Mitä tarkoittaa lakitekstissä luku pykälä ja momentti? Kun aina viitataan johonkin momenttiin x enkä sitten enää tiedä mitä kohtaa tarkoitetaan ja kun täytyisi tietää. Voisiko eka momentti olla ns. eka säkeistö tai jotain?
momenteista kysymys
iivari_
7424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Esim.
1 luku (16.8.1996/626)
10 § (16.8.1996/626)
Rikoksen tekopaikka
Rikos katsotaan tehdyksi sekä siellä, missä rikollinen teko suoritettiin, että siellä, missä rikoksen tunnusmerkistön mukainen seuraus ilmeni. Laiminlyöntirikos katsotaan tehdyksi sekä siellä, missä tekijän olisi pitänyt toimia, että siellä, missä rikoksen tunnusmerkistön mukainen seuraus ilmeni.
Jos rikos jäi yritykseksi, rikos katsotaan tehdyksi sielläkin, missä rikoksen täyttyessä sen tunnusmerkistön mukainen seuraus joko todennäköisesti tai tekijän käsityksen mukaan olisi ilmennyt.
Yllyttäjän ja avunantajan rikos katsotaan tehdyksi sekä siellä, missä osallisuusteko suoritettiin, että siellä, missä rikoksentekijän rikos katsotaan tehdyksi.
Jos rikoksen tekopaikasta ei ole varmuutta, mutta on perusteltua syytä olettaa, että rikos on tehty Suomen alueella, se katsotaan tehdyksi Suomessa.
Eli siinä on ensimmäinen luku ylin teksti.
Sen jälkeen 10 pykälä, joka sisältää 4 momenttia. Momentti on siis sama asia kuin kappale.
Sitten kun jostain säädetään asetuksella niin se on tavallaan sitten jokin suositus vai? Löytyykö näitä asetuksia lakikirjasta?
ole mikään suositus, vaan sitovaa oikeutta. Lait säätää Suomessa eduskunta, mutta olemassa on lakia alemmanasteisia, sitovia säädöksiä.
Tämä menee nyt ihan peruskouluksi, mutta Suomen perustuslaki säätää 80 pykälässä, että "Tasavallan presidentti, valtioneuvosto voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto."
Eli laissa on yleensä delegoitu lainsäädäntövaltaa päätöksentekohierarkiassa alaspäin yksityiskohtien osalta.
Esmerkki (sattui olemaan tuossa pöydällä): yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 88§ säätää, että tarkemmat säännökset lain täytäntöönpanosta ja velkajärjestelyä koskevista asioista pidettävästä rekisteristä annetaan astuksella. Siis, velkajärjestelylaissa säädetään em. järjestelyn vahvistamisen edellytyksistä, esteistä, menettelystä, raukeamisesta jne. Asetuksessa yksityishenkilön velkajärjestelystä (joka on lakikirjassa heti lain jälkeen) säädetään mm. hakemuslomakkeista, mitä liitteitä hakemukseen tulee laittaa mukaan jne. Eli teknisluonteisemmista yksityiskohdista.
Tai katso esimerkiksi Finlexistä tieliikennelaki ja -asetus, jos kiinnostaa kovasti! Esimerkiksi liikennemerkit löytyvät tieliikenneasetuksesta.
Tärkeimmät asetukset ovat lakikirjassa, mutta on todella suuri määrä erityisaloja koskevaa nippelisääntelyä, joka löytyy Suomen säädöskokoelmasta.
Ja jos asetus sattuu olemaan ristiriidassa lain kanssa, laki "voittaa" koska se on säädöshierarkiassa korkeammalla eli lex superior.
Lisäksi todettakoon että asetusten pitää myös aina perustua jonkun lain antamaan valtuutukseen. Esimerkiksi presidentti ei voi antaa asetusta asiasta jota ei ole missään laissa säädetty asiaksi josta tarkempia säännöksiä voidaan antaa asetuksella.
Asetusta alemman tason säännöksista todettakoon että myös niihin pitää olla vastaavanlainen valtuutus joko laissa tai asetuksissa (joka on saanut valtuutuksensa laista.) Asetuksen antamaan valtuutukseen perustuva alemman tason säännös ei saa tietystikkään ylittää aihepiiriltään niitä rajoja mitkä laissa on määritelty sille asetuksella jonka nojalla ko. alemman tason säädös on säädetty.
iivari_ näyttää olevan ihan aidosti kiinnostunut juridiikasta. Hän todennäköisesti ei ihan kaikkea uskokkaan, mitä näillä palstoilla kirjoitellaan, vaan haluaa itse tarkistaa asian lakikirjasta. Pykäliä pitää osata myös tulkita, ei pelkästään lukea. Siihen kyllä vaaditaan jo oikeustieteellisiä opintoja.
You don't have permission to access /fi/laki/alkup/2005/20050404 on this server.
Kovin ylimalkaiseksi jää tuo laintuntemus kun ei pääse tarkastelemaan noita säädösten säädöksiä.
Tähänkö tavallisen pulliaisen lain tarkasteluretki päättyy? Pykäläviidakkoon?
nyt tarkalleen on? vuosi on 2005 vai?
Ja säädös 0404 vai?
Mitä se käsittelee?