aakkoset

kävin ekaluokan pienessä koulussa, jossa oli luokat 1-3 yhdistetty. olin ainoa ekaluokkalainen.
olin jo jonkin aikaa halunnut kiihkeästi oppia lukemaan. kun opettaja sitten aloitti opetuksen, sain "juonesta" kiinni parin tunnin jälkeen ja opettelin loput aakkoset kotona itse.
kotona luin aku ankkaa sujuvasti, koulussa annoin opettajan opettaa aakkoset ja lukemisen loppuun saakka kertomatta että osaan jo lukea. muistan vieläkin kuinka ajattelin etten voi kertoa hänelle, olin varma että kiva täti pahoittaisi mielensä ja luulisi etten tarvitse häntä enää. välillä tunsin tunnilla syyllisyyttäkin lukutaidostani, mutta en silti tunnustanut.
helpotus oli kun päästiin aapinen loppuun ja sain lopettaa lukutaidon piilottelun. opettaja ihasteli vanhemmilleni joulujuhlissa kuinka hämmästyttävän nopeasti olin tavaamisen jälkeen oppinut lukemaan suoraan...
1654
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Mulla oli hieman samansuuntaista. Itsekin olin innokkaana oppimaan lukemaan ja siinä sitten itseasiassa olin aina vähän opetusta edellä. Olin onnistunut tulkitsemaan kirjaimia tekstin perusteella, vaikka niitä ei koulussa oltu vielä opetettu. Muistan sitten ainakin joskus kirjoitellessani vapaa-ajalla välttäneeni käyttämästä sanoja, joissa oli näitä kirjaimia, joita ei oltu koulussa vielä opetettu.
Loppujen lopuksi osasin lukea täydellisesti hieman ennen kuin kaikki kirjaimet oli opetettu. Kuitenkin vielä kakkosella muistan sortuneeni ajatteluun että olisin jotenkin erityisen hyvä lukemaan...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


meri kirjoitti:

kävin ekaluokan pienessä koulussa, jossa oli luokat 1-3 yhdistetty. olin ainoa ekaluokkalainen.
olin jo jonkin aikaa halunnut kiihkeästi oppia lukemaan. kun opettaja sitten aloitti opetuksen, sain "juonesta" kiinni parin tunnin jälkeen ja opettelin loput aakkoset kotona itse.
kotona luin aku ankkaa sujuvasti, koulussa annoin opettajan opettaa aakkoset ja lukemisen loppuun saakka kertomatta että osaan jo lukea. muistan vieläkin kuinka ajattelin etten voi kertoa hänelle, olin varma että kiva täti pahoittaisi mielensä ja luulisi etten tarvitse häntä enää. välillä tunsin tunnilla syyllisyyttäkin lukutaidostani, mutta en silti tunnustanut.
helpotus oli kun päästiin aapinen loppuun ja sain lopettaa lukutaidon piilottelun. opettaja ihasteli vanhemmilleni joulujuhlissa kuinka hämmästyttävän nopeasti olin tavaamisen jälkeen oppinut lukemaan suoraan...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu