Mikä syynä ?

Niin, silloin kun maanpinnan lämpötila on alempi kuin ilmatilan, lämpö ei voi siirtyä kylmästä lämpimään, ja inversiokin on juuri esittämääsi päinvastainen.
Toimen säteilyteoriaa tökkivä juttu on, että esim nurmikko ja viereinen asfalttikenttä eivät viilene sanoin, vaikka niiden lämpösäteilyteho olisi sama, ja mihin se säteilylämpö siirtyy ?

Anonyymi kirjoitti:

Niin, silloin kun maanpinnan lämpötila on alempi kuin ilmatilan, lämpö ei voi siirtyä kylmästä lämpimään, ja inversiokin on juuri esittämääsi päinvastainen.
Toimen säteilyteoriaa tökkivä juttu on, että esim nurmikko ja viereinen asfalttikenttä eivät viilene sanoin, vaikka niiden lämpösäteilyteho olisi sama, ja mihin se säteilylämpö siirtyy ?

Lue lisää

Mitä höpäjät, tuokin on käsitelty tälläkin palstalla moneen kertaan. Maanpinta lämmittää koko ajan ilmakehää ja päinvastoin, kyse on siitä kumpaan suuntaan lämpöä siirtyy nettomääräisesti enemmän. Pilvettömänä yönä ja varsinkin kun ilmankosteus on matala pinnan (ja ilmakehän) säteilemää lämpöä karkaa enemmän suoraan avaruuteen, siksi jäähtyminen on tehokkaampaa.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, silloin kun maanpinnan lämpötila on alempi kuin ilmatilan, lämpö ei voi siirtyä kylmästä lämpimään, ja inversiokin on juuri esittämääsi päinvastainen.
Toimen säteilyteoriaa tökkivä juttu on, että esim nurmikko ja viereinen asfalttikenttä eivät viilene sanoin, vaikka niiden lämpösäteilyteho olisi sama, ja mihin se säteilylämpö siirtyy ?

Lue lisää

Joo, kokemusta sen verran, että keltainen, kuiva heinä on koko yön lämmintä ja kuivaa, mutta vihreä, siis kasvava heinä on kylmää ja märkää öisin, joten tuo säteilyjuttu ei taida oikein selittää ilmiötä.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, kokemusta sen verran, että keltainen, kuiva heinä on koko yön lämmintä ja kuivaa, mutta vihreä, siis kasvava heinä on kylmää ja märkää öisin, joten tuo säteilyjuttu ei taida oikein selittää ilmiötä.

Lue lisää

Ihanko kinkkumittarilla olet vertaillut lämpötiloja tai tuntuuko se kuiva heinä kädellä kokeillen vain märkää lämpimämmältä? Melkoisia fyysikoita palstalla...

Anonyymi kirjoitti:

Joo, kokemusta sen verran, että keltainen, kuiva heinä on koko yön lämmintä ja kuivaa, mutta vihreä, siis kasvava heinä on kylmää ja märkää öisin, joten tuo säteilyjuttu ei taida oikein selittää ilmiötä.

Lue lisää

Kuivalla heinällä ja vihreällä heinällä emissiviteetti pitkäaaltoiselle infrapunasäteilylle on erilainen. Mitä suurempi emissiviteetti ("musta kappale") sitä voimakkaammin lämpösäteily vaikuttaa kappaleen lämpötilaan.

Eroa toki myös siinä että erinäiset bakteerit yrittävät tarkoituksellisesti saada eläviä eli vihreitä kasveja jäätymään päästäkseen hyökkäämään vaurioituneiden kohtien kimppuun.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, silloin kun maanpinnan lämpötila on alempi kuin ilmatilan, lämpö ei voi siirtyä kylmästä lämpimään, ja inversiokin on juuri esittämääsi päinvastainen.
Toimen säteilyteoriaa tökkivä juttu on, että esim nurmikko ja viereinen asfalttikenttä eivät viilene sanoin, vaikka niiden lämpösäteilyteho olisi sama, ja mihin se säteilylämpö siirtyy ?

Lue lisää

"inversiokin on juuri esittämääsi päinvastainen."

Eli normaalitilanne?

Varmaankin, mutta vaikka koko lämpösäteilyn spektrin säteilyteho suhtautuisi avaruuteen (0 K), se ei riittäisi läheskään maan pinnan lämpötilan kymmenien asteiden muutokseen puolessa vuorokaudessa, eli ilmiöön on oltava joku muu vaikuttaja.

Ja itse asiassa syyllinen on luonnollisesti evaporaatio.

Miettikää, laskekaa ja ymmärtäkää, ja
tunkea ne teille syötetyt säteilyfantasianne jonnekin syvälle.

Anonyymi kirjoitti:

Varmaankin, mutta vaikka koko lämpösäteilyn spektrin säteilyteho suhtautuisi avaruuteen (0 K), se ei riittäisi läheskään maan pinnan lämpötilan kymmenien asteiden muutokseen puolessa vuorokaudessa, eli ilmiöön on oltava joku muu vaikuttaja.

Ja itse asiassa syyllinen on luonnollisesti evaporaatio.

Miettikää, laskekaa ja ymmärtäkää, ja
tunkea ne teille syötetyt säteilyfantasianne jonnekin syvälle.

Lue lisää

En tiedä miten lämpösäteilyn säteilyteho suhtautuu avaruuteen, muuta ainakin siellä on lämpöä noin 3 Kelviniä, ei 0. Kaikki muukin juttusi on täyttä tuubaa.

Anonyymi kirjoitti:

Varmaankin, mutta vaikka koko lämpösäteilyn spektrin säteilyteho suhtautuisi avaruuteen (0 K), se ei riittäisi läheskään maan pinnan lämpötilan kymmenien asteiden muutokseen puolessa vuorokaudessa, eli ilmiöön on oltava joku muu vaikuttaja.

Ja itse asiassa syyllinen on luonnollisesti evaporaatio.

Miettikää, laskekaa ja ymmärtäkää, ja
tunkea ne teille syötetyt säteilyfantasianne jonnekin syvälle.

Lue lisää

Nimipä, juuri vesihöyry, niin kasvihuonekaasu kuin onkin, on eniten maan pintalämpötilaa viilentävä vaikuttaja, jonka vaikutus on laskettavissa, ja toimintaperiaate yksinkertainen, ilman kaikenlaisia mielikuvitusyrityksiä ja selityksiä yrittää siirtää syytä jonkun häviävän pienen pitoisuuden omaavan mitättömän kaasun syyksi, tai nimittelyksi denialistiksi henkilöitä, jotka eivät usko päivänselvää paskan syöttöä huvittavine termeineen "säteilypakote" ym.

Keisarilla ei sittenkään taida olla vaatteita !

Anonyymi kirjoitti:

Varmaankin, mutta vaikka koko lämpösäteilyn spektrin säteilyteho suhtautuisi avaruuteen (0 K), se ei riittäisi läheskään maan pinnan lämpötilan kymmenien asteiden muutokseen puolessa vuorokaudessa, eli ilmiöön on oltava joku muu vaikuttaja.

Ja itse asiassa syyllinen on luonnollisesti evaporaatio.

Miettikää, laskekaa ja ymmärtäkää, ja
tunkea ne teille syötetyt säteilyfantasianne jonnekin syvälle.

Lue lisää

O... voisi hieman perehtyä siihen mitä kuivilla hiekka-aavikkoalueilla tapahtuu auringon laskiessa. Lämpösäteily jäähdyttää hiekan pintaa todella nopeasti vaikka maan pinnassa ei kosteutta ole nimeksikään päivän paahteen vuoksi.

Ei tämä ole mitään uutta asiaa vaan ihan perus oppikirjafysiikkaa. Palstallakin asia on moneen kertaan käsitelty kirjallisuusviitteineen.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla

Anonyymi kirjoitti:

O... voisi hieman perehtyä siihen mitä kuivilla hiekka-aavikkoalueilla tapahtuu auringon laskiessa. Lämpösäteily jäähdyttää hiekan pintaa todella nopeasti vaikka maan pinnassa ei kosteutta ole nimeksikään päivän paahteen vuoksi.

Ei tämä ole mitään uutta asiaa vaan ihan perus oppikirjafysiikkaa. Palstallakin asia on moneen kertaan käsitelty kirjallisuusviitteineen.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla

Lue lisää

No tulihan se palstan vakiosekopää taas linkittämään omiin typeryyksiinsä, ja kertomaan taas "varmaa tietoaan", että kaikki maan pinnan aineet säteilevät lämpösäteilynä ainoastaan pitkäaaltoista IR säteilyä.

Miten täytyy ihmisen olla nyrjähtänyt, että jaksaa tätä samaa paskaa vuodesta toiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kuivalla heinällä ja vihreällä heinällä emissiviteetti pitkäaaltoiselle infrapunasäteilylle on erilainen. Mitä suurempi emissiviteetti ("musta kappale") sitä voimakkaammin lämpösäteily vaikuttaa kappaleen lämpötilaan.

Eroa toki myös siinä että erinäiset bakteerit yrittävät tarkoituksellisesti saada eläviä eli vihreitä kasveja jäätymään päästäkseen hyökkäämään vaurioituneiden kohtien kimppuun.

Lue lisää

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0034425700001152

Tuossa näkyy artikkelin alku eli pitkäaaltoista imfrapunaa mittaamalla kartoitetaan kasvillisuuden laatua (vihreää, kuivunutta). Kun huoneenlämpöinen kasvillisuus maan pinnassa lähettää Planckin lain mukaisesti vain pitkäaaltoista infrapunaa on merkitystä pintojen emissiivisyydellä eli "värillä" kyseisillä aallonpituuksilla.

Anonyymi kirjoitti:

O... voisi hieman perehtyä siihen mitä kuivilla hiekka-aavikkoalueilla tapahtuu auringon laskiessa. Lämpösäteily jäähdyttää hiekan pintaa todella nopeasti vaikka maan pinnassa ei kosteutta ole nimeksikään päivän paahteen vuoksi.

Ei tämä ole mitään uutta asiaa vaan ihan perus oppikirjafysiikkaa. Palstallakin asia on moneen kertaan käsitelty kirjallisuusviitteineen.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla

Lue lisää

https://www.livescience.com/why-do-deserts-get-cold-at-night.html

Saharan autiomaan hiekkadyyneillä lämpötilaero yön ja päivän välillä on luokkaa yli 40 astetta. Ilman kosteus on niin vähäistä että se ei mitenkään selitä 40 asteen lämpötilaeroa.

Yön kylmyyden Saharassa aiheuttaa lämpösäteilyn karkaaminen avaruuteen yhdistettynä siihen, että hiekka on varsin hyvä lämpöeriste.

Anonyymi kirjoitti:

Kuivalla heinällä ja vihreällä heinällä emissiviteetti pitkäaaltoiselle infrapunasäteilylle on erilainen. Mitä suurempi emissiviteetti ("musta kappale") sitä voimakkaammin lämpösäteily vaikuttaa kappaleen lämpötilaan.

Eroa toki myös siinä että erinäiset bakteerit yrittävät tarkoituksellisesti saada eläviä eli vihreitä kasveja jäätymään päästäkseen hyökkäämään vaurioituneiden kohtien kimppuun.

Lue lisää

Pseudomonas syringae - bakteeri tarkoituksellisesti muodostaa jäätä elävän kasvin pintaan:

https://phys.org/news/2016-04-bacteria-ice.html

Anonyymi kirjoitti:

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0034425700001152

Tuossa näkyy artikkelin alku eli pitkäaaltoista imfrapunaa mittaamalla kartoitetaan kasvillisuuden laatua (vihreää, kuivunutta). Kun huoneenlämpöinen kasvillisuus maan pinnassa lähettää Planckin lain mukaisesti vain pitkäaaltoista infrapunaa on merkitystä pintojen emissiivisyydellä eli "värillä" kyseisillä aallonpituuksilla.

Lue lisää

Jaa, a, ja tarkoituksesi oli esittää.. mitä ?

Miten tämä liittyy evaporaatioom, tai yleiseen lämpösäteilyn taajuuksiin, yksitystspaukset onat vain yksitystapauksia.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, a, ja tarkoituksesi oli esittää.. mitä ?

Miten tämä liittyy evaporaatioom, tai yleiseen lämpösäteilyn taajuuksiin, yksitystspaukset onat vain yksitystapauksia.

Lue lisää

... "lähettää säteilyä Planckin lain mukaan". Eli kun pinta on noin huoneen lämpötilassa se lähettää lämpösäteilynään vain pitkäaaltoista infrapunaa ja sitäkin emissiivisyytensä rajoissa.

Tuo asia on ollut tiedossa jo yli sata vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

... "lähettää säteilyä Planckin lain mukaan". Eli kun pinta on noin huoneen lämpötilassa se lähettää lämpösäteilynään vain pitkäaaltoista infrapunaa ja sitäkin emissiivisyytensä rajoissa.

Tuo asia on ollut tiedossa jo yli sata vuotta.

Lue lisää

Trollausta vai pilaa?
Jokainen aine voi absorboida samoja taajuuksia kuin se emittoi, joten väitteesi mukaan kaikki aineet siis myös absorboivat IR säteilyä, ja kaikki ilmakehän kaasut ovatkin kasvihuonekaasuja,

niinkö ?

Anonyymi kirjoitti:

Trollausta vai pilaa?
Jokainen aine voi absorboida samoja taajuuksia kuin se emittoi, joten väitteesi mukaan kaikki aineet siis myös absorboivat IR säteilyä, ja kaikki ilmakehän kaasut ovatkin kasvihuonekaasuja,

niinkö ?

Lue lisää

Tutustu Planckin lakiin. Kuten jo mainittu tämä on oppikirja-asiaa ja tunnettu jo yli 120 vuoden ajan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Planckin_laki

Planckin laki määrää millä aallonpituuksilla ideaalinen (emissiivisyys=1) lämpötilassa T oleva musta kappale lähettää lämpösäteilyä. Kun lämpötila T on luokkaa 293K niin se tapahtuu vain pitkäaaltoisen infrapunan kohdalla. Riittävän kuuma kappale on punahehkuinen jolloin Planckin lain mukaisesti lämpösäteilyn aallonpituudet ulottuvat näkyvän valon aallonpituuksille asti.

Todellisissa aineissa emissiviteetti on aina ykköstä pienempi. Jos emissiivisyys jollakin aallonpituudella on nollassa niin kyseisellä aallonpituudella lämpösäteilyä ei emittoidu.

Planckin laki ei määrää aineen emissiivisyyden riippuvuutta aallonpituudesta. Se tulee aineen elektronirakenteen (kvanttimekaanisista) ominaisuuksista. Lämpösäteilyä jollakin tietyllä aallonpituudella muodostuu JOS a) Planckin lain mukaan musta kappale kyseisessä lämpötilassa tuolla aallonpituudella lämpösäteilyä lähettäisi JA JOS b) aineen emissiviteetti tuolla aallonpituudella ei ole nollassa.

Anonyymi kirjoitti:

Tutustu Planckin lakiin. Kuten jo mainittu tämä on oppikirja-asiaa ja tunnettu jo yli 120 vuoden ajan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Planckin_laki

Planckin laki määrää millä aallonpituuksilla ideaalinen (emissiivisyys=1) lämpötilassa T oleva musta kappale lähettää lämpösäteilyä. Kun lämpötila T on luokkaa 293K niin se tapahtuu vain pitkäaaltoisen infrapunan kohdalla. Riittävän kuuma kappale on punahehkuinen jolloin Planckin lain mukaisesti lämpösäteilyn aallonpituudet ulottuvat näkyvän valon aallonpituuksille asti.

Todellisissa aineissa emissiviteetti on aina ykköstä pienempi. Jos emissiivisyys jollakin aallonpituudella on nollassa niin kyseisellä aallonpituudella lämpösäteilyä ei emittoidu.

Planckin laki ei määrää aineen emissiivisyyden riippuvuutta aallonpituudesta. Se tulee aineen elektronirakenteen (kvanttimekaanisista) ominaisuuksista. Lämpösäteilyä jollakin tietyllä aallonpituudella muodostuu JOS a) Planckin lain mukaan musta kappale kyseisessä lämpötilassa tuolla aallonpituudella lämpösäteilyä lähettäisi JA JOS b) aineen emissiviteetti tuolla aallonpituudella ei ole nollassa.

Lue lisää

Sinä sotket nyt käsitteetkin.

Mustan kappaleen lämpösäteilyn spektrin kuvaa riittävän tarkasti Wienin siirtymälakikin, mutta selvitä ensin itsellesi, mikä on musta kappale, niin ehkä ymmärrät minkäälaista tekstiä tulit kirjooittaneeksi

Anonyymi kirjoitti:

Sinä sotket nyt käsitteetkin.

Mustan kappaleen lämpösäteilyn spektrin kuvaa riittävän tarkasti Wienin siirtymälakikin, mutta selvitä ensin itsellesi, mikä on musta kappale, niin ehkä ymmärrät minkäälaista tekstiä tulit kirjooittaneeksi

Lue lisää

Kiitos, mutta taidat olla palstalla pätemässä eli et hyödy saamistasi vastauksista etkä tarkista oppikirjoista edes perusasioita.

Katso nyt edes Blundellien oppikirja "Concepts in Thermal Physics" jonka keskustelussa "Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla" maininitsin viestissä 06.03.2019 klo 22:07. Monet asiat olisivat sen jälkeen sinulle helpommin ymmärrettävissä. Opuksen löytää library genesis - palvelun kautta.

Kerro kun olet tutustunut teokseen. Sitä ennen sinulle tuskin kannattaa vastailla.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, silloin kun maanpinnan lämpötila on alempi kuin ilmatilan, lämpö ei voi siirtyä kylmästä lämpimään, ja inversiokin on juuri esittämääsi päinvastainen.
Toimen säteilyteoriaa tökkivä juttu on, että esim nurmikko ja viereinen asfalttikenttä eivät viilene sanoin, vaikka niiden lämpösäteilyteho olisi sama, ja mihin se säteilylämpö siirtyy ?

Lue lisää

Nurmikko on kosteampi kuin asfaltti tai kuiva heinikko. Kostea pinta jäähtyy veden haihtumisen takia kuvaa viileämmäksi. Lämpötilaero on sitä suurempi, mitä kuivempaa ilma on.

https://engineering.stackexchange.com/questions/47228/mollier-diagram-and-reading-the-relative-humidity-when-knowing-the-dry-and-wet

Jos auto on katoksessa, niin ikkunat eivät jäädy, koska katoksen materiaali säteilee "takaisin". Jos katosta ei ole, niin ikkunoiden lähettämä säteily karkaa kirkkaalla säällä kohti avaruuden peräseinää.

Taas on 'säteilymiehet' vauhdissa.

Säteilyyn voi aina turvautua kun ei ymmärrä asiasta mitään.
Kuulisin mielelläni myös sen, Miikasi se säteily vaikuttaa vain laseihin ja vain ulkopuolelle.

Piti sanoa fysikaaliseen kemiaan.

Kuivan hyvin eristävän maanpinnan tai esimerkiksi auton tuulilasin lämpötila laskee avoimella paikalla lämpösäteilyn vuoksi alle ympäröivän ilman lämpötilan. Muuten tuulilasin pinta ei voisi jäätyä sellaisena yönä jona ilman lämpötila on edelleen plussan puolella. Vaan kun se jäätyy.

Tämä ei ole teoriaa vaan perustuu havaintoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Kuivan hyvin eristävän maanpinnan tai esimerkiksi auton tuulilasin lämpötila laskee avoimella paikalla lämpösäteilyn vuoksi alle ympäröivän ilman lämpötilan. Muuten tuulilasin pinta ei voisi jäätyä sellaisena yönä jona ilman lämpötila on edelleen plussan puolella. Vaan kun se jäätyy.

Tämä ei ole teoriaa vaan perustuu havaintoihin.

Lue lisää

... ja on testattavissa helpohkosti eli ei tarvitse vain miettiä teoriaa kun voi havainnoida

Ota kaksi halpis digitaalista lämpömittaria joissa on johdon päässä anturi. Molemmat anturit yhteen ja jääveteen muovipussissa. Katso mitä mittarit näyttävät jotta näet niiden "nollalämpötilojen eron".

Varsinainen mittaus: Toisen anturin päälle taittele yksinkertaisesta vahvasta alumiinifoliosta 10cm x 10cm "kirjekuori" jonka sisälle anturin sijoitat. Tämä mittaa ilman lämpötilaa siksi että alumiinifolion emissiivisyys lämpösäteilylle on pieni eli lämpö siirtyy folioon ja anturiin vain ilmasta.

Toisen päälle laita samanlainen alumiinifolio jonka yläpinnan joko maalaat tai vaikkapa rasvaat vaseliinilla tms vettä sisältämättömällä rasvalla. Rasvatun tai maalatun pinnan emissiivisyys on noin 1 ja se pyoli ylöspäin. Tämä anturi kytkeytyy sekä ilmaan että lämpösäteilyyn. Alapinta joka näkee maasta tulevaa lämpösäteilyä on kiiltävää metallia eli ei säteilyä vastaanota.

Mittausta varten anturit noin puolen metrin päähän toisistaan.

