Mitkä distrot

Mutta optimoituja juuri palvelinkäyttöön on, samoin on optimoituja desktop käyttöön, jotka taas huonosti sopivat palvelimeen.

on ... kirjoitti:

Mutta optimoituja juuri palvelinkäyttöön on, samoin on optimoituja desktop käyttöön, jotka taas huonosti sopivat palvelimeen.

"Mutta optimoituja juuri palvelinkäyttöön on, ..."

Linux on skaalautuva järjestelmä, joten periaatteessa, mikä tahansa jakelu toimii myös palvelimena.
Näissä suurimmissa jakeluissa juuri siksi tulee mukana lähes kaikki palvelinsoftat.

On toki jakeluja, jotka on suunnattu ensisijaisesti työpöydälle. Esimerkiksi Ubuntu, mutta tuostakin saa palvelimen asentamalla tarvittavat Debian-softat.
Mutta kaikki laajat jakelut (2-4 CD:tä tai DVD) sisältävät jo asennusmedialla tarvittavat palvelinohjelmat. Yleensä jo asennettaessa konetta, voidaan valita asennetaako kone työpöytä- vai palvelinkäyttöön.

Huom. yleensä palvelinkone ei edes tarvitse turhia graafisia kilkkeitä.

"...jotka taas huonosti sopivat palvelimeen."

??? Anna esimerkki (laajasta - kunnon) jakelusta, joka ei toimisi palvelimena. DamnssmallLinuxia ei lasketa.

Palvelinjakeluja kirjoitti:

"Mutta optimoituja juuri palvelinkäyttöön on, ..."

Linux on skaalautuva järjestelmä, joten periaatteessa, mikä tahansa jakelu toimii myös palvelimena.
Näissä suurimmissa jakeluissa juuri siksi tulee mukana lähes kaikki palvelinsoftat.

On toki jakeluja, jotka on suunnattu ensisijaisesti työpöydälle. Esimerkiksi Ubuntu, mutta tuostakin saa palvelimen asentamalla tarvittavat Debian-softat.
Mutta kaikki laajat jakelut (2-4 CD:tä tai DVD) sisältävät jo asennusmedialla tarvittavat palvelinohjelmat. Yleensä jo asennettaessa konetta, voidaan valita asennetaako kone työpöytä- vai palvelinkäyttöön.

Huom. yleensä palvelinkone ei edes tarvitse turhia graafisia kilkkeitä.

"...jotka taas huonosti sopivat palvelimeen."

??? Anna esimerkki (laajasta - kunnon) jakelusta, joka ei toimisi palvelimena. DamnssmallLinuxia ei lasketa.

>"...jotka taas huonosti sopivat palvelimeen."

>??? Anna esimerkki (laajasta - kunnon) jakelusta, joka ei toimisi palvelimena. DamnssmallLinuxia ei lasketa.   

Missä lukee etteivät se toimisi? Puhe on on ollut distroista jotka HUONOSTI sopivat palvelinkäyttöön.

Kyllä traktorilla voi ajaa formulakisoissa, samoin formula-autolla voi ajaa kaupungissa, mutta pikkusen huonosti ne sopivat muihin tarkoituksiin, kuin mihin on suunniteltu. Samoin Linux distrot, toiset on suunniteltu työpöytäkäyttöön, toiset taas palvelimiin.

pointti_ kirjoitti:

>"...jotka taas huonosti sopivat palvelimeen."

>??? Anna esimerkki (laajasta - kunnon) jakelusta, joka ei toimisi palvelimena. DamnssmallLinuxia ei lasketa.   

Missä lukee etteivät se toimisi? Puhe on on ollut distroista jotka HUONOSTI sopivat palvelinkäyttöön.

Kyllä traktorilla voi ajaa formulakisoissa, samoin formula-autolla voi ajaa kaupungissa, mutta pikkusen huonosti ne sopivat muihin tarkoituksiin, kuin mihin on suunniteltu. Samoin Linux distrot, toiset on suunniteltu työpöytäkäyttöön, toiset taas palvelimiin.

>Puhe on on ollut distroista jotka HUONOSTI sopivat palvelinkäyttöön.

Anna joku esimerkki tällaisesta ja kerro se kohta mikä siinä distrossa tekee siitä huonommin sopivan kuin jostain toisesta.

kysymystä kirjoitti:

>Puhe on on ollut distroista jotka HUONOSTI sopivat palvelinkäyttöön.

