"Vailla omaa paikkaa - Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa"

Mistä tieto kotoisin?

Anonyymi kirjoitti:

Mistä tieto kotoisin?

Asiasta on tietoa historiankirjoissa ja iltalehdissäkin pongahtaa joskus esiin
vanhoja tapahtumia. Pressat eivät ole ole olleet varsinaisesti "innoissaan"
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009515595.html

Anonyymi kirjoitti:

Asiasta on tietoa historiankirjoissa ja iltalehdissäkin pongahtaa joskus esiin
vanhoja tapahtumia. Pressat eivät ole ole olleet varsinaisesti "innoissaan"
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009515595.html

Lue lisää

Aika järkyttävää. Kun ajatellaan, että aina on korostettu, että veljeä ei jätetä, ja kaatuneet sotasankarit toimitettiin kotikunnan sankarihautaan, niin olisiko elävät sadat tuhannet suomalaiset pitänyt hylätä rajan taakse!
Sankaritarinat latistuvat totuuden edessä!

Tuskin se "suurin huoli" oli.

Hyvä että vaati.

Mitä kirjoitit tietää suomen kansa ja tiesi silloin kun se tapahtui, luulen suomenruotsalainen vähemistö häpesi jälkeen päin omaa suhtautumistaan evakoihin, en varma.

Persu haluaa mustamaalata ruotsinkielisiä suomalaisia.

Wikipediasta kopioitua: Luovutettavasta maa-alasta 55 prosenttia saatiin yksityisiltä mailta, loput 45 prosenttia valtion mailta. Noin 16 000:lle maata luovuttamaan joutuneelle maanomistajille laki oli varsin ankara. Ainoastaan keskikokoa pienemmät tilat vapautettiin lohkomiselta. Luovutettavan osan suuruus kasvoi tilakoon mukaan: 25 hehtaarin tilasta luovutettiin 10 prosenttia, 100 hehtaarin tiloilla 45 prosenttia ja 800 hehtaarin suurtiloilla 80 prosenttia.[1] Maan lunastaminen oli mahdollista välttää raivaamalla puolitoista kertaa lunastusaluetta suurempi ala Maatalousministeriön osoittamasta paikasta.[3]
Lain tuloksena suomenkielisiltä alueilta hävisivät lähes kaikki kartanoiden suurtilat. Vielä suurempi muutos oli maatalousväestön rakennemuutos: ennen sotia maaseudulla oli ollut noin 200 000–250 000 mäkitupalaista, maatalouden kausityöläistä. Tämä väestönosa sai nyt maata ja muuttui pienviljelijöiksi. Samalla tavalla integroitiin sodasta veteraanina tai pakolaisena palaava työväestö muuhun yhteiskuntaan.
Kaiken kaikkiaan uutta maata haki 250 000 ihmistä, joista 50 000 oli siirtoväkeä. 1950-luvun loppupuolelle tultaessa lain nojalla oli perustettu 100 000 tilaa ja rakennettu 75 000 asuinrakennusta. Tärkeimpänä nähtiin asutustoiminta, edellytykset kannattavalle maataloudelle jäivät tiloilla usein heikoiksi. Valtaosa pientiloista perustettiinkin Pohjois- ja Itä-Suomeen, jossa tarvittiin työvoimaa puunhankintaan.[1]

Hattua saa kyllä nostaa sen ajan hallitukselle ja väestölle jotka pystyivät asuttamaan 400 000 kotinsa menettänyttä evakkoa, Lapin polttamisen jäljiltä kodittomiksi jääneet sekä muuta väestöä niinkin lyhyellä ajalla. Tämän lisäksi vielä maksamaan sotakorvaukset hyökkääjävaltiolle kaksinkertaisina.

Sitten vielä 60 ja 70-luvulla tehtiin uusi maatalousreformi ettei pientiloilla ollut enää elinkelpoisuutta ja väestöstä satoja tuhansia joutui taas muuttamaan asuinsijoiltaan täysin ummikkoina Ruotsiin.