https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000010768633.html
"– Toukokuisessa rutiinitarkastuksessa tuttu sairaanhoitaja äkkäsi, että veriarvoni olivat pari pykälää alhaalla ja rauta-arvot myös. Vaikka kyse oli pienestä poikkeamasta, hän patisti lisätutkimuksiin. Onneksi menin, Palsanmäki sanoo Seiskalle.
Kesän Palsanmäki painoi töitä ja sen päätyttyä hän meni keuhkojen tietokonekuvaukseen. Seiskan mukaan niissä paljastui, että hänen keuhkoissaan oli kaksisenttinen kasvain. Siitä otettiin syyskuussa neulanäyte."
Oikea sairaus voidaan diagnosoida ottamalla verikoe, tietokonetomografia ja koepala.
Mielisairaus diagnosoidaan sen perusteella miten joku käyttäytyy. Eli kyse ei ole oikeasta sairaudesta. Sairas käytös on kielikuva.
Mielisairauden ja oikean sairauden ero
197
1218
Vastaukset
- Anonyymi
Kyse on keksitysta oirelistasta jonka avulla on tarkoitus kategorisoida ja leimata ongelmaksi ihmisiä sairauksia tiettyjen stereotypioiden mukaan
Mielisairaudet eivät ole lääketieteellisessä mielessä sairauksia vaan mielivaltaisesti luotuja ihmisten luonteen ja ongelmien luokitteluja- Anonyymi
Kyse on keksitysta oirelistasta jonka avulla on tarkoitus kategorisoida ja leimata ongelmaisia ihmisiä sairaiksi tiettyjen stereotypioita noudattavien sääntöjen mukaan
Mielisairaudet eivät ole lääketieteellisessä mielessä sairauksia vaan mielivaltaisesti luotuja ihmisten luonteen, ajatusten ja ongelmien luokitteluja
Ihmiset joilla on mt ongelmia ovat monissa tapauksissa saaneet nämä psyykkiset vaikeudet aiemman psykiatrisen hoidon tai huumeiden käytön seurauksena - psykiatrinen lääkehoito on niiden aiheuttaja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyse on keksitysta oirelistasta jonka avulla on tarkoitus kategorisoida ja leimata ongelmaisia ihmisiä sairaiksi tiettyjen stereotypioita noudattavien sääntöjen mukaan
Mielisairaudet eivät ole lääketieteellisessä mielessä sairauksia vaan mielivaltaisesti luotuja ihmisten luonteen, ajatusten ja ongelmien luokitteluja
Ihmiset joilla on mt ongelmia ovat monissa tapauksissa saaneet nämä psyykkiset vaikeudet aiemman psykiatrisen hoidon tai huumeiden käytön seurauksena - psykiatrinen lääkehoito on niiden aiheuttajaOn siinäkin ihminen vetelemässä mielikuvitus juttua .ensinnäkin mielisairaus on oikea sairaus jota ei kukaan kiistä joka on nähnyt mielisairaan
sitten on masennuksia jotka ovat todella vaikeita ihmisen kestää. Kaikki lähtee aivoista, sinunkin tyhmyytesi
Millä perusteella kirjoittelit omiasi asioista mistä et tiedä mitään - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyse on keksitysta oirelistasta jonka avulla on tarkoitus kategorisoida ja leimata ongelmaisia ihmisiä sairaiksi tiettyjen stereotypioita noudattavien sääntöjen mukaan
Mielisairaudet eivät ole lääketieteellisessä mielessä sairauksia vaan mielivaltaisesti luotuja ihmisten luonteen, ajatusten ja ongelmien luokitteluja
Ihmiset joilla on mt ongelmia ovat monissa tapauksissa saaneet nämä psyykkiset vaikeudet aiemman psykiatrisen hoidon tai huumeiden käytön seurauksena - psykiatrinen lääkehoito on niiden aiheuttajaMiten oirelista voi olla keksitty, kun se on listattu potilaiden valittamista erilaisista oireista ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten oirelista voi olla keksitty, kun se on listattu potilaiden valittamista erilaisista oireista ?
Miten oirelista voi olla keksitty, kun se on listattu potilaiden valittamista erilaisista oireista ?
Minäkin voin luetella hedelmiä ja ruuveja
Miten se lista voi olla keksitty? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On siinäkin ihminen vetelemässä mielikuvitus juttua .ensinnäkin mielisairaus on oikea sairaus jota ei kukaan kiistä joka on nähnyt mielisairaan
sitten on masennuksia jotka ovat todella vaikeita ihmisen kestää. Kaikki lähtee aivoista, sinunkin tyhmyytesi
Millä perusteella kirjoittelit omiasi asioista mistä et tiedä mitään"ensinnäkin mielisairaus on oikea sairaus jota ei kukaan kiistä joka on nähnyt mielisairaan"
Minä olen nähnyt mielisairaan. Kiistän että hän olisi sairas - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten oirelista voi olla keksitty, kun se on listattu potilaiden valittamista erilaisista oireista ?
Voihan sitä keksiä omasta päästä psykiatrille mahollisimman paljo toimintakykyä alentavia oireita.Helpommin saa sitte ne eläkepaperit.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On siinäkin ihminen vetelemässä mielikuvitus juttua .ensinnäkin mielisairaus on oikea sairaus jota ei kukaan kiistä joka on nähnyt mielisairaan
sitten on masennuksia jotka ovat todella vaikeita ihmisen kestää. Kaikki lähtee aivoista, sinunkin tyhmyytesi
Millä perusteella kirjoittelit omiasi asioista mistä et tiedä mitäänThomas Szasz.Psykiatrian emritus professori joka on nähnyt mielisairaaksi diagnosoituja enempi kuin sinä.
Kiistää jyrkästi mielisairauden oikiaksi sairaudeksi.Ja pitää psykiatriaa pseudotieteenä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voihan sitä keksiä omasta päästä psykiatrille mahollisimman paljo toimintakykyä alentavia oireita.Helpommin saa sitte ne eläkepaperit.
Joo ja herkemmin aletaan hoitaa tavoilla, jotka ei potilaalle kelpaa sitten millään.
Jos työkyvyttömyyseläkkeelle kovasti haluaa, on myös hyväksyttävä, että on sairas, sen takiahan se eläke myönnetään, jos myönnetään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"ensinnäkin mielisairaus on oikea sairaus jota ei kukaan kiistä joka on nähnyt mielisairaan"
Minä olen nähnyt mielisairaan. Kiistän että hän olisi sairasNo joo. Jos astuu liian suuren henkilön varpaille eli asettaa eriäviä mielipiteitä niin sitten on jo mielisairas. Terveisin kokemusta on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo ja herkemmin aletaan hoitaa tavoilla, jotka ei potilaalle kelpaa sitten millään.
Jos työkyvyttömyyseläkkeelle kovasti haluaa, on myös hyväksyttävä, että on sairas, sen takiahan se eläke myönnetään, jos myönnetään.No minun mielestäni sinne kyllä pääsee ihan pyytämättäkin jos on tiettyjä diagnooseja. Se että onko henkilö työkyvytön saatuaan diagnoosinsa onkin aivan eri asia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No joo. Jos astuu liian suuren henkilön varpaille eli asettaa eriäviä mielipiteitä niin sitten on jo mielisairas. Terveisin kokemusta on.
Sepä siinä onkin, että varpaille ei ole hyvä astua. Pitäisi tietää mitä sanoo, ja miten sanoo ne omat mielipiteensä.
Kyseenalaistaakin voi, mutta sekin tehtävä harkiten, ei varpaille astuen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No minun mielestäni sinne kyllä pääsee ihan pyytämättäkin jos on tiettyjä diagnooseja. Se että onko henkilö työkyvytön saatuaan diagnoosinsa onkin aivan eri asia.
Nykyisin se työkyky/-kyvyttömyys taidetaan testata ja tutkia aika tarkkaan, ei ole enää niin helppoa päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, kuin mitä oli vaikkapa parikymmentä vuotta sitten.
Huonokuntoiset joutuvat nykyisin roikkumaan työttömänä ö-mapissa, kun eivät kuitenkaan töihin pysty, mutta eivät pääse myöskään sille eläkkeelle. Ei siinäkään ole järkeä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nykyisin se työkyky/-kyvyttömyys taidetaan testata ja tutkia aika tarkkaan, ei ole enää niin helppoa päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, kuin mitä oli vaikkapa parikymmentä vuotta sitten.
Huonokuntoiset joutuvat nykyisin roikkumaan työttömänä ö-mapissa, kun eivät kuitenkaan töihin pysty, mutta eivät pääse myöskään sille eläkkeelle. Ei siinäkään ole järkeä.Onhan se ne hullua jos vuosien kuntoutuksella on selvitetty että potilas ei ole työkykyinen ja laitetaan työttömänä sinne ö mappiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan se ne hullua jos vuosien kuntoutuksella on selvitetty että potilas ei ole työkykyinen ja laitetaan työttömänä sinne ö mappiin.
Juurikin näin, mutta se on valitettava tosiasia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On siinäkin ihminen vetelemässä mielikuvitus juttua .ensinnäkin mielisairaus on oikea sairaus jota ei kukaan kiistä joka on nähnyt mielisairaan
sitten on masennuksia jotka ovat todella vaikeita ihmisen kestää. Kaikki lähtee aivoista, sinunkin tyhmyytesi
Millä perusteella kirjoittelit omiasi asioista mistä et tiedä mitäänPeriaatteessa jokaiselle voidaan diagnosoida joku "sairaus" psyykeen alueelle jos aletaan kaivelemaan lapsuutta ja nuoruutta. Jo pelkkä käytös esim. kapitalismissa on jo tieteen luokittelemana oireyhtymä. Jatkuva levottomuus ja tyytymättömyys asioiden tilaan. Ahneus ja narsismi. Tiede on luokitellut sen faust syndroomaksi. Siitä toki vaietaan. On helpompi kääntää katseet köyhiin ja "raskautettuihin".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Periaatteessa jokaiselle voidaan diagnosoida joku "sairaus" psyykeen alueelle jos aletaan kaivelemaan lapsuutta ja nuoruutta. Jo pelkkä käytös esim. kapitalismissa on jo tieteen luokittelemana oireyhtymä. Jatkuva levottomuus ja tyytymättömyys asioiden tilaan. Ahneus ja narsismi. Tiede on luokitellut sen faust syndroomaksi. Siitä toki vaietaan. On helpompi kääntää katseet köyhiin ja "raskautettuihin".
Jos ihminen on köyhä, onko pakko ajatella itseään " raskautetuksi " ?
Paljon on kiinni myös omasta asenteesta. Omaan olemiseen, tunteisiin, tuntemuksiin, voi kaikkein eniten tehdä mitään vain itse.
Se, miten ajattelee sopeutuvansa eri tilanteisiin, omaan elämäänsä, ympäristöönsä, muihin ihmisiin, jne. vaikuttaa kokonaisuudessaan ihmisen omaan olemiseen, sekä myös psyykeen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Thomas Szasz.Psykiatrian emritus professori joka on nähnyt mielisairaaksi diagnosoituja enempi kuin sinä.
Kiistää jyrkästi mielisairauden oikiaksi sairaudeksi.Ja pitää psykiatriaa pseudotieteenä.Aina niitä heinähattuja on joka lähtöön.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aina niitä heinähattuja on joka lähtöön.
No onko mitään näyttöä siitä, että mielisairaus olisi oikea sairaus?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No onko mitään näyttöä siitä, että mielisairaus olisi oikea sairaus?
Ole hyvä ja mene johonkin psykiatriseen sairaalaan katselemaan, millaista siellä osastoilla on, ja minkälaisia potilaita siellä hoidetaan.
Ehkä et sen jälkeen enää inttäisi samaa lausetta, kysymästä, kerta toisensa perään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ole hyvä ja mene johonkin psykiatriseen sairaalaan katselemaan, millaista siellä osastoilla on, ja minkälaisia potilaita siellä hoidetaan.
Ehkä et sen jälkeen enää inttäisi samaa lausetta, kysymästä, kerta toisensa perään.Onko mitään verikokeita, röntgenkuvia tai koepaloja mitkä osoittaisivat mielisairauden olemassaolon?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ole hyvä ja mene johonkin psykiatriseen sairaalaan katselemaan, millaista siellä osastoilla on, ja minkälaisia potilaita siellä hoidetaan.
Ehkä et sen jälkeen enää inttäisi samaa lausetta, kysymästä, kerta toisensa perään.Minä en ole keskustelun alottaja.
Olen ollut osastolla useita kuukausia.Potiilana.
Tosi on että se lääkitys on se joka saa potilaista sairaita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nykyisin se työkyky/-kyvyttömyys taidetaan testata ja tutkia aika tarkkaan, ei ole enää niin helppoa päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, kuin mitä oli vaikkapa parikymmentä vuotta sitten.
Huonokuntoiset joutuvat nykyisin roikkumaan työttömänä ö-mapissa, kun eivät kuitenkaan töihin pysty, mutta eivät pääse myöskään sille eläkkeelle. Ei siinäkään ole järkeä.Riippuu ihan diagnoosista miten tarkkaan lähetään tutkia pääsekö kyseinen henkilö enää työmarkkinoille.kaks tai usiampi diagnoosii kun on niin eläkkeelle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en ole keskustelun alottaja.
Olen ollut osastolla useita kuukausia.Potiilana.
Tosi on että se lääkitys on se joka saa potilaista sairaita.No miten ihmeessä ne sieltä sitten sen sairaan ihmisen laskee keskenkaiken pois?
Vai se lääkekkö se auttaa vasta tunnistamaan sen sairauden? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No miten ihmeessä ne sieltä sitten sen sairaan ihmisen laskee keskenkaiken pois?
Vai se lääkekkö se auttaa vasta tunnistamaan sen sairauden?"No miten ihmeessä ne sieltä sitten sen sairaan ihmisen laskee keskenkaiken pois?"
Kait se on psykiatrien mielikuvitusta että zombieksi lääkitty potilas on terve.Vaikka se on sairaampi mitä osastolle tullessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en ole keskustelun alottaja.
Olen ollut osastolla useita kuukausia.Potiilana.
Tosi on että se lääkitys on se joka saa potilaista sairaita.Eli sinulla ei myöskään ole syöpäkasvainta keuhkossa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en ole keskustelun alottaja.
Olen ollut osastolla useita kuukausia.Potiilana.
Tosi on että se lääkitys on se joka saa potilaista sairaita.Miten olet päässyt osastolle terveenä ? Siellä vasta sitten terveytesi ollessa kunnossa olet sairastunut ?
Tämäpä mielenkiintoista.
- Anonyymi
Onkohan terveellä ihmisellä tarvetta postailla tällaisia postauksia?
- Anonyymi
Minusta se on oikein tervettä postata asioita niin kuin ne oikiasti ovat.
- Anonyymi
Vastaisin tähän kyllä rehellisesti, ei pitäisi olla tarvetta.
Itseensä pettyneen ihmisen jorinoita. Ihmisen, joka ei voi hyvin, vaikka varmasti haluaisi. - Anonyymi
Viestisi osoittaa, että mielisairaus tarkoittaa käytöstä josta joku ei pidä. Eli kyseessä on kielikuvallinen sairaus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minusta se on oikein tervettä postata asioita niin kuin ne oikiasti ovat.
