On se käsittämätön juttu että ylioppilaat (pellet) saavat niin suurta etua yliopistoon haettaessa. esim ktm tutkintoon haettaessa valintakokeen perusteella valittuna ylioppilaat saavat 2/1 pistettä turhasta lisää verrattuna ammatilliseen tutkintoon. Mitä järkeä on siinä että he ovat paskempia kokeessa ja pääsevät siten helpommin sisälle kuin ammattitutkinnon suorittaneet. Suomessa arvostetaan ylioppilaita ihan persetin paljo liikaa. ei mitään järkee tässä touhussa halonenki vois jo herätä siellä presidentin paikalla pikkusen. ylioppilaat kuvittelevat kaiken lisäksi olevansa jotain muita tärkeämpiä ihmisiä. Ovat ihan samoja pellejä kuin muutkin. Joten joku järki tähän hommaan.
ylioppilas pellejen lisäpisteet
sepi
37
5830
Vastaukset
- esa
Juu oon kyllä ihan samaa mieltä sun kans että tuo ylioppilas touhu on ihan täyttä pelleilyä. Ja kaiken lisäksi tuo ei ole tasa-arvoinen arvostelu että ylioppilaat hyötyvät vain sen takia kaks pistettä verrattuna ammattitutkintoon että he ovat suorittaneet tuon lukion pellekoulun.
- minävaaaan
On se hyvä arvostella kun teistä kumpikaan ei osaa edes kirjoittaa yhdyssanoja oikein. Voi voi.
- Dr.Phil
Tällaiset primitiivireaktiot ovat yleisiä, kun jännitetään pääsykoetuloksia, tieteellistä termiä käyttääkseni, ns. paskat housussa.
Kyllä se siitä helpottaa, kun valintatulokset julkaistaan. Veikkaan että kirjoittaja jää sisäänpääsystä n. 1-2 pisteen päähän. - -----
Kyllä se on täysin oikein, että hyvín kirjoittaneet saavat lisäpistet.Yleensä huonosti tai keskiverrosti kirjoittaneet ovat samalla viivalla amiksen käyneiden kanssa, mikä sekin on mielestäni oikein. Kyllä yleissivistystä tulee arvostaa alalla kuin alalla.
- ylioppilas Larvanto
Valkolakki on jotakin mystistä ja mahtavaa! Ja arvostus myös sen mukaan.
P.S. Minäkin pidän ylioppilaslakkia koko kesän..
- erno p
Amistutkintoja ei ole keksitty sitä varten, että sen jälkeen haettais yliopistoon!
Lukio on tasan tarkkaan sitä varten, että sais korkeakoulukelpoisuuden. Mitään muuta iloa siitä ei ole. Sen takia on ihan oikein, että luokion käyneet saa etua hyvistä opintosuorituksistaan lukiossa! - erikoistutkija
Äidinkielen osaamisesi perusteella sinun kuuluisi saada pääsykokeissa miinuspisteitä. Yliopistotasolla odotetaan, että osaa lukea ja myös kirjoittaa.
- Elise
Sepin viestin luettuani tulin miettineeksi, joskohan ammattitutkinnon suorittaneilta vaadittaisiin jonkinlaiset yleissivistävät lisäopinnot tai ainakin äidinkielen kursseja ennen yliopistoon hakua, sen verran olisi punakynä tekstin kohdalla heilunut.. Et yksinkertaisesti pärjäisi yliopistossa. Ajatusta puoltaa myös lapsellinen ja katkera suhtautumisesi asiaan.
Tottahan toki tuo ylioppilaiden lisä tulee aina olemaan syy sille ettet yliopistoon päässyt, eikö? ;) - *lumina*
Elise kirjoitti:
Sepin viestin luettuani tulin miettineeksi, joskohan ammattitutkinnon suorittaneilta vaadittaisiin jonkinlaiset yleissivistävät lisäopinnot tai ainakin äidinkielen kursseja ennen yliopistoon hakua, sen verran olisi punakynä tekstin kohdalla heilunut.. Et yksinkertaisesti pärjäisi yliopistossa. Ajatusta puoltaa myös lapsellinen ja katkera suhtautumisesi asiaan.