Anna joku esimerkki tällaisesta ja kerro se kohta mikä siinä distrossa tekee siitä huonommin sopivan kuin jostain toisesta.

Mikä tahansa distro, missä on uusimmat, huonosti testatun ohjelmat, ja jotka joutuu päivittämään 10 kertaa viikossa.

Hyvä palvelindistro, on taas missä ohjelmille tehdään vain välttämättömät tietoturvapäivitykset mahdollisimman pitkään, ettei palvelinta tarvitsisi jatkuvasti päivittää ja asentaa uudet versiot.

desktop distro kirjoitti:

Mikä tahansa distro, missä on uusimmat, huonosti testatun ohjelmat, ja jotka joutuu päivittämään 10 kertaa viikossa.

Hyvä palvelindistro, on taas missä ohjelmille tehdään vain välttämättömät tietoturvapäivitykset mahdollisimman pitkään, ettei palvelinta tarvitsisi jatkuvasti päivittää ja asentaa uudet versiot.

"Hyvä palvelindistro, on taas missä ohjelmille tehdään vain välttämättömät tietoturvapäivitykset mahdollisimman pitkään, ettei palvelinta tarvitsisi jatkuvasti päivittää ja asentaa uudet versiot."

Palvelimelle asennetaan vain ja ainoastaan ne ohjelmat, joita tarvitaan palvelujen pyörittämiseen.
Ja vain nuo ohjelmat päivitetään, kun niihin tarjotaan tietoturvapäivityksiä.

Jotenkin kummasti haluat suunnata keskustelua suuntaan, jossa joku distro olisi parempi kuin jokin toinen. Näin ei ole - sopivin palvelinjakelu on se, jonka _ylläpitäjä_ parhaiten hanskaa.

Palvelinjakelu kirjoitti:

"Hyvä palvelindistro, on taas missä ohjelmille tehdään vain välttämättömät tietoturvapäivitykset mahdollisimman pitkään, ettei palvelinta tarvitsisi jatkuvasti päivittää ja asentaa uudet versiot."

Palvelimelle asennetaan vain ja ainoastaan ne ohjelmat, joita tarvitaan palvelujen pyörittämiseen.
Ja vain nuo ohjelmat päivitetään, kun niihin tarjotaan tietoturvapäivityksiä.

Jotenkin kummasti haluat suunnata keskustelua suuntaan, jossa joku distro olisi parempi kuin jokin toinen. Näin ei ole - sopivin palvelinjakelu on se, jonka _ylläpitäjä_ parhaiten hanskaa.

Väärin, palvelimessa ei ole tarvetta päivittää ohjelmat aina uusimpiin versioihin, jos sille ei ole tarvetta. Ainostaan välttämättömät tietoturvapäivitykset asennetaan.

Jos ohjelman versio 1.x riittää tarkoitukseen, niin ei ole mitään syytä päivittää sitä versioon 3.X joka sisältää kasan uusia hyper toimintoja, on raskaampi ja siinä on joukko uusia aukkoja.

Jos jollekulle riittää vaikka Windows 98, niin miksi se pitäisi päivittää uudempaan versioon? Henkilö halua vain välttämättömät tietoturvapäivitykset.

Linux ideologiassa, taas käyttäjä pakotetaan aina päivittämään uusimpaan versioon, koska vanhoille versiolle ei enää saa tukea. Vaikka uudet versiot saakin ilmaiseksi, ei ole mitään järkeä päivittää kun päivittäminen vie aikaa, pitää tutustua uusiin ohjeistuksiin ja toimintoihin, configuraattio on saattanut muuttua, ja pahimmassa tapauksessa pitää päivittää rautakin, koska uusin turbo versio ei enää pyöri vanhassa koneessa.

Palvelin on sellainen "kone", joka kerran konfiguroidaan, laitetaan kaappiin, ja unohdetaan. Ainoastaan jos kerran kuukaudessa tai harvemmin löytyy joku tietoturva-aukko, niin asennetaan päivitys. Työpöytä-distroani en voi näin vain "unohtaa" jonnekin nurkkaan, kun automaattipäivitys löytää päivittäin uusia päivityksiä, jotkut distrot jopa kymmeniä päivässä (esim Knopix Linux levylle asennettua)

Siksi "palvelin" distroissa ei harrasteta uusimpia versioita, vaan ainoastaan päivitetään aukot. Esim OpenBSD:ssa on edelleen Apache 1.X eikä vieläkään ole siirretty 2.X versioon, koska vanha versio on hyvin testattu, on luotettava ja vakaa. Samoin slackwaressa on vieläkin käytössä 2.4 kerneli eikä 2.6:sta saa vielä kuukausiin yhtä luotettavaa ja testattua. Kuten myös Debiannissa on vain vanhat hyvin testatut paketit, ja automaattipäivitys päivittää ainoastaan tietoturva-aukot, eikä asenna uusia versiota aina kun ohjelman tekijä päättää lisätä uuden toiminnon tai jonkun skinin.

