Tärkeimpiä filosofisia kysymyksiä?

"- Miten selittämätön voima ohjaa minua tänään
V. Ei mitenkään.

- Onko maailma ääretön ja ikuinen
V. Ei tietenkään.

- Pitääkö nykytiede paikkansa metafysiikan osalta
V. Epäselvä kysymys.

- Miten estää paradoksit menneisyyteen suuntautuvassa aikamatkustuksessa jos ei oleteta rinnakkaisia aikalinjoja
V. Tähän on vastattu aikaisemmassa kysymyksessä

Anonyymi kirjoitti:

"- Miten selittämätön voima ohjaa minua tänään
V. Ei mitenkään.

- Onko maailma ääretön ja ikuinen
V. Ei tietenkään.

- Pitääkö nykytiede paikkansa metafysiikan osalta
V. Epäselvä kysymys.

- Miten estää paradoksit menneisyyteen suuntautuvassa aikamatkustuksessa jos ei oleteta rinnakkaisia aikalinjoja
V. Tähän on vastattu aikaisemmassa kysymyksessä

Lue lisää

- Onko maailma ääretön ja ikuinen
V. Ei tietenkään.


Itse olen kyllä toista mieltä. Mielestäni maailma on juurikin ääretön ja ikuinen. En ymmärrä miksi niin ei voisi olla.

Anonyymi kirjoitti:

- Onko maailma ääretön ja ikuinen
V. Ei tietenkään.


Itse olen kyllä toista mieltä. Mielestäni maailma on juurikin ääretön ja ikuinen. En ymmärrä miksi niin ei voisi olla.

Lue lisää

- Onko maailma ääretön ja ikuinen
V. Ei tietenkään.

Itse olen kyllä toista mieltä. Mielestäni maailma on juurikin ääretön ja ikuinen. En ymmärrä miksi niin ei voisi olla.

V. Entropia vaikuttaa myös maailmassa.

- onko ihmisillä osittaista vapaata tahtoa?
V. On

- onko aikaa olemassa?
V. On, katso peiliin, siellä se näkyy.

Anonyymi kirjoitti:

- onko ihmisillä osittaista vapaata tahtoa?
V. On

- onko aikaa olemassa?
V. On, katso peiliin, siellä se näkyy.

Aika ei näy peilistä. Sieltä näkyy solujen rajallinen elossapysyminen. Telomeerien lyhentyminen ja jatkuvan solunjakautumisen kumuloituvat virheet+kuluminen. Ilma, jota hengitämme (happi) ja aineenvaihduntamme on tappavaa tasoa. Normaaliolosuhteissa ja terveenä. Happi liiallisena pitoisuutena voi tappaa nopeasti. Hiilidioksidin vähyys myös. Siksi hyperventilaatiossakin taju lähtee suhteellisen lyhyen ajan päästä, jollei hiilidioksidia takaisinhengitetä. Elimistön emästasapaino keikahtaa vaaralliseksi, jos sen taso laskee liikaa. Tajunnan menetys palauttaa primitiivisen tahdosta riippumattoman hengitystaajuuden, joka pyrkii palauttamaan tasapainon.

Jäähai elää monta kertaa vanhemmaksi siksi, että sen aineenvaihdunta on hidasta arktisissa vesissä. Telomeerit ei vastaavasti lyhene.

Anonyymi kirjoitti:

Aika ei näy peilistä. Sieltä näkyy solujen rajallinen elossapysyminen. Telomeerien lyhentyminen ja jatkuvan solunjakautumisen kumuloituvat virheet kuluminen. Ilma, jota hengitämme (happi) ja aineenvaihduntamme on tappavaa tasoa. Normaaliolosuhteissa ja terveenä. Happi liiallisena pitoisuutena voi tappaa nopeasti. Hiilidioksidin vähyys myös. Siksi hyperventilaatiossakin taju lähtee suhteellisen lyhyen ajan päästä, jollei hiilidioksidia takaisinhengitetä. Elimistön emästasapaino keikahtaa vaaralliseksi, jos sen taso laskee liikaa. Tajunnan menetys palauttaa primitiivisen tahdosta riippumattoman hengitystaajuuden, joka pyrkii palauttamaan tasapainon.

Jäähai elää monta kertaa vanhemmaksi siksi, että sen aineenvaihdunta on hidasta arktisissa vesissä. Telomeerit ei vastaavasti lyhene.

Lue lisää

Aika ei näy peilistä. Sieltä näkyy solujen rajallinen elossapysyminen. Telomeerien lyhentyminen...

V. Katselet ihohuokosia, etkä näe ettet ole enää 7-vuotiaan näköinen,
olet siis vanhempi kuin 7-vuotias. Katsot eräänlaisen kellon osoittimia,
eli oman kehosi tilaa kun aikaa on mennyt kohdallasi näinkin paljon.

- jääkö ihmisen ruumiin kuoleman jälkeen tietoisuus eloon?
V. Kiistanalainen, älä luota siihen kun kuolet.

-kuinka lähellä Maata on planeetta jolla on älyllistä elämää?
V, Ei tiedetä, kuitenkin lliian kaukana.

Anonyymi kirjoitti:

- jääkö ihmisen ruumiin kuoleman jälkeen tietoisuus eloon?
V. Kiistanalainen, älä luota siihen kun kuolet.

-kuinka lähellä Maata on planeetta jolla on älyllistä elämää?
V, Ei tiedetä, kuitenkin lliian kaukana.

Lue lisää

En ole vakuuttunut, että juuri oma tietoisuus jää olemaan. Jää viiveellä kyllä. Välikuoleman ja kooman kokeneena voin empiirisesti vain todeta, että tietoisuus on omani ollut sitä ennen, ja sen jälkeen.

- onko kaukokatselu eli remote viewing tällä hetkellä käytössä maapallolla?
V. Epämääräinen kysymys.

Ajattelemmeko?
V.Tietenkin.

Olemmeko?
V. Tietysti.

Heräämmekö todellisuuteen,
V.Tietenkin.

vai nukahdammeko todellisuuteen?
V. Nukahdamme todellisuudessa.

Ei niitä voi erottaa. Unessa on samat aivot, mutta osin eri symboliikka. Unta hallitsee tiedostamaton. Myös hereillä, koska kognitioista tiedostamaton prosessoi arvion mukaan 80%. Se seuloo signaaleja kohinasta, ja tulkitsee aistisyötteitä. Siihen ei ylikuumenematta tietoinen pysty. Ja energiankulutus olisi hirmuinen. Tietoinen on siis statisti, ja siihen pystyy henkilö itse vaikuttamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei niitä voi erottaa. Unessa on samat aivot, mutta osin eri symboliikka. Unta hallitsee tiedostamaton. Myös hereillä, koska kognitioista tiedostamaton prosessoi arvion mukaan 80%. Se seuloo signaaleja kohinasta, ja tulkitsee aistisyötteitä. Siihen ei ylikuumenematta tietoinen pysty. Ja energiankulutus olisi hirmuinen. Tietoinen on siis statisti, ja siihen pystyy henkilö itse vaikuttamaan.

Lue lisää

Ei niitä voi erottaa. Unessa on samat aivot, mutta osin eri symboliikka.
V. Unessa tietoinen on pois pelistä. Aivot,samat, tekevät unessa omia
asioitaan. Ei välttämättä mitään syboliikkaa.

Myös hereillä, koska kognitioista tiedostamaton prosessoi arvion mukaan 80%. Se seuloo signaaleja kohinasta, ja tulkitsee aistisyötteitä. Siihen ei ylikuumenematta tietoinen pysty.

V. On arvioitu, että aistikuormitus on n.11 milj bittiä/s, tietoisen osan
suorituskyky noin 200-400 bittiä/s. Joten suurin prosessoinnista tapahtuu
tiedostamattomassa, tietoinen on hyvin ahdas.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelemmeko?
V.Tietenkin.

Olemmeko?
V. Tietysti.

Heräämmekö todellisuuteen,
V.Tietenkin.

vai nukahdammeko todellisuuteen?
V. Nukahdamme todellisuudessa.

Lue lisää

Ajattelemmeko?
V.Tietenkin.
*Mistä sen tietää?

Olemmeko?
V. Tietysti.
*Mistä sen tietää?

Heräämmekö todellisuuteen,
V.Tietenkin.
*Mistä sen tietää?

vai nukahdammeko todellisuuteen?
V. Nukahdamme todellisuudessa.

*Mistä sen tietää?

"Miten tunteet ja ajatukset voivat olla olemassa?

Tunteita ja ymmärrystä siitä, että ajattelee, ei voi selittää.
V. Koska olet tietoinen itsestäsi, tiedät mitä tunnet ja mitä ajattelet.
Ajatukset tulevat tiedostamattomasta, missä ne valmistetaan.

Onko olemassa taho, joka vihaa sellaisia jotka rehellisesti miettivät maailmaa eli esim. filosofeja ja muita tieteilijöitä? Mielestäni maailma on miettimisen arvoinen paikka kyllä.

V. Yleensä ne, jotka eivät ymmärrä sellaista ajattelua, jos se eroaa liikaa
heidän omasta ajattelustaan, se tuntuu vieraalta ja liian erikoiselta.

Miten tunteet ja ajatukset voivat olla olemassa?

Evoluutioteria vastaa hyvin tuollaiseen. Ne ovat sopeutumia luonnonvalinnan paineessa.

V. Meillä on isot aivot, ne pystyvät tekemään monenlaista. Olemme nisäkkäitä,
muillakin nisäkkäillä on tunteita ja ehkä jokinlaisia ajatuksia.
Emme ole yksin tunteiden ja ajatusten kanssa.

Mitä me oikein olemme?

Siihen voisi vastata parhaiten maan ulkoinen äyllinen olento. Ihminen kun ei "näe" itseään..

V. Olemme tietoisia itsestämme, se mahdollistaa itsetarkkailun ja myös
itsensä kehittämisen. Samalla tavalla voimme "katsella" muita ihmisiä,
se vaatii harjoittelua ja paneutumista asiaan, on kuitenkin saavutettavissa.

Ne on niinkuin nimenhuutoja että tietää ketk on paikalla. Toki niitä tunnisteita voi trollailla kuten on tapana, mutta nekin tunnistetaan.

Jos saisi hyvä kysymyksiä, kiitos.

Onko etupuoli parempi kuin takapuoli?