No mutta eikö se ole silloin turha postaus jos joku asia on jo oikeasti jollain tavalla? Silloinhan kaikki sen jo tietävät.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No mutta eikö se ole silloin turha postaus jos joku asia on jo oikeasti jollain tavalla? Silloinhan kaikki sen jo tietävät.
Onko sinun karjakko jo lypsetty?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko sinun karjakko jo lypsetty?
Milk me.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minusta se on oikein tervettä postata asioita niin kuin ne oikiasti ovat.
Sinunlaisesi postaaja ei tiedä yhtään mitään psykiatriasta . Joten anna olla juttusi .
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinunlaisesi postaaja ei tiedä yhtään mitään psykiatriasta . Joten anna olla juttusi .
Sen verran olen perehtynyt että kyllä se ihan pseudotiedettä on.Tämän on todennut jo valistuneet psykiatrit vuosikymmeniä sitte.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestisi osoittaa, että mielisairaus tarkoittaa käytöstä josta joku ei pidä. Eli kyseessä on kielikuvallinen sairaus.
Josta joku ei pidä ?
Älä mene alueelle mistä sinulla ei ole pienintäkään käsitystä , pysy vaan niissä sinun
Ns ” oikeissa” sairauksisasi . Tiedätkö että sinun kommenttiisi paljasti että mielisairaus on ihan vaan olemassa .halusit sitä tai et . Paras kun ei osaamattomana tekstaile asioita mitkä ei päähäsi mahdu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Milk me.
I don't mind If I do. XD
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sen verran olen perehtynyt että kyllä se ihan pseudotiedettä on.Tämän on todennut jo valistuneet psykiatrit vuosikymmeniä sitte.
Mitä tapahtuis, jos perehtyisit vähän enemmän?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä tapahtuis, jos perehtyisit vähän enemmän?
Kerroin jo,Mutta se kommentti poistettiin.
En mä kyllä usko että sä sillä tiedolla mitään teet. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vastaisin tähän kyllä rehellisesti, ei pitäisi olla tarvetta.
Itseensä pettyneen ihmisen jorinoita. Ihmisen, joka ei voi hyvin, vaikka varmasti haluaisi.Mitä itseensä pettymistä se on, jos toiset kohtelevat huonosti? Paremminkin sitä on pettynyt muihin ihmisiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä itseensä pettymistä se on, jos toiset kohtelevat huonosti? Paremminkin sitä on pettynyt muihin ihmisiin.
Ei kukaan pety kaikkiin ihmisiin.
Joihinkin toki voi pettyä, mutta heistä voi myös luopua, jos pettymykset käy ylivoimaiseksi.
Heikon itsetunnon omaava ihminen saattaa kääntää pettymyksen, ja ajattelun niin päin, että asiat olisivat oma vika, itse aiheutettua, vaikka eivät olisikaan.
Toki toiseen voi pettyä, jos hän esim. pettää luottamuksen, valehtelee, ym. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä itseensä pettymistä se on, jos toiset kohtelevat huonosti? Paremminkin sitä on pettynyt muihin ihmisiin.
Eihän kukaan sitä omaa sairastumistaan valitse. Mutta ehkä juuri siksi sen sairauden konseptin ymmärtäminen on niin tärkeä, sillä muuten joutuu lopun ikäänsä niistä omista ongelmistaan syyttämään muita ja saa ihmetellä, että miksi kukaan muu ei niistä ota vastuuta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän kukaan sitä omaa sairastumistaan valitse. Mutta ehkä juuri siksi sen sairauden konseptin ymmärtäminen on niin tärkeä, sillä muuten joutuu lopun ikäänsä niistä omista ongelmistaan syyttämään muita ja saa ihmetellä, että miksi kukaan muu ei niistä ota vastuuta.
Juuri tämä. On hyvä hahmottaa, että mihin asioihin voi vaikuttaa itse ja mihin ei. Ja millä tavalla.
Se että ei voi itse vaikuttaa omaan sairauteensa itse ei ole syy syyttää siitä toisia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri tämä. On hyvä hahmottaa, että mihin asioihin voi vaikuttaa itse ja mihin ei. Ja millä tavalla.
Se että ei voi itse vaikuttaa omaan sairauteensa itse ei ole syy syyttää siitä toisia.Ainoa, joka voi omaan sairauteen vaikuttaa, on sairas ihminen itse.
Apua ja tukea voi kyllä saada.
- Anonyymi
Minun edesmennyt sisareni oli mielisairas. Hän sairastui alta parikymppisenä. Hän oli silloin karjakkokoulussa. Sisareni kertoi minulle asioita, joita oli siihen aikaan tapahtunut, kun hän oli mielisairaalassa. Sisareni oli hyvin eläinrakas. Hän kertoi: "En olisi halunnut mennä suihkuun, mutta hoitajat sanoivat: mennään katsomaan oikkupossuja. Silloin sisareni lähti. " Silloin minä näin pikkupossuja. "
En tiedä, miten ne hoitajat häntä huijasivat. Miten siellä olisi ollut näyttää pikkupossuja.
Sisareni pääsi aikanaan sairaalasta. Hän työskenteli tehtaassa pari vuotta, laivasiivoojana . Sitten hän oli Halikossa suuressa talossa karjakkona.
Kun hän sitten myöhemmin oli neljä vuotta mielisairaalassa, hän kirjoitti minulle. Hänelle ei saatu asuntoa, joten otin hänet luokseni asumaan. Hän kertoi minulle: "Asiat, joita terveinä päivinäni opin, ne minä hallitsen. Niistä minä pystyn puhumaan.
Sisareni alkoi tehdä karjakon keikkoja.- Anonyymi
En tarkoittanut oikkupossuja, vaan pikkupossuja
- Anonyymi
Tarinassasi on yksi ongelma: Kukaan ei ole koskaan pystynyt osoittamaan minkään mielisairauden olemassaoloa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarinassasi on yksi ongelma: Kukaan ei ole koskaan pystynyt osoittamaan minkään mielisairauden olemassaoloa.
Kyllä vierestä seuranneena sanon sisarestani: hän oli mielisairas. Skitsofrenia. Se luki papereissakin. Sisareni elämä todisti, että hän oli mielisairas. Hänellä oli lääkitys. Niin kauan, kun hän söi lääkkeensä, hän oli sosiaalinen, teki karjakko keikkoja. Sitten hän vanheni, eikä jaksanut enää tehdä töitä. Silloin hän halusi elää ilman lääkkeitä. Mitä tapahtui? Siinä asunnossa, missä hän asui, oli hatarat eristeet. Sisareni kolisteli siellä öisin ja höpisi itsekseen. Naapurit olivat raivona. Alakerran mies sanoi: " Minä ammun sen muijan katon läpi!" Yläkerran mies sanoi: " Minä tapan sen."Jos sisareni olisi asunut vuokralla, hän olisi saanut lemput, mutta se asunto oli meidän perintörahoillamme ostettu.
Sitten poliisit olivat käyneet pari kertaa ja murtaneet oven, kun sisareni ei avannut. Lukot vain roikkuivat ovipielissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä vierestä seuranneena sanon sisarestani: hän oli mielisairas. Skitsofrenia. Se luki papereissakin. Sisareni elämä todisti, että hän oli mielisairas. Hänellä oli lääkitys. Niin kauan, kun hän söi lääkkeensä, hän oli sosiaalinen, teki karjakko keikkoja. Sitten hän vanheni, eikä jaksanut enää tehdä töitä. Silloin hän halusi elää ilman lääkkeitä. Mitä tapahtui? Siinä asunnossa, missä hän asui, oli hatarat eristeet. Sisareni kolisteli siellä öisin ja höpisi itsekseen. Naapurit olivat raivona. Alakerran mies sanoi: " Minä ammun sen muijan katon läpi!" Yläkerran mies sanoi: " Minä tapan sen."Jos sisareni olisi asunut vuokralla, hän olisi saanut lemput, mutta se asunto oli meidän perintörahoillamme ostettu.
Sitten poliisit olivat käyneet pari kertaa ja murtaneet oven, kun sisareni ei avannut. Lukot vain roikkuivat ovipielissä.Tässä kommentissa todistat vain yksin omaan omaa mielisairautta etkä sisaruksen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä kommentissa todistat vain yksin omaan omaa mielisairautta etkä sisaruksen.
Minä joudun elämään täällä omien sairauksieni kanssa, mutta niin taidat joutua sinäkin elämään omiesi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä vierestä seuranneena sanon sisarestani: hän oli mielisairas. Skitsofrenia. Se luki papereissakin. Sisareni elämä todisti, että hän oli mielisairas. Hänellä oli lääkitys. Niin kauan, kun hän söi lääkkeensä, hän oli sosiaalinen, teki karjakko keikkoja. Sitten hän vanheni, eikä jaksanut enää tehdä töitä. Silloin hän halusi elää ilman lääkkeitä. Mitä tapahtui? Siinä asunnossa, missä hän asui, oli hatarat eristeet. Sisareni kolisteli siellä öisin ja höpisi itsekseen. Naapurit olivat raivona. Alakerran mies sanoi: " Minä ammun sen muijan katon läpi!" Yläkerran mies sanoi: " Minä tapan sen."Jos sisareni olisi asunut vuokralla, hän olisi saanut lemput, mutta se asunto oli meidän perintörahoillamme ostettu.
Sitten poliisit olivat käyneet pari kertaa ja murtaneet oven, kun sisareni ei avannut. Lukot vain roikkuivat ovipielissä.Eli mielisairaus tarkoitta vääränlaista käytöstä. Kyse on kielikuvallisesta sairaudesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarinassasi on yksi ongelma: Kukaan ei ole koskaan pystynyt osoittamaan minkään mielisairauden olemassaoloa.
Sinun teksteistäsi on kovast näyttöä mielisairaudesta niin äkkiä sen huomaa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli mielisairaus tarkoitta vääränlaista käytöstä. Kyse on kielikuvallisesta sairaudesta.
Tarkoitatko, että mielisairaus on jotenkin sellainen, että siinä ihminen ei pysty käsittelemään kielikuvallisia asioita? Miksi mielisairaat sitten väittävät olevansa niin fiksuja, jos kyse olisikin vain tämän tyylisestä tyhmyydestä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinun teksteistäsi on kovast näyttöä mielisairaudesta niin äkkiä sen huomaa
Subjektiivinen näkemys mielisairaudesta ei ole edelleenkään mikään todiste mielisairaudesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Subjektiivinen näkemys mielisairaudesta ei ole edelleenkään mikään todiste mielisairaudesta.
Ihan niin kuin se minun subjektiivinen käsitykseni saisi sinut tänne siitä asiasta valittamaan.
Ettei nyt kuitenki olisi jostain muusta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarinassasi on yksi ongelma: Kukaan ei ole koskaan pystynyt osoittamaan minkään mielisairauden olemassaoloa.
Sekin on aikamoinen ongelma, jos ihminen ei itse ymmärrä, tai halua hyväksyä, että omassa psyykessä on jotain normaalista poikkeavaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli mielisairaus tarkoitta vääränlaista käytöstä. Kyse on kielikuvallisesta sairaudesta.
Mikä nyt on kenenkin mielestä vääränlaista käytöstä ?
Kaikki ihmiset käyttäytyvät omalla tavallaan, mikä kenenkin tapana on. Käytös ei ole sairaus ennen kuin se menee sairaaksi, jos menee.
Eri asia sitten, kuka pitää minkäkin laista käytöstä sairaana. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitatko, että mielisairaus on jotenkin sellainen, että siinä ihminen ei pysty käsittelemään kielikuvallisia asioita? Miksi mielisairaat sitten väittävät olevansa niin fiksuja, jos kyse olisikin vain tämän tyylisestä tyhmyydestä?
Mieleltään sairaskin voi olla ihan fiksu, äly ja järki eivät yleensä sairastuessa katoa mihinkään, niitä voi vain olla hetkellisesti vaikea käyttää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan niin kuin se minun subjektiivinen käsitykseni saisi sinut tänne siitä asiasta valittamaan.
Ettei nyt kuitenki olisi jostain muusta.Kyse ilmeisesti omasta suhtautumisesta omaan sairauteen, ei halua hyväksyä, että jokin on itsessä vialla.
Tällaisia on osastoilla tullut nähtyä aikamoinen määrä vuosien varrella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitatko, että mielisairaus on jotenkin sellainen, että siinä ihminen ei pysty käsittelemään kielikuvallisia asioita? Miksi mielisairaat sitten väittävät olevansa niin fiksuja, jos kyse olisikin vain tämän tyylisestä tyhmyydestä?
Tätä on tullut joskus ihan tosissaan mietittyä. Mikä se on on kun se saa päällepäin ihan fiksun ihmisen aina flippailemaan sekavia ihan kesken lauseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinun teksteistäsi on kovast näyttöä mielisairaudesta niin äkkiä sen huomaa
Jos jonkun argumentti tai mielipide ei sua miellytä.Ja sillä verukkeella rupiat toisia leimaan mielisairaaksi niin oot kyllä aika alas vajonnu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos jonkun argumentti tai mielipide ei sua miellytä.Ja sillä verukkeella rupiat toisia leimaan mielisairaaksi niin oot kyllä aika alas vajonnu.
No ihan sellasena hypoteettisena kysymyksenä, että jos joku teksti on selkeästi mielenvikaista, niin millä tavalla siihen pitäisi reakoida?
Pitääkö siihen harhaan jotenkin hypätä mukaan?
Pitääkö se jotenkin ignoorata, että sitä ei koskaan olisi?
Vai pitääkö lähteä oikaisemaan, että ei se asia nyt niin mene?
Joku muu parempi keino? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinun teksteistäsi on kovast näyttöä mielisairaudesta niin äkkiä sen huomaa
Tässä osoitat, että kyse ei ole oikeasta sairaudesta vaan vääränlaisesta mielipiteestä. Sairas mielipide on kielikuva.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sekin on aikamoinen ongelma, jos ihminen ei itse ymmärrä, tai halua hyväksyä, että omassa psyykessä on jotain normaalista poikkeavaa.
Poikkeava psyyke ei ole sairaus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä nyt on kenenkin mielestä vääränlaista käytöstä ?
Kaikki ihmiset käyttäytyvät omalla tavallaan, mikä kenenkin tapana on. Käytös ei ole sairaus ennen kuin se menee sairaaksi, jos menee.
Eri asia sitten, kuka pitää minkäkin laista käytöstä sairaana.Sairaaksi menevä käytös on kielikuva.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mieleltään sairaskin voi olla ihan fiksu, äly ja järki eivät yleensä sairastuessa katoa mihinkään, niitä voi vain olla hetkellisesti vaikea käyttää.
Mieleltään sairas on kielikuva.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ihan sellasena hypoteettisena kysymyksenä, että jos joku teksti on selkeästi mielenvikaista, niin millä tavalla siihen pitäisi reakoida?
Pitääkö siihen harhaan jotenkin hypätä mukaan?
Pitääkö se jotenkin ignoorata, että sitä ei koskaan olisi?
Vai pitääkö lähteä oikaisemaan, että ei se asia nyt niin mene?