Jossain työasemassa joku saattaa haluta aina uusimman version, koska siinä on tuki jollekin uudelle näytönohjaimelle, ja softassa on nyt super siistit läpinäkyvät skinit. Palvelimessa niille ei ole tarvetta.

Siksi jotkut distrot on optimoitu palvelinkäyttöön toiset taas työpöytäkäyttöön. Mitä ei tietenkään tarkoita ettei palvelin distrosta saisi työpöytä-distroa, tai päinvastoin, saihan joku vanhasta Volvostakin kiihtyvyskisoissa nopeamman kuin Ferrarrin. Toiset distrot ovat vain alun perin suunniteltuja tiettyihin tehtäviin.

palvelin_ kirjoitti:

Väärin, palvelimessa ei ole tarvetta päivittää ohjelmat aina uusimpiin versioihin, jos sille ei ole tarvetta. Ainostaan välttämättömät tietoturvapäivitykset asennetaan.

Jos ohjelman versio 1.x riittää tarkoitukseen, niin ei ole mitään syytä päivittää sitä versioon 3.X joka sisältää kasan uusia hyper toimintoja, on raskaampi ja siinä on joukko uusia aukkoja.

Jos jollekulle riittää vaikka Windows 98, niin miksi se pitäisi päivittää uudempaan versioon? Henkilö halua vain välttämättömät tietoturvapäivitykset.

Linux ideologiassa, taas käyttäjä pakotetaan aina päivittämään uusimpaan versioon, koska vanhoille versiolle ei enää saa tukea. Vaikka uudet versiot saakin ilmaiseksi, ei ole mitään järkeä päivittää kun päivittäminen vie aikaa, pitää tutustua uusiin ohjeistuksiin ja toimintoihin, configuraattio on saattanut muuttua, ja pahimmassa tapauksessa pitää päivittää rautakin, koska uusin turbo versio ei enää pyöri vanhassa koneessa.

Palvelin on sellainen "kone", joka kerran konfiguroidaan, laitetaan kaappiin, ja unohdetaan. Ainoastaan jos kerran kuukaudessa tai harvemmin löytyy joku tietoturva-aukko, niin asennetaan päivitys. Työpöytä-distroani en voi näin vain "unohtaa" jonnekin nurkkaan, kun automaattipäivitys löytää päivittäin uusia päivityksiä, jotkut distrot jopa kymmeniä päivässä (esim Knopix Linux levylle asennettua)

Siksi "palvelin" distroissa ei harrasteta uusimpia versioita, vaan ainoastaan päivitetään aukot. Esim OpenBSD:ssa on edelleen Apache 1.X eikä vieläkään ole siirretty 2.X versioon, koska vanha versio on hyvin testattu, on luotettava ja vakaa. Samoin slackwaressa on vieläkin käytössä 2.4 kerneli eikä 2.6:sta saa vielä kuukausiin yhtä luotettavaa ja testattua. Kuten myös Debiannissa on vain vanhat hyvin testatut paketit, ja automaattipäivitys päivittää ainoastaan tietoturva-aukot, eikä asenna uusia versiota aina kun ohjelman tekijä päättää lisätä uuden toiminnon tai jonkun skinin.

Jossain työasemassa joku saattaa haluta aina uusimman version, koska siinä on tuki jollekin uudelle näytönohjaimelle, ja softassa on nyt super siistit läpinäkyvät skinit. Palvelimessa niille ei ole tarvetta.

Siksi jotkut distrot on optimoitu palvelinkäyttöön toiset taas työpöytäkäyttöön. Mitä ei tietenkään tarkoita ettei palvelin distrosta saisi työpöytä-distroa, tai päinvastoin, saihan joku vanhasta Volvostakin kiihtyvyskisoissa nopeamman kuin Ferrarrin. Toiset distrot ovat vain alun perin suunniteltuja tiettyihin tehtäviin.

"Väärin, palvelimessa ei ole tarvetta päivittää ohjelmat aina uusimpiin versioihin, ...."

