Saksanpaimen kysymyksä

vesiastia ja vettä koiralle, koiran kakkapusseja, herkkupaloja tai vaikkapa koiranruokanappuloita taskunpohjalle. Tavatessa ole rauhallinen, juttele hiljaksiin, kutsu koiraa nimeltä ja luokse, anna herkkupala. Rapsuttele korvantakaa ja sen jälkeen keskity omistajiin ja pyydä heitä kertomaan kaikkea mahdollista koirasta, mitä kuunaan keksit kysyä. Elämänrytmi, mihin koira on tottunut. Mahdolliset ilon ja pelon aiheuttajat. Suhtautuminen muihin ihmisiin ja koiriin. Koulutuksesta ja peruskäskyistä voitte käydä yhdessä läpi esimerkkejä.
Menkää yhdessä lenkille koiran kanssa. Sinä talutat ja toinen ohjaa viereltä.
Pomo on koiralle jämäkkä ja rauhallinen. Leikit voit unohtaa ainakin ihan alkuvaiheessa, kunhan vain saatte keskinäisen luottamuksen ja yhdessäolon auvoisaksi.
Koiran ruokintaohjeet ovat tärkeät. Elämän muutos sinällään on jo iso asia, ruoka ei saisi muuttua. Ruokahaluttomuutta ja nirsoilua voi esiintyä jonkin aikaa. Samoin maha voi mennä löysälle.
Lenkkeilyä, ulkoilua, uimista, noutoleikkejä ja älyllisiä tehtäviä ja saat koirasi nauttimaan elämästään.
Kotona pidät sitten alusta alkaen sellaisen kurin ja säännöt kuin haluat vastaisuudessakin olevan. Jos otat koiran kerran sänkyysi, se tulee sinne lopunikää. Kodin on muutenkin tarkoitus olla lepopaikka ei leikkiareena.
Onnea matkaan!

-Eli aikuinen 3.v saksanpaimenkoira narttu, kuulemma voimakasviettinen yksilö, kuitenkin tuntemattomiakin ihmisiä kohtaan avoin ja ystävällinen, kuulemma.

* Miksi siitä luovutaan?

-Kysymyksiä tässä: 1 : Tämä on ensimmäinen koirani, ensimmäinen silleen siis että minä, yksin minä sitten olen koirasta vastuussa, kaikin tavoin.

* Vastuusi tulee olemaan poikkeuksellisen suuri, ettei vahinkoja pääse tapahtumaan. Koiraa tuskin on kasvatettu "kaikkien kaveriksi", ja sinun täytyy ottaa huomioon, että menee todella pitkään, ennen kuin pystyt edes hiukan ennustamaan, kuinka koira missäkin tilanteessa käyttäytyy. Ei valvomattomia kontakteja ihmisiin, ei koirapuistoja tai vapaanaleikkimistuokioita ja sinulla oltava jatkuvasti silmät selässäkin koiran kanssa. Ei vieraita silittelijöitä.

-Koira kuulemma päivisin ulkotarhassa, minulla tätä mahdollisuutta ei vain ole antaa, ikävä kyllä, kerrostalo asumismuotoni.

* Jos koira on kovinkin tottunut tarha / häkki /koiralaumaelämiseen, voi olla äärimmäisen vaikeaa totuttaa se ainoaksi koiraksi kerrostaloon. Kuitenkaan minään ratkaisuna en pidä "koirakaverin" hommaamista samaan syssyyn.

- Matkustan junalla molemmat suunnat, n.8tuntia tulee matka-ajasta, eli ei lyhyt matka, vaihtoja tulee aina näköjään 1 ainakin, molempiin suuntiin.

* Vieraan koiran kanssa tuollaiseen tilanteeseen..? Huh huh. Kuulostaa varsin arveluttavalta ja vaatii koiralta todella suurta varmuutta ja sosiaalisuutta. Kokemattomana ja koiraa tuntematta et pysty tarjoamaan vieraalle koiralle vahvaa auktoriteettia.

- Mistä huomaa jos aktivoi koiraa liikaa?

Koiran stressistä, jota opit tunnistamaan ajan kanssa.

- 4 : Voisiko sitä haukkumista mitenkään ehkäistä siis että kerrostalon ääniin ihan tottuisi, että oppisi että ei täydy haukkua rapunäänille ja silleen, tajusitteko ihan tämän kysymykseni?

* Totuttamalla koira hiljalleen. Sitruunapanta ehkäisee ehkä haukkua, muttei poista koiran mahdollista stressiä, jonka se voi purkaa muilla tavoin.

- 5 : Hänellä kuulemma on nykyisellä omistajalla monia koiraystäviä, minun kanssani tyttö luultavasti tulisi elämään ainakin muutamia vuosia ainoana koirana, mitenkä osaakohan koira perhettään ikävöidä ja jos osaa niin milläköhän keinoin sitä ikävää voisi ehkä lievittää?

* Lopeta alkuunsa "hänittely" ja tytöttely. Sinulle on tulossa vieras aikuinen sakemanni, eikä siinä auta tunteilu. Jos koiran on pennusta annettu leimautua muihin koiriin, on totuttaminen yksinoloon luultavasti erittäin vaikeaa.

Jos ex-omistaja on osannut hommansa, koira on pidetty eristyksissä muista sen verran, että liian kiinteää suhdetta muihin koiriin ei ole.

- Miten voiko sitä mitenkään ehkäistä sitä liiallista koiran suojelu ja vahtivaistoa?

* Ei voi.

- Hänellä on kuulemma normaali vahti- ja suojeluvaisto. Tytöllä kuulemma puruja otettu ( eli luulen että meinaa että suojelua harrastettu ) yli vuosi sitten viimeksi, varmistan vain että eihän se suojelu taida mitenkään niin sanotusti " koiran vaikeustasoa nostaa" todellakaan?

* Riippuuu koirasta, koulutustavoista ja kouluttajasta, nostaako. On varsin todennäköistä, että sinun valvontavastuutasi se nostaa entisestään, koska et voi tietää koiran taustoja, sen reaktioherkkyyttä, ominaisuuksia ja koulutustasoa.

- Tietäisikö kukaan mitä Kajaanissa voi harrastaa saksanpaimenen kanssa?

* Ota yhteys saksanpaimenkoiraliittoon.

Mieti tarkkaan asiaa uudestaan. Vähän liikaa tuossa minun mielestäni on arveluttavia tekijöitä.

Muista, että saksanpaimenkoira, ja varsinkaan tuntematon aikuinen sellainen ei ole mikään lässyn lässyn, halipusipuudeli, vaan koira, jonka kanssa joudut olemaan vahva auktoriteetti, ja jolle joudut asettamaan selvät rajat. Jos koira on rodunomainen sakemanni, se tulee testaamaan sinua satavarmasti. Keinot, joilla se sen tekee, ovat arvoitus.

Pari-kolme ensimmäistä viikkoa, jopa kuukautta, voi koirasta riippuen mennä hyvin. "Vieraskoreutta", koira ei koe sinua omaksi laumakseen. Kun se alkaa kotiutua, tulee todennäköisesti ongelmia eteen. Se, kuinka niistä selviät, on koirakohtaista, ja riippuu paljon sinusta. Varmaa olemusta ja käsittelyä koira sinulta vaatii, että luottamusta syntyy.

Unohda alkuvaiheessa varsinkin kontaktit vieraisiin koiriin ja ihmisiin. Tällaisesta koirasta et välttämättä ollenkaan saa mitään "kaikkien kaveria", ja sellaisella asenteella jos koiraa etsit, niin ota joku toisen rotuinen, hypersosiaalinen ja dominanssivapaa koira.

Muista, että olet vastuussa koirasta ja sen tekemisistä, asennoidu myös niin. Ei siis jättämisiä kaupan eteen tai myöntäviä vastauksia vieraiden "saaks tätä silittää" -kysymyksiin.

Junamatkaa varten olisi varminta vahinkojen ehkäisemiseksi varmuuden vuoksi varustautua kuonokopalla. Vaikka omistaja sanoisi asiaan mitä, hän ei voi tietää, kuinka koira käyttäytyy uudessa tilanteessa vieraan ihmisen seurassa.