Tulee paha mieli kun sanon omasta lapsestani ilman mitään ajatuksia että esim. "oma lapseni teki taas sitä ja sitä ja naapurin lapsi tuota..".Ja saan ad.äidiltä korjauksen "biolapsesi".
Adoptiovanhemmat eivät anna itsesynnytettyjä lapsia sanottavan omiksi koska myös heidän lapsena ovat omia. Tietysti, eihän kukaan sitä kiellä, he kasvattavat adoptioon saamaansa lapset vaikka näiden biot on muualla.
Naapurin mummoraukka 82 v sanoi myös vahingossa biolapsiaan omiksi lapsikseen kaupassa ad. äidille. Hyvä kun sai pitää silmänsä päässä.
Ad. lapsiin suhtaudutaan erittäin positiivisesti. Mutta onko se niin, että jos ei ole pystynyt saamaan luonnollisesti lapsia noin arka paikka?
Adoptiovanhemmat eivät anna itsesynnytettyjä lapsia sanottavan omiksi koska myös heidän lapsena ovat omia. Tietysti, eihän kukaan sitä kiellä, he kasvattavat adoptioon saamaansa lapset vaikka näiden biot on muualla.
Naapurin mummoraukka 82 v sanoi myös vahingossa biolapsiaan omiksi lapsikseen kaupassa ad. äidille. Hyvä kun sai pitää silmänsä päässä.
Ad. lapsiin suhtaudutaan erittäin positiivisesti. Mutta onko se niin, että jos ei ole pystynyt saamaan luonnollisesti lapsia noin arka paikka?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minä antaisin moisen ottaa herneen nenään vaikka viisi kertaa päivässä. Jos vaikka tottuisi siihen. T. kolmen lapsen äiti
Mulla on molempia "laatuja", sekä bio- että adoptiolapsi ja molemmat ovat samalla tavalla omia. Jos joku vaatii että lapsia nimitetään joko bio- tai adolapsiksi eikä omiksi lapsiksi on kyllä tiukkapipo. Itsekään en erottele kumpi on kumpi vaan ovat yhtä omia (siis en myöskään korosta adoptiotaustaa vaikka sen ulkonäöstä näkeekin..), molemmat yhtä rakkaita ja molemmat joskus yhtä raivostuttavia...mutta silti meidän omia!
Minulle adoptiolapseni, ainokaiseni, on omalapsi.
Niin oma kuin lapsi voi vanhemmilleen olla.
Muusta en tiedä.
Kyllä se aika pahalta tuntui kun keskustelu meni kerran siihen suuntaan että
'niin mutta sen oikee äiti(bio)...sähän et oo'.
Onneksi lapseni ei sitä kuullut.
Tähän kai pitäisi saada toisenkin osapuolen kommenttia, jotta voisimme arvioida tai kommentoida tasapuolisesti.
Ettei vain olisi mistään ärsyttämisestä kysymys? Minä esimerkikisi en koskaan (tai ainakin hyvin hyvin harvoin) puhuessani lapsistani käytän sanaa OMAT lapseni. Puhun pojista, lapsistani tai käytän nimiä. En tee sitä sen vuoksi, että kenties joku adoptoinut vanhempi sattuisi olemaan lähistöllä vaan ihan luonnostaan puhun lapsistani niin. Luulen, että suurin osa vanhemmista näin tekevät.
Ajattelin vain, että kerran sinä ja tämä mummo molemmat olette näin puhuneet (kyllähän tuo "minun Omat" lapseni on pienoista korostamista) ja vielä keskustelleet asiasta keskenänne, niin olisiko paikka tarkastella omaakin käytöstä.
Ja hlö.koht kokemusta minulla ei ole, mutta totta, varmasti on arka paikka jos ei luonnollisesti omia lapsia ole pystynyt saamaan.
meidän, minun jne. oma lapsi kuullostaa teennäiseltä. Olen vain sitä mieltä, ettei kannata ottaa puhekielen normaaleista kiemuroista hernettä nenään.
Biolapsettomuus voi olla - ja usein onkin - arka paikka, mutta sitä se ei toki ole aina. Toki p
Parempi kuitenkin on olla hienovarainen sanoissaan.
Nykyisin on jo paljonkin perheitä jotka voisivat saada biologisia lapsia mutta haluavat silti adoptoida ihan ensisijaisenakin vaihtoehtona.
Tai ihmisiä, jotka lapsettomuushoitojen sijaan valitsevat suoraan adoption tavakseen kasvattaa perhettään.
Tai perheitä joissa on sekä biologisia että adoptoituja lapsia.
