Seitsemänkymmentäyhdeksän vuotiaan runkkarin muistiin panot.

Ja vieläpä Mairen kanssa matkustelet, joka on tyttö, ja jonka kanssa seurustelua olet jatkanut vielä senkin jälkeen, kun sen kikkelisi annoit napsauttaa pois! En ymmärrä! Olettehan tunteneet toisenne jo rippikoulusta lähtien, ja vielä yhä tunnutte rakastavan toisianne!
En ymmärrä, kun ei sinua ainakaan ulkoapäin uskoisi hulluksi!
En halua nyt keskustella siitä asiasta, vaihdetaan puheenaihetta!
No voidaanhan me siitä asiasta keskustelua siirtää eteenpäin, mutta sinua rakastavana isoisoisänäsi vaadin sinulta kysymyksiini vastausta! Tulenko sinulta saamaan niitä?
Tulet, muttet nyt!
Lupaatko?
Lupaan! Mutta katsohan mitä tuon neitosen hameen alta paljastui.. ei mitään.. siis ei pikkareita, ja pimpsa aivan posliinina!
Vauu! Mulla ikivanhalla ukolla alkoi ihan nyt kyrpä seisoon ja seisoisi se... , vilkaisin pojan mustuneeksi muuttunutta muotoa, ...niin joo no.. no juodaanpas poika nyt kahvit, ennenkuin jäähtyy!

Menepäs poika nyt siitä edestä pois, että pääsen pukukopilleni!
Ei setä sinun vaatekaappisi täällä ole, huusi edessäni seisova tyttö kovalla äänellä!
Elä poika huuda, enhän minä sentään vielä kuuro ole! Missä minun vaatekaappini on?
Taas tuo seniili vanha vaari on eksynyt! Hei sehän kohta pyörtyy ja... autetaan se istumaan tuohon penkille, ennenkuin kaatuu ja lyö päänsä!
Enemmän tai vähemmän pukeutuneet, ja jopa pukeutumattomatkin tytöt (eikun naiset) auttoivat minut istumaan, keskustellen sitten siitä, että pitäisikö soittaa ambulanssi.
Naiset (eikun tytöt) tulivat kuitenkin siihen tulokseen, että taas jälleen kerran auttavat minua.
Etsivät minulle tyhjän vaatekaapin, riisuvat minut, vetävät uimahousut jalkaani, taluttavat minut uima-altaaseen, ja katsovat etten huku.
Viikottaisiin kierroksiini kuuluivat myöskin nämä päivittäiset, taivaallisen ihanat uimahallissa käynnit, pitäen mieleni korkealla, roikuttaen minua vielä vahvoin sitein elämässä, näistä niin taivaallisista uimahallielämyksistäni saamastani voimasta haluta elää, elää ja elää.
Joko vaari väsyttää? Eikö lähdettäisi jo suihkuun, pukeutumaan, ja..ja sitten kotiin!
Me soitetaan vaarille taksi, kun eihän me voida vaaria yksin jättää ulos hortoilemaan!
Kaksi vakionaista (naista) talutti minua keskellään altaasta vaatehuoneeseen.
Vaatehuone oli jo tyhjentynyt muista uimavieraista ja kuten tavallista, olimme taas siellä vain kolmisittain.
Saippuoimme, hieroimme, hankasimme ja pesimme toisiamme antaumuksella pitkään.. pitkään... kuivasimme toisemme.. tyydytet.. tyytyväisinä puimme toisemme...
Mitäs me pojat, nauroimme uimahallista ulos kävellessämme.
Mutta ei sanaakaan tästä muille tytöille, lupaatteko pojat, kysyin sormi pystyssä huuliani vasten.
Joo luvataan kun vaari on meidän rakkain ja ihanin bestis!
Huomenna taas nähdään!
Ja jos ei hihi nähdä setä täällä, niin ollaan hammaslääkärillä käymässä!

Minulla oli omat konstini joko seisottaa, tai olla seisottamatta
kaluani.
Jo alle uusikymppisenä aloin kärsimään erektiohäiriöistä.
Ne alkoivat heti, kun minulle selvisi silloisen pitkä-aikaisen avovaimoni uskottomuus.
Olimme pitkään erossa ja kun yritimme taas jatkaa yhdessä, mutta nyt erillään asuen, ei seksi enää onnistunut, kun minulla ei enää hänen kanssaan kyrpä seisonut. En edes enään osannut olla hänestä mustasukkainen. Ystäviä silti olimme.
Runkkasin naisten kuvia ja poseerausfilmejä katsellen, mutta sain kyrpäni yhä harvemmin ja harvemmin jököttämään, kunnes sitten kerran oikein perusteellisesti säikähdin.
Vaikka kullini pysyikin pienenä ja pehmeänä, tuntui sen hyväily ja vatkaaminen kuitenkin kiihoittavalta ja hyvältä, sen hetken ennen orgasmiani jäykistyessä suureksi ja kovaksi.
Mutta kerran.. kerran säikähdin perusteellisesti, saadessani yllättäen siemensyöksyn aivan pehmeällä ja pienellä penikselläni.
Runkkaamistani pitkittämällä, taukoja pitäen, sain taas kyrpäni kovaksi siemensyöksyjen ajaksi, mutta siihen saattoi kulua aikaa jopa toistakin vuorokautta, mutta eläkeläisellähän aikaa siihen sellaiseen riittää.

Mutta sitten meni jo ihan sitten satuiluun.
Kuulin ja luin jostain harvinaisesta sammakkolajista, joka eritti selkäänsä nestettä, jota nuolemalla, sai halutessaan valtavan ja pitkä-aikaisen erektion.
Enhän minä sitä tietenkään uskonut todeksi, mutta eipä siinä mitään hävinnytkään, sitä omakohtaisesti kokeilemalla.
Pakkasin matkalaukkuni, ja matkustin tuohon tuntemattomaan ja salaperäiseen maahan.
Maan nimeä en kerro, koska ne sammakot ovat sukupuuttoon kuolemisen rajoilla.
Matkustin lentämällä, junalla, autonrämöillä, siipirataslaivalla, kanootilla, kävelemällä ja viidakossa rämpimällä, kaikenlaisten suurten viidakonpetojen ja -käärmeiden kanssa mittaa ottamalla, kunnes vihdoin, malariakuumeen heikentämänä viikkokausia makasin hourien jossain ihmissyöjäalkuasukaskylässä.
Kun kuume alkoi laskemaan, ja aloin taas tulemaan tajuihini, näin mitä kauneimman ja ihastuttavimman (rumimman ja inhoittavimman) pystyrintaisimman (riippurintaisimman) nuoren tytön (vanhan akan) makaamassa vierelläni (kurkkimassa oviaukosta minua).

😁😊😅😄🤣😂😇🥰
Hurrrjjaaaaa!