Kirkkaana tuulettomaa yönä yläpinnaltaan rasvatun folion sisällä oleva anturi näyttää matalampaa lämpötilaa kuin paljaan folion sisällä oleva anturi. Syynä lämpösäteily joka jäähdyttää anturin ympärillä olevan foliokuoren ilman lämpötilan alapuolelle.

Tämä on kokeilu jonka twkemiseen tarvittavat osat maksavat noin kympin (Bilteman lämpömittarit).

Anonyymi kirjoitti:

Kuivan hyvin eristävän maanpinnan tai esimerkiksi auton tuulilasin lämpötila laskee avoimella paikalla lämpösäteilyn vuoksi alle ympäröivän ilman lämpötilan. Muuten tuulilasin pinta ei voisi jäätyä sellaisena yönä jona ilman lämpötila on edelleen plussan puolella. Vaan kun se jäätyy.

Tämä ei ole teoriaa vaan perustuu havaintoihin.

Lue lisää

"Tämä ei ole teoriaa vaan perustuu havaintoihin."

Jos se perustuu havaintoihin, siitä on oltava olemassa teoria.

Mikä se teoria on ja mistä se löytyy?

Anonyymi kirjoitti:

"Tämä ei ole teoriaa vaan perustuu havaintoihin."

Jos se perustuu havaintoihin, siitä on oltava olemassa teoria.

Mikä se teoria on ja mistä se löytyy?

Lue lisää

Blundellien oppikirjassa selitetty.

Anonyymi kirjoitti:

Blundellien oppikirjassa selitetty.

Ei siis löydy netistä vaan 1970-luvun kirjoista. Ok.

Anonyymi kirjoitti:

Blundellien oppikirjassa selitetty.

Katsoin läpi paperback-version, ei ollut selitystä.

Anna sivunumero, niin osaan etsiä. Siinä on 512 sivua.

Anonyymi kirjoitti:

Katsoin läpi paperback-version, ei ollut selitystä.

Anna sivunumero, niin osaan etsiä. Siinä on 512 sivua.

Jatketaan kun ensin kerrot mikä on kirjan luvun "23.1 The classical thermodynamics of electromagnetic radiation" ensimmäisen kappaleen ensimmäisen lauseen kuusi ensimmäistä sanaa.

Anonyymi kirjoitti:

... ja on testattavissa helpohkosti eli ei tarvitse vain miettiä teoriaa kun voi havainnoida

Ota kaksi halpis digitaalista lämpömittaria joissa on johdon päässä anturi. Molemmat anturit yhteen ja jääveteen muovipussissa. Katso mitä mittarit näyttävät jotta näet niiden "nollalämpötilojen eron".

Varsinainen mittaus: Toisen anturin päälle taittele yksinkertaisesta vahvasta alumiinifoliosta 10cm x 10cm "kirjekuori" jonka sisälle anturin sijoitat. Tämä mittaa ilman lämpötilaa siksi että alumiinifolion emissiivisyys lämpösäteilylle on pieni eli lämpö siirtyy folioon ja anturiin vain ilmasta.

Toisen päälle laita samanlainen alumiinifolio jonka yläpinnan joko maalaat tai vaikkapa rasvaat vaseliinilla tms vettä sisältämättömällä rasvalla. Rasvatun tai maalatun pinnan emissiivisyys on noin 1 ja se pyoli ylöspäin. Tämä anturi kytkeytyy sekä ilmaan että lämpösäteilyyn. Alapinta joka näkee maasta tulevaa lämpösäteilyä on kiiltävää metallia eli ei säteilyä vastaanota.

Mittausta varten anturit noin puolen metrin päähän toisistaan.

Kirkkaana tuulettomaa yönä yläpinnaltaan rasvatun folion sisällä oleva anturi näyttää matalampaa lämpötilaa kuin paljaan folion sisällä oleva anturi. Syynä lämpösäteily joka jäähdyttää anturin ympärillä olevan foliokuoren ilman lämpötilan alapuolelle.

Tämä on kokeilu jonka twkemiseen tarvittavat osat maksavat noin kympin (Bilteman lämpömittarit).

Lue lisää

Olen kuullut ilmiöstä käytännössä testatun erilaisen teorian, joka liittyy auton sisä- ja ulkotilan lämpötilaerosta
Kun ilma aamuisin lämpenee, niin vain lasipintojen eri puolet ovat eri lämpöisiä.
Auton maalipinnan emissiiivisyys on lasia suurempi, ja lasi on paksumpaa, joten maalattu pelti pitäisi viiletä paljon enemmän, mutta sinne ei jäätä synny.
Säteilymäärän vaikutus on kai arvioitavissa kuten sekin, mitä vaikuttaa ikkunoiden jättäminen auki.

Suurin varmuus taitaa olla oma vahva usko ja se keltä on jutun kuullut.

Anonyymi kirjoitti:

Jatketaan kun ensin kerrot mikä on kirjan luvun "23.1 The classical thermodynamics of electromagnetic radiation" ensimmäisen kappaleen ensimmäisen lauseen kuusi ensimmäistä sanaa.

Lue lisää

Lapsellista! Olisit nyt vaan vastannut kysymykseen.

In this section, we will consider (6 ekaa) the thermodynamics of electromagnetic
radiation from a classical standpoint, although we will allow ourselves
the post-nineteenth century luxury of considering the electromagnetic
radiation to consist of a gas of photons.

Antaa sitten tulla ne kootut selitykset.

Anonyymi kirjoitti:

Lapsellista! Olisit nyt vaan vastannut kysymykseen.

In this section, we will consider (6 ekaa) the thermodynamics of electromagnetic
radiation from a classical standpoint, although we will allow ourselves
the post-nineteenth century luxury of considering the electromagnetic
radiation to consist of a gas of photons.

Antaa sitten tulla ne kootut selitykset.

Lue lisää

Kukahan täällä on lapsellinen...

Anonyymi kirjoitti:

Kuivan hyvin eristävän maanpinnan tai esimerkiksi auton tuulilasin lämpötila laskee avoimella paikalla lämpösäteilyn vuoksi alle ympäröivän ilman lämpötilan. Muuten tuulilasin pinta ei voisi jäätyä sellaisena yönä jona ilman lämpötila on edelleen plussan puolella. Vaan kun se jäätyy.

Tämä ei ole teoriaa vaan perustuu havaintoihin.

Lue lisää

Lasin ominaislämpökapasiteetti on 840 J/K*kg.
Ilman ominaislämpökapasiteetti on 1000 J/K*kg.

Asiassa ei tarvitse huomioida avaruuteen karkaavaa lämpöä-lämpösäteilyä pilvettömältä taivaalta. Lasi kylmenee nopeammin kuin ympäröivä ilma, joten ilman kosteus tiivistyy kylmimpään mahdolliseen pintaan: tuulilasiin. Sama tapahtuu sekä tuuli- että sivulaseissa.

Jos kuitenkin otetaan huomioon lasin emissiivisyys, joka kuvaa materiaalin kykyä lähettää omaa lämpösäteilyään, lasin emissivisyys on 0,8 - 0,95 ja Stefan-Boltzammin säteilyvakio 5,67 x 10-8 [W/m2K4]. Voidaan päätellä, että taivaan vastasäteily havaitaan tilanteessa, jossa kaksi autoa on pysäköity eri tavalla: toinen on pysäköity ulos taivasalle ja toinen katoksen alle. Pilvettöminä talviöinä autojen käyttäjät voivat huomata, että taivasalle pysäköidyn auton lasit ovat huurteessa, kun taas katoksen alle pysäköidyn auton lasit eivät ole huurteessa. Katoksen alla tuulilasi ja seinät ja katto vastasäteilevät, taivasalla kylmä avaruus ja tuulilasi.

Tarvitaan kuitenkin aina tietyt olosuhteet, ja sätelyn kautta tuulilasin lämpötila voi laskea vain asteella tai reilulla asteella, se on laskettavissa lämmönjohtavuuden ja lämmönsiirtokertoimen kautta. Kyse on aina entalpiasta, entalpiaeroista, ilman kosteudesta, taivaan kirkkaudesta, lämpötilasta ulkona ja auton sisällä sekä vastasätelystä.

Tuulilasi ei kuitenkaan ole maaperää, hiekkaa tai kalliota.

Anonyymi kirjoitti:

Lasin ominaislämpökapasiteetti on 840 J/K*kg.
Ilman ominaislämpökapasiteetti on 1000 J/K*kg.

Asiassa ei tarvitse huomioida avaruuteen karkaavaa lämpöä-lämpösäteilyä pilvettömältä taivaalta. Lasi kylmenee nopeammin kuin ympäröivä ilma, joten ilman kosteus tiivistyy kylmimpään mahdolliseen pintaan: tuulilasiin. Sama tapahtuu sekä tuuli- että sivulaseissa.

Jos kuitenkin otetaan huomioon lasin emissiivisyys, joka kuvaa materiaalin kykyä lähettää omaa lämpösäteilyään, lasin emissivisyys on 0,8 - 0,95 ja Stefan-Boltzammin säteilyvakio 5,67 x 10-8 [W/m2K4]. Voidaan päätellä, että taivaan vastasäteily havaitaan tilanteessa, jossa kaksi autoa on pysäköity eri tavalla: toinen on pysäköity ulos taivasalle ja toinen katoksen alle. Pilvettöminä talviöinä autojen käyttäjät voivat huomata, että taivasalle pysäköidyn auton lasit ovat huurteessa, kun taas katoksen alle pysäköidyn auton lasit eivät ole huurteessa. Katoksen alla tuulilasi ja seinät ja katto vastasäteilevät, taivasalla kylmä avaruus ja tuulilasi.

Tarvitaan kuitenkin aina tietyt olosuhteet, ja sätelyn kautta tuulilasin lämpötila voi laskea vain asteella tai reilulla asteella, se on laskettavissa lämmönjohtavuuden ja lämmönsiirtokertoimen kautta. Kyse on aina entalpiasta, entalpiaeroista, ilman kosteudesta, taivaan kirkkaudesta, lämpötilasta ulkona ja auton sisällä sekä vastasätelystä.

Tuulilasi ei kuitenkaan ole maaperää, hiekkaa tai kalliota.

Lue lisää

Tartun tuohon valin lämpösäteilyn osalta.

Ilman lämpökapasiteetilla ei ole merkitystä, eikä maan pinnalta avaruuteen pääse mikään taajuus vapaasti, mm. otsonikerros absorboi siivunsa.

Valitettavasti en tiedä lasin emissiotaajuuksia, mutta yritän selvittää mekanismia.

Maan pinnan lämpösäteilyn suuruus (288 K) on S-B -lain mukaan ~ 400 W/m², jakautuen niin että se kattaa merkittävänä aaltoalueet likimain 40 - 100 µm, maksimin ollessa suuruudeltaan ~ 9 W/m²/µ, osuen 10 µ kohdalle.
S-B- mukainen säteilyteho on koko tämän alueen kattava, kuvaa siis fiktiivistä mustaa kappaletta, joka emittoisi kaikkia tämän alueen taajuuksia.
Kaikilla aineilla on molekyylirakenteensa mukaisia rajallisia kaistoja, ja esimerkiksi jos lasi emittoisi vain aallonpituutta 16 µ,sen maksimi kaistateho olisi em. tapauksessa 5 W, ja kaistaleveydellä 500 nm vain 2,5 W/m² maksimi 1 emissiivisyydellä, ilman ilmakehän mitään vastasäteilyä.

Emissiopiikkejä voi tietysti olla useampiakin, mutta esimerkki toivottavasti antaa oikeaa suuntaa kuinka mitätöntä maan pinnan lämpösäteily lopulta on.

Ps.
Harhaista mielikuvaa on kyllä eniten pitänyt yllä kasvihuoneilmiöstä kertovat kuviot, joissa auringon ja maan lämpösäteilykuviot on kuvattu saman suuruisina, vaikka näkyvän valon max kaistateho on yli 160 kertainen.

Anonyymi kirjoitti:

Tartun tuohon valin lämpösäteilyn osalta.

Ilman lämpökapasiteetilla ei ole merkitystä, eikä maan pinnalta avaruuteen pääse mikään taajuus vapaasti, mm. otsonikerros absorboi siivunsa.

Valitettavasti en tiedä lasin emissiotaajuuksia, mutta yritän selvittää mekanismia.

Maan pinnan lämpösäteilyn suuruus (288 K) on S-B -lain mukaan ~ 400 W/m², jakautuen niin että se kattaa merkittävänä aaltoalueet likimain 40 - 100 µm, maksimin ollessa suuruudeltaan ~ 9 W/m²/µ, osuen 10 µ kohdalle.
S-B- mukainen säteilyteho on koko tämän alueen kattava, kuvaa siis fiktiivistä mustaa kappaletta, joka emittoisi kaikkia tämän alueen taajuuksia.
Kaikilla aineilla on molekyylirakenteensa mukaisia rajallisia kaistoja, ja esimerkiksi jos lasi emittoisi vain aallonpituutta 16 µ,sen maksimi kaistateho olisi em. tapauksessa 5 W, ja kaistaleveydellä 500 nm vain 2,5 W/m² maksimi 1 emissiivisyydellä, ilman ilmakehän mitään vastasäteilyä.

Emissiopiikkejä voi tietysti olla useampiakin, mutta esimerkki toivottavasti antaa oikeaa suuntaa kuinka mitätöntä maan pinnan lämpösäteily lopulta on.

Ps.
Harhaista mielikuvaa on kyllä eniten pitänyt yllä kasvihuoneilmiöstä kertovat kuviot, joissa auringon ja maan lämpösäteilykuviot on kuvattu saman suuruisina, vaikka näkyvän valon max kaistateho on yli 160 kertainen.

Lue lisää

Kirotusvire: piti olla 4 -100, eikä 40 -100.

Anonyymi kirjoitti:

Kukahan täällä on lapsellinen...

Miksi et vain vastaa siihen, miten kirja asian selittää? En löytänyt vastausta edes kohdasta 23.1

Anonyymi kirjoitti:

Tartun tuohon valin lämpösäteilyn osalta.

Ilman lämpökapasiteetilla ei ole merkitystä, eikä maan pinnalta avaruuteen pääse mikään taajuus vapaasti, mm. otsonikerros absorboi siivunsa.

Valitettavasti en tiedä lasin emissiotaajuuksia, mutta yritän selvittää mekanismia.

Maan pinnan lämpösäteilyn suuruus (288 K) on S-B -lain mukaan ~ 400 W/m², jakautuen niin että se kattaa merkittävänä aaltoalueet likimain 40 - 100 µm, maksimin ollessa suuruudeltaan ~ 9 W/m²/µ, osuen 10 µ kohdalle.
S-B- mukainen säteilyteho on koko tämän alueen kattava, kuvaa siis fiktiivistä mustaa kappaletta, joka emittoisi kaikkia tämän alueen taajuuksia.
Kaikilla aineilla on molekyylirakenteensa mukaisia rajallisia kaistoja, ja esimerkiksi jos lasi emittoisi vain aallonpituutta 16 µ,sen maksimi kaistateho olisi em. tapauksessa 5 W, ja kaistaleveydellä 500 nm vain 2,5 W/m² maksimi 1 emissiivisyydellä, ilman ilmakehän mitään vastasäteilyä.

Emissiopiikkejä voi tietysti olla useampiakin, mutta esimerkki toivottavasti antaa oikeaa suuntaa kuinka mitätöntä maan pinnan lämpösäteily lopulta on.

Ps.
Harhaista mielikuvaa on kyllä eniten pitänyt yllä kasvihuoneilmiöstä kertovat kuviot, joissa auringon ja maan lämpösäteilykuviot on kuvattu saman suuruisina, vaikka näkyvän valon max kaistateho on yli 160 kertainen.

Lue lisää

Totta kai vastasäteilevät avaruuden kanssa, jos mahdollisuus tarjoutuu. Usein pilvikerros, puut, kasvit tai talojen ympäröivät rakenteet toimivat vastasätelijöinä. Emissiopiikit eivät ole asiassa lainkaan oleellista, vaan emissiivisyys, tuulilaseissa yleensä 0,95.

Lämpölasit sitten erikseen.

Anonyymi kirjoitti:

Totta kai vastasäteilevät avaruuden kanssa, jos mahdollisuus tarjoutuu. Usein pilvikerros, puut, kasvit tai talojen ympäröivät rakenteet toimivat vastasätelijöinä. Emissiopiikit eivät ole asiassa lainkaan oleellista, vaan emissiivisyys, tuulilaseissa yleensä 0,95.

Lämpölasit sitten erikseen.

Lue lisää

Tuki, lämpösäteilyn tärkein absorboija on vesihöyry, se kattaa valtaosan ko. säteilyn taajuuksista ja E on yli 0,6.
Myös CO2 . lla on 15 µ kohdalla emissio/absorptiokaista ja emiessiivisyys 0,16.
Typpi ja happi eivät absorboi IR alueen säteilyä, joten emissiotaajuus juurikin on ratkaisevassa osassa.
Em. kaasujen emiessiivisyydet ovat tilassa, jossa kaasu on kokonaan vain kyseistä kaasua, seoksena myös osapaineella on merkitystä.

Joten säteilyn matka lasilta avaruuteen saattaa päättyä jo lasin pinnan CO2 tai H2O molekyyleihin ja lämmön siirtymisestä löytyy näköjään palstalta asiantuntijoita.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi et vain vastaa siihen, miten kirja asian selittää? En löytänyt vastausta edes kohdasta 23.1

Miksipä vastaisin, kun en ole se jolta asiaa tivaat? Pidän vain tivailuasi ja juttujasi lapsellisina.

Anonyymi kirjoitti:

Miksipä vastaisin, kun en ole se jolta asiaa tivaat? Pidän vain tivailuasi ja juttujasi lapsellisina.

Vastasin myös sinun puolestasi alla, kun sinulla asia tuntuu menevän ihon alle. Ole hyvä.

Anonyymi kirjoitti:

Vastasin myös sinun puolestasi alla, kun sinulla asia tuntuu menevän ihon alle. Ole hyvä.

Ei lapsellinen härnäämisesi minua hetkauta mutta tiedepalstalla se on vain turhaa trollailua.

Anonyymi kirjoitti:

Lapsellista! Olisit nyt vaan vastannut kysymykseen.

In this section, we will consider (6 ekaa) the thermodynamics of electromagnetic
radiation from a classical standpoint, although we will allow ourselves
the post-nineteenth century luxury of considering the electromagnetic
radiation to consist of a gas of photons.

Antaa sitten tulla ne kootut selitykset.

Lue lisää

Kirjan kohdissa 21.1 ja 23.5 johdetaan Stefan-Boltzmannin laki. Sen mukaan lämpötilassa T oleva pinta lähettää pinta-alayksikköä kohti lämpösäteilyä teholla, joka on verrannollinen pinnan emissiviteetin ja pinnan lämpötilan neljännen potenssin tuloon. Tähän perustuu säteilyjäähtyminen ("radiative cooling").

Kirjan kohdassa 23.3 johdetaan Kirchhoffin säteilylaki, jonka mukaan pinnan emissiivisyys ja absorptiokyky sähkömagneettiselle säteilylle jollakin aallonpituudella on sama.

Kirjan kohdassa 23.6 johdetaan mustan kappaleen säteilemän lämpösäteilyn intensiteetin riippuvuus kappaleen lämpötilasta ja aallonpituudesta (Planckin laki).

Säteilylämpöön perustuva pinnan jäähtyminen kirkkaan taivaan alla seuraa Stefan-Boltzmannin laista ja Kirchhoffin säteilylaista sekä tarkasteltavan tapauksen geometriasta. Lämmön johtuminen ilmasta pienentää ilmiötä mutta ei poista sitä.

Lämpösäteilyn aallonpituusjakauma kertoo sen, että huoneenlämpöinen musta kappale ei pysty lähettämään lämpösäteilynään kuin pitkäaaltoista infrapunaa. Ja kun mikään kappale ei lähetä lämpösäteilyä tehokkaammin kuin musta kappale niin sama pätee kaikille kappaleille.

Tuulilasin osalta löytyy artikkeli aiheesta vuodelta 2019:
"A theoretical and experimental study of typical heterogeneous ice nucleation process on auto windshield under nocturnal radiative cooling and subfreezing conditions"
https://doi.org/10.1016/j.ijheatmasstransfer.2019.03.036

sci-hubin kautta tuo on toistaiseksi luettavissa kokonausuudessaan tästä linkistä:
https://www.wellesu.com/10.1016/j.ijheatmasstransfer.2019.03.036

Taisi mennä kohde hutiksi,
vastauksesi kohdehenkilö ei ole sama, kuin säteilyä käsitellyt.

Kiitos kuitenkin mielipiteestäsi, joka oli ennalta jyvin arvattavissa.