Me esimerkiksi valitsimme adoption mielummin kuin lapsettomuushoidot ihan sen takia että meille selkeästi olivat tärkeitä vanhemmuus ja lapsi,
ei geenit tai raskauden kokeminen. Ja kun maailma on täynnä syliä odottavia lapsia ja meillä oli sitä syliä antaa, oli ratkaisu nimenomaan meille selkeä.
Mä nyt en usko sekunttiakaan, että tämä kirjoitus on muutakuin provo.
Miksi joku a.äiti siitä hermostuu jos puhutaan omista lapsista, onhan hänenkin lapset omia lapsia.. Minäkin a-äitinä puhun omista lapsistani. Ainoastaan jos aletaan rinnastamaan niin silloin kyllä särähtää korvaan jos puhutaan esim. he eivät saaneet omia lapsia. onko tämä teidän oma lapsi (kysyjä siis haluaa tietää onko lapsi adoptoitu vai ei), me kyllä haluataan ensisijaisesti omia lapsia...jne.... Silloinhan puhuja nimenomaan haluaa viestiä, ettei adoptiolapsi ole oma, ainoastaan biolapsi.
Vielä nämäkin itse nielisin (jokainenhan saa olla niin tyhmä kuin haluaa), mutta jos oma lapseni on paikalla niin silloin kyllä toivoisin, että puhujakin miettisi mitä sylki suuhun tuo.
Yhdyn edelliseen kirjoittajaan.
Joskus ihmiset ovat ajattelemattomia. Kuuopuheen mukaan eräs ad-äiti esiteltiin päiväkodin vanhempainillassa seuraavasti: tässä Maijan äiti. Hän adoptoi, koska hän ei voinut saada omia lapsia. -mitäs siinä hymyilet tällaiseen esittelyyn...
Ihan kuin joku nyt arkikielessä ikinä puhuisi "OMA lapseni teki sitäjatätä". En ainakaan minä enkä kenenkään muunkaan ole kyllä kuullut näin sanovan. Hööh, oisit keksinyt paremman. *booooring*
tehostaminen.
Ei kukaan adoptiovanhempi kiellä ihmisiä kutsumasta biologisia lapsiaan omiksi lapsikseen, ihan puppua.
Mutta jos sinä puhut (tai naapurin mummo puhuu) siihen malliin että adoptiolapset eivät olisi adoptiovanhempien omia, oikeita, lapsia niin sitä sanavalintaa saattavat adoptiovanhemmat korjata.
On minultakin kysytty että 'Onko teillä omiakin lapsia?' Eli enemmänkin jotkut biovanhemmat jaottelevat lapset 'omiin' lapsiin tarkoittaen biologisia lapsia ja adoptiolapsiin.
Toki usein on vain kysymys kömpelöstä sanavalinnasta mutta ei se pehmennä tuota lausetta jos sen kuulee kuusivuotias adoptoitu lapsi. Kuka hän sitten perheessä on jollei vanhempiensa oma lapsi ?!
Ja toki edelleenkin on ihmisiä (en kohdista tätä tämän keskustelun aloittajalle) joille lasten biologisuus on se ainoa oikea kriteeri sille että lapsi on oma lapsi. Silloin nämä ihmiset todellakin erottelevat 'omat' lapset adoptoiduista lapsista.
t.äiti kera omien adoptoitujen lapsien
Tarkoitatko, että siis olet sanonut tyyliin "siskon lapset olivat meillä tänään kylässä, mutta omani olivat mummolassa maalla", ja tästä joku suuttunut? Jos tästä suuttuu, niin aika herkkis silloin on.
Kyllähän sitä itsekin sanoo monesti, että "naapurin Kaisu ja Jussi olivat keinumassa, ja siellä omat lapsenikin (tai "omanikin") leikkivät". Ei tuo OMA tässä yhteydessä tarkoita joko biologisia tai adoptoituja vaan noin ylipäätänsä minun lapsiani.
Samoin monesti tulee sanottua tyyliin "ai onpa sun mummu kutonut hienot sukat. oma mummunikin kutoo hienosti" (älkää puuttuko kutoa/neuloa-sanaan).
Eri asiahan se on, jos sanoo "sun lapset ei ole sun omia, koska et ole synnyttänyt niitä", ja tottahan tuo on paha loukkaus, mutta noissa esimerkeissäni on eri asia.
Ehkä tässä tapauksessa on tullut väärinkäsitys ja nämä adoptoitujen lasten äidit ovat luulleet kirjoittajan ja mummon tarkoittavan tuossa sanalla oma sitä, että ne ovat omia, koska ne on itse synnyttänyt? Jos he käsittivät, että ette pidä adoptoituja lapsia omina?
ei saa sanoa että oma mummo vaan BIOMUMMO jos on biologinen mummo.
kyllä ootte hulluja