Heräsin aamulla väsyneenä, väsyneenä ja haluttomana lähtemään tänään yhtään minnekään.
Olinko sairas vai masentunut, vai kumpiakin.
Jostain syystä pyöri koko ajan mielessäni Riitta.
Lapsuuteni tosi rakkaus Riitta.
Hän oli ensimmäinen tyttö jota koskaan aikaisemmin olin suudellut.
Aluksi arastellen, mutta kun aloimme enemmän luottamaan toisiimme, pelkäämättä enää että toinen olisi yht'äkkiä nauruun purskahtaen alkanut ivaamaan toista, muutuimme toisiamme kohtaan rohkeammiksi.
Tuo pelko meillä molemmilla oli aluksi toisiamme kohtaan ollut, mutta se hävisi jo alle viikossa ensi tapaamisemme jälkeen.
Sen jälkeen etsiydyimme jatkuvasti pois muiden silmistä, saadaksemme rauhassa halailla ja suudella toisiamme, emmekä ikinä kyllästyneet siihen.
Kun vanhempineni muutin tuohon uuteen paikkaan, en pitänyt siitä vähääkään.
En kaivannut myöskään entiseen vanhaan asuinpaikkaani.
Sinne ei minulta jäänyt ystäviä, siellä minua olivat aina muut lapset isolla porukalla ajaneet takaa, kiusanneet ja lyöneet.
Mutta nyt olin täällä uudessa paikassa, pitkä kesä oli vasta alussa, enkä uusia kiusaajiani ollut vielä kohdannut.
Koulun alkaminen oli vielä kaukana tulevaisuudessa ja nyt näin vanhana aikoja vertaillessani, tuntuu kuin silloin yhden lapsuuteni kesän olisin kokenut tällaisen vanhan ihmisen monena ohi hujahtavana vuotena.
Talo johon olimme muuttaneet, oli kahden perheen yksikerroksinen talo, pihat molemmilla puolilla.
Taloja tässä pikkukylässä oli monta kymmentä.
Aitoina talojen välissä olivat vain lyhyet parinkymmenen sentin korkuiset maahan lyödyt puupalikat muutaman metrin päässä toinen toisistaan, joista näki tonttien rajat. Niiden yläosiin porattujen reikien läpi oli pujotettu rautalanka.
Muuttoamme seuraavana päivänä menin ulos portaille istumaan, enkä kauaa ehtinyt siinä olla, kun naapuritalosta käveli tontin rajalle suunnilleen ikäiseni tyttö, nähdäkseni etsimään neliapiloita ruohikosta.
Muina miehinä kävelin zigzagia edestakaisin pihalla, eksyen sitten ikäänkuin vahingossa, vain muutaman metrin päähän tytöstä, alkaen minäkin etsimään maasta neliapiloita.
Yht'äkkiä ilmestyivät tytön paljaat jalat eteeni, ja nostaessani katseeni ylös, näin tytön hymyilevät kasvot yläpuolellani.
Hei! Kuka sinä olet?
Kuka? Minäkö?
Sinä! Eihän täällä ketään muitakaan ole!
Vilkaisin ympärilleni.
Joo ei!
Minä olen Riitta!
Olli!
Hei Olli!
Hei Riitta!
Näin kun muutitte tänne eilen!
Asutko sinä tuossa talossa, nyökäten kohti taloa, josta olin nähnyt hänen tulleen.
Asun!
Löysin neliapilan ja se kädessäni nousin seisomaan Riitan eteen. Häkellyin sanattomaksi.
Kuinka kauniit kasvot.. ja nuo silmät ja tuo hymy...
Ojensin kädessäni olevaa neliapilaa tytölle, joka iloisesti yllättyneenä otti sen vastaan.
Minulleko, voi kiitos Olli, kuivatan sen kirjan välissä, enkä ikinä hävitä sitä pois!
Minun on nyt lähdettävä mutta nähdään huomenna.. Olli!
Riitta suuteli minua poskelle ja juoksi pois luotani.
Kättä poskellani pitäen, seisoin pitkään liikkumatta paikallani, katsoen sinne, minne hän oli hävinnyt.

DING DONG!

Hätkähdin ovikellon soittoon, jonka jälkeen kuulin ulko-oven avattavan.
Olin kai nukahtanut.
Kuinkas sinä vaari vielä sängyssä vetelehdit, oletko sairas?
Huomenta poika.. anteeksi tarkoitin Pirkko.. ei ollut tarkoitus sinulle vinoilla!
Tiedän, enkä tuosta loukkaantunut!
Mitä kello on?
Paljon.. jo yli puolen päivän!
Elä.. ei voi olla totta.. vastahan minä heräsin herätyskellon soittoon!
Suljin vain hetkeksi silmäni ja jäin tähän vähäksi aikaa loikoilemaan ja vanhoja muistelemaan!
Paljon olet ehtinyt muistelemaan, tai paremminkin uneksimaan!
Sinullahan on kuumetta! Otsasi on aivan kuuma! Missä sinulla on kuumemittari?
Siellähän se on keittiön laatikossa, siinä ylimmäisessä oikealla.
Pirkko kävi hakemassa mittarin ja keitti sitten minulle teetä, mutta kahvia minun oli aivan pakko heti ennen sitä saada.
Tänään pysyt loppupäivän kotona ja huomisen päivän myös! Se ei ole leikin asia kun tuossa iässä kuumetta on lähes kolmekymmentä yhdeksän!
Se oli ikämittari, eikä mikään kuumemittari, sekoitit ne kun ovat niin samannäköisiä!
No kato koiraa kun tuolla tavalla toheloin, kommentoi hän mokaansa.
Mutta kerrohan, mitä muistelit koko aamupäivän?
Lapsuuden rakkauttani, elämäni suurinta rakkautta, Riittaa!
Pyyhkäisin silmiäni kädelläni.
Sain roskan silmääni! Pitääkin jo heti huomenna täällä imuroida, kun rupee roskatkin jo hyppiin silmille!
Epäilenpä että ennenkuin edes puoleenväliin olet päässyt tuossa kertomuksessasi lapsuudenrakkaudestasi Riitasta, niin ne loput roskat täältä ovat lennelleet minun silmiini vaari!
No sittenhän minun ei täällä tarvitsekaan imuroida!