Joku muu parempi keino?En silti menis leimaan ketään tuntematonta ihmistä mielisairaaksi vaan jonkun mielipiteen takia.Ei psykiatritkaan anna diagnooosia yhen oireen perusteella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli mielisairaus tarkoitta vääränlaista käytöstä. Kyse on kielikuvallisesta sairaudesta.
Sisareni oli mielisairas. Niin kauan, kun hän söi siihen sairauteensa määrätyt lääkkeet, hän teki jopa töitä. Hän pysyi sosiaalisena. Kun hän lopetti sairauteensa määrätyt lääkkeet, elämä meni mullin mallin. Asunnossa pahoja ongelmia, putka keikkoja. Poliisit kävi pari kertaa ja mursivat lukot, kun sisareni ei avannut ovea. Siis hän oli mielisairas ja se sairaus olisi pysynyt kurissa, jos hän olisi ottanut siihen kirjoitetut lääkkeensä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyse ilmeisesti omasta suhtautumisesta omaan sairauteen, ei halua hyväksyä, että jokin on itsessä vialla.
Tällaisia on osastoilla tullut nähtyä aikamoinen määrä vuosien varrella.Aika vaikia sitä on hyväksyä ihan tuosta nuin vaan,Jos on joku elämää haittaava tekiä.
Ei äitikään millään halunut hyväksyä että sairastu syöpään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ihan sellasena hypoteettisena kysymyksenä, että jos joku teksti on selkeästi mielenvikaista, niin millä tavalla siihen pitäisi reakoida?
Pitääkö siihen harhaan jotenkin hypätä mukaan?
Pitääkö se jotenkin ignoorata, että sitä ei koskaan olisi?
Vai pitääkö lähteä oikaisemaan, että ei se asia nyt niin mene?
Joku muu parempi keino?Mieli ei ole elin.Eikä siinä näin ollen voi tulla mitään vikaa tai sairautta kuten esim vaikka maksaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sisareni oli mielisairas. Niin kauan, kun hän söi siihen sairauteensa määrätyt lääkkeet, hän teki jopa töitä. Hän pysyi sosiaalisena. Kun hän lopetti sairauteensa määrätyt lääkkeet, elämä meni mullin mallin. Asunnossa pahoja ongelmia, putka keikkoja. Poliisit kävi pari kertaa ja mursivat lukot, kun sisareni ei avannut ovea. Siis hän oli mielisairas ja se sairaus olisi pysynyt kurissa, jos hän olisi ottanut siihen kirjoitetut lääkkeensä.
Eli vääränlaista käytöstä. Mikään käytös ei ole eikä voi olla sairaus. Ei ole mitään väliä miten henkilö käyttäytyy. Jos hän on sairas, niin sairaudelle varmaan löytyy objektiivista näyttöä kuten esim. verikokeita, röntgenkuvia ja koepaloja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ihan sellasena hypoteettisena kysymyksenä, että jos joku teksti on selkeästi mielenvikaista, niin millä tavalla siihen pitäisi reakoida?
Pitääkö siihen harhaan jotenkin hypätä mukaan?
Pitääkö se jotenkin ignoorata, että sitä ei koskaan olisi?
Vai pitääkö lähteä oikaisemaan, että ei se asia nyt niin mene?
Joku muu parempi keino?Joskus on hyvä pitää oma mielipiteensä ihan vaan omanaan, kaikkeen ei ole pakko ottaa kantaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En silti menis leimaan ketään tuntematonta ihmistä mielisairaaksi vaan jonkun mielipiteen takia.Ei psykiatritkaan anna diagnooosia yhen oireen perusteella.
Psykiatreillehan se diagnosointi kuuluukin, ei kukaan näillä palstoilla pysty kenellekään diagnoosia tekemään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mieli ei ole elin.Eikä siinä näin ollen voi tulla mitään vikaa tai sairautta kuten esim vaikka maksaan.
Jos maksa sairastuu todella pahasti, siitä voi loppuvaiheessa seurata deliriumia, eli sekavuutta, psykoottisuutta, ym.
Kyllä se maksan sairastuminenkin voi vaikuttaa myös mieleen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sairaaksi menevä käytös on kielikuva.
No joo, mutta kaikki varmaan tajuaa että kielikuvan takana on sairauden aiheuttama käytös, joka taas ei ole kielikuva.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joskus on hyvä pitää oma mielipiteensä ihan vaan omanaan, kaikkeen ei ole pakko ottaa kantaa.
Periaatteessa joo. Mutta missä vaiheessa se on karhunpalvelus tälle ihmiselle joka kuvittelee harhoissaan ihan jotain älytöntä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sisareni oli mielisairas. Niin kauan, kun hän söi siihen sairauteensa määrätyt lääkkeet, hän teki jopa töitä. Hän pysyi sosiaalisena. Kun hän lopetti sairauteensa määrätyt lääkkeet, elämä meni mullin mallin. Asunnossa pahoja ongelmia, putka keikkoja. Poliisit kävi pari kertaa ja mursivat lukot, kun sisareni ei avannut ovea. Siis hän oli mielisairas ja se sairaus olisi pysynyt kurissa, jos hän olisi ottanut siihen kirjoitetut lääkkeensä.
Ainaha sitä sanotaan että lääkityksen laiminlyönti puhkas ongelmien uusiutumisen.
Varsinainen oikea syy on taustasyitten hoito ja poistaminen.Lääkkeet ei poista taustasyitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainaha sitä sanotaan että lääkityksen laiminlyönti puhkas ongelmien uusiutumisen.
Varsinainen oikea syy on taustasyitten hoito ja poistaminen.Lääkkeet ei poista taustasyitä.Siis taustasyitten hoito ja poistaminen on laiminlyöty.Se on se oikea syy miksi monilla puhkiaa ongelmat tuon tuosta.Lääkkeet ei niitä hoida pois.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainaha sitä sanotaan että lääkityksen laiminlyönti puhkas ongelmien uusiutumisen.
Varsinainen oikea syy on taustasyitten hoito ja poistaminen.Lääkkeet ei poista taustasyitä.Omalla kohdallani kävi juuri noin. Kun taustasyyt tuli selviteltyä, opin ymmärtämään mitä oli tapahtunut, miksi, miten toimin väärin, miksi toimin kuten toimin, jne.
Niin sanotusti tutustuin itseeni, opin ymmärtämään itseäni ja aivoituksiani, aloin pärjäämään itseni kanssa, opin tekemistäni virheistä, ym. Siinä vaiheessa aloin pärjäämään ilman lääkkeitä, ilman suurempia ongelmia. Ainahan sitä jotain sotkua on itse kunkin elämässä, on sitten eri asia, kuinka niiden kanssa pärjää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ihan sellasena hypoteettisena kysymyksenä, että jos joku teksti on selkeästi mielenvikaista, niin millä tavalla siihen pitäisi reakoida?
Pitääkö siihen harhaan jotenkin hypätä mukaan?
Pitääkö se jotenkin ignoorata, että sitä ei koskaan olisi?
Vai pitääkö lähteä oikaisemaan, että ei se asia nyt niin mene?
Joku muu parempi keino?Siis sinun mielestä mielisairauden olemassaolon kieltäminen/kyseenalaistaminen on mielenvikaista?
Sittenhän suomessa on mielenvikasia lääkäreita koska ne kieltää/kyseenalaistaa me/cfs sairauden olemassa olon,Vaikka siihen nyky tutkimuksen valossa on selkeitä objektiivisia näyttöjä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No joo, mutta kaikki varmaan tajuaa että kielikuvan takana on sairauden aiheuttama käytös, joka taas ei ole kielikuva.
Siitä sairaudesta ei ole olemassa mitään tieteellistä näyttöä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan niin kuin se minun subjektiivinen käsitykseni saisi sinut tänne siitä asiasta valittamaan.
Ettei nyt kuitenki olisi jostain muusta.Mutta olisihan se pelottavan kiehtova ajatus, jos yhden ihmisen subjektiivinen näkemys saisi jonkun toisen ihmisen nillittämään aamusta iltaan yhtä ja samaa virttä...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli vääränlaista käytöstä. Mikään käytös ei ole eikä voi olla sairaus. Ei ole mitään väliä miten henkilö käyttäytyy. Jos hän on sairas, niin sairaudelle varmaan löytyy objektiivista näyttöä kuten esim. verikokeita, röntgenkuvia ja koepaloja.
Mielisairautta ei todeta verikokeella yms. Siihen auttaa lääkitys. Kun sisareni lopetti lääkkeiden käytön, sairaus tuli ilmi. Tietysti tässä pitäisi olla psykiatrin selostus hänen sairaudestaan. Sitä minulla omaisena ei ole. Siinä selostuksessa olisi kerrottu sitä, mitä sinä haluaisit tietää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainaha sitä sanotaan että lääkityksen laiminlyönti puhkas ongelmien uusiutumisen.
Varsinainen oikea syy on taustasyitten hoito ja poistaminen.Lääkkeet ei poista taustasyitä.Siis lääkkeet ei poista taustasyytä, mielisairautta. Ne pitävät vain sairauden oireineen poissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis sinun mielestä mielisairauden olemassaolon kieltäminen/kyseenalaistaminen on mielenvikaista?
Sittenhän suomessa on mielenvikasia lääkäreita koska ne kieltää/kyseenalaistaa me/cfs sairauden olemassa olon,Vaikka siihen nyky tutkimuksen valossa on selkeitä objektiivisia näyttöjä.Eikös siinä enemmänkin kysytty sinun mielipidettä?
Kykenetkö sellaisen selkeästi ja asiallisesti tuottamaan, vai meneekö mussutukseksi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis sinun mielestä mielisairauden olemassaolon kieltäminen/kyseenalaistaminen on mielenvikaista?
Sittenhän suomessa on mielenvikasia lääkäreita koska ne kieltää/kyseenalaistaa me/cfs sairauden olemassa olon,Vaikka siihen nyky tutkimuksen valossa on selkeitä objektiivisia näyttöjä.Missä muka on mielisairauden kyseenalaistavia lääkäreitä. Joku hörhö voi olla, mutta 99.9% kaikki lääkärit ovat järkeviä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielisairautta ei todeta verikokeella yms. Siihen auttaa lääkitys. Kun sisareni lopetti lääkkeiden käytön, sairaus tuli ilmi. Tietysti tässä pitäisi olla psykiatrin selostus hänen sairaudestaan. Sitä minulla omaisena ei ole. Siinä selostuksessa olisi kerrottu sitä, mitä sinä haluaisit tietää.
Psykiatreilla ei ole olemassa mitään tieteellistä menetelmää mielisairauden olemassaolon osoittamiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä muka on mielisairauden kyseenalaistavia lääkäreitä. Joku hörhö voi olla, mutta 99.9% kaikki lääkärit ovat järkeviä
Näillä lääkäreillä ei ole mitään objektiivista näyttöä minkään mielisairauden olemassaolosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä muka on mielisairauden kyseenalaistavia lääkäreitä. Joku hörhö voi olla, mutta 99.9% kaikki lääkärit ovat järkeviä
Ei semmosta ole kukaan väittänytkään.
Me/cfs sairauden olemassaolon kieltämisestä oli kyse.Niitä lääkäreitä on yhä edelleen olemassa suomessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikös siinä enemmänkin kysytty sinun mielipidettä?
Kykenetkö sellaisen selkeästi ja asiallisesti tuottamaan, vai meneekö mussutukseksi?Kaikki mielipiteet joka ei sua miellytä on joko mussuuttamista tai mielenvikaisuutta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis lääkkeet ei poista taustasyytä, mielisairautta. Ne pitävät vain sairauden oireineen poissa.
Jos jättää lääkkeet ja oireet alkaa.Eihän silloin sairaus ole ollut pois.Kyllä se sairaus on ollut taustalla kokoaika.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Periaatteessa joo. Mutta missä vaiheessa se on karhunpalvelus tälle ihmiselle joka kuvittelee harhoissaan ihan jotain älytöntä?
Voihan se olla trollaajaki.
Ajan kuluksi trollaa samaa asiaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Psykiatreilla ei ole olemassa mitään tieteellistä menetelmää mielisairauden olemassaolon osoittamiseen.
Mielisairauksien toteamiseen on kehitetty useita tieteellisiä menetelmiä, jotka perustuvat eri lähestymistapoihin ja teknologioihin.
Psykologiset tutkimukset: Psykologiset testit ja haastattelut auttavat arvioimaan henkilön mielenterveyttä ja tunnistamaan mahdollisia haitallisia oireita
Neurokemialliset testit: Veren tai aivoesteen analysointi voi auttaa havaitsemaan hormonien tai muun kemiallisten epätapaisuuksien, jotka voivat liittyä mielisairauksiin.
Neurofysiologiset testit: EEG (elektroenkefalogrammi) ja MEG (magneettikuvaus) ovat menetelmiä, joilla seurataan aivojen elektrisiä ja magneettisia aktiviteetteja.
Imaging-tekniikat: MRI (magneettikuvaus) ja PET (positroniemissiotomografia) mahdollistavat aivojen anatomisen ja toiminnallisen tutkimisen.
Genetiikka ja geenitutkimukset: Genetiikkaan perustuvat menetelmät voivat auttaa tunnistamaan geeniperimyksen roolia mielisairauksissa.
Kognitiiviset ja neuropsykologiset testit: Näitä testejä käytetään arvioimaan henkilön kognitiivisia ja neuropsykologisia taitoja, kuten muistia, oppimiskykyä ja suorituskykyä.
Näillä menetelmillä on mahdollista saada kattava ja moniulotteinen käsitys mielisairauksista ja niiden diagnoosista. Onko sinulla itselläsi jokin tietty sairaus mistä haluaisit tietää lisää? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikki mielipiteet joka ei sua miellytä on joko mussuuttamista tai mielenvikaisuutta.
No miten meni noin omasta mielestä? Pystyitkö esittämään sen mielipiteen?
Millä tavalla selkeästi sairaaseen tekstiin pitäisi reakoida?
Lähteä harhaan mukaan?
Ignoorata?
Vai korjata sairas väittämä?
Joku muu? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No miten meni noin omasta mielestä? Pystyitkö esittämään sen mielipiteen?
Millä tavalla selkeästi sairaaseen tekstiin pitäisi reakoida?
Lähteä harhaan mukaan?
Ignoorata?
Vai korjata sairas väittämä?
Joku muu?Kukapa tietää vaikka on ihan vaan trollaajaki.Eikä ole välttämättä väitteensä kans tosissaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielisairauksien toteamiseen on kehitetty useita tieteellisiä menetelmiä, jotka perustuvat eri lähestymistapoihin ja teknologioihin.
Psykologiset tutkimukset: Psykologiset testit ja haastattelut auttavat arvioimaan henkilön mielenterveyttä ja tunnistamaan mahdollisia haitallisia oireita
Neurokemialliset testit: Veren tai aivoesteen analysointi voi auttaa havaitsemaan hormonien tai muun kemiallisten epätapaisuuksien, jotka voivat liittyä mielisairauksiin.
Neurofysiologiset testit: EEG (elektroenkefalogrammi) ja MEG (magneettikuvaus) ovat menetelmiä, joilla seurataan aivojen elektrisiä ja magneettisia aktiviteetteja.
