Mitä on

Nämä keskustelumme tapahtuvat internetissä eli lyhyemmin sanottuna netissä.

Jos jotkut keskustelijat kokevat jonkinlaista yhteenkuuluvuutta,sielujen sinfoniaa,sitä voitaneen nimittää vaikka nettirakkaudeksi.

no, tän asian mie tiiän.minulla on ollu tämä tietokone kolmisen nyt vuotta.
minun teki niin kovasti mieli tätä vehettä,aattelin aina,et oisko minusta sen käyttäjäks,voisinko mie oppia nykyajan asioita.
niin sit yhtenä hetkenä mie tän hankin.ostaes myyjä kysy tarviiks apua,johon mie et ei,onhan täs mukana ohjeet ja luulin sen onnistuvan niitten mukkaan.mut miehän en osannu kotona panna ees johtoja paikalleen.

sit vehe oli komerossa pari kuukautta ja aattelin et se on siel lopun ikkäänsä jos mie en tee jottain.mie sit menin sen myyjän luo ja kysyin joskos hää opettas minulle sen käytön,minnuu nolotti etten pystyny sitä ees käytttökuntoon laittaa,myyjäpoika oli niin kamalan mukava ja sano vaan et ,on nää niin monimutkasii et ensikertalainen ei ylleensä ossaa laittaa paikalleen,et ei siin oo mittään hävettävvää.

meist tulikin sitten niin hyvät ystävät,hää on opettannu minnuu tän kans ja asentannu tänne konneeseen,vaik mitä.mie voin kirjotella juttuja tänne muistiin,voin piirrellä,konekirjotuskoulu on, resetejä voin merkata ylös,sit on semmonen palapeli jolla harjottelen hoksottimia ,sanakirja ,meil on ollu monet naurut tän konneen kans.hää tuli aina kun mie soitin et, ei pellaa.
hää kyl vielläkin piipahtaa kattomassa miten mennee vaik nyt ei oo ollu pitkään aikaan mittään kommelluksii.

mie kävin päivittäin netissä lukemassa ihmisten kirjotuksii,tääl ja mones muussakin paikassa,myyjäpoika pisti ylös missä voin pyörähellä,hää monneen kertaan varotti et tääl ei saa ommaa nimmee antaa missään ,kun täällä voip sattuu vaik mitä,hää luetteli.

mie lueskelin puoltoista vuotta ja pelasin vain pelejä ,minun huomio kohdistui repe ruutikalloon,hänen kirjotuksiin,mie ihan kuin opin tuntee hänet,ja etsiskelin aina hänen kirjotuksii,hää oli niin kiltti monelle ja osas lukkee millo joku pyys rivien välistä ,ihan suorastaan apua. lempeä mies,vaik oli hänes särmääkin,välil tuli sivalluksiikin,oli hää sen verran mielenkiintoinen ,et muutkin huomas hänet,vaik ei niin kovin mairittelevasti.
hää oli minulle kuin zorro,hänneen mie sit ihastuin ja rakastuin.
sit hää vetääntyi sivuun ,eikä kirjotellu niin kovast,ko häntä niin "pyöriteltiin "ja kyll vielkin joskus joku muistaa ruutikallon.
nyt hää on kyl alkanu sillo tällöin kirjottelee.
minul on ollu oikein ikävä välil,hänen juttujaan hää on myös hyvin tietopuolinen ja muistaa vanhoja juttuja hyvin,vaik on vasta vähän yli 50.
ehkä hänel on joku, joka niitä kertoilee.

terveisii ja kiitoksii kovasti repelle,sie olit tietämättäs minun sisäänajaja tänne,et mie eräänä päivänä rohkaistuin ittekin kirjottammaan,toivon et sie kävisit taas täälläkin kirjottelemas välillä.