Sydämessä on neljä läppää, jotka avautuvat ja sulkeutuvat sydämen rytmissä.

Suurin osa läppävioista on kuitenkin sananmukaisesti hankittu syömällä epäterveellistä ruokaa, jotka sisältävät paljon rasvaa ja suolaa.

Korkeat rasva-arvot ja epäterveelliset elämäntavat lisäävät etenkin aorttaläpän ahtauman todennäköisyyttä iäkkäämmillä ihmisillä.

Minulla todettiin lievä aorttaläppävuoto 64 vuotiaana, vaikka en syö rasvaista
ruokaa enkä käytä paljon suolaa.
Rasvat ja suolat kalkkeuttavat läpän rakennetta, jolloin sen toiminta vaikeutuu ja läpän aukko pienenee.
Aorttaläpän ahtautuma on vanhuksien yleinen läppävika.

Juuri aorttaläpän ahtautuminen on läppävioista kaikkein tärkein ja vaarallisin, koska sen seurauksena voi todennäköisimmin ilman hoitoa syntyä sydämen vajaatoiminta. Vajaatoiminta on siitä hankala tapaus, ettei sitä pystytä parantamaan sen jälkeen kun se on kehittynyt. Sen etenemistä voidaan hidastaa, mutta se lopulta johtaa sydämen toiminnan heikkenemiseen.

Aorttaläppä on normaalisti kaksipurjeinen.
Kaksipurjeinen aorttaläppä on perinnöllinen, noin 9 %:lla ensimmäisen asteen sukulaisista löytyy myös kaksipurjeinen läppä. Se aiheuttaa ongelmia
myöhemmällä iällä. Minulla on se.
Myös aorttaläpän ahtaumassa on perinnöllinen taipumus.
Aorttaläpän stenoosi ja kaksipurjeinen läppä ovat tavallisia
Turnerin oireyhtymässä.

Läppäviat ovat yleensä yli 75-vuotiaiden sairauksia. Sydämen vajaatoiminnasta kärsii noin 10 prosenttia yli 75-vuotiaista suomalaisista ja vajaatoiminta on yleinen läppävian seuraus.
Läppäviat yleistyvät ihmisten ikääntyessä.

Aortan läppävuoto on pirullinen haitta!
Minulla se todettiin useampiakin vuosia sitten.
Viimeisten 3:n vuoden aikana se on pahentunut?
Ensin se alkoi haittaamaan kävelyä. Normaalissa, reippaassa kävelyssä menivät reidet nopeasti hapoille. Samoja aikoja sen huomasi varsinkin jalkatreeneissä, Hack-kyykyssä pahiten ja myös maastavedossa. Reidet eivät kertakaikkiaan palautuneet koska "takaiskuventtiili" laski hiilidioksidin kyllästämää verta enemmän lihaksiin.
Kävelyhavainnon kanssa samoja aikoja sen huomasi koipitreenien lämmittelyvaiheessa. Normaalisti vetelin alkuun kevyesti 3 - 5 minuuttia soutuvekotinta ja joskus myös fillaria. Vuodon ilmeisesti pahennettua ei pystynyt enää tuohon lämmittelyyn koska koivet menivät jo siinä hapoille eikä enää pystynyt vetämään eikä kyykkäämään knnolla.
Hamassa muinaisuudessa todetun vatsavaltimon laajentuman suostuvat ultraamaan mutta eivät läppävuotoa. Käsittääkseni se olisi mahdollista tehdä samalla käynnillä.
Lekurit eivät ota +80v ukkoa tosissaan.
Tippaiita, joka ilmoitti laajentuman ultrausajan, sanoi, että hänen on annettu ymmärtää minun olevan hyväkuntoinen! Eikö olisi kaikien, paitsi eläkevakuutusyhtiön etu, että rapistuisin madollisimman hitaasti?

Tuossa vaiheessa voi turvautua yksityiseen, nyt kun kelakorvauksia hissattu ylöspäin.

Aorttaläpän vuoto. Viime vuosina aorttaläpän korjausleikkaukset ovat yleistyneet ja lupaavia pitkäaikaistuloksia on julkaistu (David ym. 2006, Jeanmart ym. 2007, Boodhwani ym. 2009). Uusintaleikkauksen tarve kymmenen vuoden aikana on parhaimmillaan alle 5 - 10 %. Kyseessä on kuitenkin vaativa leikkaus, ja hyvän pitkäaikaistuloksen saavuttaminen vaatii huomattavaa kokemusta. Suomessa aorttaläpän säästävät leikkaukset on aloitettu viime vuosina ja alustavat tulokset näyttävät lupaavilta (Kaartinen ja Ihlberg 2010).

Vuotomekanismin tunnistaminen on oleellinen osa onnistunutta korjausleikkausta. Leikkausta edeltävässä ja sen aikana ruokatorven kautta tehtävässä kaikukuvauksessa analysoidaan huolellisesti läppärakenteet, läppäpurjeiden määrä, purjeiden liikkuvuus ja läppävuodon määrä ja suunta. Lisäksi arvioidaan aortan tyvi (anulus), Valsalvan sinukset, sinotubulaarijunktio ja nousevan aortan tila.

Kopioidun tiedon jakamista!
Kuka meistä pääsee korjaamaan sydänläppää ja mitä me sillä tiedolla, teemme, sehän on jo opittua tietoa, koulunsa käyneille.
Mistä näitä oppineita sikiää?