Täällä tuntuu nyt olevan minä, joka kirjoitin tämän edellä mainitun pitkähkön faktaan perustuvan tekstin, sekä nyt ilmeisesti kaksi tai kolme muuta. Aikaisemmin kirjoittajia on toki ollut ilmeisesti useampia. Yksi kirjoittajista viittaa oppikirjaan, josta on pyydetty sivua ilman menestystä ja toinen kirjoittaja, joka on hänen puolestaan pahastunut besser-wisser. Ilmeisesti kolmas kirjoittaja on niin kaukana omissa teoreettisissä maailmoissaan ja emissiopiikeissään, että ne on parasta jättää ihan omaan arvoonsa.

Viime aikainen keskustelu on koskenut autojen tuulilasien ehdollista jäätymistä, ja tämän periaatteen soveltamista maan ja ilmakehän jäähtymisen eroavaisuuksiin. Siinä ei mielipiteet auta, vaan ihan parasta on tyytyä faktaan ja sen soveltamiseen ymmärrettävästi.

Avaus sinänsä on oikein mielenkiintoinen ja aina ajankohtainen, vaikkakin ärsyttävyydessään ilmeisen tarkoitushakuinen keskustelun avaus. Yksi kolmesta-neljästä keskustelijasta on itse aloittaja.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä tuntuu nyt olevan minä, joka kirjoitin tämän edellä mainitun pitkähkön faktaan perustuvan tekstin, sekä nyt ilmeisesti kaksi tai kolme muuta. Aikaisemmin kirjoittajia on toki ollut ilmeisesti useampia. Yksi kirjoittajista viittaa oppikirjaan, josta on pyydetty sivua ilman menestystä ja toinen kirjoittaja, joka on hänen puolestaan pahastunut besser-wisser. Ilmeisesti kolmas kirjoittaja on niin kaukana omissa teoreettisissä maailmoissaan ja emissiopiikeissään, että ne on parasta jättää ihan omaan arvoonsa.

Viime aikainen keskustelu on koskenut autojen tuulilasien ehdollista jäätymistä, ja tämän periaatteen soveltamista maan ja ilmakehän jäähtymisen eroavaisuuksiin. Siinä ei mielipiteet auta, vaan ihan parasta on tyytyä faktaan ja sen soveltamiseen ymmärrettävästi.

Avaus sinänsä on oikein mielenkiintoinen ja aina ajankohtainen, vaikkakin ärsyttävyydessään ilmeisen tarkoitushakuinen keskustelun avaus. Yksi kolmesta-neljästä keskustelijasta on itse aloittaja.

Lue lisää

Niin...aloitus on näennäisesti vilpittömän "tyhmä" kysymys, johon vastauksen olisi helposti löytänyt netistä. Mutta vastauksen saaminen ei tainnut olla tarkoituskaan, vaan aloitus on tekosyy hänelle/ jollekin muulle päästä inttämään muiden kommentoijien kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Niin...aloitus on näennäisesti vilpittömän "tyhmä" kysymys, johon vastauksen olisi helposti löytänyt netistä. Mutta vastauksen saaminen ei tainnut olla tarkoituskaan, vaan aloitus on tekosyy hänelle/ jollekin muulle päästä inttämään muiden kommentoijien kanssa.

Lue lisää

Tarkoittanet kaiketi palstan vakioneuvojaa jonka mukaan kaikki aineet säteilevät huoneenlämmössä pitkäaaltoista IR-säteilyäm
jonka asian hän on itse lukenut oppikirjasta ?

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoittanet kaiketi palstan vakioneuvojaa jonka mukaan kaikki aineet säteilevät huoneenlämmössä pitkäaaltoista IR-säteilyäm
jonka asian hän on itse lukenut oppikirjasta ?

Lue lisää

En ole edellinen mutta itse odotan vastausta Blundellien oppikirja-asiaan. Olisiko tuossa kyseessä tuo mainitsemasi "vakioneuvoja" jolla mopo karkasi säteilyn osalta käsistä.

"Tämä ei ole teoriaa vaan perustuu havaintoihin."

Kaveri väitti että tuulilasit jäätyy plussan puolella ja on siis aivan oikeassa mutta heitti väärän lähteen tai ihan hatusta. Teoriakin on käytännön lisäksi olemassa.

Ja Blundellit ovat oikeita Oxfordin tohtoreita.

Anonyymi kirjoitti:

En ole edellinen mutta itse odotan vastausta Blundellien oppikirja-asiaan. Olisiko tuossa kyseessä tuo mainitsemasi "vakioneuvoja" jolla mopo karkasi säteilyn osalta käsistä.

"Tämä ei ole teoriaa vaan perustuu havaintoihin."

Kaveri väitti että tuulilasit jäätyy plussan puolella ja on siis aivan oikeassa mutta heitti väärän lähteen tai ihan hatusta. Teoriakin on käytännön lisäksi olemassa.

Ja Blundellit ovat oikeita Oxfordin tohtoreita.

Lue lisää

Kysymys siitä, että ilmakehä absorboi 90 % maanpinnan lähettämästä pitkäaaltosäteilystä.

Niin tai näin, auton tuulilasi ei kykene varaamaan päivällä (tai lämmityslaitteesta) niin paljon lämpöä, etteikö se säteilisi kaikkea lämpöään avaruuteen nopeammin kuin ympäröivä ilmakehä.

Saharan hiekka, Suomen metsät tai Euroopan Alpit ja varsinkin kaikki vesistöt varaavat niin paljon lämpöä päivisin, että ne ovat säteilyn nettovastaanottajia, eivät luovuttajia. Niiden lämpötila on ympäröivää ilmaa suurempia. Auton tuulilasi on lämpösäteilyn ehdoton nettoluovuttaja.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoittanet kaiketi palstan vakioneuvojaa jonka mukaan kaikki aineet säteilevät huoneenlämmössä pitkäaaltoista IR-säteilyäm
jonka asian hän on itse lukenut oppikirjasta ?

Lue lisää

En tarkoita - eihän tuossa asiassa ole mitään inttämistä ja se on luettavissa ihan jo vaikka Wikipediastakin.

Anonyymi kirjoitti:

En ole edellinen mutta itse odotan vastausta Blundellien oppikirja-asiaan. Olisiko tuossa kyseessä tuo mainitsemasi "vakioneuvoja" jolla mopo karkasi säteilyn osalta käsistä.

"Tämä ei ole teoriaa vaan perustuu havaintoihin."

Kaveri väitti että tuulilasit jäätyy plussan puolella ja on siis aivan oikeassa mutta heitti väärän lähteen tai ihan hatusta. Teoriakin on käytännön lisäksi olemassa.

Ja Blundellit ovat oikeita Oxfordin tohtoreita.

Lue lisää

Olisiko mahdollista, että tuulilasista ja Blundelleista kirjoittaneet ovat eri henkilöitä?

Anonyymi kirjoitti:

En tarkoita - eihän tuossa asiassa ole mitään inttämistä ja se on luettavissa ihan jo vaikka Wikipediastakin.

Itse en ole ollut aloituksessa lainkaan mukana, mutta tämähän oli ihan hyvä ketju. Kukaan ei jänkännyt todella tyhmiä asioita, vaan ihan loogisesti tämä on edennyt. Ja ihan hyviä yksityiskohtia, joita itse en ole edes osannut ajatella kuin nyt.

Anonyymi kirjoitti:

Itse en ole ollut aloituksessa lainkaan mukana, mutta tämähän oli ihan hyvä ketju. Kukaan ei jänkännyt todella tyhmiä asioita, vaan ihan loogisesti tämä on edennyt. Ja ihan hyviä yksityiskohtia, joita itse en ole edes osannut ajatella kuin nyt.

Lue lisää

Kiva jos ainakin joku pitää ketjua hyödyllisenä.

Tuulilasin säteilystä on jäänyt epäselväksi mitä taajuuksia se emittoi.
Ilman kyseistä tietoa väite säteilyn viilentävästä vaikutuksesta on vain arvaus muiden joukossa, ja mahdollisesti jopa mahdotonta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuulilasin säteilystä on jäänyt epäselväksi mitä taajuuksia se emittoi.
Ilman kyseistä tietoa väite säteilyn viilentävästä vaikutuksesta on vain arvaus muiden joukossa, ja mahdollisesti jopa mahdotonta.

Lue lisää

Mielipiteesi ei muuta havaintoja eikä niiden syynä olevia ilmiöitä.

Jos asia oikeasti kiinnostaa enemmän niin tuossa aiemmassa viestissä tuli jo esille tiedelehdessä julkaistu artikkeli auton tuulilasin jäähtymisestä.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18668663/mika-syyna-#comment-131851646

Lasi on pitkäaaltoisen infrapunan alueella emissiivisyydeltään varsin lähellä mustaa kappaletta. Sen pinnoitteet voivat toki muuttaa emissiivisyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Mielipiteesi ei muuta havaintoja eikä niiden syynä olevia ilmiöitä.

Jos asia oikeasti kiinnostaa enemmän niin tuossa aiemmassa viestissä tuli jo esille tiedelehdessä julkaistu artikkeli auton tuulilasin jäähtymisestä.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18668663/mika-syyna-#comment-131851646

Lasi on pitkäaaltoisen infrapunan alueella emissiivisyydeltään varsin lähellä mustaa kappaletta. Sen pinnoitteet voivat toki muuttaa emissiivisyyttä.

Lue lisää

Et tainnut ymmärtää kysymystä, en esitä mitään mielipidettä, kysyin vain emissiotaajuutta.

Vastauksena heitto että mustan kappaleen alueella, pitää kyllä paikkansa, koska musta kappale emittoi kaikkia taajuuksia, ja linkki johonkin itsensä aiemmin kirjoittamaansa virheelliseen mielipiteeseen, vaikuttaa vain huonolta trollilta.

Anonyymi kirjoitti:

Et tainnut ymmärtää kysymystä, en esitä mitään mielipidettä, kysyin vain emissiotaajuutta.

Vastauksena heitto että mustan kappaleen alueella, pitää kyllä paikkansa, koska musta kappale emittoi kaikkia taajuuksia, ja linkki johonkin itsensä aiemmin kirjoittamaansa virheelliseen mielipiteeseen, vaikuttaa vain huonolta trollilta.

Lue lisää

Oletko itse trolli? Miksi et olisi, kun nimeät myös muita sellaisiksi?

Anonyymi kirjoitti:

Et tainnut ymmärtää kysymystä, en esitä mitään mielipidettä, kysyin vain emissiotaajuutta.

Vastauksena heitto että mustan kappaleen alueella, pitää kyllä paikkansa, koska musta kappale emittoi kaikkia taajuuksia, ja linkki johonkin itsensä aiemmin kirjoittamaansa virheelliseen mielipiteeseen, vaikuttaa vain huonolta trollilta.

Lue lisää

Eikö "säteilyn viilentävä vaikutus on mahdollisesti jopa mahdotonta" ole ihan selkeä mielipide?

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoittanet kaiketi palstan vakioneuvojaa jonka mukaan kaikki aineet säteilevät huoneenlämmössä pitkäaaltoista IR-säteilyäm
jonka asian hän on itse lukenut oppikirjasta ?

Lue lisää

Huoneenlämpöinen kappale ei lämpösäteilynään voi lähettää kuin pitkäaaltoista infrapunaa. Tämä on tiedetty jo yli 120 vuoden ajan, josta syystä johtuen asia oppikirjoissa tietenkin kerrotaan.

Syyt tuohon aallonpituusjakaumaan löytyvät kvanttimekaniikasta.

Kerro tuo meteorologeille, jotka varoittelevat hallasta (pakkasta maan pinnalla).

Foreca:
"Hallaa voi esiintyä, vaikka ilman lämpötila olisikin kahden metrin korkeudessa plussan puolella. Maanpinta kylmenee säteilyjäähtymisen seurauksena voimakkaammin kuin yllä oleva ilmakerros. Tämän vuoksi maanpinta voi olla useamman asteen kylmempi kuin yläpuolella oleva ilma."

Kannattaa lukea ketjusota myös maininta evaporaatiosta.
Ilman konvektio siirtää lämpöä moolia / astetta kohti alle 8,5 J, veden evaporaatio 40800 J / mol.

Lämmön siirtyminen säteilemällä kylmemmästä lämpimään aika erikoiset olosuhteet ja avaruuteen asti maan pinnalta voi suoraan päästä vain hyvin rajattua taajuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro tuo meteorologeille, jotka varoittelevat hallasta (pakkasta maan pinnalla).

Foreca:
"Hallaa voi esiintyä, vaikka ilman lämpötila olisikin kahden metrin korkeudessa plussan puolella. Maanpinta kylmenee säteilyjäähtymisen seurauksena voimakkaammin kuin yllä oleva ilmakerros. Tämän vuoksi maanpinta voi olla useamman asteen kylmempi kuin yläpuolella oleva ilma."

Lue lisää

Missä on todellinen lähde asialle ja periaate?

Anonyymi kirjoitti:

Missä on todellinen lähde asialle ja periaate?

Jos olet asiasta meteorologien kanssa eri mieltä, niin toistetaan: kerro se meteorologeille.

Anonyymi kirjoitti:

Jos olet asiasta meteorologien kanssa eri mieltä, niin toistetaan: kerro se meteorologeille.

En kerro, ei ole tarvetta kertoa.

Miksi maanpinnan lämpötila laskee öiseen aikaan alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan?

Anonyymi kirjoitti:

En kerro, ei ole tarvetta kertoa.

Miksi maanpinnan lämpötila laskee öiseen aikaan alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan?

Vastattu jo keskustelussa.

Anonyymi kirjoitti:

Vastattu jo keskustelussa.

Ei ole kerrottu, on vain arvailtu.

Tuulilasiasia on selvä, ei maa-aines öiseen aikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vastattu jo keskustelussa.

Onko kyse siitä, että tuulettomalla säällä kylmin ilmamassa, joka on painavinta, vajoaa aivan maanpinnan rajaan? On selvää, että silloin metrin-kahden metrin korkeudella lämpötila on merkittävästi korkeampi, lämpimämpi, kuin ilma-maa -rajapinnassa.

Vaikka maa, kosteuden ja materian mukaan, säteilee lämpöä avaruuteen, niin tekee myös ympäröivä ilma. Jos maan tasalla lämpötila on jäätymispisteessä, maa ja ilma molemmat ovat jäätymispisteessä.

Anonyymi kirjoitti:

Onko kyse siitä, että tuulettomalla säällä kylmin ilmamassa, joka on painavinta, vajoaa aivan maanpinnan rajaan? On selvää, että silloin metrin-kahden metrin korkeudella lämpötila on merkittävästi korkeampi, lämpimämpi, kuin ilma-maa -rajapinnassa.

Vaikka maa, kosteuden ja materian mukaan, säteilee lämpöä avaruuteen, niin tekee myös ympäröivä ilma. Jos maan tasalla lämpötila on jäätymispisteessä, maa ja ilma molemmat ovat jäätymispisteessä.

Lue lisää

Kuiva ilma itsessään on hyvin huonoa säteilemään lämpöä. Typpi ja happi huoneenlämpötilassa eivät säteile lämpöä käytännössä ollenkaan.

Ilmassa olevat aerosolit (esim sumu) säteilevät lämpösäteilyä tehokkaasti, veden tapauksessa varsin samanlaisells spektrillä kuin musta kappale. Ilman kasvihuonekaasut (H2O ja. CO2) säteilevät lämpösäteilyä rajoitetusti niillä pitkäaaltoisen infrapunan aallonpituuksilla joilla niillä on emissiviteettiä.

Lämpösäteilyn aiheuttama maaperän jäähtyminen on tunnettu ja tutkittu ilmiö. Hakukoneeseen hakusanoiksi

Radiation frost

Asialla on maatalouden kannalta suuri taloudellinen merkitys.

Anonyymi kirjoitti:

Lämpösäteilyn aiheuttama maaperän jäähtyminen on tunnettu ja tutkittu ilmiö. Hakukoneeseen hakusanoiksi

Radiation frost

Asialla on maatalouden kannalta suuri taloudellinen merkitys.

Lue lisää

Kyllä!

Missä ovat maanpintaa ja sitä ympäröivää ilmaa koskevat lämpötilamittaukset?

Vielä kerran, haihtuminen sitoo lämpöä, höyry ei luovuta höyrystymislämpöään ympäristöönsä, vaan vasta tiivistyessään uudelleen nesteeksi, esimerkiksi pilviksi.

Vesihöyryn sisältämän höyrystymislämmön suuruus on, kuten joku jo mainitsi, 40800 J / mol, siinä ei johtuminen tai säteily edes erotu joukossa.

Niin, ja lämpösäteily ja "lämmön säteily" eivät ole sama asia, eikä termodynamiikan lakien oikeellisuudesta enää tarvitse esittää mitään vertaisarvioituja tutkimuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Vielä kerran, haihtuminen sitoo lämpöä, höyry ei luovuta höyrystymislämpöään ympäristöönsä, vaan vasta tiivistyessään uudelleen nesteeksi, esimerkiksi pilviksi.

Vesihöyryn sisältämän höyrystymislämmön suuruus on, kuten joku jo mainitsi, 40800 J / mol, siinä ei johtuminen tai säteily edes erotu joukossa.

Niin, ja lämpösäteily ja "lämmön säteily" eivät ole sama asia, eikä termodynamiikan lakien oikeellisuudesta enää tarvitse esittää mitään vertaisarvioituja tutkimuksia.

Lue lisää

Vielä kerran: viileänä, kuivana ja tyynenä yönä vettä höyrystyy kovin heikosti eli vähän. Ei selitä maanpinnan jäähtymistä.

Lämpösäteily ja lämmön säteily ovat aivan sama asia ainakin tämän palstan maallikoiden mittapuulla.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä!

Missä ovat maanpintaa ja sitä ympäröivää ilmaa koskevat lämpötilamittaukset?

Löytynevät hakusanoilla "radiation frost" hakukoneisiin tarttuvista julkaisuista. Jos haluat yksityiskohtaisempaa tietoa niin katso nyt ensin mitä julkaisuita tuo haku tuottaa tulokseksi vaikkapa Googlen hakukoneella. Joko kokeilit?

Itselläni ei asian suhteen ollut epäilyksiä ennen tätä keskusteluakaan. Ilmiö (säteilyjäähtyminen) on ollut tuttu niin teorian kuin käytännönkin vuoksi kun olen joutunut käyttämään infrapunalämpömittaria ja lämpökameraa fysiikkaan liittyvissä mittauksissa moneen kertaan vuosikymmenten varrella.
.

Anonyymi kirjoitti:

Vielä kerran, haihtuminen sitoo lämpöä, höyry ei luovuta höyrystymislämpöään ympäristöönsä, vaan vasta tiivistyessään uudelleen nesteeksi, esimerkiksi pilviksi.

Vesihöyryn sisältämän höyrystymislämmön suuruus on, kuten joku jo mainitsi, 40800 J / mol, siinä ei johtuminen tai säteily edes erotu joukossa.

Niin, ja lämpösäteily ja "lämmön säteily" eivät ole sama asia, eikä termodynamiikan lakien oikeellisuudesta enää tarvitse esittää mitään vertaisarvioituja tutkimuksia.

Lue lisää

"Vielä kerran, haihtuminen sitoo lämpöä, höyry ei luovuta höyrystymislämpöään ympäristöönsä, vaan vasta tiivistyessään uudelleen nesteeksi, esimerkiksi pilviksi."

Tiivistyykö vai härmistyykö vesihöyry kylmään maaperään tai kasvillisuuteen? Onko prosessi eksoterminen?

Anonyymi kirjoitti:

Vielä kerran: viileänä, kuivana ja tyynenä yönä vettä höyrystyy kovin heikosti eli vähän. Ei selitä maanpinnan jäähtymistä.

Lämpösäteily ja lämmön säteily ovat aivan sama asia ainakin tämän palstan maallikoiden mittapuulla.

Lue lisää

"Vielä kerran: viileänä, kuivana ja tyynenä yönä vettä höyrystyy kovin heikosti eli vähän. Ei selitä maanpinnan jäähtymistä."

Aloituksessa ei puhuttu viileästä, kuivasta tai tyynestä yöstä. Lue aloitus uudelleen.

Aloituksessa esitettiin perustelematon väite, joka voisi teoriassa tietyissä olosuhteissa olla totta. VOISI.

Kaikki näyttö on vielä kuitenkin esittämättä, vaikka on paljon teorioita.

Anonyymi kirjoitti:

"Vielä kerran: viileänä, kuivana ja tyynenä yönä vettä höyrystyy kovin heikosti eli vähän. Ei selitä maanpinnan jäähtymistä."

Aloituksessa ei puhuttu viileästä, kuivasta tai tyynestä yöstä. Lue aloitus uudelleen.

Aloituksessa esitettiin perustelematon väite, joka voisi teoriassa tietyissä olosuhteissa olla totta. VOISI.

Kaikki näyttö on vielä kuitenkin esittämättä, vaikka on paljon teorioita.

Lue lisää

Aloituksessa ei tarvinnut sitä mainita, koska aloituksen tilanne on mahdollinen lähinnä vain viileänä, kuivana ja tyynenä yönä.

Anonyymi kirjoitti:

Aloituksessa ei tarvinnut sitä mainita, koska aloituksen tilanne on mahdollinen lähinnä vain viileänä, kuivana ja tyynenä yönä.

Väite on siis virheellinen.

