Monipistoshoidossa on tärkeää tietää missä sokeriarvoissa mennään.
Verensokerin tasoa ei voi tunteä ennenkuin se menee liian alas, itsellä alle 4 on se raja jonka alle menevän tuntee.
Erityisen hankala tilanne on innolla puuhatessa poissa kotoa jotani harrastusten parissa jolloin tunteet ja ajatukset ovat kiinnostuksen kohteessa, lipsahtaa sokerit alas.
Kun siunsote kieltäytyy jatkuvasta mittauksesta, liuskamittauksella on käynyt alimmillaan 2,8 lukemassa eikä matalat lukemat ole harvinaisia.
Jos siihen ei saa heti apua on tilanne vaarallinen.
Vaihtoehto on pitää sokeri 15...20 tasolla aamulla jolloin matalia ei niin helposti tule päivällä.
Jatkuva mittaus hälyttää matalista ja korkeista arvoista, riskit pienenevät ja taso pysyy oikeampana eikä mässyä tarvita.
Eilen tilasin antureita 4 kuukauden tarpeeseen hintaan 450€, sovellus on puhelimessa valmiina.
Vertailuna liskamittausten hinnaksi tulisi 480€
En ymmärrä millainen laskutaidoton idiootti Siun soten taloutta hoitaa.
Toinen idiootti linjaa hoitotarvikejakelun.
Verensokerin tasoa ei voi tunteä ennenkuin se menee liian alas, itsellä alle 4 on se raja jonka alle menevän tuntee.
Erityisen hankala tilanne on innolla puuhatessa poissa kotoa jotani harrastusten parissa jolloin tunteet ja ajatukset ovat kiinnostuksen kohteessa, lipsahtaa sokerit alas.
Kun siunsote kieltäytyy jatkuvasta mittauksesta, liuskamittauksella on käynyt alimmillaan 2,8 lukemassa eikä matalat lukemat ole harvinaisia.
Jos siihen ei saa heti apua on tilanne vaarallinen.
Vaihtoehto on pitää sokeri 15...20 tasolla aamulla jolloin matalia ei niin helposti tule päivällä.
Jatkuva mittaus hälyttää matalista ja korkeista arvoista, riskit pienenevät ja taso pysyy oikeampana eikä mässyä tarvita.
Eilen tilasin antureita 4 kuukauden tarpeeseen hintaan 450€, sovellus on puhelimessa valmiina.
Vertailuna liskamittausten hinnaksi tulisi 480€
En ymmärrä millainen laskutaidoton idiootti Siun soten taloutta hoitaa.
Toinen idiootti linjaa hoitotarvikejakelun.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Julkinen puoli maksaa liuskoista huomattavasti vähemmän kuin sensoreista, siinä syy.
Avaajan hinnnat ovat asiakashintoja tuotteita ostettaessa.
Jos Siun sotessa on ammattitaitoa ja ostetaan määriä ovat hinnat halvempia, mutta teollisuus kyllä tietää että terveyttä on pakko hoitaa eikä markkinoiden lait päde.
Ainoa jossa markkinat toimivat ovat geneeriset lääkkeet esim metformiini tai sidenalfiili.
Kun verensokerimittareiden valmistajia on monta niin kilpailutus toimii, sensoreita tekee käytännössä vain yksi firma niin kilpailutus ei toimi.
Monipistoshoidossa liuskamittauksella ja sensoroinnilla on eroa kuin yöllä ja päivällä. Olen ihan samaa mieltä aloittajan kanssa sensoroinnin tärkeydestä. Muistan itse kuinka jouduin liuska-aikana varmistelemaan, syömään ja pitämään sokeritasoa korkeammalla jos mitään meinasi tehdä, liikkua, asioida tai puuhailla. Tulevasta trendistä ei ollut tietoakaan ja oloaan piti tarkkailla jatkuvasti stressiin asti. Yöllä laitoin herätyskelloa soimaan varmuuden varalta.
Ilmeisesti olet tyypin 2 diabeetikko. Yleensä sensoreita annetaan lähinnä tyypin 1 diabeetikoille, joilla se on paljon tärkeämpi. Tyypin 1 diabeetikot saavat sensorit hoitotarvikejakelusta, tyypin 2 diabeetikot joutuvat yleensä ostamaan ne itse. Tyypin 2 diabeetikkojen harvemmin edes tarvitsee mittailla verensokeria jatkuvasti toisin kuin tyypin 1 diabeetikkojen kohdalla on. Tärkeämpää on myös, että sensoreita riittää jaettavaksi nimenomaan tyypin 1 dibeetikoille, joten hoitotarvikejakelut joutuvat siis rajoittamaan sensorien antamista tyypin 2 diabeetikoille. Tyypin 2 diabeetikkoja on paljon enemmän ja jos kaikille niille jaettas sensoreita hoitotarvikejalkkelusta niin vaarana olisi, että tyypin 1 diabeetikot, jotka tarvitsevat sensoreita oikasti, voisivat jäädä ilman sensoria. Eli jos sulla on tyypin 2 diabetes niin on ihan normaalia, että joudut ostamaan sensorisi itse.
Kuinka moni kakkonen on monipistoshoitoinen? Vähemmistö luulisin. Eikö monipistoshoitoinen kakkonen ole yhtä haastava hoitaa kuin ykkönen? Tällä perusteella sensorille lienee tarvetta kaikilla insuliininpuutosdiabeetikoilla, vaikka ymmärrän toki priorisoinnin ykkosillle.
Joo, näinpä. Riippuu tietysti monesta seikasta mutta monipistoshoitoinen diabetes on oikeastaan ykkönen.