä, lehmän
voi syödä, mutta lehmäkäsitettä ei voi syödä.

Kollimaattori.
"...mutta reaalielämässähän filosofia ei ole tiedettä, ellei sitten logiikkaa lasketa filosofiaksi, mitä se ei mielestäni ole."

Suomalaiset ammattifilosofit määrittelevät filosofian käsitteelliseksi
tutkimukseksi, ainakin yliopistofilosofit.

Siinä liipataan logiikkaa todella läheltä, mielenkiintoista on että useat
loogikot ovat myös filosofeja, kuten Russell ja Jaakko Hintikka, joka oli
2000-luvulla Suomen kuuluisin tiedemies maailmalla.

Myös Russellin perintö filosofialle on päävirikkeiden antaminen filosofialle
on analyyttinen filosofia, joka soveltaa logiikkaa filosofian ongelmiin.

Hintikka antoi logiikalle uuden suunnan, oli kuulemma sanonut "heittäkää
vanha logiikkakäsitys roskakoriin."

"Filosofian voisi ajatella olevan fysiikkaa, koska filosofinen fundeerauskin tapahtuu fysikaalisissa aivoissa,"

Hauska kommentti, piikki vapaalle tahdolle. Voisi kommentoida sanomalla
ettei fysiikan käsite ole fyysinen. Kollimaattori tuntuu ajattelevan paljon
fysiikan käsitteillä, kun sitä tekee kauan, tulee siinä taitavaksi.

Ei hän kuitenkaan huomaa filosofian ydintä, koska hän ei tavoita käsitteen
käsitettä, loogikot tulevat tässä taitaviksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kollimaattori.
"...mutta reaalielämässähän filosofia ei ole tiedettä, ellei sitten logiikkaa lasketa filosofiaksi, mitä se ei mielestäni ole."

Suomalaiset ammattifilosofit määrittelevät filosofian käsitteelliseksi
tutkimukseksi, ainakin yliopistofilosofit.

Siinä liipataan logiikkaa todella läheltä, mielenkiintoista on että useat
loogikot ovat myös filosofeja, kuten Russell ja Jaakko Hintikka, joka oli
2000-luvulla Suomen kuuluisin tiedemies maailmalla.

Myös Russellin perintö filosofialle on päävirikkeiden antaminen filosofialle
on analyyttinen filosofia, joka soveltaa logiikkaa filosofian ongelmiin.

Hintikka antoi logiikalle uuden suunnan, oli kuulemma sanonut "heittäkää
vanha logiikkakäsitys roskakoriin."

"Filosofian voisi ajatella olevan fysiikkaa, koska filosofinen fundeerauskin tapahtuu fysikaalisissa aivoissa,"

Hauska kommentti, piikki vapaalle tahdolle. Voisi kommentoida sanomalla
ettei fysiikan käsite ole fyysinen. Kollimaattori tuntuu ajattelevan paljon
fysiikan käsitteillä, kun sitä tekee kauan, tulee siinä taitavaksi.

Ei hän kuitenkaan huomaa filosofian ydintä, koska hän ei tavoita käsitteen
käsitettä, loogikot tulevat tässä taitaviksi.

Lue lisää

Kollimaattori lyttää filosofiaa usein, kyllä hän on itsekin filosofi, ei vain
ole ylimielisyydessään huomannut sitä vielä.

Hän edustaa fysikalismia, hän on naiivi fysikalisti, wikipediassa on
artikkelit aiheesta.

Suomessa kuuluisia fysikalisteja oli Kari Enqvist, oli, koska sai aika kovaa
kommenttia, eikä loppujen lopuksi pitänyt siitä.