V. Määrittele "parempi" ja etu-ja takapuolet.

Anonyymi kirjoitti:

Onko etupuoli parempi kuin takapuoli?

V. Määrittele "parempi" ja etu-ja takapuolet.

Määrittele mitä tarkoittaa "määrittele".

Anonyymi kirjoitti:

Määrittele mitä tarkoittaa "määrittele".

Sana "määrittele" tarkoittaa jonkin asian tai käsitteen selventämistä, tarkkaa kuvaamista tai rajaamista. Se viittaa prosessiin, jossa annetaan selkeä ja ymmärrettävä määritelmä tai selitys jollekin.

Anonyymi kirjoitti:

Määrittele mitä tarkoittaa "määrittele".

Määrittele mitä tarkoittaa "määrittele".

V. Oikeastaan vain käsitteet määritellään.
Se on käsitteen ominaisuuksien tarkka kielellinen kuvaus.

Tai siihen liittyen.
Määritelmä antaa termille selvän ja yksiselitteisen merkityksen.

Muut "määritelmät" ovat jotan muuta.

"miksi on jotakin ennemmin kuin ei yhtään mitään?"

Mutta eikö ole mahtavaa että nyt on jotain olemassa. Sitä ei voi koskaan ottaa pois. Oli aika jolloin oli jotain olemassa ja se on totta ikuisuudesta ikuisuuteen.

Kaikkein perustavin kysymys: miksi on jotakin ennemmin kuin ei yhtään mitään?

V. Tätä kysymystä pohtivat sekä fyysikot että uskovaiset. Nämä eivät
kiinnosta meitä, koska olemme filosofiapalstalla ja katsomme kysymystä
käsitteellisenä ongelmana.
Mikä on universumin ontologinen status, jos jätämme pohtimisen väliin
ja siirrymme suoraan johtopäätökseen, tulemme tulokseen että universumi
on olemassaolonsa kannalta kontingentti.

Aivan samoin, kun mikä tahansa universumissa oleva olio on myös
kontingentti, tämä vertautuu siihen kysymykseen kuin "miksi olen olemassa",
kun kontingentti olio kysyy tämän, vastaus on aina vain, "koska olet
kontingentti, niin siksi".

Anonyymi kirjoitti:

Kaikkein perustavin kysymys: miksi on jotakin ennemmin kuin ei yhtään mitään?

V. Tätä kysymystä pohtivat sekä fyysikot että uskovaiset. Nämä eivät
kiinnosta meitä, koska olemme filosofiapalstalla ja katsomme kysymystä
käsitteellisenä ongelmana.
Mikä on universumin ontologinen status, jos jätämme pohtimisen väliin
ja siirrymme suoraan johtopäätökseen, tulemme tulokseen että universumi
on olemassaolonsa kannalta kontingentti.

Aivan samoin, kun mikä tahansa universumissa oleva olio on myös
kontingentti, tämä vertautuu siihen kysymykseen kuin "miksi olen olemassa",
kun kontingentti olio kysyy tämän, vastaus on aina vain, "koska olet
kontingentti, niin siksi".

Lue lisää

Olet ymmärtänyt kysymyksen merkityksen filosofialle täysin väärin. Käsittelet asiaa [ehkä insinöörille tyypilleiseen tapaan?] kuin se olisi ratkaistu. Ja outoa kyllä, TAVALLAAN olet oikeassa.

Tätä on tosin nyt vaikea selittää insinöörille, koska insinööri piti kysymystä jo ratkaistuna edellä. Mutta olemisen ajatteleminen vasta alkaa siitä, että em. kysymys on tullut ymmärretyksi ja siihen annettu vastaus [kuten oivalsit] tulee ymmärretyksi myös. On siis päästy vasta alkuu, eikä suinkaan ratkaisuun asian filosofisessa merkityksessä.

Anonyymi kirjoitti:

Olet ymmärtänyt kysymyksen merkityksen filosofialle täysin väärin. Käsittelet asiaa [ehkä insinöörille tyypilleiseen tapaan?] kuin se olisi ratkaistu. Ja outoa kyllä, TAVALLAAN olet oikeassa.

Tätä on tosin nyt vaikea selittää insinöörille, koska insinööri piti kysymystä jo ratkaistuna edellä. Mutta olemisen ajatteleminen vasta alkaa siitä, että em. kysymys on tullut ymmärretyksi ja siihen annettu vastaus [kuten oivalsit] tulee ymmärretyksi myös. On siis päästy vasta alkuu, eikä suinkaan ratkaisuun asian filosofisessa merkityksessä.

Lue lisää

-Olet ymmärtänyt kysymyksen merkityksen filosofialle täysin väärin.

V. En ole.

-Käsittelet asiaa [ehkä insinöörille tyypilleiseen tapaan?] kuin se olisi ratkaistu.

V. En ole insinööri.

-Tätä on tosin nyt vaikea selittää insinöörille, koska insinööri piti kysymystä jo ratkaistuna edellä.

V. Insinööriongelmat ovat teknis-matemaattisia.

-Mutta olemisen ajatteleminen vasta alkaa siitä, että em. kysymys on tullut ymmärretyksi...

V. Filosofiset ongelmat ovat käsitteellis-loogisia. Filosofia on käsitteellistä
tutkimusta ja käsitteet tuovat mukanaan logiikan. Filosofiassa on myös
ratkaisuja, ei samanlaisia kuin insinööritieteessä, mutta käsitteiden tuoma
logiikka tuo ratkaisun kehykset.
Siis filosofisella ongelmalla on tiettyjä ratkaisuja, jotka on kehysten logiikan puitteissa.

Vastaukseni tuovat kehykset esille, joista itse voi sitten omalla ajattelulla
saada itselleen sopivia tuloksia.

Jos kysytään jumalan olemassaolosta, niin voidaan sanoa, että filosofian
historiassa on käsitelty tätä kysymystä paljon, ja siellä on osoitettu
jumalakäsitteen vaikeudet, eikä kysymystä pidetä melenkiintoisena.
Toinen asia on jos kehitellään uusi argumentti olemassolon puolesta,
niin tuota argumenttia voidaan tutkia filosofisesti.

Anonyymi kirjoitti:

-Olet ymmärtänyt kysymyksen merkityksen filosofialle täysin väärin.

V. En ole.

-Käsittelet asiaa [ehkä insinöörille tyypilleiseen tapaan?] kuin se olisi ratkaistu.

V. En ole insinööri.

-Tätä on tosin nyt vaikea selittää insinöörille, koska insinööri piti kysymystä jo ratkaistuna edellä.

V. Insinööriongelmat ovat teknis-matemaattisia.

-Mutta olemisen ajatteleminen vasta alkaa siitä, että em. kysymys on tullut ymmärretyksi...

V. Filosofiset ongelmat ovat käsitteellis-loogisia. Filosofia on käsitteellistä
tutkimusta ja käsitteet tuovat mukanaan logiikan. Filosofiassa on myös
ratkaisuja, ei samanlaisia kuin insinööritieteessä, mutta käsitteiden tuoma
logiikka tuo ratkaisun kehykset.
Siis filosofisella ongelmalla on tiettyjä ratkaisuja, jotka on kehysten logiikan puitteissa.

Vastaukseni tuovat kehykset esille, joista itse voi sitten omalla ajattelulla
saada itselleen sopivia tuloksia.

Jos kysytään jumalan olemassaolosta, niin voidaan sanoa, että filosofian
historiassa on käsitelty tätä kysymystä paljon, ja siellä on osoitettu
jumalakäsitteen vaikeudet, eikä kysymystä pidetä melenkiintoisena.
Toinen asia on jos kehitellään uusi argumentti olemassolon puolesta,
niin tuota argumenttia voidaan tutkia filosofisesti.

Lue lisää

Uskon, ettet ole ymmärtänyt kysymystä lainkaan syvemmin. Pinnallisella tasolla kyllä, mutta se johtunee käsityksestäsi siitä, mitä 'filosofia' on. Analyyttinen filosofia, joka tunnistaa käsitteellis-loogisia ongelmia, on kapea alue filosofiaa.

En väittänyt sinun olevan insinööri vaan käsittelet aihetta kuin insinööri. Ero on olennainen [eikä kyse ole insinöörien väheksymisestä].

"Miksi on jotakin ennemmin kuin ei yhtään mitään" johdattaa ajattelemaan olemiskysymystä, joka on fenomenologiassa perustava aihepiiri. Huomio universumin [tai mikä tahansa olion universumissa] olemassaolon kontingensista on oikeansuuntainen vastaus aiheeseen, mutta jää vielä riittämättömäksi. Se ei huomioi esim. sitä, kenelle olemassaolemisella voidaan ymmärtää olevan merkitystä. Oleminen ei ole itsessään mitään relevanttia, ellei ole joku, joka olemisen ymmärtää. Siksi mainittu kysymys on niin innoittava lähestyminen aiheeseen, koska siinä kysytään 'miksi?'

>>... kun kontingentti olio kysyy tämän, vastaus on aina vain, "koska olet
kontingentti, niin siksi".<<

Se ei ole kattava vastaus. Kertomasi "vastaus" on vasta alkupiste olemiskysymyksen ajattelemiseen. Oman tietoisen olemisen havaitseminen johdattaa kysymään, miten olen olemassa? Olemisessaan ihminen havainnoi, kokee, paljastaa [merkityksessä tuo ihmisen eteen] muuta olevaa. Se vertautuu hieman kysymykseen: "kuuluuko ääni, kun sitä ei ole kukaan kuulemassa?"

Anonyymi kirjoitti:

Uskon, ettet ole ymmärtänyt kysymystä lainkaan syvemmin. Pinnallisella tasolla kyllä, mutta se johtunee käsityksestäsi siitä, mitä 'filosofia' on. Analyyttinen filosofia, joka tunnistaa käsitteellis-loogisia ongelmia, on kapea alue filosofiaa.

En väittänyt sinun olevan insinööri vaan käsittelet aihetta kuin insinööri. Ero on olennainen [eikä kyse ole insinöörien väheksymisestä].

"Miksi on jotakin ennemmin kuin ei yhtään mitään" johdattaa ajattelemaan olemiskysymystä, joka on fenomenologiassa perustava aihepiiri. Huomio universumin [tai mikä tahansa olion universumissa] olemassaolon kontingensista on oikeansuuntainen vastaus aiheeseen, mutta jää vielä riittämättömäksi. Se ei huomioi esim. sitä, kenelle olemassaolemisella voidaan ymmärtää olevan merkitystä. Oleminen ei ole itsessään mitään relevanttia, ellei ole joku, joka olemisen ymmärtää. Siksi mainittu kysymys on niin innoittava lähestyminen aiheeseen, koska siinä kysytään 'miksi?'