Tottahan toki tuo ylioppilaiden lisä tulee aina olemaan syy sille ettet yliopistoon päässyt, eikö? ;)...oon periaatteessa samaa mieltä kirjotustaidon tarpeellisuudesta, mutta musta on turha arvostella ihmisen kirjotustaitua nettikirjotustyylin perusteella. Ite kirjotan tämmöstä aivan epämäärästä murteen ja yleiskielen sekotusta netissä, mutta kirjotin ällän äikästä enkä kuvittelis yliopiston pääsykokeessa raapustelevani tällä tavalla (enkä niin tehnykkään).
Mun kirjotustapa riippuu ainaki siitä, mihin kirjotan. Näitä tekstejä ei oo tarkotettukaan oikoluettavaksi. Ehkä mut ymmärrettäis paremmin jos pistäsin täälläkin pilkut paikalleen, mutta en satu pitämään sitä tarpeellisena. Tiedän kyllä osaavani kirjottaa oikein sillon ku haluan.
Yliopistossa tai missä tahansa muussa koulussa saa kyllä vähintään pärstäkerroinplussaa, jos osaa muotoilla fiksut mietteensä myös kieliopillisesti oikein. Reilua tai ei, näin on.
Itse asiassa monet proffat (ainakin lapin yliopiston pääsykoekirjoissa) tuntuu kirjoittavan ihan epämääräistä suomea, ja se kyllä tympii kun kyse on sentään oppikirjoista.
- Sinun kanssasi
Ylioppilastutkinto on kyllä yliarvostettu!
Minä olen itse käynyt ammttikoulun ja olen ollut työelämässä kohta 15 vuotta.
Päivääkään ei ole tarvinnut olla työttömänä ja tällä hetkellä titteli on vaatimattomasti myyntipäällikkö ja liksa 5800 €/kk.
Itse olen siinä mielessä onnekas, että olen päässyt etenemään urallani vielä silloin kun töihin haettiin käytännössä päteviä henkilöitä eikä teoriassa päteviä kuten nykyään.
Olen myös joutunut katselemaan yliopistoista tulevia maistereita jotka eivät ikävä kyllä tiedä oikeasta elämästä yhtään mitään ja työn jälki on sen mukaista.- Vesuri
...Ja nyt hengailet 15 vuoden työkokemuksella työpäivän aikana Yliopistot ja Korkeakoulut-palstalla vai? öö...Miksi? Eli provo tai sitten outo tapa käyttää työnantajan aikaa...Tai jos lomalla käytät aikaasi palstalla, niin ei kommenttia =)
- kun..
Vesuri kirjoitti:
...Ja nyt hengailet 15 vuoden työkokemuksella työpäivän aikana Yliopistot ja Korkeakoulut-palstalla vai? öö...Miksi? Eli provo tai sitten outo tapa käyttää työnantajan aikaa...Tai jos lomalla käytät aikaasi palstalla, niin ei kommenttia =)
osaksi ihan provosoidakseni muita ja toiseksi töissä tuppaa olemaan niin pirun hiljasta näin lomien alla.
Fiksuna miehenä olen tehnyt kaikki työt jo alta pois jotta ne eivät paina mielessä lomalla. - kuinka valita
kun.. kirjoitti:
osaksi ihan provosoidakseni muita ja toiseksi töissä tuppaa olemaan niin pirun hiljasta näin lomien alla.
Fiksuna miehenä olen tehnyt kaikki työt jo alta pois jotta ne eivät paina mielessä lomalla.Suurin ongelma on se,että kuinka valita yliopitoihin tai korkeakouluihin opiskelijat?
Pitäisikö kaikista lisäpisteistä luopua?
Sen,ehkä voi jollain lailla ymmärtää,että ammattitutkinnosta ei voi saada niin paljon lisäpisteitä kuin ylioppilas tutkinnosta. Miksi? Koska ymmärtääkseni koulun tarkoituksena on ollut kouluttaa päteviä ammattilaisia ja silloin on iso osa koulutuksesta ollut ammattiin suoraa liittyvää. Ja yleisivistävien opintojen osuus huomattavasti pienempi samoin usein kieltenkin osalta. Lukion tehtävä oli alun alkaen tuottaa riittävät pohjatiedot oppilaille,että nämä voisivat jatkaa opintojaan yliopistoissa,mutta tänä päivänä yo-tutkinto on varmasti osaksi yliarvostettu kun tuntuu sille,että kaikista pitäisi tulla vähintään maistereita. Onko yhteiskuntamme muuttunut todella niin paljon,että se on oikeasti tarpeen? Minusta ei.