No niin, istu nyt alas niin kerron sinulle Riitastani, maailman kultaisimmasta tytöstä!
Tutustuttuamme me olimme jatkuvasti yhdessä, aamusta iltaan vierailimme yhdessä toistemme luona, olimme joko heillä tai meillä! Tuntui kuin Riitasta olisi tullut meidän perheemme jäsen, samoin kuin minä heidän perheeseensä kuuluvaksi!
No ei mutta meidän pikku vävymmehän se siinä niin tomerana sisälle marssii, tervehdittiin minua aamuisin heillä!
Tai sitten Riittaa meillä, että meidän pikku miniämmekö se siihen tulla tupsahti noin iloisen näköisenä, käypäs herättämässä se meidän unikekomme aamupuurolle, niin pääsette sitten ulos leikkimään, vai uimaanko te olitte tänään lähdössä?
No uimaanhan me!
Ja jos juuri siinä vaiheessa satuin heräämään, niin heitin peittoni kulmaa hieman syrjään, ja olin muka vielä nukkuvinani!
Minulla kun olivat jo alkaneet ne aamuseisokit, niin aamuisin tahtoi kulua aivan liikaa turhaa aikaa siihen pukeutumiseen, joten Riitta pikaisesti pikku kätösellään ratkaisi senkin pulman, luullessaan minun nukkuvan! Ravisteli minut sen jälkeen hereille, ja palasi kuin muina tyttöinä takaisin keittiöön äitini tarjoamalle aamupuurolle! Eikä siihen ollut mennyt edes minuuttiakaan, kun oli jo hoitanut tuonkin minulle ilmaantuneen miehisen vaivani.. niin tai vaivan ja vaivan, mutta ylösnousuani sängystä se aina pitkitti ja pitkään, kun itse tuota vaivaani hoitelin!
Joo ja uidessa käydessämme tuo vaiva uusiutui heti, kun vain vilkaisinkin Riittaa, ja kun minulle ei koskaan pelkkä vilkaisu vain riittänyt niin.. joo.. ja Riittaa se senkuin vain nauratti!
Mikä uikkareissa Ollin pullottaa lalalallallaa rallatteli Riitta kikatellen veteen juostessaan! Ota Olli kiinni jos saat! Ja jos uimarannalla ei ollut muita, niin minähän sain, mutta sitten menikin minulta jo sormi suuhun, ainakin sen seurustelumme ensimmäisen ja vielä toisenkin viikon aikana!
Riitta kuitenkin jo ensimmäisillä kerroilla pelasti tilanteen minua suutelemalla ja seuraavilla kerroilla suutelin minä jo häntä, hyvä- ja nopeaoppinen kun olen!
Se tyttöhän oli sinua kaksi vuotta vanhempi?!
Mitä sitten? Pidin silloin nuorempana itseäni vanhemmista naisista!
Naisista?
Naisista, naisista!
Meitä ihmisiä on vain miehiä ja naisia, ja kun en pidä miehistä, niin jäljelle jäävät vain naiset, ja niihin on tyydyttävä, kun ei ole enempää valinnan varaa, enkä minä mikään nirso ole, mutta ihan tyytyväinen olen naisiin ollut, pitää myöntää!
Enhän minä sitä tarkoittanut vaan että... !
Etköhän sinä nyt jo mene liian pitkälle.. eläimiin sekaantuja en ikinä ole ollut, eikä minusta ikinä sellaista tule!
Ajattele pentu vähän mitä puhut!
Painu siitä kahvia hakemaan! No hop, hop, hop!
Mutta... ?!
Häivy! Nyt tämän kerran saat anteeksi, mutta muista, sanaakaan en lehmistä tai sen semmoisista naispuolista elukoista halua suustasi kuulla! Mutta hae nyt se kahvi!
Pirkko nousi ylös sohvalta, poistui huoneesta, ja heti sen jälkeen kuului ulko-ovi pamahtavan kiinni.
No mutta mikäs sille nyt tuli, ihmettelin ääneen.
Mutta miltei heti kuului ulko-ovi avautuvan jälleen, ja kohta ilmestyi Pirkko kahvikupit käsissään takaisin olo-huoneeseen.
Mitä tuo nyt oli, kävitkö ulkona?
Erehdyin vain ulko- ja keittiön ovissa! Huomasin erehdykseni vasta kadulla!
Tässä kahvia, jatka vaari!
Jäit vaari siihen että nuorempana pidit itseäsi paljon vanhemmista naisista, kuten silloin siitä Riitastakin! Mutta että sitten vanhempana aloitkin pitäämään itseäsi nuoremmista naisista!
Joo niin se minun naismakuni vuosien varrella muuttui, mutta jatkettaisiinko huomenna, kun minua alkoi väsyttämään!
Katsoin mietteissäni pitkään Pirkkoon.
Kuules Pirkko kun minua nyt niin kaduttaa, kun aivan kuin tahallani yrittäisin sinua aina välillä suututtaa!
En tiedä mikä minuun silloin menee, mutta en minä oikeasti haluaisi sinua suututtaa ja mieltäsi pahoittaa!
Kyllä minä tosiaankin äsken mieleni pahoitin, ja toivoisinkin sinun senkin vanhan perverssin Mansikin nussijan tuollaisen tahallisen mieleni pahoittamisen lopettavan!
MITÄ? MITÄ SINÄ PENTU SANOIT?
Kuka? Minäkö?
Niin sinä.. juuri sinä.. jostain Mansikista!
Mutta enhän minä sanonut yhtään mitään!
Pirkko exPertti ojensi kätensä otsaani koittaen.
Kuume noussut ja hourit vaari!
Nyt nukkumaan ja heti! Käyn illalla äidin kanssa sinua katsomassa!
Halattiin.
Niin sitä pitää Pirkko pieni puolensa pitää! Samalla mitalla on toisille, toisten vinoiluihin takaisin annettava! Vaarisi rakastaa sinua, tiedä se!
Det vet jag! Hejdå morfar, jag älskar dig med! Me sitten tullaan illalla äidin kanssa!
Menin sänkyyn peiton alle, alkaen lapsuuden ystävääni Riitta ajatellen sormeilemaan pientä, pehmeää kikkeliäni.
Riitta pikku, pikku bikineissä.. ja nyt Riitta ilman niitä...ja...VAUU! Kyrpäni jökötti suurena ja kovana, runkkasin itseni ihana Riitta mielessäni uneen.
"Lovely Rita..."

Hitaasti alkoi hiipimään tietoisuus olemassaolostani tajuntaani.
Olkapäätäni ravisteltiin kevyesti.
Ukki hoi herää, Liisa tässä, tulimme Pertin kanssa... ...Pirkon, Pirkon, Pirkon kanssa äiti... ...tulimme Pirkko-poikani kanssa... ....Pirkko -tyttäresi... ... OLE HILJAA SIINÄ POIKA.. anteeksi.. ole ihminen hiljaa siinä! Kyllä kai minä nyt itse sen tiedän että keitä minä olen maailmaan synnyttänyt ja keitä en! Yhden pojan olen maailmaan pulpauttanut, mutta en ainuttakaan tyttöä! Kuinka helkutin pölijänä sinä poika minua oikein pidät, omaa äitiäsi?
Eivätkä nuo sinun hormoonirintasi sinusta vielä naista tee!
Katso muuten kuinka kauniit luomurinnat sinun ukillasi on, voi että ovat söpöt!
Ole tyttö jo hiljaa siinä, eläkä.. eläkä.. ULOS TÄÄLTÄ SIKSI AIKAA KUN PUKEUDUN!
Pukeuduttuani menin vessaan, ja sieltä olohuoneeseen sohvalle istumaan.
Tule ukki tänne keittiöön, tämä meidän Pirkko-neitimme, jota en muista synnyttäneeni, osti meille pizzan!
Vaari, olet kai huomannut ettei äiti ole aivan oma itsensä tänään!
Hmm!
Olin nyt kunnolla herättyäni ja syötyäni rauhoittunut, ja samalla huolestunut tyttärentyttäreni oudosta käytöksestä, joka ei ollut hänen tapaistaan.
Ja kuinka hän oli loukannut omaa lastaan tuolla tavoin.. omaa lastaan, joka oli niin herkkä, ja tarvitsi nyt tuossa tilanteessa, itseään etsiessään, oman äitinsä tukea ja turvaa ja lohdusta, kun sen oma vaarikin sille jatkuvasti vinoili ja oli aina niin ilkee, niin että nyt ihan hävetti ja kadutti.
Ukki.. menikö sinulla roska silmään?
Meni Liisa! Olisitko Liisa kiltti ja imuroisit täällä?!
Äiti ei saa nyt rasittaa itseään, kun hän on sairas, sairas kuten sinäkin, kova kuume hänellä, kuten sinullakin!
Hän on kotonaan aivan yksin nyt, kun isä jätti hänet, ja muutti sen isotissisen kassaneidin luo!
Vanha leski-akka se on!
Alle kolmikymppinen äiti!
No nuori leski-akka sitten!
Toin äidin tänne, niin että voitte hoitaa toinen toisianne ja pitää toisillenne seuraa!
Kivaahan se aina seura on, kunhan äitisi ei jatkaisi enään möykkäämistään, kun en jaksaisi sitä oikein kuunnella!
Lopetin jo!
No mikäs siinä sitten, jäät tyttö tänne! Minä nukun sohvalla ja sinä nukut sängyssäni!
Ei vaan minä nukun sohvalla!
Etkä nuku vaan minä!
No nukun sitten lattialla!
Niin minäkin!
Mitä te siitä nyt riitelette, jo tuon ikäiset ihmiset?! Vaarilla on leveä parisänky, ja mitä pahaa siinä nyt voisi olla, jos te kaksi nyt samassa sängyssä nukkuisitte?! Mukavampihan se nyt pehmeässä sängyssä, kuin kovalla lattialla on nukkua!
Liisa katsoi minuun.
Tyttäresi on oikeassa, ja olemmehan me ennenkin nukkuneet samassa sängyssä!
Muistan kyllä.. vaari... ...Hmm joo!
Lämmitän saunan ja...!
Mutta ettehän te kuumeisina voi saunaan mennä!
Emmekö, miksi emme.. rakas tyttäreni?
Siksi ette koska kuumeisina ette sitä saa tehdä!
No soita sitte vaikka poika polliisit, mutta saunaan me vaarin kanssa mennään! Näin on poika mämmit ja vaikkapa nännitkin! Ukki sauna lämpeemään!
Minä tästä sitten lähdenkin Mairen luo kotiin, hei sitten!
Kerro tulevalle vävypojalleni terveiset tulevalta anopiltaan!
Saunan lämmettyä horjuimme tyttärentyttäreni kanssa sinne kuumeisina, toinen toistamme tukien.
Olikohan sittenkään niin kovin hyvä idea tänne meidän näin sairaina tulla, epäröi Liisa!
Ja olisit jäänyt ilman tätä miehistä silmänruokaa, vastasin kuvittelemiani hauislihaksiani hänelle esitellen.
Ha ha ha, olet ukki oikeassa, olisin saanut sitä lopun ikäni sitten harmitella.. hypätään lauteille ullipukki!
Löimme löylyä ja hikoilimme.
Liisa kuule kun minä en sinun puheistasi äsken ymmärtänyt, en sitten höläyksen pöläystä!
Mitä tarkoitit sillä että Mairesta tulisi sinun vävysi?
Eikö Pertti ole kertonut?
Ei paljoakaan! Vain sen että kirurgi on napsauttanut häneltä kikkelin
pois! En vain ymmärrä että milloin ja missä, kun on joka päivä jalkeilla ollut!
Eikä ole mitään napsauteltu.. ainakaan vielä!
Eikö? Miksi hän valehteli minulle?
Arvasi sinun alkavan häntä ympäripuhumaan, olla tekemättä sitä!
Vai sillä tavalla, kehtaakin valehdella omalle vaarilleen!
Mutta tissit sillä näkyy vaatteiden alta pullottavan!
No niinhän ne jo pullottavat, mutta ei ole edes minulle, omalle äidilleen, kertonut että ovatko hormooni- vai silikooniperäiset!
Voivat jopa olla vain rintaliiveihin tukitut sukat, ne sen rinnat, niinkuin äidillään aikoinaan nuorena tyttönä!
Mutta käydään nyt suihkussa.. niin kerron sitten lisää saunakahveja juodessamme.. mutta nyt.. pyörryttää.. en kyllä jaksa enää edes itseäni pestä!
Minä pesen... ...Etkä varmaan pese... ...ihan mielelläni, sillä sitä vartenhan me ukit ja vaarit olemme olemassa! Jumala loi meidät tyttärentyttäriämme pesemään ja muutenkin hoitamaan, lue vaikka Isosta Kirjasta!
Ei siellä sellaista lue!
Sivistykseesi on jäänyt aukko, jos sinä et nyt Lootista ja tämän tyttäristä ole kuullut!
No pese sitten, sanoi hän hetken aikaa penkillä istuttuaan.
Mutta sinne et koske!
Mutta mitenkäs minä sen sitten sitä koskematta puhtaaksi saan?
No koske sitten!