Enkös juuri tuota itse sanonut:
"Palvelimelle asennetaan vain ja ainoastaan ne ohjelmat, joita tarvitaan palvelujen pyörittämiseen.
Ja vain nuo ohjelmat päivitetään, kun niihin tarjotaan tietoturvapäivityksiä."
Huom! Ja kaikki yhdessä : "Tietoturvapäivityksiä..."

Palvelinjakelu kirjoitti:

"Väärin, palvelimessa ei ole tarvetta päivittää ohjelmat aina uusimpiin versioihin, ...."

Enkös juuri tuota itse sanonut:
"Palvelimelle asennetaan vain ja ainoastaan ne ohjelmat, joita tarvitaan palvelujen pyörittämiseen.
Ja vain nuo ohjelmat päivitetään, kun niihin tarjotaan tietoturvapäivityksiä."
Huom! Ja kaikki yhdessä : "Tietoturvapäivityksiä..."

Ongelmana on, että käyttäjä pakotetaan asentamaan uusimmat versiot ohjelmista, missä on uusia hienoja ominaisuuksia, eikä "vain tietoturvapäivityksiä" ole saatavilla.

Palvelinjakelu kirjoitti:

"Väärin, palvelimessa ei ole tarvetta päivittää ohjelmat aina uusimpiin versioihin, ...."

Enkös juuri tuota itse sanonut:
"Palvelimelle asennetaan vain ja ainoastaan ne ohjelmat, joita tarvitaan palvelujen pyörittämiseen.
Ja vain nuo ohjelmat päivitetään, kun niihin tarjotaan tietoturvapäivityksiä."
Huom! Ja kaikki yhdessä : "Tietoturvapäivityksiä..."

Debian asentaa version 1.2 ja hyvä jos puolen vuoden sisällä joutuu asentamaan yhden tietoturvapäivityksen, ja päivittämään sen versioon 1.2a

Kun taas joku Mandrake tai Fedora asentaa varsion: 2.4.56, ja update haluaa päivittää sen viikon välein versioihin 2.4.57, 2.4.58. 2.5.01, jne..

Siinä se palvelin ja työpöytä -distron ero onkin.

päivityksiä kirjoitti:

Ongelmana on, että käyttäjä pakotetaan asentamaan uusimmat versiot ohjelmista, missä on uusia hienoja ominaisuuksia, eikä "vain tietoturvapäivityksiä" ole saatavilla.

"missä on uusia hienoja ominaisuuksia, eikä "vain tietoturvapäivityksiä" ole saatavilla."

apt-get install
yum install
yast ...
(Mandrakessa miten tapahtuukaan - muistaakseni nimenomaan Mandrakessa oli valittavissa vaihtoehto tietoturvapäivitykset - eikä muita ohjelmia tarvinnut päivitellä)

Siis ei tietenkään käytetä mitään päivitysautomaattia, vaan seurataan tietoturvasta kertovia sivuja - ja seurataan, mitä tietoturvapäivityksiä on tarjolla.

Ei noita tietoturvapäivityksiä tule hirveästi, kun palvelimella ei muutenkaan ole liiaksi ohjelmia. Esim. KDE/Gnome -päivityksiä ei tarvita, kun koko palvelinkoneella ei moisia ohjelmia ole asennettuna.

Tuo on väärinymmärrys, jos väität, että jakeluja pitäisi automaattisesti päivitellä vain pelkästään päivittämisen ilosta.

distroissa kirjoitti:

Debian asentaa version 1.2 ja hyvä jos puolen vuoden sisällä joutuu asentamaan yhden tietoturvapäivityksen, ja päivittämään sen versioon 1.2a

Kun taas joku Mandrake tai Fedora asentaa varsion: 2.4.56, ja update haluaa päivittää sen viikon välein versioihin 2.4.57, 2.4.58. 2.5.01, jne..

Siinä se palvelin ja työpöytä -distron ero onkin.

"Kun taas joku Mandrake tai Fedora asentaa varsion: 2.4.56, ja update haluaa päivittää sen viikon välein versioihin 2.4.57, 2.4.58. 2.5.01, jne..

Siinä se palvelin ja työpöytä -distron ero onkin."

Kuka käskee noita päivittämään? Jos ne eivät liity tietoturvaan. Vrt. edellinen vastaukseni.

