Pari kirjaa, ensimmäinen luettu loppuun ja toinen puolivälissä.
Merja Mäen "Itki toisenkin" on Itä-Karjalan miehityksen aikaista tarinaa kansakoulunopettajasta, joka palaa takaisin kotikyläänsä ja ottaa vastuulleen isöäitinsä tuonilmaisiin saattamisen ja itkijänaisen opit. Tunteisiin vetoavaa ja silti realistista kerrontaa nuorelta evakkojen jälkeläiseltä. Takakannessa kerrotaan Merja Mäen tekevän rauhantyötä kirjoittamalla kirjoja sodasta.
Anneli Kanto, monelle tuttu ja suosittu vanhempi kirjailijalahjakkuus kirjoittaa mielellään yhteiskunnallisista asioista. Tämä "Punaorvot" on sydäntäraastava kertomus punaorpojen lasten haltuunotosta ja sijoittamisesta "isänmaallisiin, kunnollisiin" koteihin Pohjanmaalle, että heistä kasvaisi kunnoinkansalaisia. Sisarukset erotettiin, ja monesti isännät ja emännät jotka toivoivat vähänisompia lapsia joista olisi hyötyä talon töissä, pellolla ja navetassa, saivat tahtonsa läpi ja saivat hankittua itselleen pikkupiikoja ja renkejä joita sitten kohdeltiin joissakin perheissä hyvin, joissakin huonosti.
Kirjan meriittinä erityisesti upea murteiden ja kaupunkilaisslangin käyttö.
Itki toisenkin ja Punaorvot
6
280
Vastaukset 6
- Anonyymi
Vietiinhän sotalapsia Ruotsiinkin maatöihin, ihan vieras kieli ja kulttuuri.
Se oli kyllä vanhempien suostumuksella. Ei tarkoituksena ollut uudelleenkouluttaa heitä. On varmasti totta, että monet vanhemmista sotalapsista joutuivat osallistumaan talon töihin Ruotsissakin, mutta niin saivat omat lapsetkin tehdä.
- Anonyymi
Paloma.se01 kirjoitti:
Se oli kyllä vanhempien suostumuksella. Ei tarkoituksena ollut uudelleenkouluttaa heitä. On varmasti totta, että monet vanhemmista sotalapsista joutuivat osallistumaan talon töihin Ruotsissakin, mutta niin saivat omat lapsetkin tehdä.
Monta kertaa ajatellut että miten nämä Ruotsiin lähetetyt lapset kokivat lähdön kodista ja sen että eivät osanneet kieltä edes . Se on varmaan ollut asia joita monet ovat jälkeen päin saaneet terapiassa hoidella. Setäni vaimo oli yksi näistä lapsista ja hän oli päässyt hyvään kotiin jossa häntä pidettiin kun omaa lasta.
Ja vaikka hän tuli Suomeen takaisin omaan kotiinsa niin osasi ruotsinkieleen täydellisesti, ja sai olla Suomessa eri tehtaissa tulkkina ja hänen ruotsalaiset vanhempansa laittoivat aina jouluna hänelle ison paketin tulemaan rajan ylitse samoin syntymäpäivänä . Jatkoivat sitä niin kauan kun elivät
sitten olen tavannut toisen henkilön joka jäi Ruotsiin ja hänen ;tarinansa ei ollut onnellinen . Joten toisilla oli tuuria , toisilla ei.
- Anonyymi
Minulla alkaa olla jo kestostressi näiden kirjojen kohdalla, Kjell Westön 500-sivuinen uutuus Molly & Henry - romaani sotavuosilta, odottelee, ja tuo Anneli Kannon Punaorvot myös.
Lukupiirissä taas on tarjolla Elleonore Holmgrenin Viimeinen kesä- romaani.
Sekin houkuttelee lukemaan kun toinen päähenkilö on Tulholman saaristossa elävä 86-vuotias vanharouva, joka ystävystyy kovia kokeneen Adamin (huumemaailmasta) kanssa.
Sitten on vielä ennen julkaisematon Simone de Beauvoirin pienoisromaani "Erottamattomat"....
Katsotaan nyt mihin hitauden kulttuurissa elävä valintansa kohdistaa. "Kaikkea ei voi
saada"...))
demeter1- Anonyymi
Voi että odotan näköni paranemista! Vuosikausiin en ole pystynyt kirjoihin paneutumaan, vaikka näkö onkin Onneksi riittänyt nettiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi että odotan näköni paranemista! Vuosikausiin en ole pystynyt kirjoihin paneutumaan, vaikka näkö onkin Onneksi riittänyt nettiin.
Voi kuules, osta i pad ja hae kirjastosta celia tunnukset. Siellä celiassa on valtavasti äänkirjoja, ja ne on tarkoitettu lukemisesteisille , näkövammaisille mm. Superhelppo käyttää. Hipaisemalla saa kirjat kuunneltavaksi ja pois, jos ei ole mieleinen. Olen kuunnellut valatavasti. Helppo lukea myös ns takakansi, niin tietää voiko tykätä esim.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 361932
- 41600
- 30504
Naurettavia provoja ja lavastuksia täällä
Saa olla aika harhainen jos uskoo juttuja täällä faktoina 😆😆😆 ihmiset matkii toisia jne58447- 37435
T.h tuomio
Onko tämä lainvoimainen vai onko tästä valitettu? Mitenhän on mennyt linnassa joko pehmennyt pää täysin6397- 53395
Pientä pintaremonttia
Mistä löytää kirves sähkö putkimiestä tai lasin asentajaa rässä hyrynsalmen pitäjässä, kun eiole puhelinluetteloa eikä k14393- 32381
- 40381