Tällä en tarkoita, sitä etteikö ammattitutkinnon suorittanut voisi pyrkiä yliopistoon. Ilman,että ensin käy lukion. Ei toisaalta ole kauaa siitä kun se ei ollut mahdollista. Olisikohan parempi,että luovuttaisiin kokonaan lisäpiseistä ja pääsykoe vain ratkaisisi?
Toisaalta ulkisuudssa on esitetty sellaistakin,että palattaisiin vanhaan eli oppilaat valittaisiin vain esim lukioiden päästötodistusten avulla. - *lumina*
...varmaan on just se, että sulla on niin paljon kokemusta työstä ja ikääkin enemmän kuin niillä vastavalmistuneilla.
Musta tuntuu, että tuli taas esiin yks nykyajan noidankehistä: kukaan ei palkkaa kokematonta sen takia että sillä ei oo kokemusta.
Eli mistä sitä kokemusta ois tarkotus sitten saada?
- Ylllioppilas
Jospa kuule ne lisäpisteet tulevat esimerkiksi siitä, että osaa jo valmiiksi kirjoittaa kieliopillisesti oikein...
- kerro se
en ole hakemassa äidinkielenopettajaksi???
- mutta
kerro se kirjoitti:
en ole hakemassa äidinkielenopettajaksi???
Kuinkas luulet selviytyväsi yliopistossa sitten? Tai ainakin työssä sen jälkeen? On vähän kumma asenne.
Ei yliopistosta valmistuta rassaamaan autoja, vaan tekemään yleensä jotain sisätyötä, jossa täytyy osata kirjoittaa kunnolla!
Miksi ihmeessä muuten haluatte yliopistoon kun inhoatte lukiota? Enemmän maanläheisempää se opetus lukiossa on.
Ihan oikein kun tolla asentaalla ei päästä yliopistoon niin helposti, keskittykää vain ammattikorkeaan. Ei niissä palkoissa välttämättä mitään eroa ole, jos vaan olet hyvä ja menestyt alalla. - Elise
kerro se kirjoitti:
en ole hakemassa äidinkielenopettajaksi???
yliopistosta valmistuu maistereita toimimaan erilaisissa vastuunalaisissa tehtävissä, joissa perusedellytys on kirjallisen ja suullisen viestinnän osaaminen. Yliopistossa tuo kirjoitustaito on itsestäänselvyys (me kaikki osaamme) mutta valitettavasti näin ei ole ammattitutkinnon suorittaneiden kohdalla. Ei voi chatissa(kaan)olla ihmettelemättä missä kouluttamattomat ovat olleet peruskoulun äidinkielen tunneilla.. Se ei liene siis riittävä pohja yliopistoon.. ihan oikein.=)
- pidän äidin kullannupuista
Elise kirjoitti:
yliopistosta valmistuu maistereita toimimaan erilaisissa vastuunalaisissa tehtävissä, joissa perusedellytys on kirjallisen ja suullisen viestinnän osaaminen. Yliopistossa tuo kirjoitustaito on itsestäänselvyys (me kaikki osaamme) mutta valitettavasti näin ei ole ammattitutkinnon suorittaneiden kohdalla. Ei voi chatissa(kaan)olla ihmettelemättä missä kouluttamattomat ovat olleet peruskoulun äidinkielen tunneilla.. Se ei liene siis riittävä pohja yliopistoon.. ihan oikein.=)
mihin tarvitsee fysiikan tahi kemian maisteri, proviisori tai vaikka musiikin maisteri virheetöntä äidinkielen taitoa vain muutamia esimerkkejä maintakseni? Yliopiston tenteissä kysytään tietoa, ei oikeinkirjoitustaitoa. Toki oikeinkirjoitustaitokin stten kypsyysnäytteessä testataan. Mutta oikeinkirjoitustaito ei ole, eikä saa olla sisäänpääsykriteeri yliopistoon.