Imaging-tekniikat: MRI (magneettikuvaus) ja PET (positroniemissiotomografia) mahdollistavat aivojen anatomisen ja toiminnallisen tutkimisen.
Genetiikka ja geenitutkimukset: Genetiikkaan perustuvat menetelmät voivat auttaa tunnistamaan geeniperimyksen roolia mielisairauksissa.
Kognitiiviset ja neuropsykologiset testit: Näitä testejä käytetään arvioimaan henkilön kognitiivisia ja neuropsykologisia taitoja, kuten muistia, oppimiskykyä ja suorituskykyä.
Näillä menetelmillä on mahdollista saada kattava ja moniulotteinen käsitys mielisairauksista ja niiden diagnoosista. Onko sinulla itselläsi jokin tietty sairaus mistä haluaisit tietää lisää?Psykologiset tutkimukset on täyttä hömppää. Psykologin mielipide yhtään mistään ei osoita minkään sairauden olemassaoloa.
Aivosairaudet kuuluvat neurologiaan. Minkä takia selität jotain aivoista? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No miten meni noin omasta mielestä? Pystyitkö esittämään sen mielipiteen?
Millä tavalla selkeästi sairaaseen tekstiin pitäisi reakoida?
Lähteä harhaan mukaan?
Ignoorata?
Vai korjata sairas väittämä?
Joku muu?Ei teksti voi olla sairas.
Sairas teksti on kielikuva. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä vierestä seuranneena sanon sisarestani: hän oli mielisairas. Skitsofrenia. Se luki papereissakin. Sisareni elämä todisti, että hän oli mielisairas. Hänellä oli lääkitys. Niin kauan, kun hän söi lääkkeensä, hän oli sosiaalinen, teki karjakko keikkoja. Sitten hän vanheni, eikä jaksanut enää tehdä töitä. Silloin hän halusi elää ilman lääkkeitä. Mitä tapahtui? Siinä asunnossa, missä hän asui, oli hatarat eristeet. Sisareni kolisteli siellä öisin ja höpisi itsekseen. Naapurit olivat raivona. Alakerran mies sanoi: " Minä ammun sen muijan katon läpi!" Yläkerran mies sanoi: " Minä tapan sen."Jos sisareni olisi asunut vuokralla, hän olisi saanut lemput, mutta se asunto oli meidän perintörahoillamme ostettu.
Sitten poliisit olivat käyneet pari kertaa ja murtaneet oven, kun sisareni ei avannut. Lukot vain roikkuivat ovipielissä.Jos jotakin lukee papereissa, ei se merkitse välttämättä mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyse ilmeisesti omasta suhtautumisesta omaan sairauteen, ei halua hyväksyä, että jokin on itsessä vialla.
Tällaisia on osastoilla tullut nähtyä aikamoinen määrä vuosien varrella.Kyllä se vika on niissä, jotka kohtelevat huonosti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyse ilmeisesti omasta suhtautumisesta omaan sairauteen, ei halua hyväksyä, että jokin on itsessä vialla.
Tällaisia on osastoilla tullut nähtyä aikamoinen määrä vuosien varrella.Minulla oli nuorena erittäin ikävä ihmissuhde, joka mitätöi minua oikein kunnolla. Sairastuin siitä todella pahasti. Olennkärsinyt siitä koko elämäni ajan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielisairauksien toteamiseen on kehitetty useita tieteellisiä menetelmiä, jotka perustuvat eri lähestymistapoihin ja teknologioihin.
Psykologiset tutkimukset: Psykologiset testit ja haastattelut auttavat arvioimaan henkilön mielenterveyttä ja tunnistamaan mahdollisia haitallisia oireita
Neurokemialliset testit: Veren tai aivoesteen analysointi voi auttaa havaitsemaan hormonien tai muun kemiallisten epätapaisuuksien, jotka voivat liittyä mielisairauksiin.
Neurofysiologiset testit: EEG (elektroenkefalogrammi) ja MEG (magneettikuvaus) ovat menetelmiä, joilla seurataan aivojen elektrisiä ja magneettisia aktiviteetteja.
Imaging-tekniikat: MRI (magneettikuvaus) ja PET (positroniemissiotomografia) mahdollistavat aivojen anatomisen ja toiminnallisen tutkimisen.
Genetiikka ja geenitutkimukset: Genetiikkaan perustuvat menetelmät voivat auttaa tunnistamaan geeniperimyksen roolia mielisairauksissa.
Kognitiiviset ja neuropsykologiset testit: Näitä testejä käytetään arvioimaan henkilön kognitiivisia ja neuropsykologisia taitoja, kuten muistia, oppimiskykyä ja suorituskykyä.
Näillä menetelmillä on mahdollista saada kattava ja moniulotteinen käsitys mielisairauksista ja niiden diagnoosista. Onko sinulla itselläsi jokin tietty sairaus mistä haluaisit tietää lisää?Psykiatriassa esim asperger käyttäytyminen leimataan skitsoidiseksi persoonaksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä se vika on niissä, jotka kohtelevat huonosti.
Puhutko nyt niistä ihmisistä jotka terrorisoivat lapsiaan, läheisiään, kumppaneitaan, työkavereita ja vielä hoitajiaan ja lääkäreitään?
Näissä väitteissä pitää olla tarkka. Silloin kun perusteettomasti kohdellaan huonosti niin vika onkin heissä, mutta rajojen asettaminen ei automaattisesti ole huonoa kohtelua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei teksti voi olla sairas.
Sairas teksti on kielikuva.Korjataan.
Millä tavalla selkeästi sairaan ihmisen kirjoittamaan tekstiin pitäisi reakoida?
Lähteä harhaan mukaan?
Ignoorata?
Vai korjata sairas väittämä?
Joku muu?
Joko nyt se vastaaminen rupeaisi onnistumaan? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Periaatteessa joo. Mutta missä vaiheessa se on karhunpalvelus tälle ihmiselle joka kuvittelee harhoissaan ihan jotain älytöntä?
Se raja pitäisi itse osata määrittää, ja se ei ole helppoa. Toki jos vaikka läheinen sairastuu, sitä tulee mietittyä erilaisia vaihtoehtoja, miten puuttua asiaan, jos katsoo sen tarpeelliseksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla oli nuorena erittäin ikävä ihmissuhde, joka mitätöi minua oikein kunnolla. Sairastuin siitä todella pahasti. Olennkärsinyt siitä koko elämäni ajan.
Ikävä kuulla tällaisia juttuja, mutta et ole ollut suinkaan ainoa.
Joskus parisuhteessa toinen osapuoli on mitätöivä, alistava, jne.
Se murentaa toisen itsetuntoa, joka alkaa miettimään, että vika olisi hänessä itsessään, että itse olisi jotenkin huono.
Silloin herkästi voi sairastua, kun tulee olo, ettei kelpaa kenellekään, ei pysty mihinkään, jne.
Itsetuntoakin pystyy saamaan paremmaksi, vaikka se on tosin helpommin sanottu kuin tehty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Korjataan.
Millä tavalla selkeästi sairaan ihmisen kirjoittamaan tekstiin pitäisi reakoida?
Lähteä harhaan mukaan?
Ignoorata?
Vai korjata sairas väittämä?
Joku muu?
Joko nyt se vastaaminen rupeaisi onnistumaan?Ei taida tällä foorumilla se vastaaminen onnistua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Korjataan.
Millä tavalla selkeästi sairaan ihmisen kirjoittamaan tekstiin pitäisi reakoida?
Lähteä harhaan mukaan?
Ignoorata?
Vai korjata sairas väittämä?
Joku muu?
Joko nyt se vastaaminen rupeaisi onnistumaan?Yks väärämielipide ei tee ketään sairasta.
Ei psykiatrikaan anna yhen oireen peruusteella diagnoosia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yks väärämielipide ei tee ketään sairasta.
Ei psykiatrikaan anna yhen oireen peruusteella diagnoosia.Montako kertaa sen sairauden pitää ryöpsähtää esille, että se ei enää ole sattumaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Psykologiset tutkimukset on täyttä hömppää. Psykologin mielipide yhtään mistään ei osoita minkään sairauden olemassaoloa.
Aivosairaudet kuuluvat neurologiaan. Minkä takia selität jotain aivoista?Miksiköhän psykologeja on olemassa ja tekevät työtään, jos se on täyttä hömppää ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksiköhän psykologeja on olemassa ja tekevät työtään, jos se on täyttä hömppää ?
Niille maksetaan siitä. Miten psykologin mielipide yhtään mistään voisi osoittaa mielisairauden olemassaolon?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niille maksetaan siitä. Miten psykologin mielipide yhtään mistään voisi osoittaa mielisairauden olemassaolon?
Tietenkin työstä maksetaan.
Kysymys olikin, että miksi psykologeja on olemassa ja tekevät työtään, jos se on hömppä ammatti ?
Jos heitä ei tarvittaisi, he eivät myöskään tekisi sitä työtä mitä tekevät. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietenkin työstä maksetaan.
Kysymys olikin, että miksi psykologeja on olemassa ja tekevät työtään, jos se on hömppä ammatti ?
Jos heitä ei tarvittaisi, he eivät myöskään tekisi sitä työtä mitä tekevät.Psykiatria ilmeisesti tarvitsee psykologeja. Ja psykiatria on huijausta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yks väärämielipide ei tee ketään sairasta.
Ei psykiatrikaan anna yhen oireen peruusteella diagnoosia.Siinä ei taidettu kysyä väärästä mielipiteestä mitään, vaan siitä, että miten siihen pitäisi suhtautua?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se raja pitäisi itse osata määrittää, ja se ei ole helppoa. Toki jos vaikka läheinen sairastuu, sitä tulee mietittyä erilaisia vaihtoehtoja, miten puuttua asiaan, jos katsoo sen tarpeelliseksi.
Yleisen käsityksen mukaan juuri se on sitä sairautta, kun ihminen ei kykene itse määrittämään näitä asioita.
Toki on myös toisenlaisia mielipiteitä. Kannattaa tutustua vaikka Thoma Szaszin ajatuksiin. Hänen milestään ei ole olemassa syyntakeettomia ihmisiä. vaan kaikki pitäisi tuomita samalla tavalla ilman poikkeuksia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yleisen käsityksen mukaan juuri se on sitä sairautta, kun ihminen ei kykene itse määrittämään näitä asioita.
Toki on myös toisenlaisia mielipiteitä. Kannattaa tutustua vaikka Thoma Szaszin ajatuksiin. Hänen milestään ei ole olemassa syyntakeettomia ihmisiä. vaan kaikki pitäisi tuomita samalla tavalla ilman poikkeuksia.Kyvyttömyys määrittää asioita ei ole eikä voi olla sairaus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli mielisairaus tarkoitta vääränlaista käytöstä. Kyse on kielikuvallisesta sairaudesta.
Todista että kyse on vain kielikuvista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Subjektiivinen näkemys mielisairaudesta ei ole edelleenkään mikään todiste mielisairaudesta.
Todista että kyse on vain subjektiivisista näkemyksistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä osoitat, että kyse ei ole oikeasta sairaudesta vaan vääränlaisesta mielipiteestä. Sairas mielipide on kielikuva.
Todista että kyse ei ole oikeasta sairaudesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poikkeava psyyke ei ole sairaus.
Todista että poikkeava psyyke ei ole sairaus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Psykiatria ilmeisesti tarvitsee psykologeja. Ja psykiatria on huijausta.
Todista että psykiatria on huijausta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yleisen käsityksen mukaan juuri se on sitä sairautta, kun ihminen ei kykene itse määrittämään näitä asioita.
Toki on myös toisenlaisia mielipiteitä. Kannattaa tutustua vaikka Thoma Szaszin ajatuksiin. Hänen milestään ei ole olemassa syyntakeettomia ihmisiä. vaan kaikki pitäisi tuomita samalla tavalla ilman poikkeuksia.Mahtaakohan sillä T.S:llä itsellään olla kokemusta asioista ?
Kauan sitten minut todettiin rikoksen jälkeen syyntakeettomaksi, joka oli minulle pelastus.
Jouduin/pääsin sairaalahoitoon, jossa kuntouduin, pääsin eroon entisestä elämästäni. Sitä ei olisi tapahtunut vankilassa, jossa luultavimmin ongelmani olisivat vain saattaneet mennä entistä pahemmiksi. Oli todella hyvä, että jätettiin tuomitsematta, ja määrättiin hoitoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niille maksetaan siitä. Miten psykologin mielipide yhtään mistään voisi osoittaa mielisairauden olemassaolon?
Tähän väliin tulee taas faktoja.
Työkyvyttömät ihmiset eivät ole olemassa vain sen takia, että heille maksetaan siitä.
Ajatelkaa mitä sanotte, ettette sano mitä ajattelette. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos jonkun argumentti tai mielipide ei sua miellytä.Ja sillä verukkeella rupiat toisia leimaan mielisairaaksi niin oot kyllä aika alas vajonnu.
Pakkomielleesim. Raakaan kiusaamiseen, vainoamiseen, stalkkaamiseen valehteluun, toisten asioihin puuttumiseen, ssatuttaminen matkiminenym. Ei ole normaalia toimintaa.....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pakkomielleesim. Raakaan kiusaamiseen, vainoamiseen, stalkkaamiseen valehteluun, toisten asioihin puuttumiseen, ssatuttaminen matkiminenym. Ei ole normaalia toimintaa.....
Nii se on,Että on normaalia ja epänormaalia toimintaa.
Ei ole mitään tervettä tai sairasta toimintaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tähän väliin tulee taas faktoja.
Työkyvyttömät ihmiset eivät ole olemassa vain sen takia, että heille maksetaan siitä.
Ajatelkaa mitä sanotte, ettette sano mitä ajattelette.Kommentissa taidettiin tarkoittaa sitä, että psykologeille maksetaan työstään, eikä työkyvyttömille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitatko, että mielisairaus on jotenkin sellainen, että siinä ihminen ei pysty käsittelemään kielikuvallisia asioita? Miksi mielisairaat sitten väittävät olevansa niin fiksuja, jos kyse olisikin vain tämän tyylisestä tyhmyydestä?
Jos käytät kirpparilta ostettuja vaatteita ja olet köyhä niin lapsesi halutaan huostata ja hommata mielisairaan paperit. Näin on nykysuomessa. Köyhiä kytätään ja syynätään ja halutaan hoitoon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todista että psykiatria on huijausta.
Ei ole olemassa mitään menetelmää osoittaa minkään mielisairauden olemassaoloa. Eikä ole mitään syytä olettaa, että mieli voisi olla sairas jossain muussa kuin kielikuvallisessa mielessä. Täten psykiatria on huijausta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos käytät kirpparilta ostettuja vaatteita ja olet köyhä niin lapsesi halutaan huostata ja hommata mielisairaan paperit. Näin on nykysuomessa. Köyhiä kytätään ja syynätään ja halutaan hoitoon.
Monet käyttävät kirpparilta ostettuja vaatteita, siinä ei ole mitään outoa tai väärää.
Ehkä niitä syitä huostaamiseen ja hullun papereihin olisi hyvä miettiä muilta suunnilta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos käytät kirpparilta ostettuja vaatteita ja olet köyhä niin lapsesi halutaan huostata ja hommata mielisairaan paperit. Näin on nykysuomessa. Köyhiä kytätään ja syynätään ja halutaan hoitoon.
