Perintövero pitäisi lakkauttaa

Puolangalle erittäin iso rahansiirto valtiolle, kun vuosittain useita kymmeniä perikuntia joutuu maksamaan. Eli valtio kuppaa perkele Puolankalaisilta varat.

Millä lailla perinnön saaja on vaikuttanut perinnön arvoon?
Jos perintövero poistetaan niin tilalle tulee lahjavero joka rokottaa entistä enemmän perinnön saajaa.
Sama asia kuin ikuisuus kysymys autoverosta ja sen poistosta.
Sata varmasti perintöveron poiston yhteydessä sovitaan jostain muusta verosta joka korvaa tämän poiston.

Perintövero on edullinen vaihtoehto tavallisen kokoisen kuolinpesän tilanteessa. Esim jos yhden lapsen osuus perinnöstä on 10000 euroa niin se on verovapaa ja jos lapselle jää 20 000–40 000 euroa niin vero on 7 % 10000 euron ylimenevästä osasta. Toki tilanne on hankala kun verot pitää maksaa suht. pian ja perittävää omaisuutta ei saa myytyä heti tai jos perittävä omaisuus halutaan pitää itsellä.

Jos perintövero otetaan pois niin sitten mukaan tulee myyntivoiton vero, lahjavero yms. ja niissä veroprosentit on ihan eri luokkaa.

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perintoveron-maara-ja-maksaminen/perintoverolaskuri/

Perinnönsaaja on yleensä itse niin pa, ettei pysty maksamaan perintöveroa realisoimatta heti saamaansa perintöä.

Ensiksi perintöveroa määrätään vain yli 20 000 euron perinnöstä. Pelkästään tämä karsii pääosan kokonaan verotukselta. 20 000 euron perinnöstä veron määrä on 700 euroa, joka summa löytyy varmaan lähes jokaiselta.

Ei perintöveron poistaminen ole se ongelma, koska veropohjaa ei voi rapauttaa.
Ongelma on veromaksun eräpäivä. Verotuspäätöksestä ensimmäinen erä on 3kk seuraava erä 5kk päätöksestä jne... yhteensä max 10 erää.

Verotuspäätös tehdään peruskirjasta, joka tehtävä 3kk vainajan kuolemasta. Perunkirja toimitettava siitä 1kk:n kuluttua verottajalle, joka käsittelee ja tekee verotuspäätöksen. Siten verotuspäätökseen menee helposti 8-12 kk.

Jos muutosta perintöverotukseen halutaan voisi ensimmäisen erän maksun säätää erääntymään 12kk:n kuluttua verotuspäätöksestä ja sille kohtuullinen 5%-yksikön korkokanta. Tällöin voittajia olisi verottaja ja perinnönsaaja.
Perinnönsaaja voi välttää korkokulun suorittamalla veron viipymättä. Verottaja taas voittaisi korkotuloina jos perinnönsaaja ottaisi verottajalta "lainaa" 5%-yksikön korolla.

Tuoreimmat julkaistut tiedot perintöverojen jakautumisesta ovat vuodelta 2020. Tuolloin perintöosuuksia sai yhteensä 145 600 henkilöä. Perintöveron erikoisuus on, että sitä ei peritä, jos henkilön perintöosuus jää alle 20 000 euroon. Vuonna 2020 perinnön saajista selvästi suurin osa, eli 59 prosenttia, jäi alle tuon rajan, eikä siis maksanut perintöveroa lainkaan.

Verotiedoista selviää, että hyvätuloiset saavat yleensä myös pienituloisia suuremmat perinnöt, joten he myös maksavat suurimmat perintöverot.

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2020 vähintään 50 000 euron vuosituloja ansaitsevat saivat maksettavakseen suurimmat perintöverot. Tässä ryhmässä noin puolet perintöveroista oli yli 4 900 euroa. Luku on lähes kaksinkertainen verrattuna 20 000–29 999 euron tuloluokkaan, joilla noin puolet perintöveroista oli alle 2 400 euroa.

Ei perinnön saaja ole maksanut veroa siitä vaivalla hankitusta omaisuudesta.
Maksaa veron vasta sitten kun kuolinpesä toteaa omaisuuden ja perikunta jakaa sen.

Puolangalla ei ole montakaan perikuntaa jonka osakas joutuu maksamaan perintöveroa.

Ennemmin olisin vaatimassa miljonääreiltä kunnallisveron maksamista koska kuitenki käyttävät veromaksajien maksamia teitä ja muita kunnan palveluja.
Miljoona tulot mutta ne ovat pelkästään pääoma tuoloa josta ei makseta kunnallisveroa euroakaan.