- Elise
pidän äidin kullannupuista kirjoitti:
mihin tarvitsee fysiikan tahi kemian maisteri, proviisori tai vaikka musiikin maisteri virheetöntä äidinkielen taitoa vain muutamia esimerkkejä maintakseni? Yliopiston tenteissä kysytään tietoa, ei oikeinkirjoitustaitoa. Toki oikeinkirjoitustaitokin stten kypsyysnäytteessä testataan. Mutta oikeinkirjoitustaito ei ole, eikä saa olla sisäänpääsykriteeri yliopistoon.
väitinkö että se on sisäänpääsykriteeri? Älä yksinkertaista, tiedät hyvin mitä tarkoitin. Ei liene huono osata perusjuttuja jos korkealle tähtää. ;) Ja hyvä on että kypsyyskoe on. :)
p.s. rakastan sinua myös ;-) - erikoistutkija
pidän äidin kullannupuista kirjoitti:
mihin tarvitsee fysiikan tahi kemian maisteri, proviisori tai vaikka musiikin maisteri virheetöntä äidinkielen taitoa vain muutamia esimerkkejä maintakseni? Yliopiston tenteissä kysytään tietoa, ei oikeinkirjoitustaitoa. Toki oikeinkirjoitustaitokin stten kypsyysnäytteessä testataan. Mutta oikeinkirjoitustaito ei ole, eikä saa olla sisäänpääsykriteeri yliopistoon.
Fyysikko tai proviisori selviää kyllä työssään, vaikka kirjoittaisi omaa kieltään hyvinkin huolimattomasti. Mielestäni yliopiston tarkoitus on kouluttaa ihmisiä, jotka oman erikoisosaamisensa lisäksi ovat kielitaitoisia ja muutenkin "sivistyneitä". Jos maisteri ei hallitse edes omaa kieltään kunnolla, hän näyttää muiden silmissä idiootilta, joka osaa omat teoreettiset pikku piiperryksensä, mutta on muuten melko pelle.
- juristi :)
No voi voi olisit lukenut itsesi ylioppilaaksi, jos se niin helppoa on!!! Elämä on kovaa....
- Juristi :p
Allekirjoitan edellisen puhujan kommentin täysin :)
Heikot sortuu elon tiellä, niinhän se menee. - teknyo
Juristi :p kirjoitti:
Allekirjoitan edellisen puhujan kommentin täysin :)
Heikot sortuu elon tiellä, niinhän se menee.Oikein! Tasan eivät käy nallekarkit. Paitsi Suomen kaltaisessa valtiossa jokainen saa käsittääkseni melkolailla tasavetaiset mahdollisuudet valita miten itseään peruskoulun jälkeen sivistää, jos lainkaan.
Eli, miksi kukaan yleensäkään itkee tuollaisista? Tulee mieleen eräs musta "ukko" keltapohjaisesta telkkumainoksessa. - teknyo
teknyo kirjoitti:
Oikein! Tasan eivät käy nallekarkit. Paitsi Suomen kaltaisessa valtiossa jokainen saa käsittääkseni melkolailla tasavetaiset mahdollisuudet valita miten itseään peruskoulun jälkeen sivistää, jos lainkaan.
Eli, miksi kukaan yleensäkään itkee tuollaisista? Tulee mieleen eräs musta "ukko" keltapohjaisesta telkkumainoksessa.Virheitä sattuu, huomasin.
- ylioppilas05
"On se käsittämätön juttu että ylioppilaat (pellet) saavat niin suurta etua yliopistoon haettaessa."
Pellet!? Lukioko tekee ihmisestä pellen!? Mielenkiintoinen näkemys....
Tarkoittanet että ammattikoulun kävijät ovat jotenkin korkeampiarvoisempia verrattaessa ylioppilaisiin. Pidät siis itseäsi paremmassa arvossa kuin ylioppilaita, mutta voit miettiä minkälaista kypsyyttä tuo oma kirjoituksesi itsestäsi osoittaa lukemalla sen uudestaan. En tarkoita, että ylioppilaat olisivat ammattikoulun käyneitä fiksumpia, vaan sitä että sinun olisi syytä vähän mennä itseesi ja kasvaa ihmisenä ennen kun tuhlaat aikaasi yliopistotasoisesta koulutuksesta haaveiluun. Lapsellisuutesi paistaa hyvin pitkälle.
