Kuka ottaisi vastuun nuorten käytöksestä kanssaihmisiä kohtaan?

Tästä kokemastani tapauksesta on muutama päivä aikaa. Se tapahtui ollessani Prismassa ostoksilla. Ohitin erään perheen (tai en suoraan sanottuna osaa arvioida tarkkaan, mitä sukua olivat toisilleen) ilmeisesti liian läheltä. Seurueeseen kuulunut poika, toivottavasti vasta yläasteikäinen, säpsähti ja sanoi kuuluvalla äänellä "Hyi saatana". Kun olin ohittanut koko seurueen, kuulin kun siihen kuulunut tyttö rauhoitteli poikaa sanomalla "Se lähti jo". Seurueen aikuiset eivät katsoneet tarpeelliseksi puuttua pojan käytökseen millään tavalla, mikä oli tapauksessa ehkä järkyttävintä.

Olen aikuinen ihminen ja tottunut siihen, että saatan saada erilaisuudestani toisinaan kuraa niskaan. Pukeudun ja ilmaisen itseäni muutenkin persoonallisesti, ja Riihimäen henkisessä paikassa, jossa olisi hyvä sujahtaa johonkin lokeroon, sitä ei aina katsota hyvällä. Mietin vain esimerkiksi niitä uutisia, joissa todetaan nuorten kokeman kiusaamisen raa'entuneen. Tuntemattomien julma kohtelu saattaisi olla osa oirekuvaa, kun ryhmäpaineet ovat entistä säälimättömämpiä. Kiusaaminen näyttäytyy monille keinona purkaa sellaista pahaa oloa, joka monesti on dumpattu tiedostamattomiin. Uhreja etsitään niistä, jotka näyttävät olevan heikossa asemassa, ja kaikenlainen normeista poikkeaminen koetaan signaaliksi siitä. Itsekin kun järkytyin ostosreissulla saamastani kohtelusta, voin vain kuvitella, miltä herkässä iässä olevasta nuoresta tuntuu joutua samankaltaisen kohtelun uhriksi. Mutta ennen kaikkea peräänkuuluttaisin aikuisilta vastuunottoa lähipiirinsä nuorista. Erityisesti vanhemmilla on ainakin jonkinasteinen mahdollisuus välittää terveitä malleja nuorten kokemien paineiden käsittelemiseen, vaikka kaveripiiri onkin tietyssä iässä se tärkein. Vaikka puuttumismahdollisuudet kuinka vaikuttaisivat heikoilta, nuoria ei saisi näissä kysymyksissä jättää täysin tuuliajolle.