Heräsin sairaalassa seuraavana päivänä.
Vuoteeni vieressä seisoi minut hereille ravistellut naislääkäri.
Hän selosti minulle tilannetta.
Oli ollut tyhmää lähteä varrelle virran......
Olkaa hyvä ja lopettakaa tuo hyräily! Kuunnelkaa ensin mitä minulla on sanottavaa ja jatkakaa vasta sitten noita hyräilyjänne!
Soititte ajoissa sairasauton, mutta jos olisitte muutamankaan tunnin viivytellyt, ette olisi selvinneet...
Ei elämästä selviä hengissä......
Ei niin mutta yrittäkää nyt kuunnella mitä minulla on sanottavaa ja jatkakaa vasta sitten laulamistanne kun olen ensin selittänyt teille tilanteen!
Pidämme teitä ja tyttärentytärtänne täällä seurannan alaisena ylihuomiseen saakka ja sitten pääsette takaisin kotiinne!
Koditonna kuljeskelen nyt......
Liisa.. Liisa sinäkö siinä naapurisängyssä oletkin?
Työnsimme juuri hänen sänkynsä tänne samaan huoneeseen kanssanne, koska hänen huonetoverinsa sanoivat tarvitsevansa hiljaisuutta, lepoa ja rauhaa, eikä hän...
Rok, rok, jörö, jukka, rok......
Haistelin ilmaa.. ruoka-aika, kaalikeittoa.
Hoitaja, kun he ovat syöneet niin piikki pyllyyn molemmille ja nukkumaan!
Kyllä tohtori!
Ukkipukki, olemmeko me täällä kovallakin lääkityksellä?
Olemme Liisa pieni ja kohta olemme me vielä siitäkin kovemmalla kaalikeitotuksella.
Seuraavana päivänä olivat jo pahimmat lääkehöyryt hävinneet päistämme.
Heräsin, avasin silmäni ja kukas siinä muu kuin tyttären tyttäreni Liisa tuhisi nenä nenääni vasten vierelläni, pitäen tiukasti kädestäni kiinni.
Vuoteemme olivat vierekkäin.
Kröhöm huomenta, köhi lääkäri sänkyni vierellä, ja jonka muistin nähneeni joskus aikaisemminkin.
Anteeksi tohtori, mutta olemmeko me tavanneet joskus aikaisemmin toisemme, kun olette niin tutun näköinen?
Olemme.. eilen.. ja väititte kiven kovaa nähneenne minut kylvyssä!
Ai niin, no nyt minä muistan, te olette se tohtori Helga!
Juuri se sama Helga!
Mutta mitäs tämä..?
Sukulaistyttönne itki ja vaati yöllä päästä isoisinsä ukin sylkköön, ja saadaksemme hänet rauhoittumaan, työnsimme hänen sänkynsä teidän sänkynne viereen, jonka jälkeen hän hämähäkistä langalla korvaanne laulellen rauhoittuneena nukahti syliinne!
Mutta on nyt tyttö jo herännyt.
Mitäs ukki sinä minun sängyssäni teet, yritätkö sinä minulta minun neitsyyteni viedä?
Sinun miehesi sen sinulta jo aikoja sitten vei, ja sinähän se siinä minun sängyssäni olet, enkä minä sinun!
Eikä vienyt mieheni minulta mitään muuta, kuin vain parhaimmat vuoteni, kun en miehestä edes tiedä mitään!
No ole sitten neitsyt jos haluat, mutta yöllä sinä olit ukkisi, elikkä minun sylkkööni välttämättä halunnut nukkumaan tulla!
No kun ei ole minulla ketään muita kuin vain sinä minun uskollinen isoisiukkini!
Nukuttaa kroohpuuh!
Tohtori Helga pyyhki liikuttuneena silmiään. Voi jospa minullakin olisi tuollainen kiltti ja harmaahapsinen, minua rakastava vanha vaari!
Helga kumartui ja antoi pusun poskelleni.
Aina meidän vaarien toivotaan vain vanhenevan, eikä ikinä nuortuvan! Aina meitä sorsitaan!
No mutta te vaarithan olette meille tytöille tärkeitä, emmekä me suinkaan halua teidän vanhenevan!
Ja nyt vaari simmut kiinni ja karkoitus höyhensaarille, niin että jaksatte huomenna palata kumpikin kotiinne!
Tunsin piston pyllynposkessani ja heti sen jälkeen nukahdin.
Aamulla tunsimme vielä heikotusta ja huimausta.
Kuume oli laskenut, mutta vielä sitä meillä oli, emmekä täysin terveitä tulisi olemaan vielä ainakaan pariin viikkoon.
Meillä kummallakin oli ollut jokin harvinainen kuumetauti, eikä vielä tiedetty että mikä se oikein olisi voinut olla.
Pertti ja Maire olivat yhdessä olleet siellä jossain ulkomailla, ja epäiltiin heidän joitain pöpöjä sieltä tuoneen mukanaan.
Heidät otettiin sairaalaan tutkittavaksi ja tarkkailtavaksi.
Liisasta tuli työtön kun hänen työnantajansa teki konkurssin.
Konkurssin itse välttääkseen, olisi hänen muutettava kolmiostaan yksiöön.
Ukki kuule!
Ukki kuulee! Mitä tyttö on sydämmelläsi?
No kun sinulla on sellainen suuri asunto, ja asut siellä aivan yksin, ja kun minullakin on suuri asunto, ja minäkin asun aivan yksin, niin mitä isoisi siitä ajattelet, ja mitä semmoisesta voisi tulla tulla mieleesi?
Joo, niin minähän en tuota ole tullut edes ajatelleeksikaan, joten kiitos Liisa vinkista, ja näin pika pikaa tätä asiaa ajatellessani, uskon valitsevani kissan, ja sinähän tietenkin koiraihmisenä valitset koiran?!
Mitä, mitä, kuinka sinä pöhkö voit kuvitella että... ...No otan koiran sitten minäkin... ...että minä koirista ja kissoista tässä nyt juttelen... ...No etkö sitten juttele?
En, vaan siitä, että sanon asuntoni irti ja muutan luoksesi!
Luokseniko?
Luoksesi, luoksesi, vai heitätkö minut jo nyt luotasi ulos, ennenkuin olen edes ehtinyt luoksesi muuttaa?
Mutta..?
Vai haluatko minun bäkleidinä työntelevän ostoskärrejä pitkin ja poikin pesemättömissä ryysyissä, ympäri kaupunkiamme?
Silmät päästäsihän sinä minun vuokseni saisit hävetä, ja omasta puolestasi myös, koska olet kotoamme minut heittänyt ulos, ulos tähän kylmään ja raakaan maailmaan!

