Ajattelin nyt vähän ottaa osaa keskusteluun, jossa kritisoidaan amk:ta ja pidetään -nomien tutkintoa yhdentekevänä ja tyhmempien opiskelijoiden opinahjona verrattuna yliopistoon.
Olin tässä viime keväänä harjoittelussa sossussa 8 viikkoa. Ennen sitä olin todella varma, että hakisin yliopistoon opiskelemaan sosiaalityötä. Mielipiteeni kuitenkin muuttui. Suoritin työharjoitteluni aikuissosiaalityön muutostyöryhmässä, jonka päämääränä on työllistävä sosiaalityö. Sain tilaisuuden vertailla omaa tulevaa ammattiani ja sosiaalityöntekijän työtä. Ne olivat molemmat omalta osaltaan mielenkiintoisia, mutta harjoittelun aikana huomasin kuitenkin, että sosionomin, eli sosiaaliasemalla sosiaaliohjaajan työ olisi minulle mielekkäämpää työtä, kuin sosiaalityöntekijän työ.
Työn kuvat olivat erilaisia. Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja tekevät yhteistyötä ja kummallakin on omat vastuualueensa.
En ole ihan varma, mutta olen saanut sellaisen käsityksen, että sosionomit lukevat enemmän sosiaalipedagogiikkaa, kuin sosiaalityöntekijät.
Eli yhteenvetona tästä: kaikki eivät halua olla sosiaalityöntekijöitä. Sosionomin ammatti on paljon monipuolisempi ja vaihtoehtoja on mielestäni enemmän eri sosiaalialoilla. Sosiaalialalla on palkka joka tapauksessa huono, joten sillä ei ole suurta taloudellista merkitystä, onko sosiaalityöntekijä vai sosionomi. Sosiaalityöntekijälle kuuluu sosiaalityön lisäksi raha-asiat, kun taas sosionomi voi keskittyä sosiaalipedagogisiin menetelmiin asiakaspalvelussa.
Miksi kritisoidaan amk:ta, kun yliopistosta valmistuvat valmistuvat ihan eri ammatteihin, kuin amk:sta valmistuneet? Olemmeko teille uhka?
Olin tässä viime keväänä harjoittelussa sossussa 8 viikkoa. Ennen sitä olin todella varma, että hakisin yliopistoon opiskelemaan sosiaalityötä. Mielipiteeni kuitenkin muuttui. Suoritin työharjoitteluni aikuissosiaalityön muutostyöryhmässä, jonka päämääränä on työllistävä sosiaalityö. Sain tilaisuuden vertailla omaa tulevaa ammattiani ja sosiaalityöntekijän työtä. Ne olivat molemmat omalta osaltaan mielenkiintoisia, mutta harjoittelun aikana huomasin kuitenkin, että sosionomin, eli sosiaaliasemalla sosiaaliohjaajan työ olisi minulle mielekkäämpää työtä, kuin sosiaalityöntekijän työ.
Työn kuvat olivat erilaisia. Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja tekevät yhteistyötä ja kummallakin on omat vastuualueensa.
En ole ihan varma, mutta olen saanut sellaisen käsityksen, että sosionomit lukevat enemmän sosiaalipedagogiikkaa, kuin sosiaalityöntekijät.
Eli yhteenvetona tästä: kaikki eivät halua olla sosiaalityöntekijöitä. Sosionomin ammatti on paljon monipuolisempi ja vaihtoehtoja on mielestäni enemmän eri sosiaalialoilla. Sosiaalialalla on palkka joka tapauksessa huono, joten sillä ei ole suurta taloudellista merkitystä, onko sosiaalityöntekijä vai sosionomi. Sosiaalityöntekijälle kuuluu sosiaalityön lisäksi raha-asiat, kun taas sosionomi voi keskittyä sosiaalipedagogisiin menetelmiin asiakaspalvelussa.
Miksi kritisoidaan amk:ta, kun yliopistosta valmistuvat valmistuvat ihan eri ammatteihin, kuin amk:sta valmistuneet? Olemmeko teille uhka?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Esitit kirjoituksessasi oman kokemuksesi sosiaalityöstä ja sosionomin työstä, ja pidit sosionomin työtä mielekkäämpänä. Tämä areena ei varmaankaan tuota aiheesta hyvää keskustelua, mutta kirjoituksessasi näkyy oma valintasi joka on ohjaajan työ.
En usko, että sosiaalityöntekijöillä on intressiä toimia ohaajan tehtävissä, kun siihen kerran on oma koulutuksensa (AMK). Näyttää kuitenkin siltä, että sosionomit syystä/toisesta monesti katsovat, että koulutuksensa on riittävä sosiaalityöhön; tämä seikka selkenee nyt kun uudet pätevyyssäännökset tulevat voimaan, selkeyttävät myös sosionomien paikkaa joka on ohjaus.