Aika moni ympäristö tietoinen tuntuu suosivan second händiä.
Itse kuulun siihen ryhmään, joka taas pyrkii käyttämään vaatteet loppuun asti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielisairauksien toteamiseen on kehitetty useita tieteellisiä menetelmiä, jotka perustuvat eri lähestymistapoihin ja teknologioihin.
Psykologiset tutkimukset: Psykologiset testit ja haastattelut auttavat arvioimaan henkilön mielenterveyttä ja tunnistamaan mahdollisia haitallisia oireita
Neurokemialliset testit: Veren tai aivoesteen analysointi voi auttaa havaitsemaan hormonien tai muun kemiallisten epätapaisuuksien, jotka voivat liittyä mielisairauksiin.
Neurofysiologiset testit: EEG (elektroenkefalogrammi) ja MEG (magneettikuvaus) ovat menetelmiä, joilla seurataan aivojen elektrisiä ja magneettisia aktiviteetteja.
Imaging-tekniikat: MRI (magneettikuvaus) ja PET (positroniemissiotomografia) mahdollistavat aivojen anatomisen ja toiminnallisen tutkimisen.
Genetiikka ja geenitutkimukset: Genetiikkaan perustuvat menetelmät voivat auttaa tunnistamaan geeniperimyksen roolia mielisairauksissa.
Kognitiiviset ja neuropsykologiset testit: Näitä testejä käytetään arvioimaan henkilön kognitiivisia ja neuropsykologisia taitoja, kuten muistia, oppimiskykyä ja suorituskykyä.
Näillä menetelmillä on mahdollista saada kattava ja moniulotteinen käsitys mielisairauksista ja niiden diagnoosista. Onko sinulla itselläsi jokin tietty sairaus mistä haluaisit tietää lisää?Sinä sotket nyt pahasti tieteelliset tutkimukset ja diagnostiikan. Psykologisilla/neuropsykologisilla testeilllä voidaan tutkia psykologisia prosesseja ja niitä voidaan käyttää diagnostiikan apuvälineenä. Psykologiset testit eivät pohjaudu neurologiaan, eivät edes neuropsykologiset testit. Psykologiset prosessit ja neurologiset prosessit ovat toisistaan erillisia asioita, vaikka ne tilastollisesti korreloisivat toistensa kanssa.
Neurogysiologisilla tutkimuksilla on vuosikymmeniä tutkittu psykiatristen luokitusten yhteyttä aivojen poikkeavaan toimintaan, mutta mitään kliinisesti hyödyllistä ei ole näiden vuosikymmenien aikana löytynyt. Tämän vuoksi esimerkiksi tunnettu aivotutkija kumppaneineen Raymond J. Donad totesivat vuonna 2013 julkasitussa artikkelissaan Functional neuroimaging in psychiatry and the case for failing better, että psykiatrian yritys löytää tutkimilleen häiriölle neurobiologinen pohja ja etiologia on ollut pelkkä toistuva epäonnistumisten sarja: "Thus,it remains difficult to refute a critique that psychiatry’s most fundamental characteristic is its ignorance, that it cannot successfully define the object of its attention, while its attempts to lay bare the etiology of its disorders have been a litany of failures (Scull, 2021)."
Se että tieteellisissä tutkimuksissa jatkuvasti väitetään löytyneen tilastollisia eroja psykiatrisen diagnoosin saaneiden potilaiden ja terveiden verrokkien välillä ei tarkoita vielä, että erot olisivat kliinisesti hyödyllisiä. Tämän ymmärtääkseen täytyy ymmärtää tilastotieteen alkeet: mitä tarkoittaa hajonta, tilastollinen merkitsevyys ja efektikoko. Tutkimuksissa tutkitaan yleensä ryhmien välisiä eroja jaukaumissa ja keskiarvoissa. Voit kuvitella päähäsi kaksi gaussin käyrää, josta toinen sijaitsee millin enemmän vasemmalla kuin toinen, muuten käyrät ovat päälekkkäiset. Vaikka käyrät olisivat suurelta osin päälekkäiset eli suurin osa kohenkilöistä sijoittuisi vaikkapa aivojen toiminnaltaan tai rakenteeltaan normaalijakauman sisälle, niin ero voi olla ryhmätasolla tilastollisesti merkitsevä. Tilastollinen merkitsevyys on sellainen suurre, jota käytetään paljon tieteessä ja jos jostain löytyy tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä tai eroja, niin silloin usein ajatellaan, että tutkijan hypoteesi saa tukea. Tilastollinen merkitsevyys muodostuu otoskoosta ja efektikoosta. Eli jos kasvatat otoskokoa riittävän suureksi, saat melkein mistä tahansa tilastollisesti merkitsevän tulokset. Se ei ole hyödyllinen muuten kuin siinä, että tilastollisesti erittäin merkitsvä tulos on todennäköisesti yleistettävissä perusjoukkoon eli vaikkapa kaikkiin maailman kliinisen masennuksen saaneisiin. Tässä on kuitenkin pieni ongelma, koska otokset eivät ole koskaan satunnaisesti valikoituneita eli tutkimushenkilöt valikoidaan ominaisuuksiensa perusteella tutkimukseen. Valikoitumien tekee yleistämisestä hankalaa etenkin pienissä otoksissa, eli kun tutkitaan vaikkapa aivojen rakennetta vain muutamalla ihmisellä. Aivokuvantamistutkimukset usein koostuvat pienistä otoksista, ja vaikka efektikoko eli eron suuruus olisi suuri, niin tätä tulosta ei todennäköisesti välttämättä voida toistaa, koska ero voi johtua sattumasta. Kun sattumalta saaraan isoja efektikokoja, ja negatiiviset tulokset jätetään vielä melko usein julkaisematta, niin seuraa se, että julkaistuissa tuloksissa on epäjohdonmukaisuutta. Sattumalta jossain ryhmässä etuotsalohko on volyymiltaan suurempi ja toisissa pienempi koehenkilöillä kuin verokeilla. Tämä on hyvin tyypillistä psykiatrisia häiriöitä koskevissa tutkimuksissa. Tulokset ovat epäjohdonmukaisia, epäspesifejä ja efektikoot liian pieniä, jotta aivokuvantamistutkimuskia voitaisiin käyttää psykiatristen häiriöiden diagnostiikassa. Vertaaa tätä vaikkapa korkeaan paastoverensokeriin, jota käytetään diabeteksen diagnostiikassa. Korkea paastoverensokeri on biomarkkeri, koska efektikoko eli korrelaation voimakkuus diabeteksen ja korkean paastoverensokerin välillä on riittävän suuri. Pieni efektikoko on vielä suurempi ongelma molekyyligeneettisissä tutkimuksissa, joissa käytetään valtavia otoksia ja käsitellään valtavaa määrää dataa.
Näiden tulosten tulkinta edellyttää vahvaa tilastomatemaattista osaamista, mutta yleisellä tasolla sama tilastomatematiikan alkeisoppi on hyödyllistä niidenkin tulkitsemisessa: valtavilla otoksilla saadaan tilastollisesti merkitseviä, mutta efektikooltaan hyvin heikkoja tuloksia (lue: mitä tarkoitti tilastolinen merkitsevyys). Assosiaatiota ei myöskään usein ole kyetty toistamaan tutkimuksissa myöhemmin, eli tutkimustulokset ovat epäjohdonmukaisa. Tämän vuoksi ei ole olemassa luotettavaa geenitestiä esimerkiksi skitsofrenian ennustamiseen. Vaikka assosiaatioita on lukuisia, niiden ennustuskyky on eritttäin heikko ja epäspesifi. Tämän johdosta diagnostiikka ei ole kehittynyt mihinkään psykiatriassa viimeiseen sataan vuoteen toisin, kuin muilla lääketieteen aloilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä sotket nyt pahasti tieteelliset tutkimukset ja diagnostiikan. Psykologisilla/neuropsykologisilla testeilllä voidaan tutkia psykologisia prosesseja ja niitä voidaan käyttää diagnostiikan apuvälineenä. Psykologiset testit eivät pohjaudu neurologiaan, eivät edes neuropsykologiset testit. Psykologiset prosessit ja neurologiset prosessit ovat toisistaan erillisia asioita, vaikka ne tilastollisesti korreloisivat toistensa kanssa.
Neurogysiologisilla tutkimuksilla on vuosikymmeniä tutkittu psykiatristen luokitusten yhteyttä aivojen poikkeavaan toimintaan, mutta mitään kliinisesti hyödyllistä ei ole näiden vuosikymmenien aikana löytynyt. Tämän vuoksi esimerkiksi tunnettu aivotutkija kumppaneineen Raymond J. Donad totesivat vuonna 2013 julkasitussa artikkelissaan Functional neuroimaging in psychiatry and the case for failing better, että psykiatrian yritys löytää tutkimilleen häiriölle neurobiologinen pohja ja etiologia on ollut pelkkä toistuva epäonnistumisten sarja: "Thus,it remains difficult to refute a critique that psychiatry’s most fundamental characteristic is its ignorance, that it cannot successfully define the object of its attention, while its attempts to lay bare the etiology of its disorders have been a litany of failures (Scull, 2021)."
Se että tieteellisissä tutkimuksissa jatkuvasti väitetään löytyneen tilastollisia eroja psykiatrisen diagnoosin saaneiden potilaiden ja terveiden verrokkien välillä ei tarkoita vielä, että erot olisivat kliinisesti hyödyllisiä. Tämän ymmärtääkseen täytyy ymmärtää tilastotieteen alkeet: mitä tarkoittaa hajonta, tilastollinen merkitsevyys ja efektikoko. Tutkimuksissa tutkitaan yleensä ryhmien välisiä eroja jaukaumissa ja keskiarvoissa. Voit kuvitella päähäsi kaksi gaussin käyrää, josta toinen sijaitsee millin enemmän vasemmalla kuin toinen, muuten käyrät ovat päälekkkäiset. Vaikka käyrät olisivat suurelta osin päälekkäiset eli suurin osa kohenkilöistä sijoittuisi vaikkapa aivojen toiminnaltaan tai rakenteeltaan normaalijakauman sisälle, niin ero voi olla ryhmätasolla tilastollisesti merkitsevä. Tilastollinen merkitsevyys on sellainen suurre, jota käytetään paljon tieteessä ja jos jostain löytyy tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä tai eroja, niin silloin usein ajatellaan, että tutkijan hypoteesi saa tukea. Tilastollinen merkitsevyys muodostuu otoskoosta ja efektikoosta. Eli jos kasvatat otoskokoa riittävän suureksi, saat melkein mistä tahansa tilastollisesti merkitsevän tulokset. Se ei ole hyödyllinen muuten kuin siinä, että tilastollisesti erittäin merkitsvä tulos on todennäköisesti yleistettävissä perusjoukkoon eli vaikkapa kaikkiin maailman kliinisen masennuksen saaneisiin. Tässä on kuitenkin pieni ongelma, koska otokset eivät ole koskaan satunnaisesti valikoituneita eli tutkimushenkilöt valikoidaan ominaisuuksiensa perusteella tutkimukseen. Valikoitumien tekee yleistämisestä hankalaa etenkin pienissä otoksissa, eli kun tutkitaan vaikkapa aivojen rakennetta vain muutamalla ihmisellä. Aivokuvantamistutkimukset usein koostuvat pienistä otoksista, ja vaikka efektikoko eli eron suuruus olisi suuri, niin tätä tulosta ei todennäköisesti välttämättä voida toistaa, koska ero voi johtua sattumasta. Kun sattumalta saaraan isoja efektikokoja, ja negatiiviset tulokset jätetään vielä melko usein julkaisematta, niin seuraa se, että julkaistuissa tuloksissa on epäjohdonmukaisuutta. Sattumalta jossain ryhmässä etuotsalohko on volyymiltaan suurempi ja toisissa pienempi koehenkilöillä kuin verokeilla. Tämä on hyvin tyypillistä psykiatrisia häiriöitä koskevissa tutkimuksissa. Tulokset ovat epäjohdonmukaisia, epäspesifejä ja efektikoot liian pieniä, jotta aivokuvantamistutkimuskia voitaisiin käyttää psykiatristen häiriöiden diagnostiikassa. Vertaaa tätä vaikkapa korkeaan paastoverensokeriin, jota käytetään diabeteksen diagnostiikassa. Korkea paastoverensokeri on biomarkkeri, koska efektikoko eli korrelaation voimakkuus diabeteksen ja korkean paastoverensokerin välillä on riittävän suuri. Pieni efektikoko on vielä suurempi ongelma molekyyligeneettisissä tutkimuksissa, joissa käytetään valtavia otoksia ja käsitellään valtavaa määrää dataa.
Näiden tulosten tulkinta edellyttää vahvaa tilastomatemaattista osaamista, mutta yleisellä tasolla sama tilastomatematiikan alkeisoppi on hyödyllistä niidenkin tulkitsemisessa: valtavilla otoksilla saadaan tilastollisesti merkitseviä, mutta efektikooltaan hyvin heikkoja tuloksia (lue: mitä tarkoitti tilastolinen merkitsevyys). Assosiaatiota ei myöskään usein ole kyetty toistamaan tutkimuksissa myöhemmin, eli tutkimustulokset ovat epäjohdonmukaisa. Tämän vuoksi ei ole olemassa luotettavaa geenitestiä esimerkiksi skitsofrenian ennustamiseen. Vaikka assosiaatioita on lukuisia, niiden ennustuskyky on eritttäin heikko ja epäspesifi. Tämän johdosta diagnostiikka ei ole kehittynyt mihinkään psykiatriassa viimeiseen sataan vuoteen toisin, kuin muilla lääketieteen aloilla.Tästä esimerkkinä esimerkiksi tutkimus Do Current Measures of Polygenic Risk for Mental Disorders Contribute to Population Variance in Mental Health? (2020) jossa arvioitiin skitsofreniaan liittyvien riskitekijöiden yhteisvaikutusta heikkoon mielenterveyteen. Kun tutkimuksissa tai vaikkapa valtamediassa raportoidaan merkitsevistä yhteyksistä, niin viitataan juuri tilastolliseen merkitsevyyteen. Tilastollinen merkitsevyys on sopimuksenvarainen suurre, jonka tarkoituksena on siis arvioida tutkimustulosten yleistettävyyttä. Kyseisessä tutkimuksessä käytettiin tilastollisen merkitsevyyden raja-arvona p = 0.05, ja kaikki tuon alittavat yhteydet olivat tilastollisesti merkitseviä. Tutkimuksen tulosososiossa todetaan, että polygeeniset riskitekijät olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä mielenterveyteen (skaalalla 0-100, jossa suurempi lukema viittasi heikkoon mielenterveyteen): "PRS-SZ contributed significantly to mental health across all models;"
Tämän jälkeen tutkijat toteavat, että R2-luku eli regressiomallin selitysaste oli heikko. R2-luku on regressioanalyysissa käytettävä suurre, joka viittaa siihen kuinka paljon valitut muuttujat (tässä tapauksessa ikä, sukupuoli, sosiaaliset riskitekijät, ympäristöön liittyvät riskitekijät, perhehistoria ja skitsofrenian polygeeninen riskitekijä) selittivät heikosta mielenterveydestä. Tutkimuksen mukaan malliiin otettujen tekijöiden selitysaste yhdessä oli 17 %, ja tästä 17 %:sta 5 % selittyi iällä, 30 % sosiaalisilla riskitekijöillä, 16 % kivulla, 22 % ympäristöön liittyvillä riskitekijöillä, 24 % perhehistorialla ja 3 % polygeenisillä riskitekijöillä:
"--however, the relative contribution to R2 was very small. In the combined model (table 2; model 5), proxy genetic and environmental factors explained around 17% of the variance in mental health, of which around 5% was explained by age and sex, 30% by social circumstances, 16% by pain, 22% by environmental risk factors, 24% by family history, and 3% by PRS-SZ (figure 1)."
Geenitutkimuksissa ei useinkaan raportoida tällaisia selitysasteita tai riskien efektikokoja, vaan vain tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Se miksi tuossa tutkimuksessa käytettiin skitsofrenian polygeneettistä riskitekijää ennustamaan heikkoa mielenterveyttä perustuu taas havaintoon, että skitsofreniaan tilastollisesti merkitsevällä tasolla yhteydessä olevat geneettiset riskitekijät ovat transdiagnostisia eli ovat yhteydessä lukuisiin muihinkin psykiatrisiin ja neuropsykiatrisiin häiriöihin, eli ne ovat EPÄSPESIFEJÄ. Vähän samoin, kuin hippokampuksen tilastollisesti eli ryhmätasolla pienempi volyymi skitsofreenikoilla on epäspesifi löydös, joka on havaittu mm. traumatisoituneilla ihmisillä ja stressaantuneilla eläimillä. Et voi käyttää epäspesifiä ja heikkoa, joskim tilastollisesti merkitsevää, assosiaatiota diagnostiikassa. Diagnostiikka edellyttää, että korrelaatiot ovat riittävän systemaattisia, johdonmukaisia, suuria, eivät selity sekoittavilla epäspesifeillä tekijöillä ja ovat yleistettävissä perusjoukkoon. Edes vahva korrelaatio ei välttämättä ole kliinisesti hyödyllinen, jos se johtuu sekoittavista tekijöistä eli esimeriksi siitä, että aivot ovat plastinen elin ja reagoivat erilaisiin lääkeaineisiin, stressiin ja päihteisiin. Ihmiset eivät keskimäärin tunnu tajuavan tätä ja kuvittelevat, että tilastollisesti merkitsevät tulokset voidaan redusoida pätemään yksilötasolla. Psykiatriset diagnoosit annetaan kuitenkin yksilöille, ei jakaumille tai keskiarvoille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielisairautta ei todeta verikokeella yms. Siihen auttaa lääkitys. Kun sisareni lopetti lääkkeiden käytön, sairaus tuli ilmi. Tietysti tässä pitäisi olla psykiatrin selostus hänen sairaudestaan. Sitä minulla omaisena ei ole. Siinä selostuksessa olisi kerrottu sitä, mitä sinä haluaisit tietää.
Se on ihan tavallinen juttu että kun lopettavat lääkkeen syönnin niin sairastuvat taas. Saavat infoa siitä jokainen vaan kun eivät usko ,,koska ajattelevat että he eivät tarvitse muka lääkkeitä vaikka tarvitsevat
Jos voivat paremmin niin kuvittelevat että silloin voi lopettaa lääkkeen syönnin, vaikka voivat paremmin juuri lääkkeen ansiosta .. niin että aina sama juttu jokaisen kanssa joka lopettaa lääkkeen syönnin.ä - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on ihan tavallinen juttu että kun lopettavat lääkkeen syönnin niin sairastuvat taas. Saavat infoa siitä jokainen vaan kun eivät usko ,,koska ajattelevat että he eivät tarvitse muka lääkkeitä vaikka tarvitsevat
Jos voivat paremmin niin kuvittelevat että silloin voi lopettaa lääkkeen syönnin, vaikka voivat paremmin juuri lääkkeen ansiosta .. niin että aina sama juttu jokaisen kanssa joka lopettaa lääkkeen syönnin.äVarmasti jokainen voi puhua lääkkeiden käytöstään lääkärinsä kanssa. Täällä et sinä, eikä kukaan muukaan pysty määrittämään, kuka tarvitsee lääkkeet, ja kuka ei.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on ihan tavallinen juttu että kun lopettavat lääkkeen syönnin niin sairastuvat taas. Saavat infoa siitä jokainen vaan kun eivät usko ,,koska ajattelevat että he eivät tarvitse muka lääkkeitä vaikka tarvitsevat
Jos voivat paremmin niin kuvittelevat että silloin voi lopettaa lääkkeen syönnin, vaikka voivat paremmin juuri lääkkeen ansiosta .. niin että aina sama juttu jokaisen kanssa joka lopettaa lääkkeen syönnin.äOletan kyllä että se ydin syy sairauden uusiutumiselle on ihan eri kun lääkkeiten lopettaminen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on ihan tavallinen juttu että kun lopettavat lääkkeen syönnin niin sairastuvat taas. Saavat infoa siitä jokainen vaan kun eivät usko ,,koska ajattelevat että he eivät tarvitse muka lääkkeitä vaikka tarvitsevat
Jos voivat paremmin niin kuvittelevat että silloin voi lopettaa lääkkeen syönnin, vaikka voivat paremmin juuri lääkkeen ansiosta .. niin että aina sama juttu jokaisen kanssa joka lopettaa lääkkeen syönnin.äKukaan ei ole pystynyt osoittamaan, että olisi olemassa mielisairauksia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarinassasi on yksi ongelma: Kukaan ei ole koskaan pystynyt osoittamaan minkään mielisairauden olemassaoloa.
Ne on käyttäytymisen ongelmia, ei voi kauhalla vaatia kun on lusikalla annettu.
- Anonyymi
Käytösongelmista tulee mielen ongelmia yleensä toimeentulon kautta. Jos ei kykene edes koiran virkaan. Rikas hullu on vain eksentrikko josta ei oteta sen kummempaa päänvaivaa. Ennen hulluille oma omituinen paikkansa kylän sosiaalisessa järjestyksessä. Paikat olivat haluttuja laiskuutta poteville.
- Anonyymi
Taloudelliset ongelmat eivät tee sairaaksi edes toimeentulotuen asiakkaita.
Se voi sairastuttaa, että stressaa ja ahdistuu omasta tilanteestaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taloudelliset ongelmat eivät tee sairaaksi edes toimeentulotuen asiakkaita.
Se voi sairastuttaa, että stressaa ja ahdistuu omasta tilanteestaan.Ne joiden paikka yhteiskunnan rattaissa on hakusessa halutaan nykyään kernaasti pistää johonkin karsinaan, diagnosoida joku mielen ongelma.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne joiden paikka yhteiskunnan rattaissa on hakusessa halutaan nykyään kernaasti pistää johonkin karsinaan, diagnosoida joku mielen ongelma.
>Ne joiden paikka yhteiskunnan rattaissa on hakusessa halutaan nykyään kernaasti pistää johonkin karsinaan, diagnosoida joku mielen ongelma.
Työttömien mt ongelmat tuottvat psykologeille paljon rahaa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
>Ne joiden paikka yhteiskunnan rattaissa on hakusessa halutaan nykyään kernaasti pistää johonkin karsinaan, diagnosoida joku mielen ongelma.
Työttömien mt ongelmat tuottvat psykologeille paljon rahaaPsykiatriassa työttömyys ja kodittomuus on mielisairauksia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne joiden paikka yhteiskunnan rattaissa on hakusessa halutaan nykyään kernaasti pistää johonkin karsinaan, diagnosoida joku mielen ongelma.
Se on kyynärpää taktiikkaa, heikot sortuu elon tiellä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on kyynärpää taktiikkaa, heikot sortuu elon tiellä.
Isoin ongelma on se, jos ei pärjää ihan niin hyvin kuin jotkut muut, niin siitä syyllistetään omaa itseä, ja siinä kohtaa alkaa mieli rakoilemaan, itsetunto heikkenee, jne.
- Anonyymi
Lääkäri kirjoitti väärät lääkkeet potilaille,ripulipotilaalle meni vahingossa vahvat mielialalääkkeet jolloin lekuri säihkähti sitä ja soitti potilaalle että onko kerenny syömään niitä ja miten voi?potilas sanoi että kyllä hän kerkesi jo niitä ottamaan,istun tässä paskat housussa mutta ei kyllä vituta yhtään!
- Anonyymi
Aika hyvä vitsi.
Totuushan on se, että mielialalääkkeet ja neuroleptit oikeasti aiheuttavat usein ummetusta.
En niitä tosin ripulin hoitoon alkaisi käyttämään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika hyvä vitsi.
Totuushan on se, että mielialalääkkeet ja neuroleptit oikeasti aiheuttavat usein ummetusta.
En niitä tosin ripulin hoitoon alkaisi käyttämään.Mulle tuli virtsaumpi psykiatrian lääkkeistä.
Ei sitte ollut yhtään häävi tilanne. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulle tuli virtsaumpi psykiatrian lääkkeistä.
Ei sitte ollut yhtään häävi tilanne.Joo, ei sekään kivaa ole.
Toivottavasti toivuit siitä ilman ongelmia.
- Anonyymi
Et voi eroitella oikeita ja vääri sairauksia. Psyykkinen sairaus on oikea sairaus sekin. Siitä et varmaan tiedä yhtään mitään. Ihmiset jotkut sairastuvat psyykkisesti ovat ihan samanlaisia potilaita kun siispä sinun ”oikeissa” sairauksissasi. Joten älä ala luokittelemaan hoitoalalla olen ollut koko elämäni ja nähnyt kaiken sairauksista niin psyykkisistä kun fyysisistäkin . Ja myös nähnyt paranemisia joista hoitohenkilökunta on aina mielissään kun ovat auttaneet ihmisiä sairauksien kanssa . Joten hyvin turha aloitus
- Anonyymi
Minkään psyykkisen sairauden olemassaolosta ei ole yhtään mitään objektiivista näyttöä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minkään psyykkisen sairauden olemassaolosta ei ole yhtään mitään objektiivista näyttöä.
Todista
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todista
Ei ole olemassa mitään verikoetta, röntgenkuvaa tai koepalaa mikä osoittaisi mielisairauden olemassaolon.
Oikea sairaus on jotain mitä jollakin on. Mielisairaus on vääränlaista käytöstä. Sairas mieli on kielikuva.
Lisäksi todistustaakka on väitteen esittäjällä. Eli jos väittää mielisairauksien olevan olemassa, on velvollinen todistamaan väitteen todeksi. - Anonyymi
Tuli mieleen elokuva, heräämisiä. Hetken terve ja sitten kaput.
- Anonyymi
Jaa oikein seiskan mukaan , jo on
- Anonyymi
Lääkäreiden ammattikunta ja siellä psykiatrit ovat se taho joka määrittelee kuka ihminen on mielisairas ja kuka vain muuten oikeasti sairas.
Jokainen mielisairas on jonkin lääkärin omassa päässään arvioima diagnoosi, siihen ei ole mitään ulkopuolista mittausmenetelmää olemassa. Mielisairaalaan tulevat potilaat on diagnosoitu jo lähettävän (yleis)lääkärin toimesta jonkinlaisella psyykkisellä arvioinnilla koska sairaalaan ei voi mennä noin vain ovikelloa soittamalla.
Kun nykyisen kaltainen psykiatrinen hoitojärjestelmä on luotu ja siihen on koulutettu ja palkattu psykiatrit, heidän täytyy diagnosoida jokainen ihminen joka vastaanotolle tulee. Jokin sairaus täytyy löytyä jotta voidaan laittaa lääkitykselle, ja antaa ihmiselle sairausidentiteetti, jota sitten aletaan hoitamaan. Diagnoosit suurimmaksi osaksi yleensä annetaan sen mukaan mikä muotisairaus on kulloinkin vallalla. Tällä hetkellä masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat muodissa.
Tällaisella menetelmällä terveistä tehdään sairaita,- Anonyymi
Miksi ihminen menisi psykiatrille, jos hänellä olisi psyyke kunnossa ?
Jos psykiatri toteaa psyyken sairaaksi, ja antaa jonkun diagnoosin, ehkä se olisi helpompi hyväksyä, ja alkaa itse miettimään, miten voisi saada tilannettaan paremmaksi, miten voisi pärjätä, vaikka sairaus olisi todettukin.
Itsestä on paljon kiinni, jos jokin on vialla, niin hyvähän se olisi korjata, miettiä miten tästä eteenpäin.
Psykiatria on kuitenkin tarkoitettu auttamaan ihmisiä, ja eihän sieltä saa mitään apua, jos ei ole valmis vastaanottamaan sitä. Itsellänikin meni monia vuosia hukkaan, kun en ymmärtänyt/halunnut ottaa apua vastaan kuin vasta pitkän ajan jälkeen. Ajattelin itse, että jonkin täytyy muuttua, ja mikä se muu olisi, kuin minä itse. Siitä se kaikki alkaa. - Anonyymi
Kolmantena taitaa olla persoonaalliset häiriöt muoti-ilmiöistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi ihminen menisi psykiatrille, jos hänellä olisi psyyke kunnossa ?
Jos psykiatri toteaa psyyken sairaaksi, ja antaa jonkun diagnoosin, ehkä se olisi helpompi hyväksyä, ja alkaa itse miettimään, miten voisi saada tilannettaan paremmaksi, miten voisi pärjätä, vaikka sairaus olisi todettukin.
Itsestä on paljon kiinni, jos jokin on vialla, niin hyvähän se olisi korjata, miettiä miten tästä eteenpäin.
Psykiatria on kuitenkin tarkoitettu auttamaan ihmisiä, ja eihän sieltä saa mitään apua, jos ei ole valmis vastaanottamaan sitä. Itsellänikin meni monia vuosia hukkaan, kun en ymmärtänyt/halunnut ottaa apua vastaan kuin vasta pitkän ajan jälkeen. Ajattelin itse, että jonkin täytyy muuttua, ja mikä se muu olisi, kuin minä itse. Siitä se kaikki alkaa.Kuinkahan moni menee tuosta noin vaan psykiatrille? He ovat erikoislääkäreitä ja hinta on sen mukainen. Eiköhän ennen psykiatria ole vaikka työterveyslääkäri, yksityinen yleislääkäri, terveyskeskus tms. jotka määrittelevät alustavasti kunnon ja lähettävät sitten eteenpäin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kolmantena taitaa olla persoonaalliset häiriöt muoti-ilmiöistä.
Näitä persoonallisuushäiriöitä alkaa tulevaisuudessa ilmaantua enenevässsä määrin. Kun nykyisin lääkärit lukevat pääasiassa toistensa kirjoittamia papereita vuosienkin takaa ja muokkaavat potilaistaan niiden perusteella ennakko kuvan ennen kuin näkevät häntä oikeasti. Kommunikointi oikean ihmisen kanssa saattaa ajan oloon hämärtyä eikä tule ns. arvokasta hiljaista sisäistä tietoa ihmisten olemuksesta ja persoonallisuudesta. On helppoa sitten tehdä erilaisia persoonallisuushäiriöisiä diagnooseja.