Voi ukki heräsithän sinä vihdoin viimein, ja minä kun olen ollut niin huolestunut, että itkin aivan koko yön!
Hmm Ukki, tarkoitti sillä minua.
Nuori tuntematon kaunis nainen
alastomana vierelläni.
Mutta miksi alastomana, ilman vaatteita?
Olenko pyytänyt häntä riisuuntumaan, ja jos olen, niin miksi?
Käteni ovat vanhan miehen kädet.
Miksi hän vanhan ja tuntemattomaan miehen pyynnöstä on suostunut riisuuntumaan hmm?
Miksi makaamme tässä lattialla vierekkäin ja vieläpä sylikkäin?
Ja tämä on tietenkin hänen asuntonsa, kun en muista täällä koskaan aikaisemmin olleeni.
On jostain niin huolestunut, että on itkenyt, mutta mistä?
Terveydestään?
Ahaa, nyt selvisi minulle, että mistä tässä on kysymys.
Hän kutsui minua Ukkisi.
Olen siis tohtori Ukki, ja olen kotikäynnillä hänen luonaan.
Hän on riisuuntunut tutkiakseni hänet.
Siis jotain intiimiä vaivoja, vagina tai rinnat.
Pyörtynyt, kaatunut lattialle, olen heittäytynyt hänen viereensä hänelle tekohengitystä antaakseni.
Olen jäänyt tähän tarkkailemaan hänen pulssiaan mutta nukahtanut. Ei sormusta nimettömässään, siis joko eronnut tai naimaton.
Anteeksi neiti, mutta missähän minun tohtorinlaukkuni on?
Tohtorin... mikä?
No en minä sitä vielä tarvitse, voin minä jatkaa tätä keskeytynyttä terveystutkimusta ilman sitäkin!
Puristelin potilaani rintoja, niistä niitä sellaisia pahkuroita etsien.
Koskeeko?
Ei koske, saat sinä ukki niitä kovemminkin puristella!
Jaahah siis se sittenkin on vagina, jonka tähden hän minut tänne on kutsunut.
Siirsin käteni alas ja aloin sormillani tunnustelemaan sitä.
Tunsin kuinka penikseni reagoi tähän potilaaseen.
Kauheaa.
Enhän minä nyt lääkärinä saa, enkä voi, tuntea seksuaalista vetoa potilaaseni.
Työnnä ukki se suuri ja kova kyrpäsi minun vittuuni!
Jaahah, lääkärinpalkkioni siis tältä potilaaltani saan luonnossa!
No mikäs siinä.
Kierähdin potilaani päälle.
Paljonkohan minä nyt jään tälle potilaalleni velkaa, vai onkohan tasaraha.
Aah voi kuinka ihana sinä ukki tuon kyrpäsi kanssa oletkaan ooh.
Tasaraha siis...aah...eeh eihän tässä potilaassa ole yhtään mitään vikaa.
Mutta mitäs... mitäs jos en lääkäri olekaan, vaan sellainen mieshuora.
Neiti, paljonko minulla on ollut tapana neitiä velottaa?
Täh? Mistä?

Uuh ooh ihana pikku pimpsa sinulla pikku tyttärentyttäreni?
Tyttärentyttäresi kyllä olen, mutten enää mikään pikkuinen sellainen!
Neljäkymppiä ja risat kuule ukki on jo matkamittarissa, mutta muuten kyllä olen säästynyt pahemmilta rapistumisilta, vaikka itse sen sanonkin!
Etkö ukki pukkiseni tosiaankaan muista yhtään mitään?
En sitten yhtikäs mitään!
Tyhjäksi nollaantunut muistini aloitti nyt uusien muistojen tallentamisen, eikä se aah paremmin olisi voinut alkaa!
Älä tyttö pieni sohi sillä suussasi olevalla tikkarilla, kun voi osua vaarisi silmään!
Mutta ukki eihän minulla ole mitään tikkaria suussani, avaa silmäsi niin näet!
Enkä avaa, kun pistelen hieman omiani uusiin muistoihini!
Olet ukki parantumaton pervo!
Saahan sitä sisko hyvä nyt mielikuvitustaan käyttää, ja niissä sinulla jo on rinnat!
Vai olen minä jo sinun sisaresi noissa sinun seksijutuissasi?!
Joo mutta jo täysi ikäinen sisko morsiammeni, jolla on jo rinnatkin!
Niin, mitäs sinä rinnattomalla siskolla edes seksihaaveissasikaan tekisit?
No en sitten yhtikäs mitään!
Aah kohta tulee, onanoinko, vai annanko tulla pimpsaasi!
Siitä vaan ukkikulta, anna tulla!
Onko täällä saunaa?
Sauna on, mutta sinne on meiltä pääsy kielletty!
Kerron sitten ammeessa, sillä sinne mennään nyt heti, kun kumma kyllä et saanut avohaavaakaan tuohon päähäsi, sitä yöpöytään kolhiessasi!
Ammeessa istui tyttö edessäni sylissäni, nauttien rintojensa hyväilystä.
Liisa pieni Ihmemaasta, olet ihana! Kiva kuulla, että joku minusta tykkää!
Olet kaunis nainen, kuinka kukaan voisi sinusta olla pitämättä?!
Mieheni.. mieheni jätti minut!
Istuu nyt tietenkin jossain ravintolasta syömässä, jonkun miehen nojatessa päätään hänen rintaansa ja syliään vasten, tiukasti kiinni toisissaan!
Ei hän homo ollut, löysi vain toisen nuoremman, kolmikymppisen naisen!
Ollaan Liisa minuutti hiljaa!
Minuutti kulunut, mutta sinä tuolla nyt tarkoitit!
Kävin panemassa sitä miehesi uutta muijaa!
Siinähän sinä koko ajan olit, taisit sittenkin tuon pääparkasi loukata pahemmin kuin luulinkaan!
Etkö ole kuullut että,
"jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa."
Katsomisen sijaan minä ajattelin sitä miehesi uutta naista, ja nyt hänellä on juuri minuuttipantu nainen vierellään!
Ha ha, ja laskit spermat sisään?!
Joo, pääsee miehesi liukkaille!
Sulla ukki kyrpä seisoo, rakastellaanko tässä vai sängyssä?
Kokeillaan tässä.. nostappas tyttö pyllyä.. no noin, sisällä on!
Hytkytellään!

