Kaikki tiedämme että esim omaehtoinen opiskelu, harrastukset, tai vapaaehtoistoiminta voivat johtaa määritelmään jossa työtön ei ole työmarkkinoiden käytettävissä ja seuraa karenssi tai tukien takaisinmaksu.
Työttömät koodarit eivät saa kehittää itseään GitHubissa omalla nimellään, tai he eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä. Vanhuksia tai eläimiä ei työtön saa auttaa, koska silloin he eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä.
Tämä saatanallinen kysymys siitä kuka on työmarkkinoiden käytettävissä ja kuka ei tulee poistaa laista tai sille tulee laittaa paremmat ehdot. Itsensä aktiivisena pitäminen ei ole työmarkkinoiden käytettävissäolon vastakohta. Meidän idioottipoliitikot eivät tule tähän puuttumaan. On surkeaa, että työttömien "etujärjestö" Työttömien keskusjärjestö ei myöskään puutu asiaan.
Työttömät koodarit eivät saa kehittää itseään GitHubissa omalla nimellään, tai he eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä. Vanhuksia tai eläimiä ei työtön saa auttaa, koska silloin he eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä.
Tämä saatanallinen kysymys siitä kuka on työmarkkinoiden käytettävissä ja kuka ei tulee poistaa laista tai sille tulee laittaa paremmat ehdot. Itsensä aktiivisena pitäminen ei ole työmarkkinoiden käytettävissäolon vastakohta. Meidän idioottipoliitikot eivät tule tähän puuttumaan. On surkeaa, että työttömien "etujärjestö" Työttömien keskusjärjestö ei myöskään puutu asiaan.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Siisnoihan on vaan ongelma niille jotka kailottaa te-toimistoon tekevänsä noita hommeleita. Järkevä on ihan hiljaa...
Olet täysin oikeassa. TE-toimistoon ei kannata koskaan kertoa mitään, eikä keskustella mistään asiasta. Siitä on ainoastaan haittaa.
Kysykää työkkäristä jos saisitte luvan opiskella työmarkkinatuella nettilukiossa koko lukion oppimäärän. Kirjojakaan ei tarvitse ostaa. Näin vältätte nuo pakkohaut yms ja opiskelu täyttää työssäoloehdon, myös jos olet karenssissa.
Totta. Mitään ylimääräistä ei pidä kertoa. TE-nilkit käyttävät mahdollista tietoa heti sinua vastaan.
Työttömyysturvalaissa ei ole enää "työmarkkinoiden käytettävissä" määritelmää, joten sellaisen sanonnan käyttö on perusteluissa virkavirhe.
Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty yhdenjaksoisesti päätoimisesti yli kahta viikkoa yrittäjänä tai omassa työssä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290#O1L2
Aiemmassa laissa, joka on kumottu, vuodelta 2002, joka siis ei ole enää voimassa, käytettiin sanontaa: "työmarkkinoiden käytettävissa".
Silloin jo perustuslakivaliokunta on hallituksen esityksestä laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 359/1992) antamassaan lausunnossa (PevL 34/1992 vp) katsonut, ettei työmarkkinoiden käytettävissäoloa voida arvioida ilman yksilöityä työ- tai koulutustarjousta.
Senkään lain valmistelussa ei todettu mainitsemiesi toimien estävän työmarkkinoiden käytettävissäoloa.
Lain valmistelu löytyy täältä:
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1997/19970088#idm46111190983360
Tämän ilmaisun tilalle on vaihdettu "täyspäiväinen yrittäjä" joka täyttää saman määritelmän. Harrastaja määritellään yrittäjäksi ja tuet katkeaa tai peritään takaisin.
Ei voi olla yrittäjä, mikäli ei ole yritystä. Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden.
Yrittäjäksi määritellään jatkuvasti työttömiä, jotka tekevät jotain muuta kuin istuvat kuntouttavassa vapaa-ajallaan.
https://www.is.fi/jalkapallo/art-2000010479628.html
Tuo artikkeli on niin epäselvä, ettei siitä saa mitään käsitystä tosiseikoista.
Yleisesti voidaan sanoa, että laki on yksiselitteinen: "Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty yhdenjaksoisesti päätoimisesti yli kahta viikkoa yrittäjänä tai omassa työssä."
Ja silti yrittäjiksi määritellään jatkuvasti vapaaehtoistöihin osallistuneita.
Yrittäjiksi yritetään tahalleen virheellisesti määritellä ihmisiä, jotka ovat työsuhteessa jonkun yrityksen alaisuudessa eli työntekijöitä.
Monelle näyttää olevan epäselvää mitä tarkoittaa yrittäjä ja miten yrittäjyys määritellään.
Jokaisesta päätöksestä voi valittaa. Useimmat TE pellet eivät ymmärrä mistään asiasta mitään. He ovat kouluttamattomia sekä osaamattomia ja vuosikymmenien oleskelu suojatyössä on vain pahentanut asiaa. Kaikista toimistoapulaisista ja kopiokoneenkäyttäjistä jne. tehtiin nimitysmuutoksessa asiantuntijoita.
Ei kannata koskaan olla yhteydessä TE-toimistoon. Työtön ei hyödy siitä mitään.
Työssä olevalle on kaksi eri määritelmää. Työttömyysturvalaissa se on työsuhteessa oleva. Laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta se on yli 4 tunnin säännöllinen työaika viikossa. Vuoden vaihteen jälkeen pitää olla taattu 4 tuntia työtä viikossa, kun uusi laki työvoimapalvelujen järjestämisestä tulee voimaan 1.1.25. Tämä uusi laki menee näin:
4) työttömällä henkilöä:
a) joka ei ole työsuhteessa, ellei hän ole kokonaan lomautettu tai hänen säännöllinen viikoittainen työskentelyaikansa ole alle neljä tuntia viikossa taikka hänen vaihtelevaa työaikaa koskevassa työsopimuksessaan taattu vähimmäistyöaikansa ole alle neljä tuntia viikossa;
Työkkäri käyttää tietenkin tuota jälkimmäistä määritelmää eikä työttömyysturvalain mukaista määritelmää työsuhteesta. Tällä saa kaikki nollatuntisopimuksella olevat määrättyä mm. eri palveluihin työttöminä.
Viranomaisten on perusteltava päätös. Pelkkä viittaus lainkohtaan ei ole perustelu.
Perusteluvaatimus on osa oikeusturvaa jota määritellään perustuslain 21 §:ssä, jonka mukaan:
"Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla."
Viranomaisten kaiken toiminnan on perustuttava lakiin. Perustuslaki määrää oikeuden hyvään hallintoon ja sen toteuttamisen edellyttämät hallintomenettelyn perusteet. Hyvästä hallinnosta säädetään tarkemmin lailla.
Hallintolain 45 § 1 momentissa säädetään, että päätös on perusteltava ja perusteluissa on kerrottava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Päätöksen perustelut takaavat mahdollisuuden arvioida viranomaisten toimintaa. Perusteluista voidaan selvittää, onko viranomainen käyttänyt sille annettua harkintavaltaa lain ja hallinnon oikeusperiaatteiden mukaisesti. Perusteluvelvollisuus on viranomaisella, ei asianomaisella.
Jokaisen on syytä tiedostaa oikeutensa saada perusteltu päätös ja vaatia sitä.
On omaa tyhmyyttä, jos hyväksyy laittomat päätökset.
ryäyöiddä boi olla ympäripäidsdään töissä eikä tulre poliisi puhalluttswmssn.
On myös pimeän työn tekijöitä jotka ei myönnä olevansa töissä