>>... kun kontingentti olio kysyy tämän, vastaus on aina vain, "koska olet
kontingentti, niin siksi".<<

Se ei ole kattava vastaus. Kertomasi "vastaus" on vasta alkupiste olemiskysymyksen ajattelemiseen. Oman tietoisen olemisen havaitseminen johdattaa kysymään, miten olen olemassa? Olemisessaan ihminen havainnoi, kokee, paljastaa [merkityksessä tuo ihmisen eteen] muuta olevaa. Se vertautuu hieman kysymykseen: "kuuluuko ääni, kun sitä ei ole kukaan kuulemassa?"

Lue lisää

Olet siis kontingentti. Miten on inkontinenssin laita?

Anonyymi kirjoitti:

Uskon, ettet ole ymmärtänyt kysymystä lainkaan syvemmin. Pinnallisella tasolla kyllä, mutta se johtunee käsityksestäsi siitä, mitä 'filosofia' on. Analyyttinen filosofia, joka tunnistaa käsitteellis-loogisia ongelmia, on kapea alue filosofiaa.

En väittänyt sinun olevan insinööri vaan käsittelet aihetta kuin insinööri. Ero on olennainen [eikä kyse ole insinöörien väheksymisestä].

"Miksi on jotakin ennemmin kuin ei yhtään mitään" johdattaa ajattelemaan olemiskysymystä, joka on fenomenologiassa perustava aihepiiri. Huomio universumin [tai mikä tahansa olion universumissa] olemassaolon kontingensista on oikeansuuntainen vastaus aiheeseen, mutta jää vielä riittämättömäksi. Se ei huomioi esim. sitä, kenelle olemassaolemisella voidaan ymmärtää olevan merkitystä. Oleminen ei ole itsessään mitään relevanttia, ellei ole joku, joka olemisen ymmärtää. Siksi mainittu kysymys on niin innoittava lähestyminen aiheeseen, koska siinä kysytään 'miksi?'

>>... kun kontingentti olio kysyy tämän, vastaus on aina vain, "koska olet
kontingentti, niin siksi".<<

Se ei ole kattava vastaus. Kertomasi "vastaus" on vasta alkupiste olemiskysymyksen ajattelemiseen. Oman tietoisen olemisen havaitseminen johdattaa kysymään, miten olen olemassa? Olemisessaan ihminen havainnoi, kokee, paljastaa [merkityksessä tuo ihmisen eteen] muuta olevaa. Se vertautuu hieman kysymykseen: "kuuluuko ääni, kun sitä ei ole kukaan kuulemassa?"

Lue lisää

-Uskon, ettet ole ymmärtänyt kysymystä lainkaan syvemmin.

V. Ymmärrän kyllä, en vain halunnut upota filosofiseen "ryteikköön" kaulaani myöten.

-Analyyttinen filosofia, joka tunnistaa käsitteellis-loogisia ongelmia, on kapea alue filosofiaa.

V. En edusta analyyttista filosofiaa, linjani on esitetty aikaisemmassa
vastauksessa, linjallani ei ole ainakaan vielä yleisesti hyväksyttyä nimeä.

-En väittänyt sinun olevan insinööri vaan käsittelet aihetta kuin insinööri.

V. Kolmas korjaus, en ajattele niin kuin insinööri, katso aikaisempi vastaukseni.

-Huomio universumin [tai mikä tahansa olion universumissa] olemassaolon kontingensista on oikeansuuntainen vastaus aiheeseen, mutta jää vielä riittämättömäksi.

V. Se riittänee oikein hyvin, katso jälleen aikaisempi vastaus.

-Se ei ole kattava vastaus. Kertomasi "vastaus" on vasta alkupiste olemiskysymyksen ajattelemiseen.

V. No sehän on vastauksen tarkoitus, Ikävä sanoa näin, mutta et ilmeisesti
ymmärtänyt aikaisempaa vastaustani?

-Se vertautuu hieman kysymykseen: "kuuluuko ääni, kun sitä ei ole kukaan kuulemassa?"

V. Jos tuo on kysymys, niin vastaan, ei kuulu.

Tuo aikaisempi vastaus on annettu, 2024-08-30 17:45:07

Anonyymi kirjoitti:

Uskon, ettet ole ymmärtänyt kysymystä lainkaan syvemmin. Pinnallisella tasolla kyllä, mutta se johtunee käsityksestäsi siitä, mitä 'filosofia' on. Analyyttinen filosofia, joka tunnistaa käsitteellis-loogisia ongelmia, on kapea alue filosofiaa.

En väittänyt sinun olevan insinööri vaan käsittelet aihetta kuin insinööri. Ero on olennainen [eikä kyse ole insinöörien väheksymisestä].

"Miksi on jotakin ennemmin kuin ei yhtään mitään" johdattaa ajattelemaan olemiskysymystä, joka on fenomenologiassa perustava aihepiiri. Huomio universumin [tai mikä tahansa olion universumissa] olemassaolon kontingensista on oikeansuuntainen vastaus aiheeseen, mutta jää vielä riittämättömäksi. Se ei huomioi esim. sitä, kenelle olemassaolemisella voidaan ymmärtää olevan merkitystä. Oleminen ei ole itsessään mitään relevanttia, ellei ole joku, joka olemisen ymmärtää. Siksi mainittu kysymys on niin innoittava lähestyminen aiheeseen, koska siinä kysytään 'miksi?'

>>... kun kontingentti olio kysyy tämän, vastaus on aina vain, "koska olet
kontingentti, niin siksi".<<

Se ei ole kattava vastaus. Kertomasi "vastaus" on vasta alkupiste olemiskysymyksen ajattelemiseen. Oman tietoisen olemisen havaitseminen johdattaa kysymään, miten olen olemassa? Olemisessaan ihminen havainnoi, kokee, paljastaa [merkityksessä tuo ihmisen eteen] muuta olevaa. Se vertautuu hieman kysymykseen: "kuuluuko ääni, kun sitä ei ole kukaan kuulemassa?"

Lue lisää

"Ääni "on aivojen sähköisten signaalien muuttama informaatio/reaktio paineaaltoon, joka etenee ilmassa aaltona. ääni on olemassa ilman kuulijaa, jonka aivot mahdollistaa "kuulemisen". Niille, joilla ei mahdollista, "ääni" on sitä, mitä se fysikaalisesti on; paineaalto (energiaa aaltomuodossa). Myös sellaisille, joilla aivoja ei edes ole. Väliaineen välittämää.

Anonyymi kirjoitti:

"Ääni "on aivojen sähköisten signaalien muuttama informaatio/reaktio paineaaltoon, joka etenee ilmassa aaltona. ääni on olemassa ilman kuulijaa, jonka aivot mahdollistaa "kuulemisen". Niille, joilla ei mahdollista, "ääni" on sitä, mitä se fysikaalisesti on; paineaalto (energiaa aaltomuodossa). Myös sellaisille, joilla aivoja ei edes ole. Väliaineen välittämää.

Lue lisää

Tähän kommenttiin tekisi mieli sanoa, että menkää sinne "insinööripalstalle" keskustelemaan. Ääni ei ole sitä, mitä se fysikaalisesti on, koska fysikaalisesti ei ole olemasskaan sellaista asiaa kuin "ääni". On vain paineaaltoja ilmassa.

Filosofipastalla olisi soveliasta, että keskustelija ymmärätäisi mitä on abstarktinen ajattelu.

Anonyymi kirjoitti:

Tähän kommenttiin tekisi mieli sanoa, että menkää sinne "insinööripalstalle" keskustelemaan. Ääni ei ole sitä, mitä se fysikaalisesti on, koska fysikaalisesti ei ole olemasskaan sellaista asiaa kuin "ääni". On vain paineaaltoja ilmassa.

Filosofipastalla olisi soveliasta, että keskustelija ymmärätäisi mitä on abstarktinen ajattelu.

Lue lisää

Olisit lukenut sen, mihin vastasit.

Kaksi kertaa kolmesta laitoin sanan lainausmerkkeihin. Puuttuva oli itseltäni kirjoitusvirhe. Olisi silti oletettavaa, että olisit ymmärtänyt abstraktio-viittauksen siitä.

"Olen yrittänyt lukea filosofiakirjoja, en ymmärrä niistä mitään, mitä
niissä kerrotaan?"

V. Filosofia on käsitteellistä tutkimista, filosofien kirjoitukset ovat siis
käsitteiden suhteiden logiikan tutkimista. Tämä ei ole aina selvää edes
tällä palstalla. Kun filosofit väittelevät keskenään, heidän perustelunsa menevät
usein sellaiselle tasolle, sitä voi olla vaikea ymmärtää.

Jos yritetään havainnollistaa, joku filosofi voi miettiä jumalan filosofiaa.
Hän siis tutkii jumalakäsitettä, ei jumalaoliota, jumalaoliosta puhuvat
uskovaiset. Filosofi tutkii miten jumala voisi jumalana toimia, millaisia
ominaisuuksia hänellä jumalana pitäisi olla jotta jumaluus toteutuu,
miten tälläinen olio voisi olla olemassa, miten hän olisi todellisuudessa,
onko tälläinen käsite/idea jumalasta ristiriitainen.

Filosofi tutkii jumalakäsitteen toimivuutta eri asetelmissa, jos joku
hyväksyisi jonkun jumalakäsitteen, millaiseen logiikkaan hän sitoutuu,
koska logiikka tulee heti mukaan kun käsite täsmentyy.
Kyse ei ole jumalaideasta, siinä ei vielä tule logiikka mukaan, mutta
jumalakäsitteestä tulee. Jumalaidea voidaan vielä hyväksyä heikossa
mielessä, ilman sitoutumisia, mutta käsitteen hyväksyminen olisi
voimakkaampi, siinä sitoudutaan myös logiikkaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Olen yrittänyt lukea filosofiakirjoja, en ymmärrä niistä mitään, mitä
niissä kerrotaan?"

V. Filosofia on käsitteellistä tutkimista, filosofien kirjoitukset ovat siis
käsitteiden suhteiden logiikan tutkimista. Tämä ei ole aina selvää edes
tällä palstalla. Kun filosofit väittelevät keskenään, heidän perustelunsa menevät
usein sellaiselle tasolle, sitä voi olla vaikea ymmärtää.