Muistini oli yhä tipotiessään, mutten valittanut, enkä siitä välittänyt vähääkään.
Mitä sitä kaikkea turhaa ja ikävää muistelemaan, koska sellaisiahan ihan varmaan suurin osa ihmisen muistoista on.
Minulle aivan tuntematon nainen oli ilmestynyt asuntoomme, herätettyään ensin minut ovikellon soitollaan.
Terve vaari, kuulin Liisa-tädiltä että olet sairas!
Katsoin hämmästyneenä tätä uutta naista ja sitten kysyvästi Liisaa!
Saanko ukki esitellä.. poikasi tyttärentytär Eeva! Et taida häntä muistaa?
En.. hei Eeva!
Olet menettänyt muistisi, tiedän!
Soitin serkulleni Ullalle.. tämän Eevan äidille, ja kerroin hänelle tilanteemme!
Ulla lähetti Eevan tänne, koska Eevalla on aivan samat oireet kuin meilläkin, kuumetta ja heikotusta! Halusi tytön pois kotoaan häntäkin sairastuttamasta!
Hoidamme täällä nyt kolmisittain toinen toisiamme!
Milloin sinä sille Ullalle soitit?
En minä ole nähnyt tai kuullut sinun kenellekään soittavan?!
Nukahdit telkkaria katsellessamme!
Soitin myös lääkärillemme, ja hänestä tämä oli hyvä ratkaisu!
Oli neuvotellut ensin Eevan lääkärin kanssa, ja kuullut häneltä että saman viiruksen aiheuttama sairaus on meillä jokaisella!
Heistä toinen tulee meitä huomenna katsomaan!
Kehoitti saunomaan, mutta kohtuullisesti, kun kuulemma nämä meissä jylläävät pöpöt eivät saunasta tykkää!
No tuo oli kiva kuulla kun ainakin minun kehoni jo saunaa kaipaakin!
Jaksetaanko me saunoa?
No lepäillään ja kerätään voimia ensin! Otetaan nokoset! Siirräppäs Liisa itseäsi keskemmälle, niin tyttökin mahtuu sänkyyn!
Nukahdimme jokainen, ja heräsimme vasta lähempänä puolta yötä.
Olimme nukkuneet vaatteet päällä, ja kuumeisina olimme hikoilleet vaatteemme likomäriksi.
Eihän tässä enää saunaakaan tee mieli, vai tekeekö,.. ukki?.. Eeva?
Ei kai, kun minäkin siellä äsken unissani otin sellaiset löylyt että eiköhän tältä päivältä jo riitä!
Vaari se on kova poika saunomaan hi hi, kun pitää unissaankin saunoa!
Kumma kun sinä sen saunomisen muistat?!
Äidinmaidossa varmaankin sain esi-isieni muistot saunassa istumisesta!
Käydään vuoronperään ammeessa, ensin sinä Eeva ja sitten me ukin kanssa!
Ukin kanssako sinä yhdessä ammeeseen menet! Et kai? Käydään me täti sitten kahdestaan, kun vaari on ensin kylpenyt!
Ukin kanssa me yhdessä aamullakin kylvettiin, ja olisi siihen ammeeseen kolmaskin mahtunut, kun se on niin iso! Tule mukaan kolmanneksi, turhaa meistä on kenenkään värjötellä omaa vuoroaan odotellessaan! Et kai sinä nyt ukkia ujostele, iso tyttö?!
Enhän minä ujostele, mutta mitä vaari siitä tykkää!?
Tämä ukkivaarihan ei siitä muuta kuin tykkää vain! Tulkoot mukaan kanssani ammeeseen, ken haluaa, mutta minä menen nyt laskemaan siihen veden!
Laskin vettä ottaen huomioon myös mahdollisen kolmannenkin kylpijän, ja tulihan se sieltä Eevakin. Eipä tuo niin ujo tainnut ollakaan. Mitäs pelkäämistä nyt tällaisessa vanhassa ukossa olisi ollut, ei sitten yhtikäs mitään.
Liisa istahti minua vastapäätä, jalat jalkojeni kanssa lomittain.
Eeva yritti mennä tätinsä syliin istumaan, mutta tämä osoitti vain minua, ja minun syliinihän tyttö sitten laskeutuikin.
En kai minä vain ole liian painava?
Ethän sinä mitään paina! Istu siinä vain!
Eeva oli tullut sukunsa naisiin. Solakka, kaunis ja... ...Hyi vaari, sinullahan kasvaa tuo.. tuo sinun.. se siellä.. tuo siellä mun allani!
Älä sinä tyttö siitä välitä.. minkäs minä sille mahdan että se siellä kasvaa!
Mutta kun se tuli aivan kiinni siihen.. mun siihen ja painaa sitä!
Ei ajatella sitä nyt sen enempää, vaan jutellaan jostain aivan muusta, ja rentoudutaan! Oletkos sinä vielä koulussa?
Ylioppilas kirjoitukset oli ja vielä en tiedä että.. että mitä nyt niiden jälkeen! En vielä tiedä.. en vielä ole päättänyt.. painanko minä liikaa...
Et paina.. ihan sillai.. sopivasti.. sopivasti vain!
Tunsin.. ei kun en tuntenut.. niin tai tunsin, vaikken olisi saanut.
Pesenkö selkäsi?
Joo pese.. ei, ei sinun sieltä tarvitse pestä.. minä pesen sieltä.. pesen ne itse!
Samantienhän minä voin sinut sieltäkin pesaista, kun on jo saippuakin kädessä! Nojaa taaksepäin.. noin.. no nyt yletyn sinnekin.. ja samallahan minä nyt voin pestä senkin.. sen mun sen, kun sattui käsi siihen!
Kun olin hieronut liiat saippuat Eevan iholta pois, nousi hän kuumeesta horjuen ammeessa ylös. Ki.. kiitos vaari!
Annapas kun minä vuorostani huuhtelen sinut, samalla kun itsenikin, lupautui tytön Liisa-täti.
Kun Eeva oli horjunut pesuhuoneesta pois, pesi ja huuhteli Liisa selkäni.
Taitaa tyttöparalla olla kova kuume kun horjuu tuolla lailla!
Saa nukkua keskellämme, ettei käy niinkuin sinulle, ja tipahda sängystä lattialle!
Aamulla heräsin Eeva kainalossani. Tyttö nukkui vielä ja tuhisi unissaan korvaani.
Kun aloin varovasti vetämään kättäni pois hänen altaan, hän heräsikin.
Huomenta vaarikulta, voi kun minä pitkästä aikaa nukuin niin ihanasti!
Nukuitko sinä?
Nukuin sanoin, antaen suukon tytön poskelle.