Ylioppilaiden saamilla lisäpisteillä on perusteensa; kuten joku jo totesikin, lukio valmistaa korkeakouluopintoihin kun ammattikoulu taas ammattiin. Miten muutenkaan itse sen mahdat ajatella olevan? Lukiolla on vielä nykyäänkin (huolimatta siitä että sen maine on kärsinyt suuren inflaation viime vuosina) yleissivistävän koulutuksen maine. Tottakai ylioopilas, joka on 3-4 vuotta opiskellut tuloksekkaasti useita eri kieliä (mukaanlukien suomen kieli), matematiikkaa ja useita eri katsomusaineita (jotka monipuolistavat maailmankuvaa ja lisäävät yleistietämystä) mahdollisesti vielä pitkillä oppimäärillä on oppinut hirmuisesti enemmän kuin käytännönläheisen ammattikoulun käynyt. Näistä kaikista mainitsemistani asioista on suurta hyötyä juuri mainitsemallasi kaupallisella alalla (erityisesti kielten osaamisesta!).
Itsekin hain tänä vuonna ktm-opintoihin ja voin lohduttaa sinua sillä, että ylioppilastodistus on syytä olla erityisen hyvä jos siitä meinaa selkeät lisäpisteet saada (ja tällaiset tyypit todella ovat erittäin älykkäitä ja todella ansainneet paikkansa yliopistolla) jotta voisi pyrkiä kiintiössä yo-todistus pääsykoepisteet, jollion siis pääsykokeesta ei tarvitse saada niin paljon pisteitä kuin muut hakijat. Tokihan uudet ylioppilaat saavat nuo 2/1 lisäpistettä, mutta tämäkin johtunee siitä että kun he yo-kokeiden loputtua alkavat lukea pääsykoekirjoja, he joutuvat lukemaan täysin uusia asioita (poislukien matematiikka) ja näiden asioiden omaksuminen niinkin lyhyessä ajassa (2,5kk) on melkoisen vaativaa.
"On se käsittämätön juttu että ylioppilaat (pellet) saavat niin suurta etua yliopistoon haettaessa."
Ylioppineena voin sinulle kertoa ettei presidentti tuota yksin päätä...Oletko kuullut ministereistä tai hallituksesta??? He ottavat näitä asioita esille kuten myös yliopistot ja korkeakoulut itse. Ei presidentti, hänellä on paljon tärkeämpääkin tekemistä.
"ylioppilaat kuvittelevat kaiken lisäksi olevansa jotain muita tärkeämpiä ihmisiä. Ovat ihan samoja pellejä kuin muutkin."
---->Pitää paikkansa. Valitettavasti. - se on mielestäni väärin!
Itse olen vuoden 2002 yliopiilas ja ensimmäiset 2 vuotta, minulla meni miettiessä mitäs sitä haluaisi tehdä isona.
Eli olen itse sitä mieltä että uusille ylioppilaille annetaan ihan turhaan lisäpisteitä!!! 2 pistettä esim. kauppatieteellisen pääsykokeissa on melko paljon!
Olen kuullut, että syy lisäpisteille johtuisi siitä, että saadaan ihmiset nopeemmin sisään ja myös ulos yliopistoista. Mutta mitäs tapahtuu meille ei uusille-ylioppilaille?!?
Niin ja suoritin lukion jälkeen merkonomin tutkinnon(valmistuin 2004) niin missä on uusien amisten lisäpisteet!?!- erittäin hassua
olen itse käynyt yliopiston (HKKK) ja sitä ennen lukion ja nyt olen talouselämässä ylempänä toimihenkilönä.
Olen työelämässä huomannut, että koulutus ei tee ihmisestä yhtään pätevämpää tai heikompaa kuin kukaan muukaan on. Täällä on erityisesti IT-osastolla töissä ihan "amis" kavereita jotka ovat ylivertaisen päteviä tehtäviinsä ja lisäksi täällä on merkonomeja jotka päihittävät tuloksessa useammat Ekonomit mennen tullen.
Kaikki lähtee ihmisestä itsestään ja hänen halustaa/kyvystään oppia ja soveltaa oppimaansa. Koulutus ei tee kenestäkään sateentekijää.
- Herra Mesikämmen
Vai oikein ylioppilaspelle (huom! yhteenkirjoitus).
Mikä itse olet? Kateellinen vasemmistolainen amisluuseri. - mutta pääsin
yliopistoon VAIN pääsykokeista saatujen pisteiden perusteella, yo-todistuksen ja pääsykokeen yhteispistemäärä ei ollut riittävä.
- sait pisteitä?
paljonko tarvittiin pojoja?
- oli valintakokeesta
sait pisteitä? kirjoitti:
paljonko tarvittiin pojoja?