Palvelinjakelu kirjoitti:

"missä on uusia hienoja ominaisuuksia, eikä "vain tietoturvapäivityksiä" ole saatavilla."

apt-get install
yum install
yast ...
(Mandrakessa miten tapahtuukaan - muistaakseni nimenomaan Mandrakessa oli valittavissa vaihtoehto tietoturvapäivitykset - eikä muita ohjelmia tarvinnut päivitellä)

Siis ei tietenkään käytetä mitään päivitysautomaattia, vaan seurataan tietoturvasta kertovia sivuja - ja seurataan, mitä tietoturvapäivityksiä on tarjolla.

Ei noita tietoturvapäivityksiä tule hirveästi, kun palvelimella ei muutenkaan ole liiaksi ohjelmia. Esim. KDE/Gnome -päivityksiä ei tarvita, kun koko palvelinkoneella ei moisia ohjelmia ole asennettuna.

Tuo on väärinymmärrys, jos väität, että jakeluja pitäisi automaattisesti päivitellä vain pelkästään päivittämisen ilosta.

Helppo ylläpidettävyys onkin, ettei tarvitse seurata jokaisen pikkuohjelman postituslistoja, ja päivitellä kaikki ohjelmat yksitellen käsiin.

Juuri sitä varteen nämä päivitysautomaatit on keksittykin, ja olet itse ymmärtänyt väärin, nykyään ollaankin menossa siihen suuntaan, että tärkeät tietoturvapäivitykset asennettaisiin välittömästi jopa automaattisesti.

Debianissa tuon apt-get update/upgrade voi laittaa jopa croniin, asentamaan päivitykset öisin. Mutta yrittääpäs saman temppu desktop distron kanssa.

Palvelinjakelu kirjoitti:

"Kun taas joku Mandrake tai Fedora asentaa varsion: 2.4.56, ja update haluaa päivittää sen viikon välein versioihin 2.4.57, 2.4.58. 2.5.01, jne..

Siinä se palvelin ja työpöytä -distron ero onkin."

Kuka käskee noita päivittämään? Jos ne eivät liity tietoturvaan. Vrt. edellinen vastaukseni.

Kuten edellisissä viestissä sanottiin, palvelimen yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on helppo ylläpidettävyys, ja päivitettävyys. Ja postituslistojen seuraaminen ja aukkojen etsiminen ei ole sitä.

PS: Äsken Gentoo Linuxin päivittänyt, ja 38 konfiguraatiotiedostoa käsiin joutunut käymään. Viime viikolla sama juttu, eikä koneessa ole mitään KDE/Gnome, vaan ainoastaan palvelinsoftat, kuten Apache/php/mysql, jne..

ylääpidettävyys kirjoitti:

Helppo ylläpidettävyys onkin, ettei tarvitse seurata jokaisen pikkuohjelman postituslistoja, ja päivitellä kaikki ohjelmat yksitellen käsiin.

Juuri sitä varteen nämä päivitysautomaatit on keksittykin, ja olet itse ymmärtänyt väärin, nykyään ollaankin menossa siihen suuntaan, että tärkeät tietoturvapäivitykset asennettaisiin välittömästi jopa automaattisesti.

Debianissa tuon apt-get update/upgrade voi laittaa jopa croniin, asentamaan päivitykset öisin. Mutta yrittääpäs saman temppu desktop distron kanssa.

Alkaa jo mennä turhaksi inttämiseksi.
Itse en asentaisi mitään päivitystä automaattisesti palvelinkoneelle - oli tuo päivityspalvelu sitten cronilla, yumd:llä tai millä hyvänsä ajastettu.

"Helppo ylläpidettävyys onkin, ettei tarvitse seurata jokaisen pikkuohjelman postituslistoja, ja päivitellä kaikki ohjelmat yksitellen käsiin. "

Mielestäni koneen ylläpitäjän tehtäviin kuuluu seurata Linuxin tietoturvaan liittyvistä asioita.
Eikä edes tietoturvapäivityksiä asenneta ilman, että ylläpitäjä on tietoinen koneelle tehdyistä päivityksistä.
Palvelimella ei ole mitään pikkuohjelmia, vaan tietyt rajatut palvelinohjelmat ja niiden hallintaan tarvittavat työkalut - kaikenmaailman postituslistoja ei tarvitse seurata.

Tietoturvapäivityksiä tulee suhteellisen vähän, eikä vaikkapa pienen skriptin tekeminen niiden päivittämiseksi ole mitään kummempaa käsityötä.

Ehkäpä käsite palvelin on vähän liian epämääräinen, koska palvelimia on niin erilaisissa organisaatiossa ja monaisiin tehtäviin.

http://www.frozentech.com/content/livecd.php?pick=All&showonly=Server&sort=&sm=1