En näe syytä asettaa vastakkain sosionomi amk - sosiaalityöntekijä. Kummastuttaa hiukan, että sinä sen kuitenkin otsakkeessasi teet, vaikka kirjoitat ammattien erillisyydestä. On myös paljon ihmisiä, jotka valitsevat näistä kahdesta sosiaalityön, opiskelevat ylemmän korkeakoulututkinnon ja ovat todella haluttuja työmarkkinoilla. Sosiaalityöntekijöiden ei tarvitse pönkittää työmarkkina-asemaansa mollaamalla toisia ammattiryhmiä, mutta kuten ymmärrät, sosiaalityöntekijät arvostavat koulutustaan sen verran, että eivät suostu työhön matalalla palkalla. Ja ketkä suostuvat? Sosiaalityöntekijöiden viransijaisuuksia hakevat sosionomit. Joten: saadaksemme koko sosiaalialan palkkauksen paremmaksi, pysytellään niissä töissä ja haetaan niitä töitä joihin olemme kouluttautuneet ja joita tämä uusi kelpoisuuslaki määrittää. Ja harrastetaan moniammatillisuutta; arvostetaan toisen ammattilaisen erilaista osaamista.
Kiitos asiallisesta viestistä! Olen samaa mieltä kanssasi, mutta edellisessä tekstissä se ei ilmennyt riittävän selvästi.
Olen valinnut alani, ja sen kuva on minulle selkeä. Kuten kirjoitit, sosiaalityöntekijät eivät halua toimia ohjaajana ja se on ymmärrettävää koulutuksen takia. Yritin viestittää kirjoituksessani sitä, että nämä kaksi alaa ovat eri aloja, eikä niitä voi verrata. Laitoin niin provosoivan otsikon siksi, että se herättäisi keskustelua.
Tiedän, että monet sosionomit hakevat viransijaisuuksia, mutta esimerkiksi itse en haluaisi niissä toimia. Opiskelen nyt sitä alaa, jota haluaisin puhtaasti tehdä.
Sosionomien kysyntä kasvaa myös koko ajan, sillä siitä on tullut tunnetumpi. Luulen, että sosiaalialalla meille kaikille työntekijöille on käyttöä. Olivat ne sitten ammattioppilaitoksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Kaikkien eri ammatinedustajien pitäisi kunnioittaa toisen osaamista ja näkökulmaa. Se on sitä moniammatillisuutta. Ihan niinkuin myös vastineessasi ilmenee.
Erona amk ja yliopisto tutkinnolla on se että julkiselle puolelle hakeutuessasi et pääse johtavaan virkaan koska siihen vaditaan ylempi korkeakoulututkinto...et sillain..
Sosionomi amk-tutkinnolla pääsee kyllä kuntasektorilla ammatillisiin johtotehtäviin esim. lasten päivähoidossa sekä asiakastyön ohjausta sisältävissä tehtävissä. Nämä ovatkin niitä alueita, johon sosionomi amk-tutkinto sopii ja lain mukaan antaa pätevyyden.
Hallinnolliset ja sosiaalityön ammatilliset liittyvät johtotehtävät kuuluvat sosiaalityön pääaineopinnot suorittaneille maistereille.
jekaa:
Kelpoisuuslakiin kannattaa tutustua, vältytään esittämiltäsi vääriltä tiedoilta ja olettamuksilta. "et sillain...".
Olen tehnyt sosiaalikasvattajana sosiaalityötä 15 vuotta lastensuojelun avohuollossa. En ole kertaakaan toivonut olevani sosiaalityöntekijä. Olen saanut toteuttaa visioitani, taipumuksiani ja koulutukseni antamia valmiuksia enemmän ja paremmin kuin olisin koskaan kuvittellut. Tällä hetkellä opiskelen taideterapeutiksi ja kykenen tekemään sosiaalityötä yhä laajemmassa kontekstissa. Sosionomit ja sosiaalityöntekijät kumpikin ansaitsevat paikkansa. Kysymys on ammatin valinnasta kuten totesit. Molempia tarvitaan, eikä kumpikaan syö toisen työtä. Onnea ja menestystä sinulle työelämässä! Yksisarvinen 22
Olen mielummin VTM/YTM kuin sosionomi.
Työkenttäni on yliopistokoulutuksen johdosta kyllä kattavampi ja vaihtelevampi, ja mikäli haluaa johtaviin asemiin täytyy olla tämä ylempi korkeakoulututkinto.
T:VTM
Niinpä. Entä se asiakastyö?
Tämä menee nyt varsinaisen asian vierästä, mutta kysyisin yksisarviselta, että: Olen myös kiinnostunut kuvataiteesta ja käsitöistä noin yleensäkin, siksi olisinkin kiinnostunut tietämään, missä päin suomea olisi mahdollista taideterapeutiksi opiskella? Onko opiskelu kallista? entä, onko kouluun vaikea päästä? tsemppiä muuten kaikille alalla viihtyville. :)
Kun tästä asiasta nyt kerran keskustellaan, niin voisiko joku asiasta tietävä hiukan tarkemmin valaista noiden ammattien eroja.
Miten siis käytännön tasolla sosiaaliohjaajan (sosionomin) työ eroaa sosiaalityöntekijän työstä??
Käsittääkseni sosiaalityöntekijän työssä on enemmän sellaista toimistossa tapahtuvaa paperityötä (joka joidenkin mielestä on aika tylsää) ja tietenkin työ on varmasti paljon vastuullisempaa (täytyy tunteä sosiaalilainsäädäntöä ja tehdä vaikeita viranomaispäätöksiä.) Siis tyypillistä virkamiestyötä. Asioiden pohtimista, valmistelua ja päätösten tekoa. Kirjoitellaan raportteja jne.
Asiakkaita otetaan vastaan ennakolta sovittuina aikoina.
Sosiaaliohjaajan työ on taas ilmeisesti hiukan käytännönläheisempää, koska työssä ollaan tekemisissä suoraan ihmisten kanssa. Työ on siis asiakkaiden kanssa keskustelemista, ohjaamista ja neuvomista. Työn painopiste on siis asiakaspalvelussa.
Onko näkemykseni oikea?? Korjatkaa jos olen väärässä!
Käsityksesi on aivan oikea, ainakin oman, 11 vuoden työkokemukseni perusteella. Olen tehnyt kumpaakin työtä, suunnilleen yhtä monta vuotta, erilaisissa tehtävissä.
Sosiaalityö on kyllä oikein mainio opiskeluaine yliopistossa. Moni sitä ei vain tajua.
sosiaalialaa pidetään aika kurjana ja alipalkattuna. Mutta sosiaalityöntekijöistä on kova pula ja urakehitysmahdollisuudet ovat suorastaan erinomaiset. Kuntien sosiaalitoimen lisäksi alan ammattilainen voi työskennellä sos.alan opettajana vaikkapa AMK:ssa, kelalla, työvoimahallinnossa, yksityisissä sos.alan laitoksissa sekä myös järjestöjen palveluksessa.
Kerron yhden esimerkin.
Tiedän yhden tyypin joka valmistuttuaan sai heti vakituisen viran sosiaalityöntekijänä (palkka n. 2200€) toimi virassa 2-3 vuotta ja siirtyi sosiaalialan hallinnollisiin tehtäviin sosiaalisihteeriksi (palkka n. 2750€). Tässä virassa viihdyttyään kolme vuotta hän haki ja pääsi sosiaalitoimen johtajaksi johonkin kuntaan (palkka n. 3500€). Ei hullummin 5-6 vuoden työkokemuksella, 28-vuotiaalta ihmiseltä.
Nykyään tämä tyyppi on 32-vuotias ja odottaa että kyseisen kunnan kunnanjohtaja jää pian eläkkeelle. Valtuustosta päin on useaan otteeseen vihjailtu että seuraavaksi kunnanjohtajaksi tarvittaisiin nuorta ja tarmokasta hallintoihmistä joka tuntee myös sosiaalitoimea (joka on kunnan suurin hallinnon ala).
Tämä nyt oli vain tällainen esimerkki. Palkat mainitsin lähinnä siksi että ne yleensä ihmisiä kiinnostavat (olivat muuten peruspalkkoja ilman mitään lisiä yms.)
Kyseisellä alalla saattaa menestyä jopa paremmin entä juristina (lähinnä siksi että juristeista ei ole kovinkaan suurta pulaa työmarkkinoilla, joten ne joutuvat tekemään enemmän töitä urakehityksensä eteen)
annas kun arvaan, kyseinen henkolö esimerkissäsi on mies? eli se siitä. Naisvaltaisella matalapalkka-alalla kuvaamaasi urakehitykseen on mahdollisuus, jos omistaa killuttumet.
...edellissä.
tunnen montakin sosionomia, jotka ovat ammatiltaan sosiaalityöntekijöitä. ja päteviä sellaisia. Ovat nimittäin valmistuneet yliopistosta.
Aikaisemmin oli ainaki Tampereen yliopistossa sosiaaliturvan opetusjaosto, josta valmistui sosiaalihuoltajia (tutkinto sittemmin lakkautettu), nämä sosiaalihuoltajat saivat halutessaan sosionomin arvon jos halusivat. Vähän niinkuin yht.kandit saivat maisterin arvon joskus aikaisemmin niin halutessaan.