Ainakin psykiatriassa kannattaa pitää tämä mielessä ja kuunnella myös omaa sisäistä ääntään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuinkahan moni menee tuosta noin vaan psykiatrille? He ovat erikoislääkäreitä ja hinta on sen mukainen. Eiköhän ennen psykiatria ole vaikka työterveyslääkäri, yksityinen yleislääkäri, terveyskeskus tms. jotka määrittelevät alustavasti kunnon ja lähettävät sitten eteenpäin.
No voi anteeksi, kun mainitsin , että menee psykiatrille. Mennään sinne sitten mitä kautta tahansa työterveyden tai muun, niin lopputulos on sinne psykiatrin luo, jos sille on tarvetta.
Kuvittelin varmaan liikoja, kun ajattelin, että tuo oli ymmärrettävissä, kun kyselin miksi psykiatrille mennään, jos.....
Eikä toki työterveyslääkäri tai terveyskeskuksen lääkärikään laita eteenpäin psykiatrille, jos siihen ei ole tarvetta.
- Anonyymi
Mieli voi sairastua aivan samalla tavalla kuin ruumiskin.
- Anonyymi
Höpöpö.
Mieli ei ole elin,Eikä näin ollen voi sairastua samalla tavalla kuin ruumis. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpöpö.
Mieli ei ole elin,Eikä näin ollen voi sairastua samalla tavalla kuin ruumis.sekä diagnoosi että hoito ovat epätieteelliä, mutta ensisijaisesti se on se lääkehoito joka on terveydelle haitallinen
diagnoosia vain tarvitaan sen vahingollisen hoidon mahdollistajana. diagnoosi on virheellinen mutta haitaton, hoito on haitallinen - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
sekä diagnoosi että hoito ovat epätieteelliä, mutta ensisijaisesti se on se lääkehoito joka on terveydelle haitallinen
diagnoosia vain tarvitaan sen vahingollisen hoidon mahdollistajana. diagnoosi on virheellinen mutta haitaton, hoito on haitallinendiagnoosista voi myös olla haittaa esim et pääse opiskelemaan poliisiksi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
diagnoosista voi myös olla haittaa esim et pääse opiskelemaan poliisiksi
Ja sitte somattisiin vaivoihin ei saa välttämättä enää hoitoa.Kun kaikki on vaan psyykkistä ilman tarkempia tutkimuksia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja sitte somattisiin vaivoihin ei saa välttämättä enää hoitoa.Kun kaikki on vaan psyykkistä ilman tarkempia tutkimuksia.
Tämä on kyllä valitettavasti tullut tietoisuuteen, että on tosi hankalaa asioida lääkärillä muista, kuin psyykkisistä syistä.
Jos on vähänkin hankalampi vaiva, niin suositellaan keskustelua psykiatrin kanssa, tai vähintäänkin sanotaan, että vika on vain korvien välissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpöpö.
Mieli ei ole elin,Eikä näin ollen voi sairastua samalla tavalla kuin ruumis.Ruumis ei voi sairastua koska on kuollut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruumis ei voi sairastua koska on kuollut.
Ihmisen koko kehoa sanotaan myös ruumiiksi.
Ruumis ei aina tarkoita vain kuollutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
sekä diagnoosi että hoito ovat epätieteelliä, mutta ensisijaisesti se on se lääkehoito joka on terveydelle haitallinen
diagnoosia vain tarvitaan sen vahingollisen hoidon mahdollistajana. diagnoosi on virheellinen mutta haitaton, hoito on haitallinenKyllä ammatti-ihmiset ovat päteviä antamaan diagnoosin koulutuksensa ja kokemuksensa kanssa.Sekin mies, joka antoi minusta diagnoosin yli 30 vuotta sitten ja määräsi lääkkeen, näkyy olevan johtavassa asemassa. Se sama lääke minulla on vieläkin. Se tuli siihen tilanteeseen täsmälääkkeenä ja oli kuin neronleimaus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihmisen koko kehoa sanotaan myös ruumiiksi.
Ruumis ei aina tarkoita vain kuollutta.Sinä voit ruumitella, käyttää huonoa suomen kieltä. Minun keho on sopusuhtainen sinulla on vaan ruumis.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä voit ruumitella, käyttää huonoa suomen kieltä. Minun keho on sopusuhtainen sinulla on vaan ruumis.
En minäkään käytä sanaa ruumis, kuin ainoastaan kuolleesta, mutta mainitsinpa vain, että ruumis sanaa voidaan käyttää myös elävästä ihmisestä puhuttaessa.
Ei se ole huonoa suomea, koska se on hyväksytty suomen kielinen sana.
- Anonyymi
Psykiatrian tuhoisat hokemat 3 "Potilaan on hyväksyttävä sairautensa ja sen oikea hoito" Tästä lisää madinfinland.org
- Anonyymi
Mielenkiintoinen kommentti blogi tähän keskusteluun.
- Anonyymi
Jos joku väittää, että mielisairauksia ei ole, niin minun mielipiteeni: Mielisairaus on oikea sairaus, joka invalidisoi ihmisen.
Minun lapsuudenkodissani oli kuudesta ihmisestä kolmella mielisairaus.Äiti ei ollutkaan töissä, mutta eiväthän neljän lapsen äidit ainakaan siihen aikaan yleensä olleet töissä. Mutta hän sekosi ja oli kymmenet vuodet mielisairaalassa. Veljeni kuoli 24-ikäisenä mielisairaalassa todennäköisesti itsemurhan tehneenä Sisareni sairastui alta kaksikymppisenä ja veti sairaseläkettä kymmenet vuodet.
Että on se perhe ollut yhteiskunnalle kallis lasku. Ja sitten joku jauhaa p....a , että mielisairaus ei ole sairaus.
Minä Jumalan armosta selvisin ilman työpaikan menetystä, vaikka minullakin oli 35-ikäisenä kova kriisi.- Anonyymi
Psyykkiset sairaudet ovat monille aika vieras asia.
Mitä enemmän on nähnyt psyykkisesti sairaita ihmisiä, tutustunut heihin, ja tutustunut myös psykiatriaan, sitä helpompi on uskoa, että kyseessä on oikea sairaus, vaikka sitä ei verikokeilla pystytäkään todistamaan.
Todentamiskeinoja kuitenkin on olemassa, tuolla jossain kohdassa aiemmin joku oli luetellut jos vaikka mitä pään kuvantamisesta kaikkeen muuhun.
Se, että itse sairastuu, jos sairastuu, voi olla myös vaikea hyväksyä ja myöntää, että se tuli juuri itselle. Jos taas omassa perheessä on psyykkisesti sairaita, tai muussa lähipiirissä, on omakin mahdollinen sairastuminen helpompi ymmärtää.
Onneksi nykyään julkisuudessakin on ollut paljon juttuja esim. masennuksista, ja muutenkin ihmisten henkisestä pahoinvoinnista, se avaa ihmisten silmiä myös tämänlaisen sairauden tunnistamisessa ja tuntemisessa, tietämyksessä.
Kenties yksi pahimmista, jota psyykkinen sairaus kantajalleen aiheuttaa, on sen tuoma häpeän tunne. Ja jos/kun itseään häpeää, vaikuttaa se itsetuntoon, joka taas tuo uusia vaikeuksia ja ongelmia.
Mielenterveys ja sen hoito vaikuttaa olevan vähän kuin loputon suo, se tulee tuskin koskaan valmiiksi. Niin kauan kuin on ihmisiä, on myös ihmismieliä, ja jokaisella vieläpä omanlaisensa, mikä tekee myös hoidolliset systeemit monimutkaiseksi. - Anonyymi
Oliko näistä mielisairauksista mitään objektiivista näyttöä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Psyykkiset sairaudet ovat monille aika vieras asia.
Mitä enemmän on nähnyt psyykkisesti sairaita ihmisiä, tutustunut heihin, ja tutustunut myös psykiatriaan, sitä helpompi on uskoa, että kyseessä on oikea sairaus, vaikka sitä ei verikokeilla pystytäkään todistamaan.
Todentamiskeinoja kuitenkin on olemassa, tuolla jossain kohdassa aiemmin joku oli luetellut jos vaikka mitä pään kuvantamisesta kaikkeen muuhun.
Se, että itse sairastuu, jos sairastuu, voi olla myös vaikea hyväksyä ja myöntää, että se tuli juuri itselle. Jos taas omassa perheessä on psyykkisesti sairaita, tai muussa lähipiirissä, on omakin mahdollinen sairastuminen helpompi ymmärtää.
Onneksi nykyään julkisuudessakin on ollut paljon juttuja esim. masennuksista, ja muutenkin ihmisten henkisestä pahoinvoinnista, se avaa ihmisten silmiä myös tämänlaisen sairauden tunnistamisessa ja tuntemisessa, tietämyksessä.
Kenties yksi pahimmista, jota psyykkinen sairaus kantajalleen aiheuttaa, on sen tuoma häpeän tunne. Ja jos/kun itseään häpeää, vaikuttaa se itsetuntoon, joka taas tuo uusia vaikeuksia ja ongelmia.
Mielenterveys ja sen hoito vaikuttaa olevan vähän kuin loputon suo, se tulee tuskin koskaan valmiiksi. Niin kauan kuin on ihmisiä, on myös ihmismieliä, ja jokaisella vieläpä omanlaisensa, mikä tekee myös hoidolliset systeemit monimutkaiseksi.Kukaan ei ole tänä päivänä vielä pystynyt osoittamaan mielisairauksien olemassaoloa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kukaan ei ole tänä päivänä vielä pystynyt osoittamaan mielisairauksien olemassaoloa.
Menehän nyt valmistautumaan, osastolla on pian päivällisaika.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oliko näistä mielisairauksista mitään objektiivista näyttöä?
Jokainen lapsuudenkodissani sairastunut( siis myöhemmin aikuisiällä sairastunut )oli mielisairaalassa. Minulla itselläni oli tilanne, että minulle ei kukaan esittänyt mielisairaalaan menoa, ei edes pahimpaan aikaan. Jos Suomessa laitetaan mielisairaalaan, kyllä siihen on tosi syyt. Ei ihmisiä Suomessa laiteta kalliisiin sairaalahoitoihin. Ulkomailla sellaista tapahtuu esim. poliittisista syistä
Kun olin laivalla kokkina ja lähestyttiin Ruotsia, toinen veljistäni soitti.Juhani oli ruumishuoneella. Kävin siellä sairaalassa. Siellä oli vain yksi ratakisko, josta veljeni oli löytynyt. Ei siellä voinut tapahtua onnettomuus. Vähän niin kuin maaseutua, yksi kisko. Hän oli kirjoittanut asuntonsa seinään: "Poliisit ovat tappaneet minut." Kuulemma alkuun kaksi sairaanhoitajaa oli pitänyt olla hänen vieressään.
Äitini odotti kolmen lapsen kanssa isää kotiin. Kukaan ei tiennyt, että isäni oli kuollut kotipaikkakunnallaan. Hän löytyi seuraavana keväänä. Äiti ei uskonut, kun poliisit tulivat ja sanoivat: " Miehesi on kuollut." Äiti sanoi, että ei hän ole kuollut ja sekosi.
Sisareni taas näki omia näkyjää.
Olin 7-vuotias, kun isäni löytyi . Siksi muistoni ovat hämärät. Kasvoin lapsuuteni sijoituskodeissa. Hylättynä. Kukaan ei varmaan ihmettele, miksi minullakin aikuisena oli tosi kriisi. Jumala on kääntänyt kaikki hyväksi. Nyt olen jo eläkkeellä, onnellinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Menehän nyt valmistautumaan, osastolla on pian päivällisaika.
Eli väärä mielipide on mielisairaus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oliko näistä mielisairauksista mitään objektiivista näyttöä?
Kunhan ensin todistat yleisen tiedon vääräksi, niin katsotaan sitten.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kunhan ensin todistat yleisen tiedon vääräksi, niin katsotaan sitten.
Eli teillä ei ole mitään objektiivista näyttöä minkään mielisairauden olemassaolosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kukaan ei ole tänä päivänä vielä pystynyt osoittamaan mielisairauksien olemassaoloa.
Ja olematonta sairautta kuitenkin kovasti yritetään hoitaa ?
Mitenköhän tuon selittäisit ?
Kerro vähän laajemmin, äläkä vain jankkaa, ettei mielisairautta ole olemassa.
Vai johtuisiko se vain siitä, ettet hyväksy sitä ? Onko joku väittänyt sinun olevan sairas, vaikka et haluaisi ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jokainen lapsuudenkodissani sairastunut( siis myöhemmin aikuisiällä sairastunut )oli mielisairaalassa. Minulla itselläni oli tilanne, että minulle ei kukaan esittänyt mielisairaalaan menoa, ei edes pahimpaan aikaan. Jos Suomessa laitetaan mielisairaalaan, kyllä siihen on tosi syyt. Ei ihmisiä Suomessa laiteta kalliisiin sairaalahoitoihin. Ulkomailla sellaista tapahtuu esim. poliittisista syistä
Kun olin laivalla kokkina ja lähestyttiin Ruotsia, toinen veljistäni soitti.Juhani oli ruumishuoneella. Kävin siellä sairaalassa. Siellä oli vain yksi ratakisko, josta veljeni oli löytynyt. Ei siellä voinut tapahtua onnettomuus. Vähän niin kuin maaseutua, yksi kisko. Hän oli kirjoittanut asuntonsa seinään: "Poliisit ovat tappaneet minut." Kuulemma alkuun kaksi sairaanhoitajaa oli pitänyt olla hänen vieressään.
Äitini odotti kolmen lapsen kanssa isää kotiin. Kukaan ei tiennyt, että isäni oli kuollut kotipaikkakunnallaan. Hän löytyi seuraavana keväänä. Äiti ei uskonut, kun poliisit tulivat ja sanoivat: " Miehesi on kuollut." Äiti sanoi, että ei hän ole kuollut ja sekosi.
Sisareni taas näki omia näkyjää.
Olin 7-vuotias, kun isäni löytyi . Siksi muistoni ovat hämärät. Kasvoin lapsuuteni sijoituskodeissa. Hylättynä. Kukaan ei varmaan ihmettele, miksi minullakin aikuisena oli tosi kriisi. Jumala on kääntänyt kaikki hyväksi. Nyt olen jo eläkkeellä, onnellinen.En kyllä usko että äiti tässä perheessä oli mielisairas vaikka häntä pidettiinkin kymmeniä vuosia mielisairaalassa lääkittynä. Juuri nämä sen aikaiset lääkkeet lamaannuttivat ihmisten kehon ja mielen paikalleen eikä ollut mahdollisuutta minkäänlaiseen. parantumiseen niin kauan kun niitä lääkkeitä oli kehossa. Sama on nykyäänkin, ei psykiatrinen hoito ole mihinkään edistynyt.
Äiti jonka puoliso häviää pitkäksi aikaa eikä tiedetä missä hän on ja kun poliisi tulee kotiin kertomaan että on löydetty kuolleena pitkän ajan kuluttua, on sellainen traumaattinen tapahtuma että jos sekoaa ei silloin tule mielisairaaksi. Keho voi sairastua lamaannuttavista lääkkeistä joilla aletaan hoitamaan traumaattisia tapahtumia. Niillä myös kapseloidaan ja lamaannutetaan tunne eikä sitä voi purkaa pois.