Asiaan ja laoitukseen liittyvä väite ei siis ole totta, mutta saattaa olla mahdollista. Väite siis on perusteluja vaille totta, kun olosuhteet otetaan hupomioon.

Anonyymi kirjoitti:

Löytynevät hakusanoilla "radiation frost" hakukoneisiin tarttuvista julkaisuista. Jos haluat yksityiskohtaisempaa tietoa niin katso nyt ensin mitä julkaisuita tuo haku tuottaa tulokseksi vaikkapa Googlen hakukoneella. Joko kokeilit?

Itselläni ei asian suhteen ollut epäilyksiä ennen tätä keskusteluakaan. Ilmiö (säteilyjäähtyminen) on ollut tuttu niin teorian kuin käytännönkin vuoksi kun olen joutunut käyttämään infrapunalämpömittaria ja lämpökameraa fysiikkaan liittyvissä mittauksissa moneen kertaan vuosikymmenten varrella.
.

Lue lisää

Avausta sivuava tuulilasi-asia on harvinaisen selkeästi tutkimuksissa kuvattu.

Maaperän ja maanpinnan osalta sama ei ole löydettävissä. Voitaneen sanoa, että aloittajan väite on yleisenä toteamuksena virheellinen, mutta saattaa olla mahdollinen. Vain perustelut puuttuvat.

Omiin ajatuksiinsa uskoville vihjeeksi että ainakin trooppisissa sademetsissä maan pinnan runsas isolehtinen kasvillisuus haihduttaa niin paljon, että lämpötila on aina, öisinkin, selvästi ympäröivää ilmaa viileämpi, eikä syy voine olla säteily4n tai johtumisen.

Mitään vertaisarvioituja tutkimuksia en kykene esittämään, mutta mittaustuloksia löytynee jos haluaa varmistua asiasta.

Anonyymi kirjoitti:

Omiin ajatuksiinsa uskoville vihjeeksi että ainakin trooppisissa sademetsissä maan pinnan runsas isolehtinen kasvillisuus haihduttaa niin paljon, että lämpötila on aina, öisinkin, selvästi ympäröivää ilmaa viileämpi, eikä syy voine olla säteily4n tai johtumisen.

Mitään vertaisarvioituja tutkimuksia en kykene esittämään, mutta mittaustuloksia löytynee jos haluaa varmistua asiasta.

Lue lisää

Jos kasvit (tai maaperä) haihduttaa nestemäistä vettä kaasumaiseksi höyryksi, prosessi on endoterminen, joka sitoo ympäristöstään lämpöä. Viidakon latvuston alla majaileva ekologia ja ekosysteemi muodostaa kokonaan oman mikroilmastonsa.

Suomessakin iso koivu saattaa kesäisin haihduttaa lehtiensä kautta 300 - 500 litraan vettä. Tälläisen ison puun lähistöllä lämpötila on alhaisempi kuin muualla, ellei ilma vaihdu tehokkaasti. Tälläinen metsikkö muodostaa oman mikroilmastonsa.

Mikroilmasto saattaa olla todellisuudessa niin suuri (Great Lakes, Amazon, Sahara, jne) että se onkin jo makromuotoinen.

Termillä "radiation frost" hakemalla löytyy aiheesta julkaisuja joissa on sekä teoriaa että mittaustuloksia. Ei siis tarvitse ihmetellä eikä epäillä ilmiön olemassaoloa.

Anonyymi kirjoitti:

Termillä "radiation frost" hakemalla löytyy aiheesta julkaisuja joissa on sekä teoriaa että mittaustuloksia. Ei siis tarvitse ihmetellä eikä epäillä ilmiön olemassaoloa.

Voit ihan itse hakea tuloksesi.

Siihen saakka aloittajan väite on kuin tuuleen huutelua. Mahdollista mutta perustelematonta ja kaikissa tapauksissa vahvasti ja täysin olosuhteista riippuvaa.

Aloittajan väite on siis aina todella vahva yleistys, jos lainkaan mahdollista. Useita teorioita on tässäkin esitetty.

Anonyymi kirjoitti:

Voit ihan itse hakea tuloksesi.

Siihen saakka aloittajan väite on kuin tuuleen huutelua. Mahdollista mutta perustelematonta ja kaikissa tapauksissa vahvasti ja täysin olosuhteista riippuvaa.

Aloittajan väite on siis aina todella vahva yleistys, jos lainkaan mahdollista. Useita teorioita on tässäkin esitetty.

Lue lisää

Pitäisin aloittajan ja muiden tietoa kaipaavien omina ongelmina sitä jos he eivät googlaa hakusanoilla "radiation frost". Tieto ja tietoon johtavat hakusanat on annettu, valinta käyttää tai olla käyttämättä niitä on niillä, jotka kyseistä tietoa kertovat haluavansa.

Itse tiedän miten ilmiö toimii ja se riittää minulle. Jos joku on eri mieltä asiasta ei se tietenkään ole minun ongelmani.

Anonyymi kirjoitti:

Pitäisin aloittajan ja muiden tietoa kaipaavien omina ongelmina sitä jos he eivät googlaa hakusanoilla "radiation frost". Tieto ja tietoon johtavat hakusanat on annettu, valinta käyttää tai olla käyttämättä niitä on niillä, jotka kyseistä tietoa kertovat haluavansa.

Itse tiedän miten ilmiö toimii ja se riittää minulle. Jos joku on eri mieltä asiasta ei se tietenkään ole minun ongelmani.

Lue lisää

"se tietenkään ole minun ongelmani."

Teksteistäsi päätellen ongelma näyttää olevan kyvyttömyytesi ymmärtää lukemaasi teksti, ja yltiöpäinen virheellisen tulkintasi sinnikäs julistaminen.
Tapaisillesi 'tietäjille* on yleensäkin toivotonta yrittää oikaista tai selittää mitään.

Anonyymi kirjoitti:

"se tietenkään ole minun ongelmani."

Teksteistäsi päätellen ongelma näyttää olevan kyvyttömyytesi ymmärtää lukemaasi teksti, ja yltiöpäinen virheellisen tulkintasi sinnikäs julistaminen.
Tapaisillesi 'tietäjille* on yleensäkin toivotonta yrittää oikaista tai selittää mitään.

Lue lisää

Hyvin sanottu.

Anonyymi kirjoitti:

"se tietenkään ole minun ongelmani."

Teksteistäsi päätellen ongelma näyttää olevan kyvyttömyytesi ymmärtää lukemaasi teksti, ja yltiöpäinen virheellisen tulkintasi sinnikäs julistaminen.
Tapaisillesi 'tietäjille* on yleensäkin toivotonta yrittää oikaista tai selittää mitään.

Lue lisää

Tämä sopii minulle hyvin. Pätemiskiintiöni tuli fysiikan peruskurssien opetustyössä moneen kertaan täyteen jo ennen jatko-opintoja joten saat puolestani päteä palstalla juuri niin paljon kuin haluat.

Ymmärtänet kuitenkin sen, että ad hominem ei edelleenkään korvaa asia-argumenttia esitettäessä väitteitä luonnontieteen piiriin kuuluvista ilmiöistä. Omien viestien komppaaminen ei niiden uskottavuutta paranna perusteluiden puuttuessa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä sopii minulle hyvin. Pätemiskiintiöni tuli fysiikan peruskurssien opetustyössä moneen kertaan täyteen jo ennen jatko-opintoja joten saat puolestani päteä palstalla juuri niin paljon kuin haluat.

Ymmärtänet kuitenkin sen, että ad hominem ei edelleenkään korvaa asia-argumenttia esitettäessä väitteitä luonnontieteen piiriin kuuluvista ilmiöistä. Omien viestien komppaaminen ei niiden uskottavuutta paranna perusteluiden puuttuessa.

Lue lisää

Sinulla on suuri suu ja vähän näyttöjä. Voisit olla ihan hiljaa, ellei sinulla ole mitään annettavaa keskusteluun. Mikään hokemasi ei tee asioista totta.

Voisit oman periaatteesi mukaan väittää, että tiede on uskomus tai Maa on pannukakku. Sinä tiedät ja se riittää, muut saavat USKOA, mihin haluavat. Se ei täällä mene läpi.

Ps. Ole sitten komppaamatta omia viestejäsi, jos se ei sinulle sovi, niin me muut tehdään samalla tavalla. Et ole täällä yksin.

--

Aloittaja kysyy väärin, että "miksi maanpinnan lämpötila laskee öiseen aikaan alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan?". Tämä on erittäin räikeä ja jopa väärä yleistys. Aloittaja tarkoittanee, että "jos maanpinnan lämpötila öiseen aikaan voisi laskea alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan, miksi näin olisi mahdollista tapahtua".

Mitään näyttöä ja mittaustuloksia asiasta ei ole vielä esitetty, vaan on esitetty lähinnä teorioita kuten kylmän ilman tiheys ja vajoaminen, maaperän laatu, maaperän ja ilman kosteus ja tiivistymisen eksotermisyys sekä pitkäaaltoinen lämpösäteilyavaruuteen ja mahdollinen vastasäteily. Jos maanpinnan lämpötila voisi laskea alle ympäröivän ilman lämpötilan, ilmiö vaatisi joka tapauksessa poikkeukselliset olosuhteet.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on suuri suu ja vähän näyttöjä. Voisit olla ihan hiljaa, ellei sinulla ole mitään annettavaa keskusteluun. Mikään hokemasi ei tee asioista totta.

Voisit oman periaatteesi mukaan väittää, että tiede on uskomus tai Maa on pannukakku. Sinä tiedät ja se riittää, muut saavat USKOA, mihin haluavat. Se ei täällä mene läpi.

Ps. Ole sitten komppaamatta omia viestejäsi, jos se ei sinulle sovi, niin me muut tehdään samalla tavalla. Et ole täällä yksin.

--

Aloittaja kysyy väärin, että "miksi maanpinnan lämpötila laskee öiseen aikaan alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan?". Tämä on erittäin räikeä ja jopa väärä yleistys. Aloittaja tarkoittanee, että "jos maanpinnan lämpötila öiseen aikaan voisi laskea alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan, miksi näin olisi mahdollista tapahtua".

Mitään näyttöä ja mittaustuloksia asiasta ei ole vielä esitetty, vaan on esitetty lähinnä teorioita kuten kylmän ilman tiheys ja vajoaminen, maaperän laatu, maaperän ja ilman kosteus ja tiivistymisen eksotermisyys sekä pitkäaaltoinen lämpösäteilyavaruuteen ja mahdollinen vastasäteily. Jos maanpinnan lämpötila voisi laskea alle ympäröivän ilman lämpötilan, ilmiö vaatisi joka tapauksessa poikkeukselliset olosuhteet.

Lue lisää

Aloittaja tuskin kysyy väärin, vaan johdattelee lukijoita joko tarkoituksella tai tarkoittamattaan väärin, ikään kuin hän toteaisi jotakin faktana. Faktaahan ei kuitenkaan kysytä, eikä yksiselitteistä vastausta ole tässä avauksessa kyetty antamaan.

Aluksi pitäisi määrittää, mitä tarkoitetaan maanpinnan lämpötilalla verrattuna ympäröivän ilmakehän lämpötilaan. Tarkoitetaanko ilmakehällä nyt ilmaa ilma-maa -rajapinnassa, kymmenen sentin korkeudella maasta, meteorologisella kahden metrin mittauskorkeudella vaiko ilmakehää laajasti, joka ulottuu troposfääriin tai startosfääriin saakka.

Kun maanpinnan, talon katon tai auton tuulilasin tahi maanpinnan läheisyydessä olevan kappaleen lämpötila laskee, myös ympäröivän ilman lämpötilan on laskettava ja ilma jäähtyy. Sekä tietenkin kääntäen. Ympäröivän ilman ilmamolekyylit sinkoilevat tuulettomallakin säällä ympäriinsä ja pyrkivät aina kohti lämpötasapainoa. Ilma-maa -rajapinnassa ei ole mahdollista, että rajapintaan muodostuu suuri lämpötilagradientti, vaan lämpötilat pyrkivät tasaantumaan.

Kyseessä ei ole mikään inversiokerros, joka muodostuu metrien, kymmenien metrien tai sadan metrin korkeuteen. Faktana on pidettävä, että talvisin tyynellä säällä kylmin piste on aivan maan pinnassa. Jos tuuli alkaa puhaltaa, se tuo uuttaa ilmaa ympäristöstään ja syrjäyttää viileän ilman kohteen tai rajapinnan yläpuolelta.

Kaste ja kuura liittyisivät näkyvinä merkkeinä aloittajan kysymykseen.

Jotta aloittajan tarkoittama tapaus voisi tapahtua, ympäristön kosteuden on oltava korkea; tarvitaan siis korkea kastepiste, jotta maanpinnan, kasvuston, talon tai auton katon tahi muun kappaleen jäähtyessä kosteus tiivistyy. Kastetta syntyy, kun (1) maanpinnan tai kappaleen lämpötila laskee alemmaksi kuin sen yläpuolisen ilman kastepistelämpötila tai kun (2) maanpinnan tai kappaleen yläpuolella olevan ilman kastepiste nousee maanpinnan lämpötilan yläpuolelle (ilma siis muuttuu kosteammaksi). Jos lämpötila laskee nollaan tai sen alle, lopulta vesi tietenkin lopulta jäätyy tai härmistyy kuuraksi.

Maapintaan, kasvustoon, kattoon tai muuhun esineeseen voi syntyä kuuraa vain, jos lämpötila laskee jäätymisen alapuolella. Aluksi ilman ja maaperän lämpötila voi olla 2 - 3 astetta, kun kastepiste on yhdessä asteessa. Oletuksena ympäristö jäähtyy säteilevästi, ja kun tarkasteltava kohde jäähtyy alle kastepisteen, sen päälle tiivistyy vettä. Jos tai kun kohde jatkaa edelleen jäähtymistä, ja se jäähtyy alle nollan asteen, vesi jäätyy tai härmistyy pintaan.

Kaste ja kuura muodostuvat helpoimmin niille pinnoille, jotka jäähtyvät nopeimmin: maanpintaan sijoittuvat kasvit ja ruoho, auton tuulilasi, lasiset katokset, metalliset porraskaiteet tai vaikkapa vesistösillat. Kosteutta on oltava tarjolla runsaasti.

Osoittamatta on ainoastaan se, millainen maanpinta tarvitaan ja milloin, jotta sen lämpötila voisi laskea alle ilmakehän lämpötilan.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on suuri suu ja vähän näyttöjä. Voisit olla ihan hiljaa, ellei sinulla ole mitään annettavaa keskusteluun. Mikään hokemasi ei tee asioista totta.

Voisit oman periaatteesi mukaan väittää, että tiede on uskomus tai Maa on pannukakku. Sinä tiedät ja se riittää, muut saavat USKOA, mihin haluavat. Se ei täällä mene läpi.

Ps. Ole sitten komppaamatta omia viestejäsi, jos se ei sinulle sovi, niin me muut tehdään samalla tavalla. Et ole täällä yksin.

--

Aloittaja kysyy väärin, että "miksi maanpinnan lämpötila laskee öiseen aikaan alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan?". Tämä on erittäin räikeä ja jopa väärä yleistys. Aloittaja tarkoittanee, että "jos maanpinnan lämpötila öiseen aikaan voisi laskea alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan, miksi näin olisi mahdollista tapahtua".

Mitään näyttöä ja mittaustuloksia asiasta ei ole vielä esitetty, vaan on esitetty lähinnä teorioita kuten kylmän ilman tiheys ja vajoaminen, maaperän laatu, maaperän ja ilman kosteus ja tiivistymisen eksotermisyys sekä pitkäaaltoinen lämpösäteilyavaruuteen ja mahdollinen vastasäteily. Jos maanpinnan lämpötila voisi laskea alle ympäröivän ilman lämpötilan, ilmiö vaatisi joka tapauksessa poikkeukselliset olosuhteet.

Lue lisää

Mistä näitä keittiöfyysikoita tänne tulvii ?

Taas yksi neropatti neuvoo tasoistaan tietämätöntä, vaikka omat juttunsa huvittavat enemmän, vaikkapa vaatimus näyttöjä ja todisteita ilmiöistä, joista on tositteita ja dokumentaatiota kyllästymiseen asti, tai höpisee faasimuutoksen yhteydessä ekso- ja endotermisistä reaktioista ilmeisen ymmärtämättä mitä on faasimuutos tai että se on mahdollinen myös ilman mitään lämmönmuutoksiakin.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä näitä keittiöfyysikoita tänne tulvii ?

Taas yksi neropatti neuvoo tasoistaan tietämätöntä, vaikka omat juttunsa huvittavat enemmän, vaikkapa vaatimus näyttöjä ja todisteita ilmiöistä, joista on tositteita ja dokumentaatiota kyllästymiseen asti, tai höpisee faasimuutoksen yhteydessä ekso- ja endotermisistä reaktioista ilmeisen ymmärtämättä mitä on faasimuutos tai että se on mahdollinen myös ilman mitään lämmönmuutoksiakin.

Lue lisää

Sinähän olet joku anonyymi, eikö niin? Mikä on kompetenssisi asiassa, kun kuitenkin kirjoitat kuin jokin alakoululainen?

Mitä haluat sanoa, kun sinua ei erota muista keittiöfyysikoista? Kerro sanottavasi ja mene sitten pois keittiöösi kokkaamaan perunaa.

Niin, ja mitä halusit tuolla lainauksellasi sanoa?

Aloittaja kysyi, että "miksi maanpinnan lämpötila laskee öiseen aikaan alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan".

Oletko itse tuo aloittaja?

Miksi?

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ja mitä halusit tuolla lainauksellasi sanoa?

Aloittaja kysyi, että "miksi maanpinnan lämpötila laskee öiseen aikaan alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan".

Oletko itse tuo aloittaja?

Miksi?

Lue lisää

Lainaus vastaa aloituksen kysymykseen. Johon tosin on vastattu ketjussa samansisältöisesti jo aiemminkin, mutta se ei näytä joillekin kelpaavan.

Yksi trollauksen tapa on vaatia loputtomasti lisää selityksiä, linkkejä ja tutkimuksia. Ei kovin fiksu tapa, mutta milloinpa trollaus fiksua olisikaan.

Esityksesi esittelee lämmön siirtymistä vain säteilemällä, ja antaa ymmärtää että se olisi merkittävin syy.

Tässäkin keskustelussa on esitetty jopa laskelmia, kuinka yksi koivu voi siirtää vuorokaudessa (500 l), yli 1 GJ lämpöä ilmakehään (evaporaatio = haihtuminen), kuten myös että maanpinnan lämpösäteilyn kaistatehon maksimi on alle 10 W/n²/µ, pitkät aallot kun sisältävät vähemmän energiaa, kuten tunnettu.

Miksi asiaa käsitellään vain säteilyn osalta, liittynee IPCC .n lanseeraamaan ilmastonmuutosteoriaan vahvistuksena, ja mitä uskottavampi taho meitä kusetta, sen useampi maallikko menee ansaan.

Aina kaikki ei mene ihan putkeen, jos maan pinnan säteily absorboituisi vasta lämpöisen kerroksen läpi kylmempiin kerroksiin, mahdollistaakseen lämmön siirtymän säteilemällä, se tarkoittaisi että mitään "takaisin säteilyä", tai kasvihuoneilmiötä ei olisikaan.

Medialukutaito ?

Täysin mahdollista, mutta omaa valtavaa osaamistaan täällä ovat leuhkineet vain te kaksi, muiden ei ole tarvinnut.

Enpä tiedä, aika pitkäjänteistä touhua jos sama aloittaja, tuo toinen aloitushan on toistakymmentä vuotta vanha. Mutta huomasin kyllä itsekin, että ko. vanha aloitus alkoi viikkoja sitten näkyä palstalla, kun pari(?) jäärää nahisteli ja intti päivittäin keskenään ties mistä.

Anonyymi kirjoitti:

Enpä tiedä, aika pitkäjänteistä touhua jos sama aloittaja, tuo toinen aloitushan on toistakymmentä vuotta vanha. Mutta huomasin kyllä itsekin, että ko. vanha aloitus alkoi viikkoja sitten näkyä palstalla, kun pari(?) jäärää nahisteli ja intti päivittäin keskenään ties mistä.

Lue lisää

Pääasia tuntuu olevan se, että huomionkipeä pääsee inttämään "oppikirjafysiikkaa" vastaan. Harrastus toki sekin.

Anonyymi kirjoitti:

Enpä tiedä, aika pitkäjänteistä touhua jos sama aloittaja, tuo toinen aloitushan on toistakymmentä vuotta vanha. Mutta huomasin kyllä itsekin, että ko. vanha aloitus alkoi viikkoja sitten näkyä palstalla, kun pari(?) jäärää nahisteli ja intti päivittäin keskenään ties mistä.

Lue lisää

Vanha aloitus höyrystä otettiin uusiokäyttöön.

Anonyymi kirjoitti:

Vanha aloitus höyrystä otettiin uusiokäyttöön.

Keskustelu oli hyvä ja opettavainen. Se opetti paljon ihmisistä, heidän jääräpäisyydestään, piintyneistä opeistaan sekä veden ja vesihöyryn todellisesta käyttäytymisestä voimalaitoksia myöten.

