Joku jossain keskustelussa ehdotti, että YAMK - nimi jäisi pois ja tilalle tulisi maisteri. NO EI! Tiedekorkeakoulu ja yliopisto ovat eri asia kuin työelämäpsinotteinen amk. Ja amk-lyhenne pitää lukea kaikkien sosionomien kylteissä koska ennen sosionomi oli alempi korkeakoulu YLIOPISTOSSA, amkkeja ei ollut silloin vielä olemassakaan.
Sosionomiksi on paljon helpompi päästä lukemaan ja siitä yamkiin jatkamaan kuin päästä kerralla yliopistoon lukemaan sosiaalityötä ym.
Arvostetaan kaikkia koulutuksia niiden vaativuuden mukaan!!!
Sosionomiksi on paljon helpompi päästä lukemaan ja siitä yamkiin jatkamaan kuin päästä kerralla yliopistoon lukemaan sosiaalityötä ym.
Arvostetaan kaikkia koulutuksia niiden vaativuuden mukaan!!!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä samalle viivalle.
Vielä viisaampi ei jää samalle viivalle!
Tohtorintutkinnot ovat sitten erikseen harvemmille. Tohtorintutkinto tosin on kokenut inflaation, koska taso on usein niin surkea.
Kyllä joku ero täytyy olla yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneella. Opinnotkin ovat olleet varsin erilaiset ja opetuksen tavoitteet toiset.
Ennen vuoden 2018 reformia yliopistosta valmistui (ja valmistuu edelleen) analyyttisiä ajattelijoita, AMK:sta asiantuntijoita (sekä alemmasta että ylemmästä AMK-tutkinnosta).
Vuoden 2018 reformissa AMK:sta tuli rutiinitöiden ammattilainen, kun yliopisto säilytti analyyttisen ajattelun.
Minulla on sekä AMK tutkinto että akateeminen tutkinto. AMK tutkinnon sain noin vain, siellä ei juurikaan vaadittu mitään kunhan oli paikalla ja nippanappa teki tehtävät ja tentit. Yliopisto on aivan toisen tasoinen ja huomattavasti vaativampi sekä opinnot perustuvat laajaan teoriatiedon hallintaan.
Onhan tästä puhuttu jo pitkään, että mikä titteli ylemmän ammattikorkeakoulun suorittaneella pitäisi antaa. Ammattimaisteri on ehdolla, mutta miksi sen pitäisi olla maisteri ylipäätään? Perinteisesti yliopistot ovat antaneet kandin, maisterin ja lisensiaatiin ja tohtorin oppiarvoja. Aikoinaan lopetettiin (tekniset) ammattiopistot, joista valmistui monenlaisia ammattilaisia monin nimikkein, joista teknikko ja insinööri lienevät yleisimmät. Rakennusmestareita tietysti oli, mutta se nimeke lopetettiin, ja otettiin uudelleen käyttöön.
Insinööri ja teknikko erosivat yliopistoasteen diplomi-insinööristä jo aikoinaan, kuten amk-insinööri eroaa DI:stä nykyäänkin.
Mielestäni insinöörin eteen ei enää tarvita amk-etuliitettä erottamaan heitä opistoinsinööreistä, koska suurin osa opistoinsinööreistä ja teknikoista ovat joko eläkkeellä, taikka päivittäneet tittelinsä amk-insinööriksi.
Olkoot siis teknisestä amk:sta valmistuneet insinöörejä (Ins), ja ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet ylempiä insinöörejä (Y-ins). Yli-insinööri ei oikein käy, koska se on ammattinimikkeenä useilla aloilla.
En tiedä, miten suoritettua koulutusta hyväksiluetaan, jos amk-linjalta siirtyy yliopistoon. Ainakin ennen amk-insinöörit saivat hyväksilukua joitain kymmeniä opintopisteitä, ja oli epäselvää, tarvitsiko heidän suorittaa kandivaihe. Voisin kuvitella, että jos ylempi insinööri (YAMK) jatkaa opiskelua yliopistossa, pääsisi hän heti vähintäänkin kandivaiheen yli, ja varmaan DI-asteenkin yli jatkamaan suoraan tekniikan lisensiaatiksi taikka tohtoriksi.