Jos yritetään havainnollistaa, joku filosofi voi miettiä jumalan filosofiaa.
Hän siis tutkii jumalakäsitettä, ei jumalaoliota, jumalaoliosta puhuvat
uskovaiset. Filosofi tutkii miten jumala voisi jumalana toimia, millaisia
ominaisuuksia hänellä jumalana pitäisi olla jotta jumaluus toteutuu,
miten tälläinen olio voisi olla olemassa, miten hän olisi todellisuudessa,
onko tälläinen käsite/idea jumalasta ristiriitainen.

Filosofi tutkii jumalakäsitteen toimivuutta eri asetelmissa, jos joku
hyväksyisi jonkun jumalakäsitteen, millaiseen logiikkaan hän sitoutuu,
koska logiikka tulee heti mukaan kun käsite täsmentyy.
Kyse ei ole jumalaideasta, siinä ei vielä tule logiikka mukaan, mutta
jumalakäsitteestä tulee. Jumalaidea voidaan vielä hyväksyä heikossa
mielessä, ilman sitoutumisia, mutta käsitteen hyväksyminen olisi
voimakkaampi, siinä sitoudutaan myös logiikkaan.

Lue lisää

Entä vanha peruskysymys. Materialismi vai idealismi?

Anonyymi kirjoitti:

Entä vanha peruskysymys. Materialismi vai idealismi?

"Entä vanha peruskysymys. Materialismi vai idealismi?"

V. Materialismi nimike on jäänyt vanhanaikaiseksi, nykyinen versio olisi
fysikalismi, eikä sekään vastaa vanhoja merkityksiä.
Samoin idealismin vanhat versiot ovat liian vanhoja. Idealismi on saanut
uusia muotoja.

Materialismin voisi vaihtaa realismin johonkin versioon jolloin idealismi
olisi luonteva vastapeluri. Idealismia ei taida olla suurena järjestelmänä,
vaan se hajonnut erillisiin todellisuutta koskeviin väitteisiin, joita olisi:

-Matrix-kehitelmät, uusi versio klassisesta aiheesta.
-Simulaatiohypoteesi, tietokoneihmisille tehty versio vanhasta aiheesta.
-Erilaiset konstruktiot, joissa hämäretään yhteiskunnissa esiintyvää tietoa.
-Ongelmat, joissa aivojen ja todellisuuden suhdetta hämärretään.

Jos pitäisi valita jonkun realismin ja jonkun idealismin vivahteen välillä,
realismi olisi valinta, koska se on loogisesti ymmärrettävämpi eikä sisällä
idealismin loogisia vaikeuksia.

Anonyymi kirjoitti:

"Entä vanha peruskysymys. Materialismi vai idealismi?"

V. Materialismi nimike on jäänyt vanhanaikaiseksi, nykyinen versio olisi
fysikalismi, eikä sekään vastaa vanhoja merkityksiä.
Samoin idealismin vanhat versiot ovat liian vanhoja. Idealismi on saanut
uusia muotoja.

Materialismin voisi vaihtaa realismin johonkin versioon jolloin idealismi
olisi luonteva vastapeluri. Idealismia ei taida olla suurena järjestelmänä,
vaan se hajonnut erillisiin todellisuutta koskeviin väitteisiin, joita olisi:

-Matrix-kehitelmät, uusi versio klassisesta aiheesta.
-Simulaatiohypoteesi, tietokoneihmisille tehty versio vanhasta aiheesta.
-Erilaiset konstruktiot, joissa hämäretään yhteiskunnissa esiintyvää tietoa.
-Ongelmat, joissa aivojen ja todellisuuden suhdetta hämärretään.

Jos pitäisi valita jonkun realismin ja jonkun idealismin vivahteen välillä,
realismi olisi valinta, koska se on loogisesti ymmärrettävämpi eikä sisällä
idealismin loogisia vaikeuksia.

Lue lisää

Onko tekoälystä hyötyä filosofian oppimisessa?

Anonyymi kirjoitti:

Onko tekoälystä hyötyä filosofian oppimisessa?

"Onko tekoälystä hyötyä filosofian oppimisessa?"

V. Aikaisempi GPT3 versio oli aika huono. Nykyinen GPT4.0 versiot ovat
hyviä. Ne pystyvät vastaamaan oikein kysymyksiin, jotka jäävät vastaamatta
useimmilta palstalle kirjoittavista.
On huomattava että GPT4.0 on tarkka kysymyksestä, yleinen kysymys antaa yleisen vastauksen, jossa voi olla epätarkkuuksia, kun tarkentaa kysymystä saa parempia vastauksia.

No miten sitten värit ja äänet ovat tietoisuuden ulkopuolella?
Saanko vain V.n vastauksen.

Anonyymi kirjoitti:

No miten sitten värit ja äänet ovat tietoisuuden ulkopuolella?
Saanko vain V.n vastauksen.

"No miten sitten värit ja äänet ovat tietoisuuden ulkopuolella?"

V. on syytä tehdä ensin tiettyjä tarkennuksia. Haluamme välttää tässä
väittelyn idealismin kanssa, joten olkaamme realisteja, vaikka kriittisiä-
maltillisia- tai maltittomia realisteja. Joten katsomme, että pään ulkopuolella
on todellisuus, josta saamme aistintietoja, ja oma tietoisuutemme ei luo
vahvassa mielessä tuota todellisuutta.

Miten värit ovat tälläisessä todellisuudessa?
Aurinko valaisee meitä ja aistinelimet vastaanottavat tämän valon, sen
jälkeen aivot käsittelevät tämän tiedon ja tiedostamme käsitellyn tuloksen,
siis on kolme tekijää jotka ovat mukana tässä toiminnassa, auringon valo,
aistinelimet ja prosessoivat aivot.

Se valo, mikä ei vielä ole päässyt silmiin, voisi olla raakadataa joka sisältää
tiedon todellisuudesta sellaisenaan. Voisimme rakentaa kameran joka taltioi
tämä raakadatan, mutta ei käsittele sitä mitenkään ihmiselle mieleiseksi,
eräänlainen RAW-kuva todellisuudesta.

Ihmisen silmä toimii jo ensimmäisenä aistimena, silmän rakenne poistaa
infrapunan, poistaa melkein kaiken ultravioletin, lisää siihen mykiön värin,
ja heijastaa mustavalkokuvana ylösalaisin kaarevalle silmänpohjalle.

Todellisuus-RAW pitäisi poistaa suurin osa infrapunasta, koska hellepäivinä
todellisuuden infrapunasäteily kyllästää koko kuvan. Jättää ultravioletti
ainakin petolintujen aistimisen tasolle, siis näkisimme jyrsiöiden virtsajäljen.
Samoin RAW-kameran linssi olisi väritön. RAW-kuva olisi melko tarkkaan
kuva todellisuudesta, siinä ei olisi värejä, mutta informaatio aallonpituuksista
olisi tallella. RAW-kuva olisi mustavalkoinen, lämpimät kohdat, puiden lehdet
olisiva kirkkaampia kuin tavallisesti, talot voisivat olla erilaisia kirkkauden
suhteen, ihmiset hiukan oudon näköisiä.

Todellisuuskuvat olisivat maailman "kaluston" suhteen normaali, ne vain
heijastelevat valoa eritavalla, olisi taloja, ihmisiä, autoja, metsää, vuoria yms

Aivot saatuaan simän pohjalle tulevan kuvan, kääntää se oikein päin,
lisää värit, tekstuurin, korjaa optiikan virheet, tähän menee aikaa noin 0.1 sekuntia, sen jälkeen aivot lisäävät aistimukseen käsitteellisen osan,
jolloin tunnistamme tutut osat ja reagoimme oikein tuntemattoman osan
suhteen. Tämä on tietenkin karkea käsitteellinen kuvaus asiasta, sen tarkoitus on esittää miten todellisuus on pään ulkopuolella ja miten se muuntuu tiedostuksen kautta tunnistettavaksi.

Todellisuuskameroita on tietenkin olemassa, tähtiteleskoopit etenkin avaruudessa ovat sellasia, ne kuvaavat tähdet sellaisina kuin ne ovat.

Äänen suhteen on samanlainen kuin värien, on ilmanpaine muutos, korvat
aistivat sen, aivot tulkitsevat sen ja se tulee äänenä tiedostettuna ihmiselle.

Mutta pointti on käsitteellisellä tasolla se että, sana "väri" merkitsee vain väriaistimusta ja termi "ääni" merkitsee vain kuuloaistimusta.

Anonyymi kirjoitti:

"No miten sitten värit ja äänet ovat tietoisuuden ulkopuolella?"

V. on syytä tehdä ensin tiettyjä tarkennuksia. Haluamme välttää tässä
väittelyn idealismin kanssa, joten olkaamme realisteja, vaikka kriittisiä-
maltillisia- tai maltittomia realisteja. Joten katsomme, että pään ulkopuolella
on todellisuus, josta saamme aistintietoja, ja oma tietoisuutemme ei luo
vahvassa mielessä tuota todellisuutta.

Miten värit ovat tälläisessä todellisuudessa?
Aurinko valaisee meitä ja aistinelimet vastaanottavat tämän valon, sen
jälkeen aivot käsittelevät tämän tiedon ja tiedostamme käsitellyn tuloksen,
siis on kolme tekijää jotka ovat mukana tässä toiminnassa, auringon valo,
aistinelimet ja prosessoivat aivot.

Se valo, mikä ei vielä ole päässyt silmiin, voisi olla raakadataa joka sisältää
tiedon todellisuudesta sellaisenaan. Voisimme rakentaa kameran joka taltioi
tämä raakadatan, mutta ei käsittele sitä mitenkään ihmiselle mieleiseksi,
eräänlainen RAW-kuva todellisuudesta.

Ihmisen silmä toimii jo ensimmäisenä aistimena, silmän rakenne poistaa
infrapunan, poistaa melkein kaiken ultravioletin, lisää siihen mykiön värin,
ja heijastaa mustavalkokuvana ylösalaisin kaarevalle silmänpohjalle.