42 pistettä, 37 vaadittiin.
Yo-todistuksen valintakokeen yhteispistemäärä oli 62, mutta se ei riittänyt. - merkonomi
Ammatillisella pohjalla käsittääkseni haetaan yleensä ihan omassa hakukiintiössä, joten ylioppilaiden pisteiden ei pitäisi vaikuttaa hakuun mitenkään. Mutta oli miten oli, ei silti pitäisi alentua haukkumaan toisia pelleiksi.
- merkonomi
Amispohjalla haetaan tietääkseni yleensä ihan omissa hakukiintiöissä, joten yo-pohjaisten pisteet ei pitäisi vaikuttaa hakuun mitenkään.
Mutta oli miten oli, ei silti pitäisi alentua haukkumaan toisia pelleiksi.- Yo-opiskelija
Ei ammattikoulun tutkinnon suorittaneille yleensä ole omaa kiintiötä. Lähtökohtaisesti on niin,että on olemassa ns. ylioppilas kiintiö, joka tarkoittaa yo-todistuksesta saatavien ja pääsykokeesta saatavien pisteiden yhteismäärällä valittavien joukkoa.
Toinen "kiintiö" on niin sanottu vapaa kiintiö, jossa valituksi lähtökohtaisesti voi tulla kunhan ratkaisee pääsykokeen tarpeeksi hyvillä
pisteillä.
Tuo pääsykokeissa vaadittava pistemäärä saattaa vaihdella vuosittain. Lisäksi sille voidaan antaa ennakolta jokin alaraja. Esimerkiksi seuraavasti: Pääsykokeessa voi saada pistetä maksimissaan 100. Saadakseen opiskelupaikan on opiskelijan saatava vähintään 50 pistettä tehdystä pääsykokeesta. (Näin rajaamalla voidaan varmistaa,ehkä jonkinlainen sisäänvalittavien taso).
Pelkästään ammattikoulututkinnon suorittaneille järjestetty kiintiö voisi olla ongelmallinen.
Korjatkaa, jos olen väärässä,mutta en tiedä mitään yleistä mittaria,jolla kaikki ammattitutkinnot voitaisiin edes teoriassa mitata. Suomessahan ylioppilastutkinto lautakunta jakaa tai paremmin vahvistaa jokaisen ylioppilaskirjoituksissa suoritetun/saavutetun arvosanan. Ja voi, myös muuttaa arvosanaa,jos se katsoo siihen olevan aihetta.
Lopuksi en minäkään enää jaksaisi sitä virttä,jossa toisia haukutaan pelleiksi. Jos sellaiseen alentuu,ehkä kannattaisi kerrata,vakka ensin peruskoulu tai lastentarhassa opitut asiat.
- Fortex
Asiahan menee niin, että lukioissa valmennetaan oppilaita akateemiselle uralle. Eräs tärkeä seikka tälle pyrkimykselle ovat mm. kielellisten taitojen omaksuminen. Ammatillisessa koulutuksessa ei ilmeisesti opeteta liiemmälti äidinkielen kielioppia, esim. isoja alkukirjaimia sekä yhdyssanoja. Eikä se putkialan perustutkinto ole kovin hyvä ajatellen KTM-tutkintoa. Tulevalle kauppatieteiden maisterille lukiossa käyty pitkä matematiikka on vähän hyödyllisempi. Tässä on hiukan selvitystä, mitkä ovat lukion, ja mitkä ammatillisen koulutuksen erot pyrittäessä yliopistoon.
- Haagan AMK sivuilta
Ammattikorkeakoulututkinto poikkeaa yliopistotutkinnosta siinä, että se perustuu työelämän todellisiin tarpeisiin. Opiskelija saavuttaa sekä tiedot että käytännön taidot perusopinnoilla, ammattiopinnoilla, työharjoittelulla ja opinnäytetyöllä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Joskus mietin
miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi254799- 883734
Ryöstö hyrynsalmella!
Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313483165- 542677
- 2072655
- 522625
Sukuvikaako ?
Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne322420- 1532350
- 311955
Avustettu itsemurha herättää vahvoja tunteita - Laillista Sveitsissä, ei Suomessa
Hilkka Niemi sairastaa harvinaista PLS-sairautta. Hilkan on elettävä loppuelämänsä parantumattoman sairauden kanssa, jok1091565