Miten olette saaneet pennun tottumaan autokyytiin? Meillä alkaa vinkuminen heti kun laitetaan auton takaosaan .Auttaako jos käy joka päivä pienenllä ajelulla? Oksentanut ei ole mutta kuolaa hieman valuu joten on varmaan hieman huono olo .Ajamme kesällä n.tunnin mökkimatkoja joten auton kyytiin tottuminen on tärkeää.Kiitos vastauksista.
PENTU AUTOSSA
sipe
8655
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pentu pelkää vieraassa paikassa, joka vielä liikkuu. Häkkiin voisi laittaa pennun oman peiton ja vaikka peittää sitä osittain niin olisi turvallisempi olo.
Voit antaa pennun oleskella autossa, kun se ei liiku. Kun on rauhallinen, käynnistä auto, mutta älä lähde mihinkään. Sammuta auto, palkka koiralle ja kotiin. Totuttelua.
1) Meillä oksennus lensi alkuun vähintään 1km ajomatkan jälkeen
2) ei vinkunaa yms.
3) kuolaa valu kuin vettä torniojoessa
- ei annettu ruokaa, jos oli tiedossa ajomatka
- koira mukaan mahd. usein
- kun pääsee perille, siel pitää olla koiran mielestä kivaa!!!
Meillä lienee päälimmäisenä syynä turvattomuuden tunne, totuttelun yms. jälkeen homma luistaa jo paremmin, ratkaiseva askel oli turvavaljaiden osto; uskomatonta mutta totta, sen jälkeen ei laatta ole lentänyt...
Ei siinä liene oikotietä onneen, totuttelua vaan, se kestää... Meillä laattaa lens viel satunnaisesti 1v. jälkeenkin... Nykyään koira tykkää reissata eikä mitään ongelmia...
Laita pentu auton takatilaan vähäksi aikaa ja päästä pois. Sitten vähän pidemmäksi aikaa jne. Jossain vaiheessa suljet takatilan, avaat ja päästät pois. Sitten kun tämä sujuu, käynnistät auton-> pois päältä. Sitten pidemmäksi aikaa ja kohta voitkin jo ajaa vähän matkaa, yms.
Totuttee, totuttele ja totuttele. Tuossa tulikin jo hyviä neuvoja.
Meidän koira oksensi vuoden ikään asti lähes joka kerta, oli matka pitkä tai lyhyt. Ja yleensä oksentaminen alkoi, kun olimme jo melkein perillä ja auton vauhti alkoi hiljetä.
Häkki ei auttanut oksennukseen. Nykyään koira on kuin kotonaan autossa.
mutta aikaa kuluu. Myöskin meillä meni liki vuosi, ennen kuin koira ei enää oksentanut autossa. Pitemmillä matkoilla annoin sille puolikkaan pahoinvointi pilleristä,( apteekin käsikauppa tavaraa) se rauhoitti kyllä huomattavasti ja kun muisti, ettei ruokaa ennen ajomatkaa, selvittiin usein jopa perille ilman yökköjä. Voisit ehkä kokeilla.
Meillä viime talvena opetettiin Kääpiöpinseri prinsessaa autoilun ihanuuteen ja voi hyvän tähen se huusi ku päätön. Kuin olisi kurkkua leikattu! Sitkeesti vain. Aina kun lähdin kaupassa käymaan, vanhempien luo kylään, ajelulle... Nyt plikka on 5kk ja aivan addiktoitunut autoilia. Pitäähän sen tietää minne mamma menee.
Meillä on noita jätti koiria (Mastiffeja) joiden autoilu rajoittuu näyttely käynteihin, pitävät kovasti autoilusta ja nää pikku rinsessat (Kääpiöpinseri ja Brasilianterrieri) o meillä mukana kaikkialla.
Kärsivällisyyttä ja ylimääräisiä kilometrejä. Kun koira hokaa, että hei, auto vie meidät mökille ja mökillä on kivaa!
Minä opetin meidän pentua jo heti ekasta viikosta lähtien autoiluun. Ekaksi se sai makoilla apukuskin penkillä, kun itse ajoin kaupalle. Jätin sen muutamaksi minuutiksia autoon ja tulin takasin ja annoin namuja. Parin viikon päästä ostin sille omat turvavyöt ja siirsin paikan takapenkille. Leluja, oma peitto mukaan, vähän namuja ja matka jatkui. Nykyään, pentu 7kk, matkustaminen menee loistavasti. Toisinaan pentu oksensi autossa, mutta huomasin, että se johtui siitä, että jos se oli ehtinyt ennen automatkaa syömään p-s-k--nsa kakittuaan. Tuolloin oksennus lensi heti tai myöhemmin automatkalla. Kun hokasimme, että ennen matkaa emme anna ruokaa ja varomme, mitä koira suuhunsa laittaa, matka menee hyvin. Päätepisteessä voi jo syödä. Varsinainen koetinkivi oli Lapin matka, mutta sekä meno-, että paluumatkat meni hyvin, kun teimme aikataulun pennun ehdoilla. Nyttemmin pentu on erittäin rakasta matkaseuraa, ja se hyppää aina ilolla auton kyytiin.