Anonyymi kirjoitti:

Keskustelu oli hyvä ja opettavainen. Se opetti paljon ihmisistä, heidän jääräpäisyydestään, piintyneistä opeistaan sekä veden ja vesihöyryn todellisesta käyttäytymisestä voimalaitoksia myöten.

Lue lisää

Jos osaa esittää asiansa uskottavasti ja kiihkottomasti sekä perustella sen sopivilla lähdetiedoilla, jankutus loppuu yleensä lyhyeen.

Vain asiasta tietämätön ja ymmärtämätön ei taivu edes todellisten faktojen edessä.

Anonyymi kirjoitti:

Enpä tiedä, aika pitkäjänteistä touhua jos sama aloittaja, tuo toinen aloitushan on toistakymmentä vuotta vanha. Mutta huomasin kyllä itsekin, että ko. vanha aloitus alkoi viikkoja sitten näkyä palstalla, kun pari(?) jäärää nahisteli ja intti päivittäin keskenään ties mistä.

Lue lisää

Osallistujia oli teksteistä päätellen kolme tai neljä, jopa viisi.

Anonyymi kirjoitti:

Osallistujia oli teksteistä päätellen kolme tai neljä, jopa viisi.

Enimmäkseen korkeintaan kaksi.

Kuten jo todettu moneen kertaan näitä löytyisi useita hakusanoilla radiation frost. Mutta kun keskustelussa tällä "epäilijällä" tavoitteena ei ole tiedon löytäminen vaan huomion saaminen niin...

Jatkakaa toki trollin ruokkimista jos haluatte lisää samanlaista "epäilyä".

Anonyymi kirjoitti:

Kuten jo todettu moneen kertaan näitä löytyisi useita hakusanoilla radiation frost. Mutta kun keskustelussa tällä "epäilijällä" tavoitteena ei ole tiedon löytäminen vaan huomion saaminen niin...

Jatkakaa toki trollin ruokkimista jos haluatte lisää samanlaista "epäilyä".

Lue lisää

Et ole ilmeisesti mikään penaalin terävin kynä. Et sinä saa tahtoasi läpi jankuttamalla jotakin hakusanaa. Sinä et vaan osaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten jo todettu moneen kertaan näitä löytyisi useita hakusanoilla radiation frost. Mutta kun keskustelussa tällä "epäilijällä" tavoitteena ei ole tiedon löytäminen vaan huomion saaminen niin...

Jatkakaa toki trollin ruokkimista jos haluatte lisää samanlaista "epäilyä".

Lue lisää

Sinä olet siis itse tuo aloituksen tekijä, varsinainen häärääjä. Esittää itse kysymyksen ja sitten vastailee itselleen jo aikaisemmin päättämällään tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä olet siis itse tuo aloituksen tekijä, varsinainen häärääjä. Esittää itse kysymyksen ja sitten vastailee itselleen jo aikaisemmin päättämällään tavalla.

... ja trolli yrittää jatkaa keskustelun hämmentämistä

Kun huomaatte tässä keskustelussa jonkun harrastavan "oppikirjafysiikan" jatkuvaa "epäilemistä" tiedätte että trollihan se siinä kerjäämässä huomiota.

Anonyymi kirjoitti:

... ja trolli yrittää jatkaa keskustelun hämmentämistä

Kun huomaatte tässä keskustelussa jonkun harrastavan "oppikirjafysiikan" jatkuvaa "epäilemistä" tiedätte että trollihan se siinä kerjäämässä huomiota.

Lue lisää

Mitä ihmettä yrität sanoa, itsehän teit avauksen ja vastailet siihen.

Trollaa itsensä kesken.

Ei kun ymmärsit väärin - ei minulla ole yliopistotutkintoa fysiikan alalta enkä tehnyt aloitusta, mutta kirjoitin kyllä ensimmäisen vastauksen. Ei minulla ole tarjota ilmiöön mitään uutta vaihtoehtoselitystä, koska sellaista ei ole. Tuo selitys ei ole mikään uskon asia (kuten sinulle näköjään), vaan ihan yleistietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kun ymmärsit väärin - ei minulla ole yliopistotutkintoa fysiikan alalta enkä tehnyt aloitusta, mutta kirjoitin kyllä ensimmäisen vastauksen. Ei minulla ole tarjota ilmiöön mitään uutta vaihtoehtoselitystä, koska sellaista ei ole. Tuo selitys ei ole mikään uskon asia (kuten sinulle näköjään), vaan ihan yleistietoa.

Lue lisää

No selittää osaltasi monta asiaa. Minäkin olin armeijassa kirjuri, joten tiedän miten asiat toimii.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kun ymmärsit väärin - ei minulla ole yliopistotutkintoa fysiikan alalta enkä tehnyt aloitusta, mutta kirjoitin kyllä ensimmäisen vastauksen. Ei minulla ole tarjota ilmiöön mitään uutta vaihtoehtoselitystä, koska sellaista ei ole. Tuo selitys ei ole mikään uskon asia (kuten sinulle näköjään), vaan ihan yleistietoa.

Lue lisää

Minulle tuli pätemiskiintiö yliopiston ilmastotutkimuksen jatkokursseilla täyteen. Siitä alkaen olen luottanut vain kaavoihin ja lukuihin.

Kaavat ja luvut kun saa täsmäämään niin tietää miksi asioita tapahtuu ja miten. Pilvetkin liikkuu koska puut heiluu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kun ymmärsit väärin - ei minulla ole yliopistotutkintoa fysiikan alalta enkä tehnyt aloitusta, mutta kirjoitin kyllä ensimmäisen vastauksen. Ei minulla ole tarjota ilmiöön mitään uutta vaihtoehtoselitystä, koska sellaista ei ole. Tuo selitys ei ole mikään uskon asia (kuten sinulle näköjään), vaan ihan yleistietoa.

Lue lisää

Oletko siis edelleen sitä mieltä että maan pinnalta siirtyy lämpöä vain säteilemällä, ja vain lämpösäteilynä ?

Jotkut vaan ei opi koskaan !

Anonyymi kirjoitti:

Oletko siis edelleen sitä mieltä että maan pinnalta siirtyy lämpöä vain säteilemällä, ja vain lämpösäteilynä ?

Jotkut vaan ei opi koskaan !

Edelleen? En ole missään vaiheessa sellaista kyllä esittänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko siis edelleen sitä mieltä että maan pinnalta siirtyy lämpöä vain säteilemällä, ja vain lämpösäteilynä ?

Jotkut vaan ei opi koskaan !

Mikäli maanpinta olisi ilman rajakerrosta kylmempää, niin lämpöä ei voisi spontaanisti siirtyä kylmemmästä kuumempaan ilmaan johtumalla, eikä konvektiolla. Mutta voisi siirtyä säteilemällä maanpintaa kylmempään yläilmakehään ja avaruuteen.
Siinä fysikaalinen selitys miksi ei tälle vastakkaista näkemystä tulla oppimaan.

Jotain denialisttpaskaako?
Jos maanpinnan lämpö karkaisi säteilynä suoraan avaruuteen, niin kasvihuonekaasuilla ei olisi mitään vaikutusta lämpötilaan.

Erinomaista, tulihan se sieltä, kun vähän potkii.

Kukaan ei mitä ilmeisimmin ole väittänyt, että avaus olisi järjetön, vaan jopa päin vastoin, avausta on kehuttu mielenkiintoiseksi. Avauksen kysymyksen muoto on tosin asetettu kyseenalaiseksi.

Useampi kuin yksi kirjoittaja on tullut useamman kerran maininneeksi, että vaaditaan tietyt olosuhteet sekä ilmalta että maaperältä, jotta avauksen kysymyksen muotoon muokattu väite pitäisi paikkansa. Edelleen on esitetty, että jos väite pitäisi paikkansa, syitä siihen saattaisi olla useita.

Kysymys: "Miksi maanpinnan lämpötila laskee öiseen aikaan alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan?"

Näin ei tietenkään aina ole, vaan pitääkseen paikkansa väite vaatii ympäristöltään sopivat olosuhteet. On kuitenkin tullut mittauksin näytetyksi, että maanpinnan lämpötila voi olla kirkkaina öinä jopa 10 C alle ilman lämpötilan. Pinta menettää lämpöä säteilyn vaikutuksesta kylmään avaruuteen. On edelleen kuitenkin näyttämättä ja perustelematta, millaiset muut olosuhteet voisivat johtaa kysymyksen mukaiseen tilanteeseen. Säteily joko on tai ei ole ainoa mekanismi, joka maanpintaa jäähdyttää.

Hieno löydös!

Anonyymi kirjoitti:

Erinomaista, tulihan se sieltä, kun vähän potkii.

Kukaan ei mitä ilmeisimmin ole väittänyt, että avaus olisi järjetön, vaan jopa päin vastoin, avausta on kehuttu mielenkiintoiseksi. Avauksen kysymyksen muoto on tosin asetettu kyseenalaiseksi.

Useampi kuin yksi kirjoittaja on tullut useamman kerran maininneeksi, että vaaditaan tietyt olosuhteet sekä ilmalta että maaperältä, jotta avauksen kysymyksen muotoon muokattu väite pitäisi paikkansa. Edelleen on esitetty, että jos väite pitäisi paikkansa, syitä siihen saattaisi olla useita.

Kysymys: "Miksi maanpinnan lämpötila laskee öiseen aikaan alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan?"

Näin ei tietenkään aina ole, vaan pitääkseen paikkansa väite vaatii ympäristöltään sopivat olosuhteet. On kuitenkin tullut mittauksin näytetyksi, että maanpinnan lämpötila voi olla kirkkaina öinä jopa 10 C alle ilman lämpötilan. Pinta menettää lämpöä säteilyn vaikutuksesta kylmään avaruuteen. On edelleen kuitenkin näyttämättä ja perustelematta, millaiset muut olosuhteet voisivat johtaa kysymyksen mukaiseen tilanteeseen. Säteily joko on tai ei ole ainoa mekanismi, joka maanpintaa jäähdyttää.

Hieno löydös!

Lue lisää

Vai ei avauksen kysymystä ole kyseenalaistettu?

"Ei ole tiedossa, että maanpinnan lämpötila laskisi koskaan alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan."
"Aloituksessa esitettiin perustelematon väite, joka voisi teoriassa tietyissä olosuhteissa olla totta. VOISI."
"Aloittajan väite on siis aina todella vahva yleistys, jos lainkaan mahdollista."
"Aloittaja kysyy väärin, että "miksi maanpinnan lämpötila laskee öiseen aikaan alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan?". Tämä on erittäin räikeä ja jopa väärä yleistys."

Mahdatko itse olla kirjoittanut ainakin jonkun noista? Jos olet, niin häpeäisit. Aloituksen kysymys on simppeli, aivan kuten vastauskin, eikä "löydöksessäni" ole sinänsä mitään uutta tai yllättävää.

Anonyymi kirjoitti:

Erinomaista, tulihan se sieltä, kun vähän potkii.

Kukaan ei mitä ilmeisimmin ole väittänyt, että avaus olisi järjetön, vaan jopa päin vastoin, avausta on kehuttu mielenkiintoiseksi. Avauksen kysymyksen muoto on tosin asetettu kyseenalaiseksi.

Useampi kuin yksi kirjoittaja on tullut useamman kerran maininneeksi, että vaaditaan tietyt olosuhteet sekä ilmalta että maaperältä, jotta avauksen kysymyksen muotoon muokattu väite pitäisi paikkansa. Edelleen on esitetty, että jos väite pitäisi paikkansa, syitä siihen saattaisi olla useita.

Kysymys: "Miksi maanpinnan lämpötila laskee öiseen aikaan alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan?"

Näin ei tietenkään aina ole, vaan pitääkseen paikkansa väite vaatii ympäristöltään sopivat olosuhteet. On kuitenkin tullut mittauksin näytetyksi, että maanpinnan lämpötila voi olla kirkkaina öinä jopa 10 C alle ilman lämpötilan. Pinta menettää lämpöä säteilyn vaikutuksesta kylmään avaruuteen. On edelleen kuitenkin näyttämättä ja perustelematta, millaiset muut olosuhteet voisivat johtaa kysymyksen mukaiseen tilanteeseen. Säteily joko on tai ei ole ainoa mekanismi, joka maanpintaa jäähdyttää.

Hieno löydös!

Lue lisää

Höpöttelet tyhmiä: kaikki vähänkin asiaan perehtyneet tietävät, että säteily ei ole ainoa mekanismi joka maanpintaa jäähdyttää.

Anonyymi kirjoitti:

Erinomaista, tulihan se sieltä, kun vähän potkii.

Kukaan ei mitä ilmeisimmin ole väittänyt, että avaus olisi järjetön, vaan jopa päin vastoin, avausta on kehuttu mielenkiintoiseksi. Avauksen kysymyksen muoto on tosin asetettu kyseenalaiseksi.

Useampi kuin yksi kirjoittaja on tullut useamman kerran maininneeksi, että vaaditaan tietyt olosuhteet sekä ilmalta että maaperältä, jotta avauksen kysymyksen muotoon muokattu väite pitäisi paikkansa. Edelleen on esitetty, että jos väite pitäisi paikkansa, syitä siihen saattaisi olla useita.

Kysymys: "Miksi maanpinnan lämpötila laskee öiseen aikaan alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan?"

Näin ei tietenkään aina ole, vaan pitääkseen paikkansa väite vaatii ympäristöltään sopivat olosuhteet. On kuitenkin tullut mittauksin näytetyksi, että maanpinnan lämpötila voi olla kirkkaina öinä jopa 10 C alle ilman lämpötilan. Pinta menettää lämpöä säteilyn vaikutuksesta kylmään avaruuteen. On edelleen kuitenkin näyttämättä ja perustelematta, millaiset muut olosuhteet voisivat johtaa kysymyksen mukaiseen tilanteeseen. Säteily joko on tai ei ole ainoa mekanismi, joka maanpintaa jäähdyttää.

Hieno löydös!

Lue lisää

"Hieno löydös!"

Vai hieno, kaikkea muuta! Aivan onneton yksityiskohta jossakin suuressa kokonaisuudessa.

Aloittaja itse vastailee tarkoitushakuisesti itselleen. Asiaa voi testata sateisena yönä Malesiassa, jotta näette metsän puilta. Pistäkää mittarinne sinne.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöttelet tyhmiä: kaikki vähänkin asiaan perehtyneet tietävät, että säteily ei ole ainoa mekanismi joka maanpintaa jäähdyttää.

Juuri näin, siitä vaan ei ole näyttöä.

Anonyymi kirjoitti:

Vai ei avauksen kysymystä ole kyseenalaistettu?

"Ei ole tiedossa, että maanpinnan lämpötila laskisi koskaan alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan."
"Aloituksessa esitettiin perustelematon väite, joka voisi teoriassa tietyissä olosuhteissa olla totta. VOISI."
"Aloittajan väite on siis aina todella vahva yleistys, jos lainkaan mahdollista."
"Aloittaja kysyy väärin, että "miksi maanpinnan lämpötila laskee öiseen aikaan alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan?". Tämä on erittäin räikeä ja jopa väärä yleistys."

Mahdatko itse olla kirjoittanut ainakin jonkun noista? Jos olet, niin häpeäisit. Aloituksen kysymys on simppeli, aivan kuten vastauskin, eikä "löydöksessäni" ole sinänsä mitään uutta tai yllättävää.

Lue lisää

-Avaus sinänsä on oikein mielenkiintoinen ja aina ajankohtainen, vaikkakin ärsyttävyydessään ilmeisen tarkoitushakuinen keskustelun avaus. Yksi kolmesta-neljästä keskustelijasta on itse aloittaja.

Tuo aloittaja vetää pulkassa omaa tarkoitushakuisuuttaan. Säteily, säteily ja säteily. Olisiko ammattina säteilijä?

Anonyymi kirjoitti:

Höpöttelet tyhmiä: kaikki vähänkin asiaan perehtyneet tietävät, että säteily ei ole ainoa mekanismi joka maanpintaa jäähdyttää.

Niin sanoin.

Anonyymi kirjoitti:

Jotain denialisttpaskaako?
Jos maanpinnan lämpö karkaisi säteilynä suoraan avaruuteen, niin kasvihuonekaasuilla ei olisi mitään vaikutusta lämpötilaan.

Onko joku väittänyt että kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen nostaa ilmakehän lämpötilaa tuhansilla kelvineillä?
Jollei ole, niin tarkoittanee että maanpinnan lämpösäteily on 10... 1000000 kertaa suurempi kuin ilmakehän kasvihuonekaasujen vastasäteily alaspäin. Asiasta paremmin perillä olevat voivat varmasti tarkentaa lukuarvoa varsin laajalla esittämälläni lukualueella.

Anonyymi kirjoitti:

Erinomaista, tulihan se sieltä, kun vähän potkii.

Kukaan ei mitä ilmeisimmin ole väittänyt, että avaus olisi järjetön, vaan jopa päin vastoin, avausta on kehuttu mielenkiintoiseksi. Avauksen kysymyksen muoto on tosin asetettu kyseenalaiseksi.

Useampi kuin yksi kirjoittaja on tullut useamman kerran maininneeksi, että vaaditaan tietyt olosuhteet sekä ilmalta että maaperältä, jotta avauksen kysymyksen muotoon muokattu väite pitäisi paikkansa. Edelleen on esitetty, että jos väite pitäisi paikkansa, syitä siihen saattaisi olla useita.

Kysymys: "Miksi maanpinnan lämpötila laskee öiseen aikaan alle ympäröivän ilmakehän lämpötilan?"

Näin ei tietenkään aina ole, vaan pitääkseen paikkansa väite vaatii ympäristöltään sopivat olosuhteet. On kuitenkin tullut mittauksin näytetyksi, että maanpinnan lämpötila voi olla kirkkaina öinä jopa 10 C alle ilman lämpötilan. Pinta menettää lämpöä säteilyn vaikutuksesta kylmään avaruuteen. On edelleen kuitenkin näyttämättä ja perustelematta, millaiset muut olosuhteet voisivat johtaa kysymyksen mukaiseen tilanteeseen. Säteily joko on tai ei ole ainoa mekanismi, joka maanpintaa jäähdyttää.

Hieno löydös!

Lue lisää

Kysymyksen kannalta on epärelevanttia mitkä fysikaaliset ilmiöt maanpintaa jäähdyttävät. Olennaista on mikä jäähdyttää maanpintaa kylmemmäksi kuin rajapinnan ilma, ja se on täysin eri kysymys!

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin, siitä vaan ei ole näyttöä.

Onko näyttöä että 1 plus 2 on 3?
Tuollaisesta ja vastaavista itsestäänselvyyksistä on todellakin vaikea löytää vertaisarvioituja tutkimuksia, mutta se ei osoita itsestäänselvyyttä vääräksi.

Vastaavasti, jos sekä maanpinnan että ilman lämpötila on aluksi 274K, ja taivaalta sataa alijäähtynyttä vettä, kumpi jäähtyy tehokkaammin sateen seurauksena, ilman rajakerros vai maanpinta?
Useimmille tuokin on itsestäänselvyys ilman vertaisarvioituja tutkimuksia. Onko käsite nollatutkimus tuttu?
Sellaisia on kohtuullisen vaikeaa saada vertaisarvioituna julkaistuksi.

"Anonyymi
2024-10-23 12:25:53
UUSI

Esityksesi esittelee lämmön siirtymistä vain säteilemällä, ja antaa ymmärtää että se olisi merkittävin syy.

Tässäkin keskustelussa on esitetty jopa laskelmia, kuinka yksi koivu voi siirtää vuorokaudessa (500 l), yli 1 GJ lämpöä ilmakehään (evaporaatio = haihtuminen), kuten myös että maanpinnan lämpösäteilyn kaistatehon maksimi on alle 10 W/n²/µ, pitkät aallot kun sisältävät vähemmän energiaa, kuten tunnettu.

Miksi asiaa käsitellään vain säteilyn osalta, liittynee IPCC .n lanseeraamaan ilmastonmuutosteoriaan vahvistuksena, ja mitä uskottavampi taho meitä kusetta, sen useampi maallikko menee ansaan.

Aina kaikki ei mene ihan putkeen, jos maan pinnan säteily absorboituisi vasta lämpöisen kerroksen läpi kylmempiin kerroksiin, mahdollistaakseen lämmön siirtymän säteilemällä, se tarkoittaisi että mitään "takaisin säteilyä", tai kasvihuoneilmiötä ei olisikaan.

Medialukutaito ? ".

Tuo oli edellinen osallistumiseni, ja jutun "pihvi" oli se, kuinka kevyesti kaikki lämpömuutokset on helppo kuitata säteilyllä, ilman mitään perusteluja tai edes suuruusluokkaa, riittää kun vetoaa siihen että avaruuteenkin lämpö päätyy vain säteilemällä.

Maan pinnan tasolla 1 m³, 0 C ilmaa , sisältää 28 kvadriljoonaa (10 e+24) molekyylia tai atomia, joista jokainen on potentiaalinen absorboija/emittoija, eli säteilyn osalta kyseessä on täysi kaaos, josta tuskin pitkäaaltoinen säteily selviytyy avaruuteen, sinne säteily "vuotaa" vasta kun tiheys alenee riittävästi.

Ilmakehässä lämpö tasaantuu seisovassa tilassa konduktion ja säteilyn yhteisvaikutuksella 0,026 W/m/K, eli todella hitaasti, osoittaen miten olematonta säteilyn lämmönsiirtokyky on pienillä lämpötilaeroilla.

Tiesin jo avauksen tehdessäni että valtaosa vastaajista on täysin varma että säteily on ehdottomasti syyllinen.

Mutta onko se ?

Ja saanko arvata, että useimmat lainauksistasi ovat omaa tekstiäsi? Onnittelut osallistujalle.

Anonyymi kirjoitti:

"Anonyymi
2024-10-23 12:25:53
UUSI

Esityksesi esittelee lämmön siirtymistä vain säteilemällä, ja antaa ymmärtää että se olisi merkittävin syy.

Tässäkin keskustelussa on esitetty jopa laskelmia, kuinka yksi koivu voi siirtää vuorokaudessa (500 l), yli 1 GJ lämpöä ilmakehään (evaporaatio = haihtuminen), kuten myös että maanpinnan lämpösäteilyn kaistatehon maksimi on alle 10 W/n²/µ, pitkät aallot kun sisältävät vähemmän energiaa, kuten tunnettu.

Miksi asiaa käsitellään vain säteilyn osalta, liittynee IPCC .n lanseeraamaan ilmastonmuutosteoriaan vahvistuksena, ja mitä uskottavampi taho meitä kusetta, sen useampi maallikko menee ansaan.

Aina kaikki ei mene ihan putkeen, jos maan pinnan säteily absorboituisi vasta lämpöisen kerroksen läpi kylmempiin kerroksiin, mahdollistaakseen lämmön siirtymän säteilemällä, se tarkoittaisi että mitään "takaisin säteilyä", tai kasvihuoneilmiötä ei olisikaan.

Medialukutaito ? ".

Tuo oli edellinen osallistumiseni, ja jutun "pihvi" oli se, kuinka kevyesti kaikki lämpömuutokset on helppo kuitata säteilyllä, ilman mitään perusteluja tai edes suuruusluokkaa, riittää kun vetoaa siihen että avaruuteenkin lämpö päätyy vain säteilemällä.

Maan pinnan tasolla 1 m³, 0 C ilmaa , sisältää 28 kvadriljoonaa (10 e 24) molekyylia tai atomia, joista jokainen on potentiaalinen absorboija/emittoija, eli säteilyn osalta kyseessä on täysi kaaos, josta tuskin pitkäaaltoinen säteily selviytyy avaruuteen, sinne säteily "vuotaa" vasta kun tiheys alenee riittävästi.

Ilmakehässä lämpö tasaantuu seisovassa tilassa konduktion ja säteilyn yhteisvaikutuksella 0,026 W/m/K, eli todella hitaasti, osoittaen miten olematonta säteilyn lämmönsiirtokyky on pienillä lämpötilaeroilla.

Tiesin jo avauksen tehdessäni että valtaosa vastaajista on täysin varma että säteily on ehdottomasti syyllinen.

Mutta onko se ?

Lue lisää

Älä jaksa enää.

Anonyymi kirjoitti:

Älä jaksa enää.

Avauksen filosofinen arviointi on tietenkin tärkeämpää kuin typerien fysiikkaan liittyvien asioiden kummastelu, mielipidekin on helpompi perustella.

Anonyymi kirjoitti:

Ja saanko arvata, että useimmat lainauksistasi ovat omaa tekstiäsi? Onnittelut osallistujalle.

Trollauksesi on huomattu, sinä olet säteilturvakeskuksen mies.

Tässä erinomainen linkki

https://caas.usu.edu/weather/graphical-data/surface-temperature

Anonyymi kirjoitti:

Ja saanko arvata, että useimmat lainauksistasi ovat omaa tekstiäsi? Onnittelut osallistujalle.

Kyllä, ne on helposti tunnistettavissa siitä että niissä on selityksen lisäksi myös numeraalista faktaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Anonyymi
2024-10-23 12:25:53
UUSI

Esityksesi esittelee lämmön siirtymistä vain säteilemällä, ja antaa ymmärtää että se olisi merkittävin syy.

Tässäkin keskustelussa on esitetty jopa laskelmia, kuinka yksi koivu voi siirtää vuorokaudessa (500 l), yli 1 GJ lämpöä ilmakehään (evaporaatio = haihtuminen), kuten myös että maanpinnan lämpösäteilyn kaistatehon maksimi on alle 10 W/n²/µ, pitkät aallot kun sisältävät vähemmän energiaa, kuten tunnettu.

Miksi asiaa käsitellään vain säteilyn osalta, liittynee IPCC .n lanseeraamaan ilmastonmuutosteoriaan vahvistuksena, ja mitä uskottavampi taho meitä kusetta, sen useampi maallikko menee ansaan.

Aina kaikki ei mene ihan putkeen, jos maan pinnan säteily absorboituisi vasta lämpöisen kerroksen läpi kylmempiin kerroksiin, mahdollistaakseen lämmön siirtymän säteilemällä, se tarkoittaisi että mitään "takaisin säteilyä", tai kasvihuoneilmiötä ei olisikaan.

Medialukutaito ? ".

Tuo oli edellinen osallistumiseni, ja jutun "pihvi" oli se, kuinka kevyesti kaikki lämpömuutokset on helppo kuitata säteilyllä, ilman mitään perusteluja tai edes suuruusluokkaa, riittää kun vetoaa siihen että avaruuteenkin lämpö päätyy vain säteilemällä.

Maan pinnan tasolla 1 m³, 0 C ilmaa , sisältää 28 kvadriljoonaa (10 e 24) molekyylia tai atomia, joista jokainen on potentiaalinen absorboija/emittoija, eli säteilyn osalta kyseessä on täysi kaaos, josta tuskin pitkäaaltoinen säteily selviytyy avaruuteen, sinne säteily "vuotaa" vasta kun tiheys alenee riittävästi.

Ilmakehässä lämpö tasaantuu seisovassa tilassa konduktion ja säteilyn yhteisvaikutuksella 0,026 W/m/K, eli todella hitaasti, osoittaen miten olematonta säteilyn lämmönsiirtokyky on pienillä lämpötilaeroilla.

Tiesin jo avauksen tehdessäni että valtaosa vastaajista on täysin varma että säteily on ehdottomasti syyllinen.

Mutta onko se ?

Lue lisää

Et sitten malttanut olla "mansplainaamatta" aloitustasi. Olisi ollut paljon tehokkaampaa ja hämmentävämpää, jos olisi jäänyt avoimeksi onko aloittaja vain yksinkertaisen tietämätön vai tekeytyykö sellaiseksi saadakseen juuri odottamiaan vastauksia. Nyt sitten kaikki tiedämme.

Anonyymi kirjoitti:

Et sitten malttanut olla "mansplainaamatta" aloitustasi. Olisi ollut paljon tehokkaampaa ja hämmentävämpää, jos olisi jäänyt avoimeksi onko aloittaja vain yksinkertaisen tietämätön vai tekeytyykö sellaiseksi saadakseen juuri odottamiaan vastauksia. Nyt sitten kaikki tiedämme.

Lue lisää

"Nyt sitten kaikki tiedämme."

Kyllähän tuo oli alusta asti aika selvää ja varmistui viimeistään siinä vaiheessa kun tarkistettavissa oleva tieto ei aloittajalle keskustelussa kelvannut. Ongelmana ilmastonmuutosdenialisteilla on aina ollut se, että IPCC:n koostama tieto perustuu oppikirjafysiikkaan.

Eipä kestä, mitäs näistä.

Niin, edellä esitetyn perusteella monistakin ilmiöistä on hyvin vahvaa näyttöä, säteilystä vain hataraa arvailua.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, edellä esitetyn perusteella monistakin ilmiöistä on hyvin vahvaa näyttöä, säteilystä vain hataraa arvailua.

Säteilyähän säikeessä eniten kuitenkin sivuttiin ja siitä eniten keskusteltiin.

Anonyymi kirjoitti:

Säteilyähän säikeessä eniten kuitenkin sivuttiin ja siitä eniten keskusteltiin.

Kyllä, juuri siksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, juuri siksi.

Mitä kyllä juuri siksi?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä kyllä juuri siksi?

Yhtä kirjoittajaa kompaten: todella hyvää ja mielenkiintoista keskustelua, kyllä tällaista kannattaa jatkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Yhtä kirjoittajaa kompaten: todella hyvää ja mielenkiintoista keskustelua, kyllä tällaista kannattaa jatkaa.

No jo oli viisasta! Voi että!

Anonyymi kirjoitti:

No jo oli viisasta! Voi että!

Mitä sinä vastaat aloittajalle?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sinä vastaat aloittajalle?

Höh, tietenkin että säteily.
Olen näet omin korvin kuullut erään kaverini niin sanovan, ja hän on tosi viisas mies.

Anonyymi kirjoitti:

Höh, tietenkin että säteily.
Olen näet omin korvin kuullut erään kaverini niin sanovan, ja hän on tosi viisas mies.

Kuulopuhetta. Ei hyväksytä tässä oikeussalissa todisteeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sinä vastaat aloittajalle?

Veden haihtumisen sitoman lämmön vuoksi kuivassa ilmassa kostea pinta jäähtyy mutta ei jäädy. Jäätyminen kun pysäyttää haihtumisen.

Jos ilman suhteellinen kosteus on luokkaa 95% tai pinta kuiva niin haihtumiseen perustuvaa jäähtymistä ei tapahdu.

Pinnan jäätymiseen tarvitaan lämpösäteilystä aiheutuva energian menetys eli radiation frost.

Anonyymi kirjoitti:

Veden haihtumisen sitoman lämmön vuoksi kuivassa ilmassa kostea pinta jäähtyy mutta ei jäädy. Jäätyminen kun pysäyttää haihtumisen.

Jos ilman suhteellinen kosteus on luokkaa 95% tai pinta kuiva niin haihtumiseen perustuvaa jäähtymistä ei tapahdu.

Pinnan jäätymiseen tarvitaan lämpösäteilystä aiheutuva energian menetys eli radiation frost.

Lue lisää

Väärin, haihtumista tapahtuu myös jäästä.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin, haihtumista tapahtuu myös jäästä.

Väärin, jäästä ei tapahdu haihtumista. Haihtuminen tarkoittaa nestemäisen aineen (l) muuttumista kaasuksi (g).

Jään (s) muuttuminen suoraan kaasuksi (g) on sublimaatiota, joka yleensä tapahtuu paljon hitaammin kuin veden haihtuminen suunnilleen samassa lämpötilassa.Kun nesteen pintaan kertyy edes ohut jääkerros vähenee siitä irtoavan vesihöyryn määrä rajusti joka hidastaa veden siirtymistä kaasuksi. Tällä tavoin muodostuu "evaporation frost".

Poikkeuksiakin on: Kun sublimaatiota tapahtuu aineesta jolla on hyvin suuri pinta-ala massayksikköä kohti (esimerkiksi vastasatanut lumi) voi sublimaation nopeus olla lähes sama kuin mikä olisi haihtumisen nopeus. Tällöin myös jo jäätynyt materiaali jäähtyy edelleen sublimaation vuoksi.

https://phys.org/news/2018-10-sublimation-solid-ice-quickly-evaporation.html

Anonyymi kirjoitti:

Veden haihtumisen sitoman lämmön vuoksi kuivassa ilmassa kostea pinta jäähtyy mutta ei jäädy. Jäätyminen kun pysäyttää haihtumisen.

Jos ilman suhteellinen kosteus on luokkaa 95% tai pinta kuiva niin haihtumiseen perustuvaa jäähtymistä ei tapahdu.

Pinnan jäätymiseen tarvitaan lämpösäteilystä aiheutuva energian menetys eli radiation frost.

Lue lisää

> Pinnan jäätymiseen tarvitaan lämpösäteilystä aiheutuva energian menetys eli radiation frost.

Perustelematon väite.

Anonyymi kirjoitti:

> Pinnan jäätymiseen tarvitaan lämpösäteilystä aiheutuva energian menetys eli radiation frost.

Perustelematon väite.

Komppaan, väite perustuu harhaluuloon että lämpöä siirtyisi aineiden välillä vain säteilemällä.

Anonyymi kirjoitti:

> Pinnan jäätymiseen tarvitaan lämpösäteilystä aiheutuva energian menetys eli radiation frost.

Perustelematon väite.

Ja myös väärä. Kts alijäähtyneen veden satamisen seuraukset alla olevaan pintaan. Radiation frost ei yleensä ole efektissä lainkaan oleellista.

Kerro myös roudasta.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro myös roudasta.

Jos maanpinnan lämpötila on yli 20 °C, 100 W/m2 nettosäteilyjäähdytystehoa voidaan öiseen aikaan odottaa vaivatta. Normaalisti arvio vaihtelee välillä 60 - 130  W/m2, kun lämpötila on vastaavasti -10 .. 40 °C.

Vastaavasti aurongon päivisin tuottama lämmittävä säteilyteho (vuontiheys) on yleisesti 700 - 1366 W/m2 eli aurinkovakion maksimiin saakka. Auringon kulma eli kellonaika ja vuodenaika, ja pilvisyys tietenkin vaikuttavat säteilytehoon.

Oletuksesi perustuu siihen, että maan pinnan lämpösäteily absorboituisi johonkin määrättyyn kohtaan, vaikka käsitys säteilystä on että sillä ei ole tiettyä suuntaa ja sen lämmön tasaantuminen on lähimmän samaa aallonpituutta absorboivan molekyylin kanssa, oli se ilmassa tai ei. Tähän perustuu myös väite hiilidioksidin vaikutuksesta ilmastonmuutokseen, ja lisäksi ilmakehän uloin osa on kaikkein kuumin ~ 100 C.

Säteily on hyvä selitys aina kun muuta selitystä ei keksitä.
Säteilyn tehosta jonkinlaisen kuvan antaa ilmakehän lämpötilan tasaantuminen vain molekyylien liikkeen ja säteilyn avulla, joka on käytännössä lähes olematonta (mainio eriste).

Olisi mielenkiintoista jos joku esittäisi edes arvioita lämpösäteilyn siirtämän lämmön suuruusluokasta.
Siis tietoa, ei ilmastonmuutos tai kasvihuoneilmiöstä kertovaa "sovellettua tietoa".

Anonyymi kirjoitti:

Oletuksesi perustuu siihen, että maan pinnan lämpösäteily absorboituisi johonkin määrättyyn kohtaan, vaikka käsitys säteilystä on että sillä ei ole tiettyä suuntaa ja sen lämmön tasaantuminen on lähimmän samaa aallonpituutta absorboivan molekyylin kanssa, oli se ilmassa tai ei. Tähän perustuu myös väite hiilidioksidin vaikutuksesta ilmastonmuutokseen, ja lisäksi ilmakehän uloin osa on kaikkein kuumin ~ 100 C.

Säteily on hyvä selitys aina kun muuta selitystä ei keksitä.
Säteilyn tehosta jonkinlaisen kuvan antaa ilmakehän lämpötilan tasaantuminen vain molekyylien liikkeen ja säteilyn avulla, joka on käytännössä lähes olematonta (mainio eriste).

Olisi mielenkiintoista jos joku esittäisi edes arvioita lämpösäteilyn siirtämän lämmön suuruusluokasta.
Siis tietoa, ei ilmastonmuutos tai kasvihuoneilmiöstä kertovaa "sovellettua tietoa".

Lue lisää

Kenelle luulet vastaavasi vaiko pidät vain yllä omaa avaustasi?

Kerro lisää roudasta.

Anonyymi kirjoitti:

Kenelle luulet vastaavasi vaiko pidät vain yllä omaa avaustasi?

Kerro lisää roudasta.

"Kenelle luulet vastaavasi "

Roudasta en ole maininnut sanaakaan, enkä tule mainitsemaankaan, koska en tunne asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Oletuksesi perustuu siihen, että maan pinnan lämpösäteily absorboituisi johonkin määrättyyn kohtaan, vaikka käsitys säteilystä on että sillä ei ole tiettyä suuntaa ja sen lämmön tasaantuminen on lähimmän samaa aallonpituutta absorboivan molekyylin kanssa, oli se ilmassa tai ei. Tähän perustuu myös väite hiilidioksidin vaikutuksesta ilmastonmuutokseen, ja lisäksi ilmakehän uloin osa on kaikkein kuumin ~ 100 C.

Säteily on hyvä selitys aina kun muuta selitystä ei keksitä.
Säteilyn tehosta jonkinlaisen kuvan antaa ilmakehän lämpötilan tasaantuminen vain molekyylien liikkeen ja säteilyn avulla, joka on käytännössä lähes olematonta (mainio eriste).

Olisi mielenkiintoista jos joku esittäisi edes arvioita lämpösäteilyn siirtämän lämmön suuruusluokasta.
Siis tietoa, ei ilmastonmuutos tai kasvihuoneilmiöstä kertovaa "sovellettua tietoa".

Lue lisää

no jos maan pintalämpötila on 0°C ja taivaslämpötila -40°C, niin lämpösäteilyn suuruus on:

0,9*5,67E-8*(273^4 - 233^4) = 133 W/m²

eli tuon verran 0-asteinen maan pinta säteilee lämpöä taivaalle!

Anonyymi kirjoitti:

Jos maanpinnan lämpötila on yli 20 °C, 100 W/m2 nettosäteilyjäähdytystehoa voidaan öiseen aikaan odottaa vaivatta. Normaalisti arvio vaihtelee välillä 60 - 130  W/m2, kun lämpötila on vastaavasti -10 .. 40 °C.

Vastaavasti aurongon päivisin tuottama lämmittävä säteilyteho (vuontiheys) on yleisesti 700 - 1366 W/m2 eli aurinkovakion maksimiin saakka. Auringon kulma eli kellonaika ja vuodenaika, ja pilvisyys tietenkin vaikuttavat säteilytehoon.

Lue lisää

Ei Auringon Maata lämmittävä säteilyteho voi koskaan yltää aurinkovakion maksimiin, koska 30% säteilystä heijastuu takaisin avaruuteen. Kohtisuoran auringonpaisteen maksimiteho on teoreettisesti korkeintaan noin 1000 W/m2, käytännössä maan pinnalle tulee paljon vähemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Ei Auringon Maata lämmittävä säteilyteho voi koskaan yltää aurinkovakion maksimiin, koska 30% säteilystä heijastuu takaisin avaruuteen. Kohtisuoran auringonpaisteen maksimiteho on teoreettisesti korkeintaan noin 1000 W/m2, käytännössä maan pinnalle tulee paljon vähemmän.

Lue lisää

Lainaus: "Normaalisti arvio vaihtelee välillä 60 - 130  W/m2, kun lämpötila on vastaavasti -10 .. 40 °C."

Aurinkovakioon saakka on mahdollisuus, käytännössä ei kuitenkaan.

Maa säteilee avaruuteen myös päiväsaikaan.

Saako lämpösäteily avaruuteen maanpinnan routimaan. Kertokaa lisää roudasta.

Anonyymi kirjoitti:

no jos maan pintalämpötila on 0°C ja taivaslämpötila -40°C, niin lämpösäteilyn suuruus on:

0,9*5,67E-8*(273^4 - 233^4) = 133 W/m²

eli tuon verran 0-asteinen maan pinta säteilee lämpöä taivaalle!

Lue lisää

Et ilmeisesti ole edes lukenut aloituksen tekstejä.
Stefan -Boltzmann säteilyteho on mustan kappaleen kokonaisteho.
Verrokkina säteilyn taajuuden vaikutuksiin, maan lämpötilan mukaisen lämpösäteilyn maksimi kaistan säteilyteho (4µ ...=>) voi olla 9 W /m²/µ, lyhyempien aallonpituuksien (näkyvä valo) jopa yli 1500 W /m²/µ.
Tämä tarkoittaa että myös lämpösäteilyn teho on suhteessa säteilyn taajuuteen, S-B-la ki ei kerro muuta kuin fiktiivisen mustan kappaleen pintasäteilyn, joka taas ei ole sama kuin kaasun emissioteho.

Alailmakehässä säteilyn lämmönsiirron osuus lienee marginaalinen verrattuna vaikka konvektioon, ja muistan lukeneeni jostain aika uskomattoman väitteen, että lämmön siirtyminen säteilemällä ylittää molekyylien törmäilyvaikutuksen vasta kun lämpötilaero ylittää 900 astetta.

Kertokaa, edes joku suuntaa antavaa tietoa, joka olisi avuksi.

Anonyymi kirjoitti:

Lainaus: "Normaalisti arvio vaihtelee välillä 60 - 130  W/m2, kun lämpötila on vastaavasti -10 .. 40 °C."

Aurinkovakioon saakka on mahdollisuus, käytännössä ei kuitenkaan.

Maa säteilee avaruuteen myös päiväsaikaan.

Saako lämpösäteily avaruuteen maanpinnan routimaan. Kertokaa lisää roudasta.

Lue lisää

Mitä ihmeen sekoilua? Aurinkovakio on laskennallinen Auringon säteilyteho ilmakehän ulkorajalla. Koko tuo teho ei missään oloissa voi lämmittää maan pintaa - ei ole mahdollista.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ihmeen sekoilua? Aurinkovakio on laskennallinen Auringon säteilyteho ilmakehän ulkorajalla. Koko tuo teho ei missään oloissa voi lämmittää maan pintaa - ei ole mahdollista.

Lue lisää

No miksi et kertoisi säteilyn vaikutuksesta routaan, kun kuivittelet tietäväsi asioista? Tiedätkö vain yhden asian?

Paljonko zeniitissä on Auringon maksimivuotiheys?

Anonyymi kirjoitti:

No miksi et kertoisi säteilyn vaikutuksesta routaan, kun kuivittelet tietäväsi asioista? Tiedätkö vain yhden asian?

Paljonko zeniitissä on Auringon maksimivuotiheys?

Lue lisää

Ja paljonko se vuontiheys on Nepalissa tai Perun vuoristossa? Olisi hyödyllistä tietää aurinkopaneelien tehon kannalta.

Anonyymi kirjoitti:

Ja paljonko se vuontiheys on Nepalissa tai Perun vuoristossa? Olisi hyödyllistä tietää aurinkopaneelien tehon kannalta.

"Kohtisuoran auringonpaisteen maksimiteho on teoreettisesti korkeintaan noin 1000 W/m2, käytännössä maan pinnalle tulee paljon vähemmän."

Eli paljonko se on zeniitissä vuoristoissa?

Kyse on on ollut ensisijaisesti jäähdytystehosta, ei säteilytehosta Maahan päin.

Anonyymi kirjoitti:

Et ilmeisesti ole edes lukenut aloituksen tekstejä.
Stefan -Boltzmann säteilyteho on mustan kappaleen kokonaisteho.
Verrokkina säteilyn taajuuden vaikutuksiin, maan lämpötilan mukaisen lämpösäteilyn maksimi kaistan säteilyteho (4µ ...=>) voi olla 9 W /m²/µ, lyhyempien aallonpituuksien (näkyvä valo) jopa yli 1500 W /m²/µ.
Tämä tarkoittaa että myös lämpösäteilyn teho on suhteessa säteilyn taajuuteen, S-B-la ki ei kerro muuta kuin fiktiivisen mustan kappaleen pintasäteilyn, joka taas ei ole sama kuin kaasun emissioteho.

Alailmakehässä säteilyn lämmönsiirron osuus lienee marginaalinen verrattuna vaikka konvektioon, ja muistan lukeneeni jostain aika uskomattoman väitteen, että lämmön siirtyminen säteilemällä ylittää molekyylien törmäilyvaikutuksen vasta kun lämpötilaero ylittää 900 astetta.

Kertokaa, edes joku suuntaa antavaa tietoa, joka olisi avuksi.

Lue lisää

Säteilyn jäähdytysteho avaruuteen (ilmakehään) päin on yöllä maksimissaan noin 130 wattia/m2, jos pintalämpötila on 40 astetta. Kymmenen asteen pakkasessa vastaava teho laskee puoleen.

Anonyymi kirjoitti:

Et ilmeisesti ole edes lukenut aloituksen tekstejä.
Stefan -Boltzmann säteilyteho on mustan kappaleen kokonaisteho.
Verrokkina säteilyn taajuuden vaikutuksiin, maan lämpötilan mukaisen lämpösäteilyn maksimi kaistan säteilyteho (4µ ...=>) voi olla 9 W /m²/µ, lyhyempien aallonpituuksien (näkyvä valo) jopa yli 1500 W /m²/µ.
Tämä tarkoittaa että myös lämpösäteilyn teho on suhteessa säteilyn taajuuteen, S-B-la ki ei kerro muuta kuin fiktiivisen mustan kappaleen pintasäteilyn, joka taas ei ole sama kuin kaasun emissioteho.

Alailmakehässä säteilyn lämmönsiirron osuus lienee marginaalinen verrattuna vaikka konvektioon, ja muistan lukeneeni jostain aika uskomattoman väitteen, että lämmön siirtyminen säteilemällä ylittää molekyylien törmäilyvaikutuksen vasta kun lämpötilaero ylittää 900 astetta.

Kertokaa, edes joku suuntaa antavaa tietoa, joka olisi avuksi.

Lue lisää

Tuulelle ja veden höyrystymisellä on merkittävä jäähdyttävä vaikutus.

Anonyymi kirjoitti:

"Kohtisuoran auringonpaisteen maksimiteho on teoreettisesti korkeintaan noin 1000 W/m2, käytännössä maan pinnalle tulee paljon vähemmän."

Eli paljonko se on zeniitissä vuoristoissa?

Kyse on on ollut ensisijaisesti jäähdytystehosta, ei säteilytehosta Maahan päin.

Lue lisää

Joko olet kovin yksinkertainen tai tekeydyt sellaiseksi, mutta kumpikaan ei anna sinusta mairittelevaa kuvaa.

Anonyymi kirjoitti:

Et ilmeisesti ole edes lukenut aloituksen tekstejä.
Stefan -Boltzmann säteilyteho on mustan kappaleen kokonaisteho.
Verrokkina säteilyn taajuuden vaikutuksiin, maan lämpötilan mukaisen lämpösäteilyn maksimi kaistan säteilyteho (4µ ...=>) voi olla 9 W /m²/µ, lyhyempien aallonpituuksien (näkyvä valo) jopa yli 1500 W /m²/µ.
Tämä tarkoittaa että myös lämpösäteilyn teho on suhteessa säteilyn taajuuteen, S-B-la ki ei kerro muuta kuin fiktiivisen mustan kappaleen pintasäteilyn, joka taas ei ole sama kuin kaasun emissioteho.

Alailmakehässä säteilyn lämmönsiirron osuus lienee marginaalinen verrattuna vaikka konvektioon, ja muistan lukeneeni jostain aika uskomattoman väitteen, että lämmön siirtyminen säteilemällä ylittää molekyylien törmäilyvaikutuksen vasta kun lämpötilaero ylittää 900 astetta.

Kertokaa, edes joku suuntaa antavaa tietoa, joka olisi avuksi.

Lue lisää

> Alailmakehässä säteilyn lämmönsiirron osuus lienee marginaalinen verrattuna vaikka konvektioon.

Tapojahan on kolme eli säteily, johtuminen ja kulkeutuminen eli konvektio. Ilman osalta konvektio on poikkeuksetta suurin makroilmaston tasolla.

Anonyymi kirjoitti:

Joko olet kovin yksinkertainen tai tekeydyt sellaiseksi, mutta kumpikaan ei anna sinusta mairittelevaa kuvaa.

Tarkastin asia itse kun sinusta ei ollut siihen.

Vuoristossa, kun 2000 metrin korkeus ylittyy, vuon arvo on yli 1200 ja kun 4000 metriä ylittyy, vuo lähestyy arvoa 1250 W/m2.

Suunsoittosi ei anna sinusta mairittelevaa kuvaa.

Anonyymi kirjoitti:

Joko olet kovin yksinkertainen tai tekeydyt sellaiseksi, mutta kumpikaan ei anna sinusta mairittelevaa kuvaa.

Eikös ajatuksissa ole ollut rakentaa aurinkopaneeleja ilmakehän ylärajalle tai avaruuden alarajalle?

Mitä ajattelet tuosta jäähdytyksen maksimitehosta? Millaisella lukuarvolla lähtisit rakentamaan jäähdytyslaitteistoa?

Ja kylläpä meitä taas niin nauratti.

Anonyymi kirjoitti:

Ja kylläpä meitä taas niin nauratti.

Minäkin nauroin. Mikä meitä nauratti?

Anonyymi kirjoitti:

Minäkin nauroin. Mikä meitä nauratti?

No nuo pienet epätarkkuudet.

Maan pinnalle ei tule auringon säteilyä 1000 W /m², eikä tuo 130 W pidä paikkaansa, sillä laskelma on väärin, se kuvaa kahta mustaa kappaletta termodynaamisessa tasapainossa (avaruudessa),

Ilmakehässä maan pinnan säteily, suuruudeltaan lämpötilan ja säteilemänsä taajuuksiensa mukaan, absorboituu lähimpiin mahdollisiin molekyyleihin, jotka mahdollisesti aktivoituvat myös itse säteilijöiksi, ja tämä joka suuntaan poukkoileva säteilysekamelska sotkee myös molekyylien liikkeitä, ja näiden yhteisvaikutuksesta lämpö siirtyy ilmakehässä teholla 0,026 W /m/K.

Täältä ulkopuolelta ei ole mitään mahdollisuutta määrittä paikkaa, mihin säteily absorboituu, tai emittoiko se mahdollisesti edelleen.

Tiedoksi myös niille osaajille, joiden säteily "näkee avaruuteen"

Anonyymi kirjoitti:

No nuo pienet epätarkkuudet.

Maan pinnalle ei tule auringon säteilyä 1000 W /m², eikä tuo 130 W pidä paikkaansa, sillä laskelma on väärin, se kuvaa kahta mustaa kappaletta termodynaamisessa tasapainossa (avaruudessa),

Ilmakehässä maan pinnan säteily, suuruudeltaan lämpötilan ja säteilemänsä taajuuksiensa mukaan, absorboituu lähimpiin mahdollisiin molekyyleihin, jotka mahdollisesti aktivoituvat myös itse säteilijöiksi, ja tämä joka suuntaan poukkoileva säteilysekamelska sotkee myös molekyylien liikkeitä, ja näiden yhteisvaikutuksesta lämpö siirtyy ilmakehässä teholla 0,026 W /m/K.

Täältä ulkopuolelta ei ole mitään mahdollisuutta määrittä paikkaa, mihin säteily absorboituu, tai emittoiko se mahdollisesti edelleen.

Tiedoksi myös niille osaajille, joiden säteily "näkee avaruuteen"

Lue lisää

Tuokin nauratti melkoisesti, ihan turhaa pilun nusaamista.

Toistetaan, että jos maanpintaa lämmitetään päiväsaikaan 1000 watin teholla/m2, ja jäähdytetään vastaavasti öiseen aikaan 130 watin teholla, on selvää, miten asiassa tulee käymään.

Anonyymi kirjoitti:

Tuokin nauratti melkoisesti, ihan turhaa pilun nusaamista.

Toistetaan, että jos maanpintaa lämmitetään päiväsaikaan 1000 watin teholla/m2, ja jäähdytetään vastaavasti öiseen aikaan 130 watin teholla, on selvää, miten asiassa tulee käymään.

Lue lisää

ootte molemmat ihan pihalla :) osaatteko te lämpöfysiikkaa (termodynamiikkaa) lainkaan?

Anonyymi kirjoitti:

ootte molemmat ihan pihalla :) osaatteko te lämpöfysiikkaa (termodynamiikkaa) lainkaan?

Minä osaan mutta se toinen ei.

Anonyymi kirjoitti:

Minä osaan mutta se toinen ei.

okei

Juuri näin, säteilyn ja konduktion vaikutus ei edes erotu lämpömäärästä.

Ne on vähän hitaita kun kyselee !

Lue edeltä.

En ole sama mutta kirkkaan yön aikana pilvettömän taivaan vallitessa avoimella paikalla Stefan-Boltzmannin lain mukaan pinnan säteilyteho P

https://fi.wikipedia.org/wiki/Stefanin-Boltzmannin_laki

on P = εσT⁴,

missä

T = 288K (15°C), Maapallon pintalämpötilan keskiarvo
ε = 0.95 (pinnan emissiivisyys pitkäaaltoiselle infrapunasäteilylle, pätee tässä riittävän tarkasti sekä maaperälle, kasvillisuudelle että merivedelle [*])
σ = 5.67E-8W/m²K⁴ (Stefan-Boltzmannin vakio)

Takaisinpäin taivaalta tulee lämpösäteilyä kuivana pilvettömänä yönä ikäänkuin sen lämpötila Tsky = 223K (-50°C)

Kun huomioidaan sekä lähtevä että takaisintuleva säteily niin lämmön nettosiirron tehoksi lämpösäteilyn avulla jää yöllä

Pnetto = εσ(T⁴-Tsky⁴) = 237 W/m² plusmiinus parikytä W

Tuo on siis suuruusluokka, jos pinnan lämpötila on +15°C. Mainittu 130 W tulisi jos pinnan lämpötila olisi -10°C.

[*] Emissiivisyydet
https://www.engineeringtoolbox.com/radiation-heat-emissivity-d_432.html
https://www.researchgate.net/figure/Soil-emissivity-values-for-various-soil-surfaces_tbl2_312558412

Anonyymi kirjoitti:

En ole sama mutta kirkkaan yön aikana pilvettömän taivaan vallitessa avoimella paikalla Stefan-Boltzmannin lain mukaan pinnan säteilyteho P

https://fi.wikipedia.org/wiki/Stefanin-Boltzmannin_laki

on P = εσT⁴,

missä

T = 288K (15°C), Maapallon pintalämpötilan keskiarvo
ε = 0.95 (pinnan emissiivisyys pitkäaaltoiselle infrapunasäteilylle, pätee tässä riittävän tarkasti sekä maaperälle, kasvillisuudelle että merivedelle [*])
σ = 5.67E-8W/m²K⁴ (Stefan-Boltzmannin vakio)

Takaisinpäin taivaalta tulee lämpösäteilyä kuivana pilvettömänä yönä ikäänkuin sen lämpötila Tsky = 223K (-50°C)

Kun huomioidaan sekä lähtevä että takaisintuleva säteily niin lämmön nettosiirron tehoksi lämpösäteilyn avulla jää yöllä

Pnetto = εσ(T⁴-Tsky⁴) = 237 W/m² plusmiinus parikytä W

Tuo on siis suuruusluokka, jos pinnan lämpötila on 15°C. Mainittu 130 W tulisi jos pinnan lämpötila olisi -10°C.

[*] Emissiivisyydet
https://www.engineeringtoolbox.com/radiation-heat-emissivity-d_432.html
https://www.researchgate.net/figure/Soil-emissivity-values-for-various-soil-surfaces_tbl2_312558412

Lue lisää

Huh taas, Stefan-Boltzmannin laki on mustan kappaleen säteilyteho vs 0 K.

Lämmön siirtyminen säteilemällä kahden kappaleen välillä on fiktiivinen tapahtuma termodynaamisessa stabiili tilassa, käytännössä säteily absorboituu esim. ilmakehän lähimpään molekyyliin, ja lämpö siirtyy edelleen säteilyn ja konduktion välityksellä. Mielikuva että säteily absorboituisi johonkin oletettuun lämpötilavyöhykkeeseen on paskaa tai itsensä pettämistä, sanoin kuin kuvitelmat siitä että säteily olisi maan pinnan tasalla mitenkään merkittävä lämmön siirtäjä.

Anonyymi kirjoitti:

Huh taas, Stefan-Boltzmannin laki on mustan kappaleen säteilyteho vs 0 K.

Lämmön siirtyminen säteilemällä kahden kappaleen välillä on fiktiivinen tapahtuma termodynaamisessa stabiili tilassa, käytännössä säteily absorboituu esim. ilmakehän lähimpään molekyyliin, ja lämpö siirtyy edelleen säteilyn ja konduktion välityksellä. Mielikuva että säteily absorboituisi johonkin oletettuun lämpötilavyöhykkeeseen on paskaa tai itsensä pettämistä, sanoin kuin kuvitelmat siitä että säteily olisi maan pinnan tasalla mitenkään merkittävä lämmön siirtäjä.

Lue lisää

En ryhdy korjailemaan viestisi lukuisia virheitä siksi että SIWOTI [*]. Energian siirtyminen siirtyminen lämpösäteilyn välityksellä on varsin perustasoista oppikirjafysiikkaa. Sitä on lämmön nettosiirron tehon osalta yritetty hieman avata tässä vuonna 2018:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95375082

Jos kiinnostaa niin käyt katsomassa tuolta. Minusta parin sadan watin säteilyteho ei ole mikään pikkujuttu tilanteessa, jossa koko Maapallon pinta ilmakehineen keskimäärin siirtää lopulta joko säteilemällä tai heijastamalla suoraan pinnasta, aerosoleista, kasvihuonekaasuista ja pilvistä noin 343 W/m² tehoa ulos avaruuteen 24/7 jokaista pinnan neliömetriä kohti.

[*] SIWOTI = Someone Is Wrong In The Internet
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17282153/joku-on-vaarassa-internetissa-eli-siwoti---oireyhtyma

Anonyymi kirjoitti:

En ryhdy korjailemaan viestisi lukuisia virheitä siksi että SIWOTI [*]. Energian siirtyminen siirtyminen lämpösäteilyn välityksellä on varsin perustasoista oppikirjafysiikkaa. Sitä on lämmön nettosiirron tehon osalta yritetty hieman avata tässä vuonna 2018:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95375082

Jos kiinnostaa niin käyt katsomassa tuolta. Minusta parin sadan watin säteilyteho ei ole mikään pikkujuttu tilanteessa, jossa koko Maapallon pinta ilmakehineen keskimäärin siirtää lopulta joko säteilemällä tai heijastamalla suoraan pinnasta, aerosoleista, kasvihuonekaasuista ja pilvistä noin 343 W/m² tehoa ulos avaruuteen 24/7 jokaista pinnan neliömetriä kohti.

[*] SIWOTI = Someone Is Wrong In The Internet
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17282153/joku-on-vaarassa-internetissa-eli-siwoti---oireyhtyma

Lue lisää

Puhutaanko nyt lämmön siirtymisestä maan pinnasta ilmakehään, vai ilmakehästä avaruuteen, asioilla lienee hieman poikkeavuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

En ryhdy korjailemaan viestisi lukuisia virheitä siksi että SIWOTI [*]. Energian siirtyminen siirtyminen lämpösäteilyn välityksellä on varsin perustasoista oppikirjafysiikkaa. Sitä on lämmön nettosiirron tehon osalta yritetty hieman avata tässä vuonna 2018:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95375082

Jos kiinnostaa niin käyt katsomassa tuolta. Minusta parin sadan watin säteilyteho ei ole mikään pikkujuttu tilanteessa, jossa koko Maapallon pinta ilmakehineen keskimäärin siirtää lopulta joko säteilemällä tai heijastamalla suoraan pinnasta, aerosoleista, kasvihuonekaasuista ja pilvistä noin 343 W/m² tehoa ulos avaruuteen 24/7 jokaista pinnan neliömetriä kohti.

[*] SIWOTI = Someone Is Wrong In The Internet
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17282153/joku-on-vaarassa-internetissa-eli-siwoti---oireyhtyma

Lue lisää

Etpä teittenkään, linkität omiin vääriin tulkintoihisi kuten että kaikki huoneen lämpöiset aineet säteilevät pitkäaaltoista IR- säteilyä ?

Jos ymmärrys ei riitä hahmottamaan käsitettä 'musta kappale', niin parasta antaa muiden neuvoa ja keskittyä itse oppimiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Etpä teittenkään, linkität omiin vääriin tulkintoihisi kuten että kaikki huoneen lämpöiset aineet säteilevät pitkäaaltoista IR- säteilyä ?

Jos ymmärrys ei riitä hahmottamaan käsitettä 'musta kappale', niin parasta antaa muiden neuvoa ja keskittyä itse oppimiseen.

Lue lisää

Yliopiston peruskurssin oppikirjafysiikka on trollin mukaan "väärää tulkintaa".

Lämpösäteilyn aallonpituusjakauman selittäminen (Planckin laki) oli yhdessä valosähköisen ilmiön kanssa perussyyt joiden vuoksi aikanaan siirryttiin klassisesta mekaniikasta kvanttimekaniikkaan. Se kun ratkaisi Rayleigh-Jeans ultraviolettikatastrofin.

Mustan kappaleen lämpösäteilyn aallonpituusjakauma lämpötilan funktiona on siis tunnettu ja tiedetty jo yli sadan vuoden ajan. Mikä tahansa muu termisessä tasapainotilassa oleva kappale lähettää lämpösäteilyä millä tahansa aallonpituudella korkeintaan saman verran kuin samanlämpöinen musta kappale.

Sekä tulevan että lähtevän lämpösäteilyn teho ja aallonpituusjakauma on paitsi laskettu niin myös mitattu ja julkaisuissa esitelty moneen kertaan. Asiasta ei ole epäselvyyttä. Maapallon pinnan säteilybudjetti tunnetaan.

Voit toki jatkaa tuota ei-voi-tietää - trollaustasi vaikka maailman tappiin mutta se ei muuta tilanetta. Keskustelijoiden mielipiteet eivät muuta sitä miten luonnonilmiöt tapahtuvat.

Anonyymi kirjoitti:

Sekä tulevan että lähtevän lämpösäteilyn teho ja aallonpituusjakauma on paitsi laskettu niin myös mitattu ja julkaisuissa esitelty moneen kertaan. Asiasta ei ole epäselvyyttä. Maapallon pinnan säteilybudjetti tunnetaan.

Voit toki jatkaa tuota ei-voi-tietää - trollaustasi vaikka maailman tappiin mutta se ei muuta tilanetta. Keskustelijoiden mielipiteet eivät muuta sitä miten luonnonilmiöt tapahtuvat.

Lue lisää

Kiitos mielipiteestäsi, anonyymi. Mihinkään et kuitenkaan ole vastannut, koska olet yksi tavallisista epäuskottavista anonyymeistä. Tämä ketju on täynnä täysin vastaavia vastauksia, joista osa on mielipiteitä ja osa faktaa. Koska olet ilmeinen trolli, vastauksesi pysyy sellaisen antamana.

Ei aiheuta toimenpiteitä. Faktat ja mielipiteet ovat edelleen sekaisin, toinen väittää sitä ja toinen tätä. Mahdotonta tunnistaa faktaa fiktiosta.

Anonyymi kirjoitti:

Sekä tulevan että lähtevän lämpösäteilyn teho ja aallonpituusjakauma on paitsi laskettu niin myös mitattu ja julkaisuissa esitelty moneen kertaan. Asiasta ei ole epäselvyyttä. Maapallon pinnan säteilybudjetti tunnetaan.

Voit toki jatkaa tuota ei-voi-tietää - trollaustasi vaikka maailman tappiin mutta se ei muuta tilanetta. Keskustelijoiden mielipiteet eivät muuta sitä miten luonnonilmiöt tapahtuvat.

Lue lisää

"Maapallon pinnan säteilybudjetti tunnetaan."

Laitatko lukemat näkyviin, niin loppuu tämä jatkuva arvailu.

Kiitos !

Anonyymi kirjoitti:

"Maapallon pinnan säteilybudjetti tunnetaan."

Laitatko lukemat näkyviin, niin loppuu tämä jatkuva arvailu.

Kiitos !

Ei tietenkään lopu. Trolli kiistää oppikirjafysiikan ja jatkaa huomion kerjäämistä.

Aiemmin aihetta käsitelty tässä:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95426444

tarkemmin siis "Surface longwave radiation budget"
10.1016/B978-0-12-385954-9.00009-5

Wikipedian aihetta käsittelevän sivun lopussa on niinikään linkit tiedon lähteisiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Outgoing_longwave_radiation

Anonyymi kirjoitti:

Ei tietenkään lopu. Trolli kiistää oppikirjafysiikan ja jatkaa huomion kerjäämistä.

Aiemmin aihetta käsitelty tässä:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95426444

tarkemmin siis "Surface longwave radiation budget"
10.1016/B978-0-12-385954-9.00009-5

Wikipedian aihetta käsittelevän sivun lopussa on niinikään linkit tiedon lähteisiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Outgoing_longwave_radiation

Lue lisää

"tarkemmin siis "Surface longwave radiation budget"
10.1016/B978-0-12-385954-9.00009-5"

Tällä hetkellä tuo löytyy
https://sci-hub.ru/10.1016/B978-0-12-385954-9.00009-5

Anonyymi kirjoitti:

Ei tietenkään lopu. Trolli kiistää oppikirjafysiikan ja jatkaa huomion kerjäämistä.

Aiemmin aihetta käsitelty tässä:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95426444

tarkemmin siis "Surface longwave radiation budget"
10.1016/B978-0-12-385954-9.00009-5

Wikipedian aihetta käsittelevän sivun lopussa on niinikään linkit tiedon lähteisiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Outgoing_longwave_radiation

Lue lisää

Aiempi keskustelu Maapallon ulospäin lähtevästä pitkäaaltoisesta säteilystä OLR:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17568957/olr-eli-maapallon-lamposateily-avaruuteen

Tuo syksyltä 2022 ja samat asiat siellä olivat esillä.

Anonyymi kirjoitti:

"tarkemmin siis "Surface longwave radiation budget"
10.1016/B978-0-12-385954-9.00009-5"

Tällä hetkellä tuo löytyy
https://sci-hub.ru/10.1016/B978-0-12-385954-9.00009-5

Lue lisää

Trolli antaa vain linkkejä ymmärtämättä itse kokonaisuutta. Kopion kopiota pukkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Trolli antaa vain linkkejä ymmärtämättä itse kokonaisuutta. Kopion kopiota pukkaa.

Ne joita asia oikeasti kiinnostaa lukevat vastauksissa saamansa tarkistettavissa olevat lähteet. Ne jotka sinun laillasi ovat trollaamassa jatkavat oppikirjafysiikan kiistämistä ohittaen jo vastauksissa saamansa lähteet ja vaativat aina vain uusia todisteita.

Keskusteluihin vastailtaessa on keskustelijan oman ajan tuhlaamista kerrata sellaista joka on jo useaan kertaan aiemmin keskusteltu ja ja aiemmista vastauksista luettavissa. Jos joku muu sitä haluaa harrastaa niin ihan vapaasti siitä vaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ne joita asia oikeasti kiinnostaa lukevat vastauksissa saamansa tarkistettavissa olevat lähteet. Ne jotka sinun laillasi ovat trollaamassa jatkavat oppikirjafysiikan kiistämistä ohittaen jo vastauksissa saamansa lähteet ja vaativat aina vain uusia todisteita.

Keskusteluihin vastailtaessa on keskustelijan oman ajan tuhlaamista kerrata sellaista joka on jo useaan kertaan aiemmin keskusteltu ja ja aiemmista vastauksista luettavissa. Jos joku muu sitä haluaa harrastaa niin ihan vapaasti siitä vaan.

Lue lisää

No millaisia säteilyarvoja se oppikirjasi antaa, vai tarinoitko vaan siksi että voit peukuttaa tai linkittää omiin juttuihisi.

Anonyymi kirjoitti:

No millaisia säteilyarvoja se oppikirjasi antaa, vai tarinoitko vaan siksi että voit peukuttaa tai linkittää omiin juttuihisi.

Hyvä huomio, kaveri tumputtaa itse antamaansa vastausta.

Anonyymi kirjoitti:

"tarkemmin siis "Surface longwave radiation budget"
10.1016/B978-0-12-385954-9.00009-5"

Tällä hetkellä tuo löytyy
https://sci-hub.ru/10.1016/B978-0-12-385954-9.00009-5

Lue lisää

Tuosta "Surface longwave radiation budget" kappale "9.3. SURFACE NET LONGWAVE RADIATION" kilrjallisuusviitteineen. Satelliittimittausten kootut tulokset kuukausittaisine keskiarvoineen löytyvät kuvasta 9.6:

FIGURE 9.6 Monthly averages of longwave upwelling radiation from two satellite products (ISCCP and GEWEX) and different GCMs in the IPCC AR4. (Liang et al., 2010).

"Upwelling radiation" eli ylöspäin kumpuava säteily tarkoittaa sitä lämpösäteilyä jonka satelliitit havaitsevat saapuvan Maapallon pinnan suunnasta eli lähtevän pinnasta, ilmakehän kasvihuonekaasuista, aerosoleista tai pilvistä. Tuloksia on koostettu myös IPCC:n AR6:een.

https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/

Maapallon pinnan yläpuolella vallitseva sää- ja pilvisyystilanne on varsin erilaista eri puolilla Maapalloa, joten lämpösäteilyn voimakkuus tietenkin vaihtelee sen mukaisesti. Kuivan kylmän hiekka-aavikon yläpuolella yöaikaan mitataan varsin erilaisia tuloksia kuin tropiikissa pilvikerroksen yläpuolella. Jos joku on kiinnostunut yksityiskohtaisemmista ja paikallisista tuloksista niin hänellä lienee intoa kaivella tieto esille tutkimuksissa mainituista kirjallisuusviitteistä.

Ei sinänsä poikkeuksellista. Kun kysyjä on vänkäämistarkoituksessa liikkeellä eikä saa haluamaansa vastausta niin näin voi käydä.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17035856/avustusanomus-

Tuossa vuonna 2021 keskusteltiin 123 viestin verran siitä, voivatko ilmakehän kaasut lähettää huoneenlämmössä lämpösäteilyä. Siinäkään keskustelussa ei oppikirjafysiikka eikä tutkimustulokset kysyjälle kelvanneet.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sinänsä poikkeuksellista. Kun kysyjä on vänkäämistarkoituksessa liikkeellä eikä saa haluamaansa vastausta niin näin voi käydä.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17035856/avustusanomus-

Tuossa vuonna 2021 keskusteltiin 123 viestin verran siitä, voivatko ilmakehän kaasut lähettää huoneenlämmössä lämpösäteilyä. Siinäkään keskustelussa ei oppikirjafysiikka eikä tutkimustulokset kysyjälle kelvanneet.

Lue lisää

Eikä saa haluamaansa vastausta? Ei sellaista ole olemassakaan, siinähän se "idea" onkin.

Anonyymi kirjoitti:

Eikä saa haluamaansa vastausta? Ei sellaista ole olemassakaan, siinähän se "idea" onkin.

Näin täällä aina, kun tietoa ei ole, niin aina voi kuitenkin keskustella keskustelijoista, pääasia että trolli saa olla äänessä.

Anonyymi kirjoitti:

Näin täällä aina, kun tietoa ei ole, niin aina voi kuitenkin keskustella keskustelijoista, pääasia että trolli saa olla äänessä.

Olet siis anonyyminä trollina taas äänessä. Sinä et vaan osaa.

Anonyymi kirjoitti:

Näin täällä aina, kun tietoa ei ole, niin aina voi kuitenkin keskustella keskustelijoista, pääasia että trolli saa olla äänessä.

Mikä on kirjautumistunnuksesi? Miksi et käytä sitä, vaikka sinulla sellainen on?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on kirjautumistunnuksesi? Miksi et käytä sitä, vaikka sinulla sellainen on?

On helpompi trollata anonyyminä ilman tunnusta, vaikka se onkin.

Onhan täällä ollut ihan mielenkiintoista tietoakin. Itse en tiennyt että hyvin hienojakoisesta lumesta lähellä nollaa astetta sublimaation nopeuden on mitattu olevan samaa suuruusluokkaa kuin haihtumisnopeus nestemäisen veden pinnasta. Kiteisen ja sileän jään pinnastahan sublimaatio on tunnetusti hidasta.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18668663/mika-syyna-#comment-131953941

Kun keskustelussa on lähdeviitteet näkyvissä eli tarkistettavissa olevaa tietoa on näihin tarvittaessa helppo palata uudelleen samojen kysymysten tullessa esille vuosien kuluttua. Nytkin osa tiedosta löytyi palstalla jo vuonna 2018 aloitetusta eli jo 6 vuotta vanhasta keskustelusta.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan täällä ollut ihan mielenkiintoista tietoakin. Itse en tiennyt että hyvin hienojakoisesta lumesta lähellä nollaa astetta sublimaation nopeuden on mitattu olevan samaa suuruusluokkaa kuin haihtumisnopeus nestemäisen veden pinnasta. Kiteisen ja sileän jään pinnastahan sublimaatio on tunnetusti hidasta.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18668663/mika-syyna-#comment-131953941

Kun keskustelussa on lähdeviitteet näkyvissä eli tarkistettavissa olevaa tietoa on näihin tarvittaessa helppo palata uudelleen samojen kysymysten tullessa esille vuosien kuluttua. Nytkin osa tiedosta löytyi palstalla jo vuonna 2018 aloitetusta eli jo 6 vuotta vanhasta keskustelusta.

Lue lisää

Trolli jaksaa edelleen eli tuo on paha valhe ilman lähdettä. Sublimaation nopeus lumesta ei ole koskaan lähellä veden haihtumisnopeutta.

Kyllä toki pyykki kuivaa talvellakin, mutta hidasta se on.

Anonyymi kirjoitti:

Trolli jaksaa edelleen eli tuo on paha valhe ilman lähdettä. Sublimaation nopeus lumesta ei ole koskaan lähellä veden haihtumisnopeutta.

Kyllä toki pyykki kuivaa talvellakin, mutta hidasta se on.

Lue lisää

Lähdetieto oli jo edellä annettu linkin

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18668663/mika-syyna-#comment-131953941

takaa löytyvässä viestissä:

"[...] Kun sublimaatiota tapahtuu aineesta jolla on hyvin suuri pinta-ala massayksikköä kohti (esimerkiksi vastasatanut lumi) voi sublimaation nopeus olla lähes sama kuin mikä olisi haihtumisen nopeus. [...]

https://phys.org/news/2018-10-sublimation-solid-ice-quickly-evaporation.html

Tuossa phys.org - uutisessa esille otettu tutkimus aiheesta on tämä:

"Singular sublimation of ice and snow crystals"
https://www.nature.com/articles/s41467-018-06689-x

... eli uuden lumen sublimaationopeus voi olla varsin lähellä veden höyrystymisnopeutta. Ensin alijäähtyneen veden ja sitten siitä muodostuneen jään tilavuuden pieneneminen ajan funktiona on esitetty kuvassa 3. "Water vs. ice evaporation. Volume as a function of time for a water drop evaporating on a cold plate (Ts = −15 °C, RH = 2.8%). " Jäätymisen hetkellä pisaran tilavuus kasvaa hypähdyksenomaisesti (jää on vähemmän tiheää kuin vesi) mutta tilavuuden pienenemisnopeus (käyrän jyrkkyys) ei tuossa muutoskohdassa juurikaan muutu.

Anonyymi kirjoitti:

Lähdetieto oli jo edellä annettu linkin

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18668663/mika-syyna-#comment-131953941

takaa löytyvässä viestissä:

"[...] Kun sublimaatiota tapahtuu aineesta jolla on hyvin suuri pinta-ala massayksikköä kohti (esimerkiksi vastasatanut lumi) voi sublimaation nopeus olla lähes sama kuin mikä olisi haihtumisen nopeus. [...]

https://phys.org/news/2018-10-sublimation-solid-ice-quickly-evaporation.html

Tuossa phys.org - uutisessa esille otettu tutkimus aiheesta on tämä:

"Singular sublimation of ice and snow crystals"
https://www.nature.com/articles/s41467-018-06689-x

... eli uuden lumen sublimaationopeus voi olla varsin lähellä veden höyrystymisnopeutta. Ensin alijäähtyneen veden ja sitten siitä muodostuneen jään tilavuuden pieneneminen ajan funktiona on esitetty kuvassa 3. "Water vs. ice evaporation. Volume as a function of time for a water drop evaporating on a cold plate (Ts = −15 °C, RH = 2.8%). " Jäätymisen hetkellä pisaran tilavuus kasvaa hypähdyksenomaisesti (jää on vähemmän tiheää kuin vesi) mutta tilavuuden pienenemisnopeus (käyrän jyrkkyys) ei tuossa muutoskohdassa juurikaan muutu.

Lue lisää

Väitteesi ei ole uskottava.

Lämpövuon suunta määräytyy vesihöyryn painegradientin mukaisesti. Jos ilmassa on pienempi paine kuin lumessa niin höyryä siirtyy lumesta ilmaan, jossa se tiivistyy ja luovuttaa lämpöä. Tätä yrität sanoa, mutta prosessi voi tapahtua juurikin päin vastoin, jolloin ilmassa on suurempi paine. Härmsityminen huomioiden prosessi on täysin olosuhderiippuvainen asia, jossa tuuli on kaavansa hyvin merkittävässä asemassa. Näin pääsemme myös takaisin konvektioon. toki myös advektioon.

Sublimaatiota voidaan pitää hallitsevana olomuodon muutoksena. kun energiatase on positiivinen, joka tarkoittaa yleensä päiväsaikaa ja nettopositiivista lämpösäteilyä.

Anonyymi kirjoitti:

Väitteesi ei ole uskottava.

Lämpövuon suunta määräytyy vesihöyryn painegradientin mukaisesti. Jos ilmassa on pienempi paine kuin lumessa niin höyryä siirtyy lumesta ilmaan, jossa se tiivistyy ja luovuttaa lämpöä. Tätä yrität sanoa, mutta prosessi voi tapahtua juurikin päin vastoin, jolloin ilmassa on suurempi paine. Härmsityminen huomioiden prosessi on täysin olosuhderiippuvainen asia, jossa tuuli on kaavansa hyvin merkittävässä asemassa. Näin pääsemme myös takaisin konvektioon. toki myös advektioon.

Sublimaatiota voidaan pitää hallitsevana olomuodon muutoksena. kun energiatase on positiivinen, joka tarkoittaa yleensä päiväsaikaa ja nettopositiivista lämpösäteilyä.

Lue lisää

On osoitettu, pääroolissa asiassa olisi difuusio eli vesihöyrymolekyylien liike, joka pyrkii tasoittamaan kaasuseoksen höyrypitoisuus- tai höyryn osapaine-eroja.

Sekä nestemäisellä vedellä että jäällä haihtumisnopeutta rajoittaa diffuusioprosessi eli tapa, jolla tuloksena oleva vesihöyry leviää hitaasti ilman läpi. Tämä pätee jääpisaroihin, mutta myös lumihiutaleisiin, jotka pyöristyvät sublimoinnin aikana. Väitetysti kyseessä ei olisikaan lumen luontainen kiderakenne ja sen muutokset, vaan pelkkä diffuusio olisi riittävä ilmiö selittämään lumihiutalemuodon kehityksen.

Ei tietenkään pidä verrata lämmintä vettä ja kylmää lunta ja jäätä toisiinsa, vaan mittausolosuhteet on pidettävä vertailukelpoisina.

Anonyymi kirjoitti:

Väitteesi ei ole uskottava.

Lämpövuon suunta määräytyy vesihöyryn painegradientin mukaisesti. Jos ilmassa on pienempi paine kuin lumessa niin höyryä siirtyy lumesta ilmaan, jossa se tiivistyy ja luovuttaa lämpöä. Tätä yrität sanoa, mutta prosessi voi tapahtua juurikin päin vastoin, jolloin ilmassa on suurempi paine. Härmsityminen huomioiden prosessi on täysin olosuhderiippuvainen asia, jossa tuuli on kaavansa hyvin merkittävässä asemassa. Näin pääsemme myös takaisin konvektioon. toki myös advektioon.

Sublimaatiota voidaan pitää hallitsevana olomuodon muutoksena. kun energiatase on positiivinen, joka tarkoittaa yleensä päiväsaikaa ja nettopositiivista lämpösäteilyä.

Lue lisää

"Lämpövuon suunta määräytyy vesihöyryn painegradientin mukaisesti."


Väitteesi ei ole uskottava.

Anonyymi kirjoitti:

"Lämpövuon suunta määräytyy vesihöyryn painegradientin mukaisesti."


Väitteesi ei ole uskottava.

Ketä kiinnostaa?

Anonyymi kirjoitti:

"Lämpövuon suunta määräytyy vesihöyryn painegradientin mukaisesti."


Väitteesi ei ole uskottava.

Et siis tunnusta sublimaation, sulamisen ja höyrystymisen tai härmistymisen, tiivistymisen ja jäätymisen välistä riippuvuussuhdetta tai kolmoispisteen olemassaoloa? Samalla pitäydyt ymmärtämästä tuulen vaikutusta lämmönsiirrossa ja sen vaikutusta sublimaatiossa.

Kiitos tiedosta, tai paremminkin tietämättömyydestä.

Anonyymi kirjoitti:

Et siis tunnusta sublimaation, sulamisen ja höyrystymisen tai härmistymisen, tiivistymisen ja jäätymisen välistä riippuvuussuhdetta tai kolmoispisteen olemassaoloa? Samalla pitäydyt ymmärtämästä tuulen vaikutusta lämmönsiirrossa ja sen vaikutusta sublimaatiossa.

Kiitos tiedosta, tai paremminkin tietämättömyydestä.

Lue lisää

Älkää vastatko," trolli" yrittää vain jatkaa itselleen tilaa.

Anonyymi kirjoitti:

Lähdetieto oli jo edellä annettu linkin

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18668663/mika-syyna-#comment-131953941

takaa löytyvässä viestissä:

"[...] Kun sublimaatiota tapahtuu aineesta jolla on hyvin suuri pinta-ala massayksikköä kohti (esimerkiksi vastasatanut lumi) voi sublimaation nopeus olla lähes sama kuin mikä olisi haihtumisen nopeus. [...]

https://phys.org/news/2018-10-sublimation-solid-ice-quickly-evaporation.html

Tuossa phys.org - uutisessa esille otettu tutkimus aiheesta on tämä:

"Singular sublimation of ice and snow crystals"
https://www.nature.com/articles/s41467-018-06689-x

... eli uuden lumen sublimaationopeus voi olla varsin lähellä veden höyrystymisnopeutta. Ensin alijäähtyneen veden ja sitten siitä muodostuneen jään tilavuuden pieneneminen ajan funktiona on esitetty kuvassa 3. "Water vs. ice evaporation. Volume as a function of time for a water drop evaporating on a cold plate (Ts = −15 °C, RH = 2.8%). " Jäätymisen hetkellä pisaran tilavuus kasvaa hypähdyksenomaisesti (jää on vähemmän tiheää kuin vesi) mutta tilavuuden pienenemisnopeus (käyrän jyrkkyys) ei tuossa muutoskohdassa juurikaan muutu.

Lue lisää

Trolli jatkaa trollaamistaan. Vastatkaa hänelle haukkumalla häntä.