Mitä te söitte nuorempana?

Ja etenkin mitä teidän vanhempanne söivät aikoinaan.

No tuskin se ruoka eroaa mitenkään, oli sitten kaupunkilainen tai maalainen. Oletan tietenkin, että osataan sitä ruokaa tehdä itse.

Kastiketta ja pottua,,,vaihteluksi pottua ja kastiketta.
Sitä syötiin.

Ruokaa.

Joskus oli perunavellia sekä maitovaristusta.

Meillä ja vanhemmillani samat mitä luetteli tuo 2024-08-17 18:53:17.
En tiedä oliko vanhempieni lapsuudessa kyläkauppaa mutta minun aikaan oli. Kauppias toi kirkonkylältä makkaralenkkejä ja nisupossuja. Lenkit hän laski narulla ämpärissä kaivoon että pysyivät kylmänä. Oli se juhlaa kun joskus saunailtana saatiin makkaraa ja munkkipossukahvit päälle, vappuna limunaatiakin. Ja kun vaalea ranskis tuli kauppaan, maistui sekin taivaalliselta. Mutta ne maistiaiset aina riittivät ja parhaiten maistui se terveellinen perusruoka. Oli niissäkin herkkua, nauriin jältti on hyvää, tehtiin joskus kermasta ja sokerista toffeeta ja marjoista sai makoisaa kiisselilä, pälle vatkattiin kermaa.
Juuri nyt söin samaan tapaan. Halme tekee ruislimppua, jossa ei ole mitään muuta kun kokojyväruista, suolaa ja hapatetta. Ja päälle kolme omppua lapsen puutarhasta sekä mustikoita. Hyvää oli.

Vihis, mac'n'cheese, nistipata ja muuta krustia

Perunat munat läskit maidot viljat omalta tilalta 1950-80 :)

Gubbe 75

Leipää ja halvimta margariinia. Maito vähän Herkkua oli yhdistelmä silli ja peruna

Meitä oli perheessä. 9 henkeä ja . äidin poisnukkumisen jälkeen kahdeksan.

Kaikkea söin.

Oltiin omavaraisia, mitä ruokaan tulee. Oli sekä naudan- että possunlihaa,
lammasta, kanaa, kananmunia, kaikki jauholajit omista pelloista, niin myös
perunat ja kaikki juurekset, viinimarjat, maito ja kerma. Ainoat tuotteet, mitä
ostettiin oli kahvi (sitten kun sitä sai sodan jälkeen), sokeri ja suola. Peruna-
jauhotkin tehtiin kotona. Teurastuksen yhteydessä otettiin ruhosta kaikki
mahdollinen talteen, nautaeläinten nahka mukaan lukien, niin myös lampaitten
talja.
Päivä alkoi puurolla, kaura- tai ruispuurolla. Maaseudulla syötiin neljä kertaa
päivässä. Illalla syötiin usein velliä voileipien kanssa. Työt olivat ruumillisesti
raskaita, eikä möhömahoja paljon nähnyt vaikka syötiin niin monta ateriaa
päivän aikana. Energiaa ja kaloreita kului.

Pitkälti omavara.

Siis pöndellä, syötiin mitä navetasta tuli ja mitä pellot kasvoi.

Ei se mitään huonoa, tai pahaa ruokaa ollut. Ehkä joskus snadisti ykstoikkoista.

Ehkä aikanaan kuitennin söi yllättävän monipuolisesti ja terveellisestikin. Ja ruokaa siis aina oli.

Nojoo. Nyt menee kansallisruokien kans pitkälti. Pitsaa, kepappia, hampurilaisia, sushia.... Kun kamaa hakee kaupoista, tarjontaa kyllä on ihan hirveesti. Ite ei vaan hirveesti viitsi tehdä mitään, kuin syödä.

Siks olen snadisti mieltä, tätänykyä syön kehnommin, kuin kakarana. Noh, onneks kokkailu kuitenkin kiinnostaa ja tollasta perusmurkinaakin kyllä saa. Lisäks tieten, aikoinaan varmaan oli välillä jotain vitamiinivaetta, anemiaa ja puutostilaa enenpi. Silloin kun ei juuri talvisin saanut tuoretta vihannesta, hedelmistä ei tietoakaan, eikä mitään fakin vitaminipillereitäkään ollut. Paitsi kalanmaksaöljy.

Elossa kuitenkin pysytty, ikinä ei ole nälkäkuolema uhannut.

=DW=

Varmaan aika paljon samaa kuin aloittajakin.

Söin mitä sain oli elämisen ehto :)

Gubbe 76

Joskus -50 luvulla oli aikoja, ettei ihan joka päivä syöty.

Ei onneksi ollut silloin allaskasvatettua antibioottirehulla
ruokittua lohta. Sitä en syö ja inhottava loinen leviää tässä suomalaisten
suosikkikalassa, allaskasvatetussa lohessa, jota on kaikki marketeissa myynnissä
oleva lohi.
Jos sitä graavaa tai tekee sushia se pitäisi ainakin pakastaa ensin.
Siitä saa kaiken päälle maksaa aika ison kilohinnan !
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0c5c53e0-5ee0-4ddc-b774-61f002e7ee19