Todellisuus-RAW pitäisi poistaa suurin osa infrapunasta, koska hellepäivinä
todellisuuden infrapunasäteily kyllästää koko kuvan. Jättää ultravioletti
ainakin petolintujen aistimisen tasolle, siis näkisimme jyrsiöiden virtsajäljen.
Samoin RAW-kameran linssi olisi väritön. RAW-kuva olisi melko tarkkaan
kuva todellisuudesta, siinä ei olisi värejä, mutta informaatio aallonpituuksista
olisi tallella. RAW-kuva olisi mustavalkoinen, lämpimät kohdat, puiden lehdet
olisiva kirkkaampia kuin tavallisesti, talot voisivat olla erilaisia kirkkauden
suhteen, ihmiset hiukan oudon näköisiä.

Todellisuuskuvat olisivat maailman "kaluston" suhteen normaali, ne vain
heijastelevat valoa eritavalla, olisi taloja, ihmisiä, autoja, metsää, vuoria yms

Aivot saatuaan simän pohjalle tulevan kuvan, kääntää se oikein päin,
lisää värit, tekstuurin, korjaa optiikan virheet, tähän menee aikaa noin 0.1 sekuntia, sen jälkeen aivot lisäävät aistimukseen käsitteellisen osan,
jolloin tunnistamme tutut osat ja reagoimme oikein tuntemattoman osan
suhteen. Tämä on tietenkin karkea käsitteellinen kuvaus asiasta, sen tarkoitus on esittää miten todellisuus on pään ulkopuolella ja miten se muuntuu tiedostuksen kautta tunnistettavaksi.

Todellisuuskameroita on tietenkin olemassa, tähtiteleskoopit etenkin avaruudessa ovat sellasia, ne kuvaavat tähdet sellaisina kuin ne ovat.

Äänen suhteen on samanlainen kuin värien, on ilmanpaine muutos, korvat
aistivat sen, aivot tulkitsevat sen ja se tulee äänenä tiedostettuna ihmiselle.

Mutta pointti on käsitteellisellä tasolla se että, sana "väri" merkitsee vain väriaistimusta ja termi "ääni" merkitsee vain kuuloaistimusta.

Lue lisää

Tähän pientä "täsmennystä" värien osalta. On valon aallonpituuksia. Sitten on aistiantureina silmät. Sitten on aivot, jotka luo värit. niistä aallonpituuksista. Ok. Mutta mihin unohtui todellisuuden ja ympäristön vaikutus kokemukseen ja muodostukseen? Ne, jotka määrittää antureille tarjottavaksi aallonpituudet, ja joiden ominaisuudet vaikuttaa suoraan ja välittömästi aivojen aistikokemukseen signaalin päästyä prosessoitavaksi.

Auringon valolla on kaikki aallonpituudet. Siis kaikki "värit". Kesällä valtaosa näkee aistimillaan vaahteran lehdet vihreinä. Onko ne sitä? Osa (värisokeat) näkee ne harmaina tai punaisina. Onko se mielestäsi myös todellisuuskuvausta siitä hetkestä?

Todellisuuden määrittää se vaahtera. Ensin toisen ja syksyllä toisenlaisen. Kesällä lehdet absorboi kaikki muut ihmissilmälle näkyvät aallonpituudet (norminäkö), paitsi vihreän. Todellisuus ei syksyllä ole toinen muutoin kuin siten, että vaahteran lehtien kemiallisissa olosuhteissa on tapahtunut muutoksia, ja vain se sallii meidän nähdä muita värejä. Niitä aallonpituuksia, jotka on ollut koko ajan olemassa ihan todellisina.

Joten oletko eri mieltä siitä, että aistitiedon välittämä, ja aivojen selittämä, on vain simulaatiota todellisuudesta, eikä vastaa sitä sellaisena kuin se on?

Anonyymi kirjoitti:

Tähän pientä "täsmennystä" värien osalta. On valon aallonpituuksia. Sitten on aistiantureina silmät. Sitten on aivot, jotka luo värit. niistä aallonpituuksista. Ok. Mutta mihin unohtui todellisuuden ja ympäristön vaikutus kokemukseen ja muodostukseen? Ne, jotka määrittää antureille tarjottavaksi aallonpituudet, ja joiden ominaisuudet vaikuttaa suoraan ja välittömästi aivojen aistikokemukseen signaalin päästyä prosessoitavaksi.

Auringon valolla on kaikki aallonpituudet. Siis kaikki "värit". Kesällä valtaosa näkee aistimillaan vaahteran lehdet vihreinä. Onko ne sitä? Osa (värisokeat) näkee ne harmaina tai punaisina. Onko se mielestäsi myös todellisuuskuvausta siitä hetkestä?

Todellisuuden määrittää se vaahtera. Ensin toisen ja syksyllä toisenlaisen. Kesällä lehdet absorboi kaikki muut ihmissilmälle näkyvät aallonpituudet (norminäkö), paitsi vihreän. Todellisuus ei syksyllä ole toinen muutoin kuin siten, että vaahteran lehtien kemiallisissa olosuhteissa on tapahtunut muutoksia, ja vain se sallii meidän nähdä muita värejä. Niitä aallonpituuksia, jotka on ollut koko ajan olemassa ihan todellisina.

Joten oletko eri mieltä siitä, että aistitiedon välittämä, ja aivojen selittämä, on vain simulaatiota todellisuudesta, eikä vastaa sitä sellaisena kuin se on?

Lue lisää

"Tähän pientä "täsmennystä" värien osalta."

Tuohon on kyllä annettu tietoa.
'Todellisuuskuvat olisivat maailman "kaluston" suhteen normaali, ne vain
heijastelevat valoa eritavalla, olisi taloja, ihmisiä, autoja, metsää, vuoria..'

Kesällä vaahteran lehdet ovat normaalinäköisten mielestä vihreitä,
sitten on värisokeat, joilla on toinen kokemus lehdistä. Tässä voisi
sanoa, kuten loppupäätelmä sanoi, "väri" on värikokemuksen nimi.

Jos ihmiset sanovat sitä "vihreäksi", he kokevat sen sellaisena,
värisokeat kokevat sen toisenlaisena, he voivat sanoa vaikka "vihreä"
tai vaikka "punainen", "punaisen" tapauksessa voimme epäillä väri-
sokeutta. Mutta itse lehti sellaisenaan ei ole minkään värinen.

Vaahteran lehdillä on tietyt kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet,
kesällä ne ovat tietyt, syksyllä lehdissä tapahtuu kemiallisia muutoksia,
syksyllä todellisuus on hieman muuttunut, auringon valoa on vähemmän,
se on punaisempaa ja ilman lämpötila on laskenut.

Olen sitä mieltä että aivot tulkitsevat, ennustavat ja konstruoivat sen
mitä tietoisuudessa koetaan, se ei ole simulaatio.
Aivojen tuottama tulos on hyvin todenperäinen, tietysti siinä on osia
jossa ennustaminen ei ole kovin tarkkaa ja onnettomuuksia tapahtuu,
mutta on otettava huomioon, että aivoja on evoluutio ohjelmoinut
miljoonia vuosia, tosin aika pienille nopeuksille, joten ajan hahmottaminen
on hankalaa.

Myös aivojen lisäämä käsitteellinen komponentti vahvistaa tulosta, joten
näemme todellisuuden sellaisena kuin se on, ihmisen mittakaavan puitteissa.

Anonyymi kirjoitti:

"Tähän pientä "täsmennystä" värien osalta."

Tuohon on kyllä annettu tietoa.
'Todellisuuskuvat olisivat maailman "kaluston" suhteen normaali, ne vain
heijastelevat valoa eritavalla, olisi taloja, ihmisiä, autoja, metsää, vuoria..'

Kesällä vaahteran lehdet ovat normaalinäköisten mielestä vihreitä,
sitten on värisokeat, joilla on toinen kokemus lehdistä. Tässä voisi
sanoa, kuten loppupäätelmä sanoi, "väri" on värikokemuksen nimi.

Jos ihmiset sanovat sitä "vihreäksi", he kokevat sen sellaisena,
värisokeat kokevat sen toisenlaisena, he voivat sanoa vaikka "vihreä"
tai vaikka "punainen", "punaisen" tapauksessa voimme epäillä väri-
sokeutta. Mutta itse lehti sellaisenaan ei ole minkään värinen.

Vaahteran lehdillä on tietyt kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet,
kesällä ne ovat tietyt, syksyllä lehdissä tapahtuu kemiallisia muutoksia,
syksyllä todellisuus on hieman muuttunut, auringon valoa on vähemmän,
se on punaisempaa ja ilman lämpötila on laskenut.

Olen sitä mieltä että aivot tulkitsevat, ennustavat ja konstruoivat sen
mitä tietoisuudessa koetaan, se ei ole simulaatio.
Aivojen tuottama tulos on hyvin todenperäinen, tietysti siinä on osia
jossa ennustaminen ei ole kovin tarkkaa ja onnettomuuksia tapahtuu,
mutta on otettava huomioon, että aivoja on evoluutio ohjelmoinut
miljoonia vuosia, tosin aika pienille nopeuksille, joten ajan hahmottaminen
on hankalaa.

Myös aivojen lisäämä käsitteellinen komponentti vahvistaa tulosta, joten
näemme todellisuuden sellaisena kuin se on, ihmisen mittakaavan puitteissa.

Lue lisää

Vähän täsmennystä.
"mutta on otettava huomioon, että aivoja on evoluutio ohjelmoinut
miljoonia vuosia, tosin aika pienille nopeuksille, joten ajan hahmottaminen
on hankalaa."

Et kai väitä ajan olevan ihmisen pään ulkopuolella.
Aika on vain käsite ja myös sovellus.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän täsmennystä.
"mutta on otettava huomioon, että aivoja on evoluutio ohjelmoinut
miljoonia vuosia, tosin aika pienille nopeuksille, joten ajan hahmottaminen
on hankalaa."

Et kai väitä ajan olevan ihmisen pään ulkopuolella.
Aika on vain käsite ja myös sovellus.

Lue lisää

"Et kai väitä ajan olevan ihmisen pään ulkopuolella.
Aika on vain käsite ja myös sovellus."

V. Meillä on aikakäsite, joten on se sitäkin. On meillä kelloja ja kalentereita,
eli on se sovelluskin. Mihin aikakäsite viittaa ja mitä kellot mittaavat?

On tietenkin useita kokeita, joilla voi kokeilla ajan objektiivisuutta, mutta
en voi suositella niitä, ne voivat johtaa loukkaantumiseen tai kuolemaan,
enkä voi ottaa vastuuta yllytyksestä. Enkä suosittele tik-tokin vastaavia
kokeita, jos siellä on sellaisia. Sairasvuoteella voisi tietysti koota ajatuksiaan
ajasta, samalla kun kokoaa itseään.