Kuka tuo Raamattua päänsä yläpuolella heilutteleva raamattukauppiasnainen on?
Telkkarissa joku ärhäkän näköinen nainen puhui toinen käsi ylhäällä taivasta kohti, ikäänkuin yrittäen sinne ylös taivaaseen tyrkyttää sitä kädessään pitelemäänsä Raamattuaan. Oli äkäisen näköinen siksi kai, kun sitä kirjaa ei sinne Taivaaseen luettavaksi huolittu.
Se on se joku yks politiikko, joka ei ilman Raamattunsa heiluttelemista osaa edes päivää muille sanoa!
Kerran kun sitä haastateltiin telkussa, akka vain kaiveli käsilaukkuaan, saamiinsa kysymyksiin vastaamatta. Vastaukset siltä jäi saamatta, kun oli Raamattunsa unohtanut kotiinsa!
Toisen kerran sillä taas se sen raamatunheiluttelukäsi oli niin kipeä, ettei hän sitä itse ylös saanut, niin että haastattelijan piti sitä nostaa ja siellä yläilmoissa pitää, heilutella ja kannatella, vastaukset kysymyksiinsä saadakseen!
No jopas on kumma rouva!
Joo on se sellainen rouva, että ihan ihmetyttää, että mitä sen päässä oikein pyörii!
Kerran sekoillessaan pakeni Suomesta Suomen esivaltaa karkuun ulkomaille, ulkomaan lehdistölle valittamaan, että kuinka hänen kotimaassaan häntä on kielletty puhumasta homoista ja homoilusta, ja kun ei totellut, niin nyt häntä muka uhkaa kuuden vuoden linnatuomio.
Homot ovat minulle sydämmen asia, niin lähellä sydäntäni, etten voi lopettaa eistä puhumasta, nyyhkytti hän kyyneleet silmissään ulkomaiden uutislähetyksissä!
Linnaa tulee että paukahtaa, niin uhkaavat nyt kotimaassani, purskahti hän lopulta itkuun! Vakaumuksiani on loukattu! Sydämmeni kyllyydestä puhuu suuni! Me emme vaikene, minä ja minun rakkaat kannattajani!
Suomessa ei kunnioiteta ihmisoikeuksia, julistetaan Suomelle sota, vaadittiin joissain sekosekopiireissä ulkomailla!
Rouva raamatunheiluttelijan mies ja lapset halasivat häntä, häntä tukien tv-ruuduissa ympäri maailmaa!
Mies? Onko hänellä mies?
No mutta eihän hän nyt mikään neitsyt Ma.. atshii.. nyt ole, tarvitaanhan lasten saantiin sentään mies, ja lapsia hän näköjään on halunnut, koska on miehen aviopuolisokseen valinnut!
Värikäs nainen!
Niinkö tykkäät?
Leikkiä vain laskin! Väritön ja katkera!
Uutiset loppui, mitäs me nyt tehdään?
Mitäs muuta kuin sänkyyn rasittavan uutisten katselun jälkeen jälleen lepäämään.
Ukin iho tarvitsee ihoa hoitavaa ja ravitsevaa voidetta, kun se jo on niin vanha, kuivunut ja ryppyinen!
Naiset kiistelivät siitä, että kummalla heistä on parempaa voidetta, eivätkä siitä päässeet yksimielisyyteen, joten päättivät suorittaa kokeen.
Hiero Eeva sinä sitä omaa voidettasi ukin vasempaan puoleen, päästä varpaisiin, niin minä teen saman ukin oikealle puolelle!
Puoleen väliin minua päästessään, eivät päässeet yksimielisyyteen siinä, että kumman voidetta kokeltaisiin siinä, joten päättivät sen voidella omilla voiteillaan kumpikin.
Nähdään jos kummankin voiteet samanaikaisesti käytettyinä antaisivat parhaan tuloksen, tuumailivat he.
Minä puolestani ajankulukseni voitelin vastapalvelukseksi heidän ihoaan.
Älä nyt ukki vain rasita itseäsi liikaa!
Niin vaari, kyllähän me itse olisimme itsemme voineet voidella!
Kyllä minä jaksan, vakuuttelin heille.
No voitele sitten, jos uskot jaksavasi!
En minä pelkästään vain usko, vaan minä tiedän jaksavani!
Niin siinä sitten aika kului kivasti, toistemme iho hoidellessa.
Vuoronperään voitelivat he sisältä myös sitäkin, minun sitä apunaan käyttäen.
Tällähän tämänkin saa kivasti voideltua aivan kokonaan pohjaan saakka!
Niin saa! Eihän ne omat sormet siellä yllä edes puoleen väliin!
Ei niin! Miten me ilman tätä vaaria ollaan tähän saakka toimeen tultu?
Kysys muuta!

DING DONG

Ovikello soi.
Heräsimme.
Varmaankin nyt se lääkäri siellä oven takana, jonka tänään piti tulla kotikäynnille meitä katsomaan.
Kuka jaksaa käydä avaamassa?
Käydään kaikki!
Vähän liikuntaa!
Päivän maratoonilenkki eteiseen ja takaisin.
Marssimme kaikki kolme peräkanaa, pökkyräisinä, vasta heränneinä eteiseen.
Peräti kaksi lääkäriä seisoikin oven takana, joista en tuntenut kumpaakaan, mutta tytöt tunsivat, ainakin kumpikin sen oman lääkärinsä.
Mikäs nudistikokous se täällä onkaan menossa, ai kun kivaa, kun itsekin olen vannoutunut naturisti, kuten myös on tämä kolleegani tohtori Helga! Minä olen tohtori Helge!
No ei sitten muuta kun sisään vaan ja vaatteet pois, tokaisin.
Kiitos!
Tytöt, Helgelle ja Helgalle hengarit!
Täällähän on niin viihtyisää ja avaraa, ihastelivat molemmat tohtorimme.
Suuri talo, monta huonetta, paljon tilaa.. ajatteletko samaa kuin minäkin, kysyi Helge-tohtori kolleegaltaan.
En minä mikään ajatusten lukija ole, mutta luulenpa ajattelevani!
Minua, Liisaa ja Eevaa tutkiessaan, selittivät lääkärimme meille saamiaan ideoitaan.
Samaan kuumesairauteen, mikä teilläkin on, on sairastunut nyt moni muukin!
Mutta meillä sairaalassa ei ole tilaa heille, ei vapaita paikkoja, joten...!
Voisimmeko osan heistä siirtää tänne.. vuokraisitte taloanne sairaalallemme.. auttaisitte siten muita...?
Mitä sanotte?
Mitä tytöt sanotaan?
Ei osattu aluksi luvata, eikä kieltääkään.
Mietittiin.
Vieraita ihmisiä talo täynnä, rollaattorien kitinää, vanhusten hourailujen kuuntelemista, ei tule mitään, vastaus on ei, ehdottomasti ei!
Emme me tänne lähettäisi kuin vain sellaista juuri tänä vuonna ylioppilaskirjoituksissa reputtanutta nuorisoa!
Saisivat täällä kaikessa rauhassa lukea uutta yritystään varten!
Saisivat täällä saunoa, kylpeä, ottaa ilmakylpyjä...!
No ei mutta ehdottomastihan me heidät tänne haluamme, vai mitä tytöt?!
Tytöt halusivat!
Ehdottomasti myöskin he halusivat.
Ja kun sairaana maatessa paikat puutuvat, tarvitaan kuntoutushierontaa, ja minähän olen siihen hommaan hyvän koulutuksen saanut, mutta vain tyttöjen hierontaan, kun postipoika siitä kirjekurssista sen viimeisen kirjeen hävitti! Ties kelle naapurilleni sen jakoi, mutta mitäpäs minä mitään sillä olisin tehnytkään! En sitten yhtikäs mitään!
Hienoa ukki, sinullahan alkaa muisti palailemaan!
Eikä ala, kuiskasin, kunhan vain...
... Valehtelit?!
En vaan auttamisen halussani vain vähän narrasin!
Ha ha kyllä minä ne sinun kuntoutushierontasi tiedän!
No hierontaa se tarvii sekin!
Ja nekin?
Ja nekin, ne kaikki kolme tärkeintä paikkaa naisilla! Korjaan.. ihaninta paikkaa!
Ja samalla saa vaarinkin se, sellaisiin ihaniin paikkoihin työntyä! Eiks oo vaari kivaa?!
Joo ja eiks ois syytä meidän yhdessä harjoitella tämä päivä siihen tulevaan kivaan?
Joo ois! Harjoittelemaan ja heti!
Vuoteita sairaalasta tuotiin puoli tusinaa potilaineen. Kaksi naispuolista ja neljä miespuolista potilasta.
Meissä jylläävät pöpöt inhosivat hierontaa, ilmakylpyjä, saunaa ja ammeessa lojumista.
Ja tämän kuumesairauden tutkijat olivat aivan sitten ihmeissään, saamistaan yllättävistä turkimustuloksistaan.
Myös potilaan saamat orgasmit vähensivät aivan sitten kerta kaikkiaan huomattavasti tämän sairauden aiheuttavaa pöpömäärää kehossa.
Ihminen alitajuisesti aina etsii ja löytää parannuskeinoja sairauksiinsa, emmekä me olleet mikään poikkeus siinä, minä, Liisa ja Eeva.
Olimme muita potilaita jo hieman paremmassa kunnossa, ja autoimme heitä epäitsekkäästi parhaamme mukaan.
Helge kirjoitti minulle Viagraa.
Itselleen myös, paiskiessaan sairaalassa töitä ympäri vuorokaudet.
Helga myös osottautui myös ahkeraksi lääkäriksi, poikia puolestaan parannellessaan.
Minulla, Liisalla ja Eevalla oli nyt meistä jokaisella kaksi potilasta hoidettavanamme, toistemme lisäksi.
Teimme ahkerasti opetusfilmejä tämän sairauden hoidosta, ja uskokaa tai älkää, mutta se oli ihan kivaa sairastella.

