Vinkkejä sijoittamiseen.

Saaripöhnä ei saa nukuttua Suomessakaan näköjään. Uniapnea, eturauhanen ja pisuvaikeudet, yöhikoilu, suolivaivat, selkävaivat ja kaikki, jotka johtuvat liikunnan puutteesta.

Selkä ja niskavaivat tulehduksineen johtaa myös jännityspäänsärkyyn ja asentovirheisiin.

Olen ottanut kolmelta ihmiseltä oppia siitä miten päivästä tulee hyvä.

Ensin pestään naama kylmällä vedellä, juodaan kaksi lasia vettä, katsotaan lehdestä kolme positiivista uutista ja luetaan vain ne. Sitten mennään tyhjällä mahalla aamulenkille tunniksi.

Tämän jälkeen suihkuun, puhdas paita ja shortsit päälle (täällä paita vaihdetaan noin 2-3 kertaa päivässä joka päivä ja käydään jokaisen välihikoilun jälkeen suihkussa kasvimaankin jälkeen)

Vasta sitten alkaa aamiaisen valmistaminen, jossa avainsana on monipuolisuus ja rauha, mihinkään ei ole kiire ja puhelin on hiljaa. Tähän aikaan lapset ja vaimo heräilee ja katsotaan heidän aamupesunsa ja pisunsa, koulu ja päiväkotikyydit jos on koulupäivä.

Pelin henki on edelleen rauha ja positiivisuus, hosumista ja kiirettä vältellään. Kun aamiaiset on syöty, lueskelen lehteä lisää. Aamiaista syödessä en lue mitään enkä räplää kännykkää, vaan se on ajattelun ja keskustelun aikaa, jos perhe on jo hereillä.

Siitä sitten kyytien jälkeen katsotaan päivän ohjelma, joka useimmiten tarkoittaa puhdetöitä ennen päivän kuuminta aikaa. Kuumimpaan aikaan (eli nyt) siirryn koneelle tekemään töitä, kun Suomessa on virka-aika alkanut. Kasvimaan työt on tehty jo ennen tätä.

Seuraavana on kevyt lounas johon ei paljoa aikaa kulu. Jos lähtee liikenteeseen, se syödään ulkona. Sitten palaileekin jo lapset kotiin, taikka haen heidät, ellei vaimo tai hoitaja. Katsotaan heidän kuulumiset.

Seuraava työhetki on auringonlaskun ja illallisen jälkeen, virka-ajan päättymisen paikkeilla.
Tähän aikaan soittelee virka-ihmiset, lähinnä kelatädit ja myös huoltomiehet tai isännöitsijä Suomesta ja silloin on hyvä olla rauhassa työhuoneessa.

Sitten alkaakin jo iltapuuhat siihen saakka kun lapset menee nukkumaan. Vaimo menee siinä kympin aikaa nukkumaan ja minä valvon vielä 1-2 tuntia yleensä ja minulle riittää tasan kuuden tunnin yhtenäiset unet. En tarvitse pisutaukoja enkä väliheräämisiä.

Viikonloppuisi en tee töitä juuri lainkaan.

Ei tulisi mieleenkään pilata päivää lukemalla Saarisairaan mielisairaita aivotuksia heti aamusta.
Niille ehtii naureskella sitten myöhemmin ja ihmetellä suomalaisen avohoidon tilannetta.

2010

Anonyymi kirjoitti:

Saaripöhnä ei saa nukuttua Suomessakaan näköjään. Uniapnea, eturauhanen ja pisuvaikeudet, yöhikoilu, suolivaivat, selkävaivat ja kaikki, jotka johtuvat liikunnan puutteesta.

Selkä ja niskavaivat tulehduksineen johtaa myös jännityspäänsärkyyn ja asentovirheisiin.

Olen ottanut kolmelta ihmiseltä oppia siitä miten päivästä tulee hyvä.

Ensin pestään naama kylmällä vedellä, juodaan kaksi lasia vettä, katsotaan lehdestä kolme positiivista uutista ja luetaan vain ne. Sitten mennään tyhjällä mahalla aamulenkille tunniksi.

Tämän jälkeen suihkuun, puhdas paita ja shortsit päälle (täällä paita vaihdetaan noin 2-3 kertaa päivässä joka päivä ja käydään jokaisen välihikoilun jälkeen suihkussa kasvimaankin jälkeen)

Vasta sitten alkaa aamiaisen valmistaminen, jossa avainsana on monipuolisuus ja rauha, mihinkään ei ole kiire ja puhelin on hiljaa. Tähän aikaan lapset ja vaimo heräilee ja katsotaan heidän aamupesunsa ja pisunsa, koulu ja päiväkotikyydit jos on koulupäivä.

Pelin henki on edelleen rauha ja positiivisuus, hosumista ja kiirettä vältellään. Kun aamiaiset on syöty, lueskelen lehteä lisää. Aamiaista syödessä en lue mitään enkä räplää kännykkää, vaan se on ajattelun ja keskustelun aikaa, jos perhe on jo hereillä.

Siitä sitten kyytien jälkeen katsotaan päivän ohjelma, joka useimmiten tarkoittaa puhdetöitä ennen päivän kuuminta aikaa. Kuumimpaan aikaan (eli nyt) siirryn koneelle tekemään töitä, kun Suomessa on virka-aika alkanut. Kasvimaan työt on tehty jo ennen tätä.

Seuraavana on kevyt lounas johon ei paljoa aikaa kulu. Jos lähtee liikenteeseen, se syödään ulkona. Sitten palaileekin jo lapset kotiin, taikka haen heidät, ellei vaimo tai hoitaja. Katsotaan heidän kuulumiset.

Seuraava työhetki on auringonlaskun ja illallisen jälkeen, virka-ajan päättymisen paikkeilla.
Tähän aikaan soittelee virka-ihmiset, lähinnä kelatädit ja myös huoltomiehet tai isännöitsijä Suomesta ja silloin on hyvä olla rauhassa työhuoneessa.

Sitten alkaakin jo iltapuuhat siihen saakka kun lapset menee nukkumaan. Vaimo menee siinä kympin aikaa nukkumaan ja minä valvon vielä 1-2 tuntia yleensä ja minulle riittää tasan kuuden tunnin yhtenäiset unet. En tarvitse pisutaukoja enkä väliheräämisiä.

Viikonloppuisi en tee töitä juuri lainkaan.

Ei tulisi mieleenkään pilata päivää lukemalla Saarisairaan mielisairaita aivotuksia heti aamusta.
Niille ehtii naureskella sitten myöhemmin ja ihmetellä suomalaisen avohoidon tilannetta.

2010

Lue lisää

Mutta "Saarisairaan" juttujen lukeminen on sinulle pakollista kommentteinesi joka päivä.

Tänään, huomenna ja loppuelämäsi, suomen aikaan.