Anonyymi kirjoitti:

"Et kai väitä ajan olevan ihmisen pään ulkopuolella.
Aika on vain käsite ja myös sovellus."

V. Meillä on aikakäsite, joten on se sitäkin. On meillä kelloja ja kalentereita,
eli on se sovelluskin. Mihin aikakäsite viittaa ja mitä kellot mittaavat?

On tietenkin useita kokeita, joilla voi kokeilla ajan objektiivisuutta, mutta
en voi suositella niitä, ne voivat johtaa loukkaantumiseen tai kuolemaan,
enkä voi ottaa vastuuta yllytyksestä. Enkä suosittele tik-tokin vastaavia
kokeita, jos siellä on sellaisia. Sairasvuoteella voisi tietysti koota ajatuksiaan
ajasta, samalla kun kokoaa itseään.

Lue lisää

" Mutta itse lehti sellaisenaan ei ole minkään värinen."

Sanot noin vaahteran lehdestä, kuulostaa Kantin olio sinänsä kehitelmältä,
Kant on tuossa mielessä idealisti, sanot olevasi realisti, onko lehti mielestäsi
olio sinänsä?

Anonyymi kirjoitti:

" Mutta itse lehti sellaisenaan ei ole minkään värinen."

Sanot noin vaahteran lehdestä, kuulostaa Kantin olio sinänsä kehitelmältä,
Kant on tuossa mielessä idealisti, sanot olevasi realisti, onko lehti mielestäsi
olio sinänsä?

Lue lisää

"Sanot noin vaahteran lehdestä, kuulostaa Kantin olio sinänsä kehitelmältä"

V. En ole Kantin linjoilla, ansioita hänellä oli, mutta hän oli kuitenkin idealisti.
Idealistit tarvitsevat jotakin. jolla he hämärtävät todellisuuden luonnetta,
Berkeleyllä se oli Jumalan tietoisuus, joskus se on jonkin tajunta,
Kantilla se oli olio-sinänsä, joka oli tuntematon ja pysyikin sellaisena.

Realistina katson ettei olioita-sinänsä ole todellisuutta hämärtämässä,
vaahtera ja sen lehdet ovat olemassa, hyväksyn lehtien heijastavan tietyn
aallonpituuden, joka ei kuitenkaan ole väri, tuo aallonpituus aiheuttaa
väriaistimuksen jossa väri ilmenee.

Käytän ilmaisua, "lehti sellaisenaan ei ole..", jossa puhun lehden käsitteestä,
en oliosta, Filosofiassa voimme puhua objektin käsitteestä, joka on eri
asia kuin objekti oliona.

Anonyymi kirjoitti:

"Et kai väitä ajan olevan ihmisen pään ulkopuolella.
Aika on vain käsite ja myös sovellus."

V. Meillä on aikakäsite, joten on se sitäkin. On meillä kelloja ja kalentereita,
eli on se sovelluskin. Mihin aikakäsite viittaa ja mitä kellot mittaavat?

On tietenkin useita kokeita, joilla voi kokeilla ajan objektiivisuutta, mutta
en voi suositella niitä, ne voivat johtaa loukkaantumiseen tai kuolemaan,
enkä voi ottaa vastuuta yllytyksestä. Enkä suosittele tik-tokin vastaavia
kokeita, jos siellä on sellaisia. Sairasvuoteella voisi tietysti koota ajatuksiaan
ajasta, samalla kun kokoaa itseään.

Lue lisää

Aika ei ole objektiivista. Sekin on aistisyötteiden ja aivojen luoma illuusio, niin kuin "väritkin". Aika on suhteellista. Täysin suhteessa siihen ympäristöön, Eikä edes siihen, vaan siinä tapahtuviin muutoksiin, josta edellämainitut saa signaalinsa.

En tee mitään kokeita. Empiiristä havaintoa on tuosta asiasta, niin kuin varmaan useimmilla, mutta muissa konteksteissa. Koomassa, ja siitä palautumisessa ei aikaa ole, eikä sitä koe. Ei, vaikka aisgtihavaintoja saisikin. Kun aistit kuitenkin jatkoi toimintaansa normaalisti (tunto ja kuulo).

Toivuttua illuusiotasoinen ja entisen kaltainen yhteismitallinen kokemus palasi.

"Aistityhjiötä" on käytetty kidutuskeinona. Tietoisilla kohteilla. Osin tiedostamattomana/kokonaan, se ei tunnu siltä. Vaan levollisuudelta. Luulisin. Koska itse vuosienkin jälkeen nautin palaamisesta "ajattomuuden tilaan" kun haluan rentoutua.

Kysy terveiltä, onko aika aina samalla tavalla objektiivista. Vaikka moinen esitys onkin nykyaikana melko erikoista. Saat todennäköisesti vastaukseksi, että ei ole. Pitkästyneen aika kulkee hitaasti, ja toisaalta kullekin optimaalisissa tapauksessa, se kulkee liian nopeastikin.

Aikaa ei ole. Se on aivojen luoma kokemus. Niin kuin selitit värienkin olevan. Kautta aikain on ollut erilaisia uskomuksia sateenkaaresta, aarteista jne. Ja kuitenkin varsin tuore Tiede-lehti kertoi, että niitä ei ole olemassa. Paitsi ihmisen omassa silmässä ja aivoissa. Jokaisella omansa.

Anonyymi kirjoitti:

Aika ei ole objektiivista. Sekin on aistisyötteiden ja aivojen luoma illuusio, niin kuin "väritkin". Aika on suhteellista. Täysin suhteessa siihen ympäristöön, Eikä edes siihen, vaan siinä tapahtuviin muutoksiin, josta edellämainitut saa signaalinsa.

En tee mitään kokeita. Empiiristä havaintoa on tuosta asiasta, niin kuin varmaan useimmilla, mutta muissa konteksteissa. Koomassa, ja siitä palautumisessa ei aikaa ole, eikä sitä koe. Ei, vaikka aisgtihavaintoja saisikin. Kun aistit kuitenkin jatkoi toimintaansa normaalisti (tunto ja kuulo).

Toivuttua illuusiotasoinen ja entisen kaltainen yhteismitallinen kokemus palasi.

"Aistityhjiötä" on käytetty kidutuskeinona. Tietoisilla kohteilla. Osin tiedostamattomana/kokonaan, se ei tunnu siltä. Vaan levollisuudelta. Luulisin. Koska itse vuosienkin jälkeen nautin palaamisesta "ajattomuuden tilaan" kun haluan rentoutua.

Kysy terveiltä, onko aika aina samalla tavalla objektiivista. Vaikka moinen esitys onkin nykyaikana melko erikoista. Saat todennäköisesti vastaukseksi, että ei ole. Pitkästyneen aika kulkee hitaasti, ja toisaalta kullekin optimaalisissa tapauksessa, se kulkee liian nopeastikin.

Aikaa ei ole. Se on aivojen luoma kokemus. Niin kuin selitit värienkin olevan. Kautta aikain on ollut erilaisia uskomuksia sateenkaaresta, aarteista jne. Ja kuitenkin varsin tuore Tiede-lehti kertoi, että niitä ei ole olemassa. Paitsi ihmisen omassa silmässä ja aivoissa. Jokaisella omansa.

Lue lisää

- Aika ei ole objektiivista. Sekin on aistisyötteiden ja aivojen luoma illuusio, niin kuin "väritkin"...

V. Miten aivot toimivat värien ja toisaalta ajan kanssa.?
Ilmeisesti hyväksyt värejä koskevan kuvauksen.
Siinähän on objektiivinen ketju, aurinko, heijastukset, silmä, aivojen
prosessointi, käsitteen rakennus ja tietoisuus. Kaikki paitsi
tietoisuus ovat objetiivisia automaattisia toimintoja, joihin emme tahdolla pysty vaikuttamaan. Aikaisemmin en maininnut käsitteen rakennusta
tietystä syistä. Käsite on tässä "tietopaketti" joka sisältää aivojen tulkitseman informaation asiasta ja jolla ajattelemme.

Aivot tekevät tämän kaiken tosi näppärästi, emme huomaa sitä kuin joissain
erikoistapauksissa. Tässä ketjussa on kuitenkin yksi heikko lenkki, nimittäin
aivojen rakentama värikäsite, sen avulla huomaamme mistä on kysymys.
Käsite pitää värejä esineiden ominaisuutena, kun taas tieteellinen kuvaus
pitää värejä aivojen tulkintana, ei minään illuusiona vaan tulkintana.
Aivot jotka luovat illuusioita, olisivat hengenvaarallisia, vain taikurit luovat
illuusioita. Koska värikäsite näyttää erään asian väärin, sen takia
tiedelehdet joutuvat julkaisemaan tarkentavia artikkeleita.

Et suostu tekemään mitään aikakokeita, epäreilu juttu, kun kuitenkin itse
käytät koomaa ja aistityhjiötä oman aikakäsityksesi tukemiseen.
Aika eroaa väreistä siten, ettemme aisti suoraan aikaa, joten meillä ole
selvää aika-aistinta. Meillä on kylläkin aivoissa useita "kelloja" jotka
pitävät kehomme tietyt toiminnat tahdissa todellisuuden kanssa.
Tajuttomana ja koomassa jotkut näistä kelloista pysähtyvät, jotkut
näyttävät ehkä väärin, koska niitä ei voi tahdistaa todellisuuden aikaan.
Jotkut kuitenkin käyvät koomassakin, koska ihminen selviää siitä usein
hengissä.

Miten aika on objektiivisessa todellisuudessa, se ei ole mikään vahvassa
mielessä "luotu", nämä illuusiotyyppiset "ajat" olisivat hengenvaarallisia,
voisi sanoa, että evoluutio on ohjelmoinut meidät oikein ajan suhteen, eikä
aivot pelleile illuusioiden kanssa. Aivoille aika on vaikea tapaus toisin kuin
väri tai ääni, aivan nuorilla lapsilla on kyllä aikaan liittyviä primitiivikäsitteitä
kuten "ensin", jota lapset eivät kykene määrittelemään. Aivoille aikakäsite
on vaikea rakennettava sen korkean abstraktiotason takia, ensin rakentuu
sarja primitiivikäsitteitä, joissa on jotakin aikaan liittyvää, mutta ei vielä
johdonmukaista koostettua aikakäsitettä.