En usko että lapsetkaan olivat mieleltään sairaita, he kantoivat suunnatonta traumaa sisimmässään jonka taakka romahdutti henkisen kestokyvyn vuosien myötä. Ei silloin ollut mitään kriisiapua kuten nyt on mahdollista saada ja purkaa järkyttävät tapahtumat mielestään pois helpottaen edessä olevaa elämää.
En tietysti tunne tätä esimerkki perhettä ja sen todellisuutta, on vain yksi mielipide toisten joukossa.
Niin, kuka on oikeasti mielisairas? Eivät ainakaan kaikki ne joita lääkärit diagnosoivat , ei tänä päivänäkään heillä ole tieto-taitoa ymmärtää elämän ruhjomia ihmisiä. Eivätkä ymmärrä myöskään sitä kun he itse sairastuttavat lääkkeillään ihmisiä ja luulevat että he ovat oikeasti sairaita, kuten täälläkin on kerrottu esimerkki tapauksia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En kyllä usko että äiti tässä perheessä oli mielisairas vaikka häntä pidettiinkin kymmeniä vuosia mielisairaalassa lääkittynä. Juuri nämä sen aikaiset lääkkeet lamaannuttivat ihmisten kehon ja mielen paikalleen eikä ollut mahdollisuutta minkäänlaiseen. parantumiseen niin kauan kun niitä lääkkeitä oli kehossa. Sama on nykyäänkin, ei psykiatrinen hoito ole mihinkään edistynyt.
Äiti jonka puoliso häviää pitkäksi aikaa eikä tiedetä missä hän on ja kun poliisi tulee kotiin kertomaan että on löydetty kuolleena pitkän ajan kuluttua, on sellainen traumaattinen tapahtuma että jos sekoaa ei silloin tule mielisairaaksi. Keho voi sairastua lamaannuttavista lääkkeistä joilla aletaan hoitamaan traumaattisia tapahtumia. Niillä myös kapseloidaan ja lamaannutetaan tunne eikä sitä voi purkaa pois.
En usko että lapsetkaan olivat mieleltään sairaita, he kantoivat suunnatonta traumaa sisimmässään jonka taakka romahdutti henkisen kestokyvyn vuosien myötä. Ei silloin ollut mitään kriisiapua kuten nyt on mahdollista saada ja purkaa järkyttävät tapahtumat mielestään pois helpottaen edessä olevaa elämää.
En tietysti tunne tätä esimerkki perhettä ja sen todellisuutta, on vain yksi mielipide toisten joukossa.
Niin, kuka on oikeasti mielisairas? Eivät ainakaan kaikki ne joita lääkärit diagnosoivat , ei tänä päivänäkään heillä ole tieto-taitoa ymmärtää elämän ruhjomia ihmisiä. Eivätkä ymmärrä myöskään sitä kun he itse sairastuttavat lääkkeillään ihmisiä ja luulevat että he ovat oikeasti sairaita, kuten täälläkin on kerrottu esimerkki tapauksia.Psykiatreja pitäisi ruveta kouluttamaan uudella tavalla että he ymmärtäisivät tätä ihmisen elämää ja sen syitä ja seurauksia. Keroputaan malli olisi yksi esimerkki muutoksesta. Lääkkeiden kehittäminen, sähköhoidot, ym. aivoihin kohdistuvat hoidot eivät ratkaise lopullisesti mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja olematonta sairautta kuitenkin kovasti yritetään hoitaa ?
Mitenköhän tuon selittäisit ?
Kerro vähän laajemmin, äläkä vain jankkaa, ettei mielisairautta ole olemassa.
Vai johtuisiko se vain siitä, ettet hyväksy sitä ? Onko joku väittänyt sinun olevan sairas, vaikka et haluaisi ?Taas nähdään, että mielisairaus tarkoittaa käytöstä josta joku toinen ei pidä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli teillä ei ole mitään objektiivista näyttöä minkään mielisairauden olemassaolosta.
Se sinun käänteisen todistamisen taakka ei siitään miksikään muutu vaikka kuinka pitkään vänkäät.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se sinun käänteisen todistamisen taakka ei siitään miksikään muutu vaikka kuinka pitkään vänkäät.
Todistustaakka on sillä, joka väittää mielisairauksien olevan olemassa. Mielisairauksien olemassaolon olemattomuuden voi osoittaa sillä, että niistä ei löydy mitään objektiivista näyttöä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todistustaakka on sillä, joka väittää mielisairauksien olevan olemassa. Mielisairauksien olemassaolon olemattomuuden voi osoittaa sillä, että niistä ei löydy mitään objektiivista näyttöä.
Kun samalla alueella asuvat ovat sukupolvien saatossa menneet sukulaistensa kanssa naimisiin, silloin asukkaille tulee sairauksia. Minun äitini suku on siitä hyvä esimerkki. Siinä alueessa on prosenttuaalisesti eniten Suomessa esiintynyt jakomielitautia. Sairaus ei periydy, mutta alttius siihen periytyy. Puolet minun lapsuudenkotini asukkaista oli skitsoja aikuisiällä. Myös minä olen saanut yliherkkyyden, jonka kanssa olen joutunut pärjäämään elämäni matkan. Jumalan avulla olen selvinnyt.Nyt olen jo voiton puolella, kun olen jo eläkkeellä.
- Anonyymi
Subjektiivinen kokemus ei ole kovin luotettava metodi lääketieteellisen sairauden tunnistamiseen. Lääketieteellinen sairaus on osin kulttuurisidonnaisesti määritelty käsite, mutta sairaus yleensä viittaa keholliseen patologiaan. Länsimaissa on tyypillisesti ollut vahva dikotominen jako mieleen ja ruumiiseen, vaikka nykyään tiedetään, että kaikki tunteet ja ajatukset ovat totta kai biologisia ilmiöitä siinä mielessä, että ne korereloivat neurobiologisten ja muiden kheollsiten prosessien kanssa. Toisin sanoen on helppo väittää, että huono tottumus, väärä ajatustapa tai väärä tapa kokea todellisuus ovat somaatttisia siinä mielessä, että ihmisen mielen ajatellaan olevan yhteydessä kehoon. On kuitenkin aivan eri asia väittää tunteiden ja ajattelun olevan osin kehollisia ilmiöitä kuin väittää, että tietyt oireyhtymät ja spesifit käyttäytymiseen pohjautuvat luokitukset muodostaisivat lääketieteellisesti valideja, toisistaan erottuva sairauksia.
Skitsofrenia on käyttäytymiseen pohjautuva häiriö, ja diagnoosi annetaan psykiatrien oppimien tulkintasääntöjen pohjalta. He siis oppivat koulutuksessaan tulkitsemaan ja luokittelemaan käyttäytymistä, eivät tunnistamaan lääketieteellisiä, somaattisia sairauksia. Monessa maassa tämän vuoksi psykiatrisisa diagnooseja voivat antaa myös psykologit ja erikoistuneet sosiaalityöntekijät -se ei vaadi lääketieteen erikoisasiantuntemusta muuten kuin silloin, kun pitää tehdä erotusdiagnostiikkaa toiminnallisten psykiatristen häiriöiden ja somaattisten sairauksien välille. Luokittelusääntöjen luotettavuutta ja validiutta voidaan tutkia tilastollisin menetelmin niin, että varmistetaan tulkittujen oireiden muodostavan koherentteja, toisistaan erottuvia konstruktioita. Tämä tehdään tutkimalla esimerkiksi sitä, miten johdonmukaisesti eri psykiatrit tai muut kliinikot antavat saman diagnoosin samoilla oireilla samalle ihmiselle. Tällä menetelmällä tulkittuna psykiatrian luokitusjärjestelmä vaikuttaa kärsivän heikosta reliabiliteetista: lääkärit antavat eri diagnooseja samoilla oireilla samalle ihmiselle hyvin suurella todennäköisyydellä. Tällainen heikko reliabiliteetti myös viittaa heikkoon validiteettiin eli siihen, että ei tiedetä, mitä tutkitaan. Esimerkiksi DSM-5 Field Trials in the United States and Canada, Part II: Test-Retest Reliability of Selected Categorical Diagnoses DSM-V masennuksen reliabiliteetti oli kappa-arvoltaan 0.28 ja skitsofrenian 0.34. Tutkimuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota potilaiden edustavuuteen suhteessa perusjoukkoon, jotta reliabiliteetista saatiin mahdollisimman realistinen kuva. Hyväksyttävän kappa-arvon tasoa on laskettu vuosikymmenien aikana, mutta perinteisesti on ajateltu että alle 0.6 kappa-arvon alittavat diagnoosit ovat lääketeiteellisessä mielessä ei-hyväksyttäviä. Mary L McHugh käsittelee artikkelissaan Interrater reliability: the kappa statistic kappa-arvon käyttöä lääketieteellisten sairauksien diagnostiikassa ja toteaa, että reliabiliteetti 0.5 ja 0.6 viittaa siihen, että 40%-50%:iin analysoidusta datasta on virheellistä.:
"For reliability of only 0.50 to 0.60, it must be understood that means that 40% to 50% of the data being analyzed are erroneous. When kappa values are below 0.60, the confidence intervals about the obtained kappa are sufficiently wide that one can surmise that about half the data may be incorrect"
Näin olllen kun roiskitaan tällaisia käsitteitä kuten kliininen masennus, skitsofrenia tai epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, pitää ottaa huomioon se, että nämä kategoriset luokat ovat liukuvia ja usein sekoittuvat muihin häiriöihin johtuen oireiden eli käyttäytymisten ja puheiden kuvausten päälekkäisyydestä. Ne eivät viittaa mihinkään koherenttiin sairauteen. Tämä ei poista sitä, että monet psyykkiset kokemukset sisältävät paljon kärsimystä ja voivat olla hyvin invalidisoivia. Lääketieteessä on iät ajat tiedetty, että plasebovasteella on huomattava rooli monien sairauksien hoidossa, etenkin niiden, joiden vastetta tutkitaan kyselylomakkeilla. Näitä ovat kaikki psykiatriset ja neuropsykiatriset häiriöt. Tiedetään toisin sanoen, että uskomuksilla ja toisaalta ajan kululla (spontaani parantuminen) voi olla huomattava vaikutus jopa ihmisen fysiologisiin tiloihin. Uskomus ja ehdollistuneet tietyistä ärsykkeistä aktivoituvat herätteet aktivoi tiettyjä hermoverkkoja ja kehollisia reaktioita (esimerkiksi stressivaste on eräänlainen välittäjaineiden ja hormonien tuottama kaskadinen reaktio, joka syntyy ihmisen tulkinnasta ympäristöstään ja voi olla täysin irrallinen siitä, onko koettu uhka konkreettisesti läsnä vai ei) ja täten tuottavat somaattisia vaikutuksia ihmisen kehoon. Ne muokkaavat aivoja, eli ideat muuttuvat lihaksi kasvatuksen ja ympäristöön sopeutumisen tuloksena. Myös esimerkiksi traumaattisia kokemuksia voidaan jäsentää tällaisten kehollisten muistijälkien näkökulmasta ja ne voivat mahdollisesti tuottaa monenlaisia kummallisiakin kokemuksia, kuten ääniharhoja, paranoidisen tavan tulkita toisia ihmisiä jne. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taas nähdään, että mielisairaus tarkoittaa käytöstä josta joku toinen ei pidä.
Eli et osaa/et pysty vastaamaan kysymykseen ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En kyllä usko että äiti tässä perheessä oli mielisairas vaikka häntä pidettiinkin kymmeniä vuosia mielisairaalassa lääkittynä. Juuri nämä sen aikaiset lääkkeet lamaannuttivat ihmisten kehon ja mielen paikalleen eikä ollut mahdollisuutta minkäänlaiseen. parantumiseen niin kauan kun niitä lääkkeitä oli kehossa. Sama on nykyäänkin, ei psykiatrinen hoito ole mihinkään edistynyt.
Äiti jonka puoliso häviää pitkäksi aikaa eikä tiedetä missä hän on ja kun poliisi tulee kotiin kertomaan että on löydetty kuolleena pitkän ajan kuluttua, on sellainen traumaattinen tapahtuma että jos sekoaa ei silloin tule mielisairaaksi. Keho voi sairastua lamaannuttavista lääkkeistä joilla aletaan hoitamaan traumaattisia tapahtumia. Niillä myös kapseloidaan ja lamaannutetaan tunne eikä sitä voi purkaa pois.
En usko että lapsetkaan olivat mieleltään sairaita, he kantoivat suunnatonta traumaa sisimmässään jonka taakka romahdutti henkisen kestokyvyn vuosien myötä. Ei silloin ollut mitään kriisiapua kuten nyt on mahdollista saada ja purkaa järkyttävät tapahtumat mielestään pois helpottaen edessä olevaa elämää.
En tietysti tunne tätä esimerkki perhettä ja sen todellisuutta, on vain yksi mielipide toisten joukossa.
Niin, kuka on oikeasti mielisairas? Eivät ainakaan kaikki ne joita lääkärit diagnosoivat , ei tänä päivänäkään heillä ole tieto-taitoa ymmärtää elämän ruhjomia ihmisiä. Eivätkä ymmärrä myöskään sitä kun he itse sairastuttavat lääkkeillään ihmisiä ja luulevat että he ovat oikeasti sairaita, kuten täälläkin on kerrottu esimerkki tapauksia.Sairauksien diagnosoinnit perustuvatkin yleensä lääketieteeseen, ei diagnooseja anneta uskomuksen perusteella, kuka uskoo kenenkin olevan sairas, tai ei olevan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sairauksien diagnosoinnit perustuvatkin yleensä lääketieteeseen, ei diagnooseja anneta uskomuksen perusteella, kuka uskoo kenenkin olevan sairas, tai ei olevan.
Somattiset diagnoosit kyllä perustuu lääketieteeseen.
Psyykkiset diagnoosit perustuu pseudotieteeseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sairauksien diagnosoinnit perustuvatkin yleensä lääketieteeseen, ei diagnooseja anneta uskomuksen perusteella, kuka uskoo kenenkin olevan sairas, tai ei olevan.
Onko olemassa jotain objektiivista näyttöä yhtään minkään mielisairauden olemassaolosta?
- Anonyymi
Älä jaksa. Trump haukkui Kamala Harrisia ties miksi. Näyttää olevan ihan ajan trendi nimittää niillä kahdella H:lla alkavalla ihmisiä. Tämä leimaaminen on ihan jo virallisella tasolla. Olet jompi kumpi....mihinkään kelpaamaton.
- Anonyymi
Tuo kyseinen mister T olisi kyllä kova haaste psykiatreille, tutkittavaa riittäisi.
- Anonyymi
PUNAHUULI MENI LÄÄKÄRIIN, LÄÄKÄRI KYSYI, MIKÄ VAIVAA. PUNA-HUULI VASTASI ...........EI MINUA NYT VAIVAA ENÄÄ MIKÄÄN.
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .844531Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503115Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631363109Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4032192Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2201308Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito111213- 761197
- 651082
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde301074Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että111983