Olemme naimisissa, ja tällä hetkellä meillä on avioehto eron varalta että kumpikaan osapuoli ei erossa ole oikeutettu toisen omaisuuteen. Olemme ostamassa asuntoa josta minä maksan käsirahaa puoliso ei. Asunnon omistussuhde olisi lainassa 50/50. koska tämä antaa etuja lainan saannissa(pankilla pienempi riski = halvempi laina meille). Puolisolla on 1 lapsi kuka ei ole meidän yhteinen. Kysymys: voimmeko tehdä avioehdon jossa mahdollisen eron edessä saisin asunnon omistuksen yli 50%? Ei ihan helppo asia, koska asunnosta potentiaalisella hetkellä lainaa molemmilla yhtäpaljon ja omistussuhde 50/50 kauppakirjassa. Mutta jos olen maksanut asunnosta esim 70% voiko avioehdossa rajata asunnon omistuksen "yli" kauppakirjan? Emme nyt missään nimessä olla eroamassa mutta voinko suojata maksamani osuuden avioehdolla vaikka asunnon omistussuhde avioliiton aikana on 50/50?
Toinen kysymys: jos aviopuoliso menehtyy voiko avioehdolla osittaa asunnon minun perinnöksi/omaisuudeksi esim 70/30 suhteessa? Lapsi kuka on puolison oma mutta ei minun menee lain mukaan rintaperillisenä ohi eli perisi puolet asunnosta koska omistus on 50/50. Voiko tätä avioehdolla muuttaa vai pitääkö olla testamentti? Tiedän lesken oikeuden asua yhteisessä asunnossa mutta jos sen myy, puolison lapsi perisi 50% siitä.
Toinen kysymys: jos aviopuoliso menehtyy voiko avioehdolla osittaa asunnon minun perinnöksi/omaisuudeksi esim 70/30 suhteessa? Lapsi kuka on puolison oma mutta ei minun menee lain mukaan rintaperillisenä ohi eli perisi puolet asunnosta koska omistus on 50/50. Voiko tätä avioehdolla muuttaa vai pitääkö olla testamentti? Tiedän lesken oikeuden asua yhteisessä asunnossa mutta jos sen myy, puolison lapsi perisi 50% siitä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jostain luon että eron tai kuoleman päättäessä avioliiton - avioehto käsitellään ensin, sitten se mitä siitä jää, kuuluu kuolinpesälle perinnönjakoon. Onko näin? Toki laki sanoo että perinnöstä rintaperilliselle kuuluu min. puolet.
Uskoisin lapsen perivän isänsä omaisuuden kokonaan.
"Avioehto, jossa asunto on omistettu 50/50-suhteessa, on yleinen ja selkeä tapa järjestää varallisuussuhteet avioliitossa. Se turvaa molempien osapuolten panoksen asunnon hankinnassa.
Tässä keskeiset asiat, kun asunto on 50/50-omistuksessa ja teette avioehdon:1. Avioehdon vaikutus 50/50-asuntoon
Osituksen erottelu: Jos avioehto kieltää avio-oikeuden kaikkeen omaisuuteen (täysi avioehto), avioerossa asuntoa ei jaeta tasan, vaan 50/50-omistus säilyy.
Omaisuuden erottelu: Avioerossa kumpikin pitää oman 50 % osuutensa asunnosta.
Asunnon arvonmuutokset: Asunnon arvon nousu tai lasku koskee molempia 50 % osuudella.
2. Miksi avioehto 50/50-tilanteessa?
Vaikka omistus on puoliksi, avioehto on usein järkevä, jos:Omaisuuspanos on erisuuruinen: Toinen on voinut maksaa suuremman käsirahan tai myynyt aiemman asuntonsa ostoa varten, mutta asunto on silti merkitty 50/50.
Suhde päättyy: Avioehto estää sen, että enemmän säästöjä tai muuta omaisuutta omistanut joutuu maksamaan tasinkoa toiselle, vaikka asunto omistetaankin puoliksi.
3. Huomioitavaa avioehdon sisällössä
Koko omaisuus vs. asunto: Avioehto voi koskea kaikkea omaisuutta (myös autoja, säästöjä) tai vain tiettyä omaisuutta, kuten asuntoa.
Asunnon tuotto: Avioehtosopimuksessa voidaan määrätä, ettei puolisolla ole avio-oikeutta myöskään asunnon tuottoon (esim. vuokratulo).
Rekisteröinti: Avioehto on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa ollakseen pätevä.
4. Kuolemantapaus ja lesken suoja
Avioehto ei poista lesken suojaa: Vaikka avioehto kieltäisi avio-oikeuden, leskellä on lain mukaan oikeus pitää puolisoiden yhteinen asunto hallinnassaan (hallintaoikeus), jos se on ollut heidän kotinsa.
Perintö: Asunnon omistuspuolikas kuuluu kuolleen puolison kuolinpesään, ja se periytyy perillisille, mutta leski voi asua siinä.
Suositus: Kun ostatte asunnon 50/50, varmistakaa, että avioehto vastaa todellista käsitystänne siitä, miten olette rahoittaneet asunnon, etenkin jos olette käyttäneet eri määrän omia säästöjä."