Aika ei ole suoraan nähtävissä, vaan se on "piilossa" tapahtumissa ja
tosiasioissa. Se pitäisi "tislata" esille jotta voitaisiin rakentaa hyvä aikakäsite. Kaikki kehitelmät ajan subjektiivisuudesta viittaavat huonoon aikakäsitteeseen,
koska meillä on meneillään koko elämän kestävä aikakoe,
emme yksikertaisesti selviäisi hengissä kehnosti toimivien aivojen ja
yllätyksiä tuottavan todellisuuden kanssa, etenkään esi-isämme jotka
elivät huomattavan vaarallisessa maailmassa.

Kun katsomme tarkemmin aivojen rakentamia käsitteitä, huomaamme
aistimuselinten tuottamien käsitteiden virheellisyyden, mm kaatuvan puun
rysähdys ongelma, aikakäsitteen tapauksessa näemme tiettyjen, illuusio-
sovellus-subjektiivisuuskehitelmien alkeellisuuden ja väärin ymmärtämisen
vaikutuksen.

"No mikä on filosofian tärkein kysymys?"

V. Minusta ei enää ole tärkeintä kysymystä, aikaisemmin ehkä oli kirkon
roolin takia vaikka Jumalan olemassaolo, johon filosofit pyrkivät löytämään
entistä vakuuttavampia todisteita.
Nykyään filosofit ovat jakaantuneet kahteen pääryhmään, ne jotka hyväksyvät jonkun filosofisen auktoriteetin, joka on rakentanut filosofisen
systeemin, ovat siis "me ja muut" asetelmassa ja puolustavat auktoriteettia.

Sitten muut jotka edustavat omaa filosofiaansa ja etsivät "totuutta" jostain
asiasta, he eivät kunniota filosofisia auktoriteetteja, vaikka saattavat
filosofoida aikaisemman filosofin hengessä, arvostaen jonkun saavutuksia
tai tekniikkaa.

Systeeminpuolustajilla saattaa olla tärkeitä kysymyksiä systeemin
puolustukseen liittyvissä asioissa ja auktoriteetin aseman puolustamisessa.
Yksilöfilosofeilla on yleensä vain mielenkiintoisia ongelmia, joita he tutkivat
ja joista he ovat kiinnostuneita.

Ne jotka vaativat jumalaa tieteisiin ovat systeemiajattelijoita, joilla on ehkä
lyhyt muisti tai huonot historian tiedot. Jumala on jo kerran poistettu tieteestä
eikä mitään merkittävää ole ilmaantunut jumalan palauttamiseksi, tälläiset
ajattelijat ovat systeemifilosofeja, "tehdään jumala suureksi taas" filosofeja,
eräässä uskonnossa on määräys pyhittää tietokirjat jumalalle etusivun
julistuksella, tämä taitaa olla vain rituaali, ei jumalakäsitteen vahvaa kytkemistä tieteen käsitteisiin.

Aika on mielenkiintoinen aihe, etenkin se miten aivot rakentavat aistimuksista ja kulttuurin tarjoamista käsitteistä toimivan aikakäsitteen.

Tekoälystä, GPT4, sen vahvin versio on jo aika hyvä, se pystyy vastaamaan
aikaa koskeviin kysymyksiin, joihin tälle palstalle kirjoittavat eivät näköjään
pysty. Samoin se pystyy muodostamaan uusia käsitteitä, ei sellaisia jotka
mullistaisivat kaiken, vaan sellaisia jotka pystyvät aika hyvin selventämään
ongelmatilanteita. Muuten on odotettava kunnes tekoäly saa tietoisuuden
sitten vasta se on tekoÄLY.

Anonyymi kirjoitti:

"No mikä on filosofian tärkein kysymys?"

V. Minusta ei enää ole tärkeintä kysymystä, aikaisemmin ehkä oli kirkon
roolin takia vaikka Jumalan olemassaolo, johon filosofit pyrkivät löytämään
entistä vakuuttavampia todisteita.
Nykyään filosofit ovat jakaantuneet kahteen pääryhmään, ne jotka hyväksyvät jonkun filosofisen auktoriteetin, joka on rakentanut filosofisen
systeemin, ovat siis "me ja muut" asetelmassa ja puolustavat auktoriteettia.

Sitten muut jotka edustavat omaa filosofiaansa ja etsivät "totuutta" jostain
asiasta, he eivät kunniota filosofisia auktoriteetteja, vaikka saattavat
filosofoida aikaisemman filosofin hengessä, arvostaen jonkun saavutuksia
tai tekniikkaa.

Systeeminpuolustajilla saattaa olla tärkeitä kysymyksiä systeemin
puolustukseen liittyvissä asioissa ja auktoriteetin aseman puolustamisessa.
Yksilöfilosofeilla on yleensä vain mielenkiintoisia ongelmia, joita he tutkivat
ja joista he ovat kiinnostuneita.

Ne jotka vaativat jumalaa tieteisiin ovat systeemiajattelijoita, joilla on ehkä
lyhyt muisti tai huonot historian tiedot. Jumala on jo kerran poistettu tieteestä
eikä mitään merkittävää ole ilmaantunut jumalan palauttamiseksi, tälläiset
ajattelijat ovat systeemifilosofeja, "tehdään jumala suureksi taas" filosofeja,
eräässä uskonnossa on määräys pyhittää tietokirjat jumalalle etusivun
julistuksella, tämä taitaa olla vain rituaali, ei jumalakäsitteen vahvaa kytkemistä tieteen käsitteisiin.

Aika on mielenkiintoinen aihe, etenkin se miten aivot rakentavat aistimuksista ja kulttuurin tarjoamista käsitteistä toimivan aikakäsitteen.

Tekoälystä, GPT4, sen vahvin versio on jo aika hyvä, se pystyy vastaamaan
aikaa koskeviin kysymyksiin, joihin tälle palstalle kirjoittavat eivät näköjään
pysty. Samoin se pystyy muodostamaan uusia käsitteitä, ei sellaisia jotka
mullistaisivat kaiken, vaan sellaisia jotka pystyvät aika hyvin selventämään
ongelmatilanteita. Muuten on odotettava kunnes tekoäly saa tietoisuuden
sitten vasta se on tekoÄLY.

Lue lisää

Kysymys:
Kaapelikanavilta tulee sarja nimeltä "Ancient Aliens", jossa yleensä käsitellään avaruudesta tulleiden muukalaisten vierailua maassa.
Pari päivää sitten tulleessa jaksossa esitettiin mahdollisuus muukalaisten
olevan maan tulevaisuudesta ts. he olisivat aikamatkaajia.

Siinä käsiteltiin myös ajan luonnetta, jossa ansiokkaasti esiteltiin ajan
olevan ihmisen keksintö, ajan lineaarisuudesta mainittiin sen olevan tapa
jolla ihmiset pystyvät vain seuraamaan maailman menoa.

Olet vastustanut tälläistä selvää tulkintaa ajasta, onko tästä mitään sanottavaa?

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys:
Kaapelikanavilta tulee sarja nimeltä "Ancient Aliens", jossa yleensä käsitellään avaruudesta tulleiden muukalaisten vierailua maassa.
Pari päivää sitten tulleessa jaksossa esitettiin mahdollisuus muukalaisten
olevan maan tulevaisuudesta ts. he olisivat aikamatkaajia.

Siinä käsiteltiin myös ajan luonnetta, jossa ansiokkaasti esiteltiin ajan
olevan ihmisen keksintö, ajan lineaarisuudesta mainittiin sen olevan tapa
jolla ihmiset pystyvät vain seuraamaan maailman menoa.

Olet vastustanut tälläistä selvää tulkintaa ajasta, onko tästä mitään sanottavaa?

Lue lisää

"Kysymys:
Kaapelikanavilta tulee sarja nimeltä "Ancient Aliens", jossa yleensä
käsitellään.. ".

Satuin näkemään osan tuota ohjelmaa, en yleensä katso sitä, sillä on huono
maine, siinä kirjojen kirjoittajat mainostavat kirjojaan, jotkut haastattelut on
editoitu "teoreetikoille" edullisesti ja he käyttävät teoriatermiä heikossa
merkityksessä.

Näin ohjelmassa sen osan missä "teoreetikko" esitteli tulkintaansa
lineaarisesta ajasta, ennen sitä oli mainittu etteivät tiedemiehet tiedä mitä
aika pohjimmiltaan on, sitten hän esitti oman näkemyksensä lineaarisesta
ajasta.

Hänen mukaansa sillä peitetään maailman tapahtumat keinotekoisen
"ajan" muottiin, samalla hän taputteli kuin kuviteellista muovailuvahaa
sylissään, havainnollistaen muottiin asettelua.
Myöhemmin kalenterisivua ruksattiin päivä päivän perään. Ehkä siinä
havainnollistettiin kalenteria ihmiskeksintönä.

Kun katselin sitä tuli mieleeni aikadenialistien perustelut, ehkä he ovat
löytäneet kehitelmänsä juuri tästä ohjelmasta.

Mitä lineaariseen aikakäsitykseen ohjelmassa ei mitenkään sanottu että
miksi se on kehitelty, tarkasti sanottuna miksi lineaarisenajan käsite on
tehty, eihän itse aikaa ole tehty, vain sen käsite.
Kaiketi se on syklisen ajan vastakohdaksi kehitelty, kirkkoisät hyväksyivät
sen aika hyvin perustein, heidän mukaansa Jeesus oli ainutlaatuinen
tapahtuma maailmassa joka ei enää toistu. Todellakin todellisuudessa on
vain ainutlaatuisia tapahtumia, kuten kaikki ihmiset ovat sellaisia, koskaan
ei tule samanlaista kuin me olemme. Ei mitään syklistä toistoa.

Realisteina hyväksymme objektiivisen todellisuuden olemassaolon, kuten
värien tapauksessa aivot rakentavat kokemuksesta ja kulttuurin aineistosta
käsitteitä joita sitten käytetään hahmotukseen ja tiedon prosessointiin.
Meillä ihmisillä on siis ajan käsite joka viittaa johonkin todellisuudessa.

Me emme muovaa tai taputtele todellisuuden tapahtumia sopivaan muotoon,
vaan lähinnä tapahtumat aivojen kautta muovaavat käsitteitämme.

Kuten aikaisemmin on mainittu, toisin kuin väri joka on aivoille helpompi
liittää objektiin tekstuurina, todellisuuden aikaan liittyvät tapahtumat ovat
huomattavasti vaikeampia, aika ei esiinny todellisuudessa minään hahmona
tai pintana, joten sen käsite on värikäsitettä huomattavasti abstraktisempi.
Tämä selittänee miksi ihmisiltä menee yli 20 vuotta se rakentamiseen,
kun taas värikäsite on helpompi ottaa haltuun.

Kalenterin ruksailu selvinnee wikipedin määritelmästä:
"Ajanlasku tarkoittaa pitkien ajanjaksojen määrittämistä kalentereilla.
Ihminen on jo esihistoriallisina aikoina osannut tunnistaa vuoden pisimmän ja
lyhimmän päivän, ja niiden merkitsemiseksi on pystyttänyt suuria
monumentteja, jotka osoittavat auringonnousun sijainnin tai auringonvalon
suunnan avulla tarkan päivämäärän."

Kellot wikin mukaan:
"Ajan mittaaminen tarkoittaa lyhyiden aikojen mittaamista erilaisilla kelloilla ja
elektronisilla ajanottajilla". Siis todellisuuden ajan, ei muottien ajan.

Ja tietenkin ajan luonteen testaamiseksi on erilaisia kokeita, jos haluaa
kokeilla.

Anonyymi kirjoitti:

"Kysymys:
Kaapelikanavilta tulee sarja nimeltä "Ancient Aliens", jossa yleensä
käsitellään.. ".

Satuin näkemään osan tuota ohjelmaa, en yleensä katso sitä, sillä on huono
maine, siinä kirjojen kirjoittajat mainostavat kirjojaan, jotkut haastattelut on
editoitu "teoreetikoille" edullisesti ja he käyttävät teoriatermiä heikossa
merkityksessä.

Näin ohjelmassa sen osan missä "teoreetikko" esitteli tulkintaansa
lineaarisesta ajasta, ennen sitä oli mainittu etteivät tiedemiehet tiedä mitä
aika pohjimmiltaan on, sitten hän esitti oman näkemyksensä lineaarisesta
ajasta.

Hänen mukaansa sillä peitetään maailman tapahtumat keinotekoisen
"ajan" muottiin, samalla hän taputteli kuin kuviteellista muovailuvahaa
sylissään, havainnollistaen muottiin asettelua.
Myöhemmin kalenterisivua ruksattiin päivä päivän perään. Ehkä siinä
havainnollistettiin kalenteria ihmiskeksintönä.

Kun katselin sitä tuli mieleeni aikadenialistien perustelut, ehkä he ovat
löytäneet kehitelmänsä juuri tästä ohjelmasta.

Mitä lineaariseen aikakäsitykseen ohjelmassa ei mitenkään sanottu että
miksi se on kehitelty, tarkasti sanottuna miksi lineaarisenajan käsite on
tehty, eihän itse aikaa ole tehty, vain sen käsite.
Kaiketi se on syklisen ajan vastakohdaksi kehitelty, kirkkoisät hyväksyivät
sen aika hyvin perustein, heidän mukaansa Jeesus oli ainutlaatuinen
tapahtuma maailmassa joka ei enää toistu. Todellakin todellisuudessa on
vain ainutlaatuisia tapahtumia, kuten kaikki ihmiset ovat sellaisia, koskaan
ei tule samanlaista kuin me olemme. Ei mitään syklistä toistoa.

Realisteina hyväksymme objektiivisen todellisuuden olemassaolon, kuten
värien tapauksessa aivot rakentavat kokemuksesta ja kulttuurin aineistosta
käsitteitä joita sitten käytetään hahmotukseen ja tiedon prosessointiin.
Meillä ihmisillä on siis ajan käsite joka viittaa johonkin todellisuudessa.

Me emme muovaa tai taputtele todellisuuden tapahtumia sopivaan muotoon,
vaan lähinnä tapahtumat aivojen kautta muovaavat käsitteitämme.

Kuten aikaisemmin on mainittu, toisin kuin väri joka on aivoille helpompi
liittää objektiin tekstuurina, todellisuuden aikaan liittyvät tapahtumat ovat
huomattavasti vaikeampia, aika ei esiinny todellisuudessa minään hahmona
tai pintana, joten sen käsite on värikäsitettä huomattavasti abstraktisempi.
Tämä selittänee miksi ihmisiltä menee yli 20 vuotta se rakentamiseen,
kun taas värikäsite on helpompi ottaa haltuun.

Kalenterin ruksailu selvinnee wikipedin määritelmästä:
"Ajanlasku tarkoittaa pitkien ajanjaksojen määrittämistä kalentereilla.
Ihminen on jo esihistoriallisina aikoina osannut tunnistaa vuoden pisimmän ja
lyhimmän päivän, ja niiden merkitsemiseksi on pystyttänyt suuria
monumentteja, jotka osoittavat auringonnousun sijainnin tai auringonvalon
suunnan avulla tarkan päivämäärän."

Kellot wikin mukaan:
"Ajan mittaaminen tarkoittaa lyhyiden aikojen mittaamista erilaisilla kelloilla ja
elektronisilla ajanottajilla". Siis todellisuuden ajan, ei muottien ajan.

Ja tietenkin ajan luonteen testaamiseksi on erilaisia kokeita, jos haluaa
kokeilla.

Lue lisää

"aika ei esiinny todellisuudessa minään hahmona tai pintana"

Nahkavekkari, eli ihminen, osoittaa ajan kulumista.

Anonyymi kirjoitti:

"aika ei esiinny todellisuudessa minään hahmona tai pintana"

Nahkavekkari, eli ihminen, osoittaa ajan kulumista.

"Nahkavekkari, eli ihminen..."

V. Näinhän se on, ajankieltäjät eivät uskalla katsoa peiliin ja tehdä siitä
tarvittavia johtopäätöksiä.
Täällä aikaisemmin esitetty kuolema-argumentti näyttää olevan sellainen
etteivät ajankieltäjät pysty vastaamaan siihen.

Anonyymi kirjoitti:

"Kysymys:
Kaapelikanavilta tulee sarja nimeltä "Ancient Aliens", jossa yleensä
käsitellään.. ".

Satuin näkemään osan tuota ohjelmaa, en yleensä katso sitä, sillä on huono
maine, siinä kirjojen kirjoittajat mainostavat kirjojaan, jotkut haastattelut on
editoitu "teoreetikoille" edullisesti ja he käyttävät teoriatermiä heikossa
merkityksessä.

Näin ohjelmassa sen osan missä "teoreetikko" esitteli tulkintaansa
lineaarisesta ajasta, ennen sitä oli mainittu etteivät tiedemiehet tiedä mitä
aika pohjimmiltaan on, sitten hän esitti oman näkemyksensä lineaarisesta
ajasta.

Hänen mukaansa sillä peitetään maailman tapahtumat keinotekoisen
"ajan" muottiin, samalla hän taputteli kuin kuviteellista muovailuvahaa
sylissään, havainnollistaen muottiin asettelua.
Myöhemmin kalenterisivua ruksattiin päivä päivän perään. Ehkä siinä
havainnollistettiin kalenteria ihmiskeksintönä.

Kun katselin sitä tuli mieleeni aikadenialistien perustelut, ehkä he ovat
löytäneet kehitelmänsä juuri tästä ohjelmasta.

Mitä lineaariseen aikakäsitykseen ohjelmassa ei mitenkään sanottu että
miksi se on kehitelty, tarkasti sanottuna miksi lineaarisenajan käsite on
tehty, eihän itse aikaa ole tehty, vain sen käsite.
Kaiketi se on syklisen ajan vastakohdaksi kehitelty, kirkkoisät hyväksyivät
sen aika hyvin perustein, heidän mukaansa Jeesus oli ainutlaatuinen
tapahtuma maailmassa joka ei enää toistu. Todellakin todellisuudessa on
vain ainutlaatuisia tapahtumia, kuten kaikki ihmiset ovat sellaisia, koskaan
ei tule samanlaista kuin me olemme. Ei mitään syklistä toistoa.

Realisteina hyväksymme objektiivisen todellisuuden olemassaolon, kuten
värien tapauksessa aivot rakentavat kokemuksesta ja kulttuurin aineistosta
käsitteitä joita sitten käytetään hahmotukseen ja tiedon prosessointiin.
Meillä ihmisillä on siis ajan käsite joka viittaa johonkin todellisuudessa.

Me emme muovaa tai taputtele todellisuuden tapahtumia sopivaan muotoon,
vaan lähinnä tapahtumat aivojen kautta muovaavat käsitteitämme.

Kuten aikaisemmin on mainittu, toisin kuin väri joka on aivoille helpompi
liittää objektiin tekstuurina, todellisuuden aikaan liittyvät tapahtumat ovat
huomattavasti vaikeampia, aika ei esiinny todellisuudessa minään hahmona
tai pintana, joten sen käsite on värikäsitettä huomattavasti abstraktisempi.
Tämä selittänee miksi ihmisiltä menee yli 20 vuotta se rakentamiseen,
kun taas värikäsite on helpompi ottaa haltuun.

Kalenterin ruksailu selvinnee wikipedin määritelmästä:
"Ajanlasku tarkoittaa pitkien ajanjaksojen määrittämistä kalentereilla.
Ihminen on jo esihistoriallisina aikoina osannut tunnistaa vuoden pisimmän ja
lyhimmän päivän, ja niiden merkitsemiseksi on pystyttänyt suuria
monumentteja, jotka osoittavat auringonnousun sijainnin tai auringonvalon
suunnan avulla tarkan päivämäärän."

Kellot wikin mukaan:
"Ajan mittaaminen tarkoittaa lyhyiden aikojen mittaamista erilaisilla kelloilla ja
elektronisilla ajanottajilla". Siis todellisuuden ajan, ei muottien ajan.

Ja tietenkin ajan luonteen testaamiseksi on erilaisia kokeita, jos haluaa
kokeilla.

Lue lisää

"Jeesus oli ainutlaatuinen
tapahtuma maailmassa joka ei enää toistu."

Raamatussa Jeesus sanoo:

"»Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. "

Anonyymi kirjoitti:

"Jeesus oli ainutlaatuinen
tapahtuma maailmassa joka ei enää toistu."

Raamatussa Jeesus sanoo:

"»Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. "

Lue lisää

Ehkä se menee niin että Jeesuksen syntien sovitus ei enää toistu , se on nyt tehty.

Mutta joku voi tehdä isompia ihmetekoja kuin Jeesus.