Ja vanhakin nyt nuortuu
kuin lapsi leikkimään
ja koukkuselkä suortuu,
niin kaikk’ on mielissään.

Niin hyvä, lämmin, hellä
on mieli jokaisen.
Oi jospa ihmisellä
ois.. ois.. ai nainen...

Nainen mua jossain huutelee,
apuani tarvitsee,
lalalallallaa...
No tullaan tullaan.

Olin saanut juuri uuden tämänpäiväisen opetusfilmini valmiiksi toisen potilaani Mirjan... tunsin itseni kuin oikeaksi tohtoriksi... kanssa, ja rientäisin jo toista, sen toisen Sirpa-potilaani kanssa tekemään.
Tämä oli arvokasta ja tieteellistä ja rankkaa tutkimustyötä, eikä mitään hauskaa huvittelua.. niin tai joo.. hauskaahan se jo taas oli töitäkin paiskia, jo niin kauan eläkeläisenä laiskoteltuani.
Voi kiitos Olli, tuntuu jo taas oloni niin paljon paremmalta, saatuani sitä sinun itse tuottamaasi ekoloogista luonnontuotelääkettäsi sisääni!
Ilo Mirja, on pelkästään minun puolellani!
Voi voisitko Olli vielä nuolla sen puhtaaksi, ennenkuin vedät nimettömät jalkaani?!
Tottakai Mirja-kulta, se on niin silmiä hivelevän kaunis ja ihana, että mielellänihän minä sen teen! Tuskin maltan odottaa iltaan saakka, jolloin saat minulta uuden annoksen, itse tuottamaani luonnonlääkettäni!
Samalla hieron vielä näitä sinun yhtä silmiä hivelevän kauniita ja ihania, terhakoita pikku kaksosiasi, joiden kosketteluun ja puristeluun en ikinä kyllästy!
Voi kiitos Olli.. olet niin ihana.. oikea unelmieni mies!
Olen tyttöseni sinulle aivan liian vanha aviomieheksesi, huokasin surullisena.
Niin.. onhan meillä muutama vuosi ehkä hieman liikaa tuota ikäeroa, huokasi tyttökin surullisen näköisenä!
Mutta illallahan taas sinä tulet minua hoitamaan.. tulethan Olli?!
Tulen Mirja kultaseni!
Ja nukut minun vieressäni ensi yön, nukuthan Olli?
Nukun Mirja!
Kun sinä aina vain tuon Sirpan vieressä haluat nukkua, ja sitä hoitaa!
Eilenkin ruiskutit sille sinne sen yhteen paikkaan sisäisesti yhden sellaisen itsetuottamasi luonnontuotelääkeannoksen enemmän kuin minulle!
Ja koko ajan sinä sitä hierot ja nuolet joka paikasta ja olet sen vieressä ilman vaatteita niinkuin sekin ja filmaatkin sitä aivan koko ajan! Ja kun se on niin lyhyt ja laihakin ja kun sillä on niin pienet tissitkin ja aivan kaikki muukin niin mitä hieromista siinä on?
Autoa ajaessaankin sen on käytettävä tyynyä pyllynsä alla!
Ollii! Mullon pissahätä, huuteli se toinen tyttö naapurisängystä.
Ja sitten sinä annat sen pissata suuhusi ja sinä nielet sen!
No kun se ei jaksa nousta potalle, ei kävellä vessaan, ja kun se tykkää pissata minun suuhuni!
Te molemmat olette aivan pervoja, kanna se sinne vessaan ja anna sen pissata vessapönttöön!
Ollii! Etkö sinä kuule? Mullon kauhee pissahätä!
Tullaan, tullaan Sirpa!
Kuule Olli, jos sinä nyt taas sen annat pissata suuhusi, niin siinä tapauksessa tulet tähän heti sen jälkeen takaisin ja annat minunkin pissata suuhusi!

Olli!
Mitä Liisa?
Haluatko limsaa?
Ei ole jano!

Eeva kuule!
Mitä Liisa?
Eikö sinustakin näytä, kuin tuo meidän ukkimme, olisi ikäänkuin nuortunut nuoreksi pojaksi?!
Joo kyllä vaari minustakin on aivan selvästi nuoremman näköinen ja oloinen!
Eikä uskoisi että hän vielä muutama viikko sitten käytti rollaattoria!
Ei niin!
Sinä Eeva ja ne kaksi muuta tyttöä olette olleet kuin nuoruuden lähde ukille!
Sinäkin Liisa-täti näytät nuortuneen ainakin puolella!
Ihanko totta Eeva ja lopeta jo tuo minun tätittelyni.. kiltti!
Kuule Eeva!
Mitä Liisa?
Se toinen poika hihi, se Kalle.. se Kalle kosi minua viime yönä!
Ihanko totta?
Juu!
Mitä Liisa vastasit!
Että minähän Kalle ikäni puolesta voisin olla vaikkapa äitisi!
Mitä Kalle siihen?
Houraili kuumeissaan poika-parka, sanoi että ai niin äiti, eihän me saadakkaan mennä naimisiin, ja mitä isäkin siihen sanoisi!
Luuletko että...?
Luulen.. äidin poika.. äidin paikka vapaana ja saatanpa vaikka Kallelle vastata myöntävästi!
Vastaa!
Niin vastaankin!
Minä se vaan joudun ikäisteni kanssa olemaan! Jospa rupeenkin lesboksi ja menen naimisiin sen Rä.. Rä... ...Sinä?.. ja vieläpä sen kanssa? Aivan varmasti rakastuisi sinuun!
Joo niin minäkin luulen!