Tämä eräs vanha suomalainen rikoselokuva ja sen irvokas ratkaisu, phyh.

Että se äijä häntä tapettaessa naksautti sattumalta kädessä olleelta shakkihevoselta pään irti että tää on vihjjaus siihen että se on tuo päävammanen poika joka miut tappo, ja se joku poliisi tai etsivä tyyppi sitten ihan etsivän olosena päätteli siitä tapauksesta tämän vihjeen, ja se Åke Lindmanin esittämä päävammanen aivovammanen nuori mies sitten vaan kai että no joo näin on että kyllä tuo shakkihevonen jolla on pää rikki on sitten ihan selvästi ja ehdottomasti ja vain ja ainoastaan viittaus minuun ihan kuin omakuvaa katselisi että minähän se olen päärikkonen päävammanen aivovammanen ja sitten myös siihen että minä hänet tapoin joten tunnustan tunnustan ja häkkiin ja tuomiolle siitä sitten vaan.

irvokasta paskaa.

Mutta ei se tosielämää ollutkaan vaan elokuvaa.