Neuvostoliitolle tarjottiin paikkaa akselivalloissa, mutta paljonko sillä olisi ollut väliä?

IS Extra

Tuomas Manninen

Kommentti: Suomi haki turvaa Venäjää vastaan myös 1940–41 – silloin suomalaisia huijattiin

[Pakollinen pesäeron teko natsien liittolaisuuden ja Suomen NATO-jäsenyyden välillä... joista en tiedä moniko muu niitä oikeasti rinnastaa kuin ehkä muutama papparainen?]

Sodan ensimmäinen uhri on totuus.

Ajatus löytyy Arthur Augustus William Harry Ponsonbyn, joka oli Shulbreden 1. paroni Ponsonby, vuonna 1928 kirjoittamasta kirjasta Falsehood in Wartime: Propaganda Lies of the First World War.

Alun perin sen esitti yhdysvaltalainen senaattori Hiram Johnson. Tai kreikkalainen runoilija Aiskhylos, joka osallistui Salamiin taisteluun 480 eKr.

[Tärkeä asia silti pitää mielessä riippumatta siitä kuka sen ensin sanoi.]

[Pakolliset hirvittelyt Putinista, Venäjästä ja Butshan kylän teurastuksista, suurvaltojen pröystäilyn kuvausta (joka varmasti pätee yhtä paljon Yhdysvaltojen toimiin maailmalla, jos olemme johdonmukaisia) sekä yli-yleistettyä pienempien maiden lohduttelua, koska "Vain pienillä mailla on kyky itseironiaan"]

Mutta ei historiankirjoitus ole vapaata itsepetoksesta pienissäkään maissa. Otetaan esimerkiksi Suomi, jonka parhaiten tunnemme.

Vaikka historiankirjoituksemme on vapaata ja kunnianhimoista, uudet tulokset saavuttavat suuren yleisön hitaasti jos ollenkaan. Osa kansasta ei usko uusia tutkimuksia, koska omaksui vanhat.

Aika moni on yhä siinä käsityksessä, että jatkosota syttyi, koska Neuvostoliiton ilmavoimat pommitti Suomea 25.6.1941.

Ei, kyllä se alkoi jo 22.6.1941.

[Miten kehtaat?! MINUN PYHÄ LEHMÄNI!]

Juuri ilmestyneessä Historiallisessa Aikakauskirjassa jatkuu debatti Eino Murtorinteen ja Pekka Visurin jo vuonna 2019 ilmestyneestä kirjasta Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta: Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä.

... olen kuvitellut syyn Suomen lipumiseen natsi-Saksan liittolaiseksi olleen ulkoministeri Molotovin marraskuussa 1940 Berliinissä Hitlerille esittämä Stalinin pyyntö päästä viimeistelemään Suomen valloitus.

Hitlerin sanotaan kieltäneen, mutta pyydettiinkö?

Murtorinteen ja Visurin näkemys Berliinin kokouksesta perustuu julki tulleisiin kokouspöytäkirjoihin.

VTT Tapio Tervamäki teilasi Murtorinteen ja Visurin tulokset ja luonnehti heitä ”diktaattorin (Stalin) valkopesijöiksi”. Berliinin lisäksi häntä kauhistutti herrojen näkemys talvisotaan johtaneista neuvotteluista.

Vastauksessaan Visuri ja Murtorinne luonnehtivat Stalinia kansalaisiaan tapattaneeksi hirmuhallitsijaksi, joka oli ulkopolitiikassa ”verraten varovainen ja valmis tarvittaessa perääntymään”.

[Mitä?! Jos tutkimus oikoo jonkin pienen seikan Neuvostoliitosta, se ei teekään tutkijasta stalinistia? Mikä pysäyttävä tieto! Taivaat suorastaan vapisevat!]

Syksyllä 1939 Stalinin tavoite oli turvata Leningrad sulkemalla Suomenlahti.

Stalin lähti henkilökohtaisesti johtamaan neuvotteluja, toisin kuin Baltian maiden kanssa. Aluevaatimuksia lievennettiin. Kun Hangosta ei saatu vuokrattua tukikohtaa, neuvottelut katkesivat.

Talvisodassa oli aie vallata koko Suomi, mutta rauhansopimus maaliskuussa 1940 tehtiin muuttuneessa tilanteessa.

Länsivallat olivat liittymässä Suomen tueksi.

Murtorinteen ja Visurin mukaan Berliinissä Hitler halusi varmistaa, ettei Neuvostoliitto liity Saksan vastaiseen rintamaan. Sille tarjottiin paikkaa Saksan, Japanin ja Italian akselisopimuksessa.

[Kuinka usein kuulee siitä, että Neuvostoliitolle tarjottiin paikkaa akselivalloissa, vaikka tämä ei sentään onneksi toteutunut? Plus, että jos Neuvostoliitto olisi suostunut tähän, olisiko sekin vain ollut silmänlumetta ja olisiko Hitler vain toiminut samoin ja tehnyt operaatio barbarossat siinäkin tapauksessa?]

Neuvostoliitto halusi sivujuonteena poistaa Molotovin-Ribbentroppin sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan etupiirijaosta syntyneet ”epäselvyydet”.

Suomessa oli alkanut saksalaisten joukkojen kauttakulku Norjaan.

”Molotov ei missään vaiheessa keskustelua vaatinut Hitleriltä oikeutta Suomen miehittämiseen tai likvidoimiseen, kuten Suomessa elävä legenda sitkeästi väittää”, Murtorinne ja Visuri kirjoittavat.

Olihan Venäjä saavuttanut talvisodassa alkuperäisen tavoitteensa: rajansiirron Kannaksella, Suomenlahden saaret, Hankoniemen. Ja enemmänkin.

Stalin oli antanut Molotoville tehtäväksi selvittää, mitä olisi Hitlerin seuraava siirto.

Ja lopettaa saksalaisten kauttakulku Suomessa.

Saksa ei suostunut. Muitakin erimielisyyksiä oli muun muassa Balkanin suunnalla.

Loppu on historiaa.

Neuvostoliitto ei liittynyt akselisopimukseen.

[Paljonko sillä olisi oikeasti ollut väliä?]

Saksa päätti nitistää Neuvostoliiton ennen kuin Yhdysvallat ehtii liittyä sotaan. Operaatio Barbarossasta päätettiin muodollisesti 18.12.1940. Suomi haluttiin mukaan, koska Leningradin suunta oli tärkeä.

Suomen kosiskelussa hyödynnettiin ”väritettyjen ja jopa täysin valheellisten tietojen syöttämistä eri reittejä Suomen päättäjille”.

Suomi peloteltiin liittolaiseksi ja syntyi tarina ainoasta vaihtoehdosta.