Kommunistinen valtio Kiina

Kiinan lähihistoriaa kouluja käymättömille:

Kiinasta tuli vuonna 1949 kommunistinen kansantasavalta, jota johti diktaattorin ottein puhemies Mao Zedong.

Kommunistit aloittivat valtaan päästyään laajat yhteiskunnalliset uudistukset. Lähes puolet Kiinan pinta-alasta takavarikoitiin vanhoilta maanomistajilta ja jaettiin väestön enemmistön muodostaneille talonpojille, joita ryhdyttiin painostamaan muodostamaan maistaan suuria yhteistiloja eli kansankommuuneja. Neuvostoliiton mallin mukaan vuoteen 1957 mennessä maatalous oli kollektivisoitu, eli kaikki oli yhteistä maata, karjaa ja traktoreita myöten. Kaupunkien yksityiset yrityksetkin otettiin valtion haltuun.

Uusi avioliittolaki edisti sukupuolten välistä tasa-arvoa. Lapsiavioliitot kiellettiin ja perinteisiä järjestettyjä avioliittoja kehotettiin välttämään. Jalkavaimojen pitäminen kiellettiin ja avioero tuli mahdolliseksi. Terveydenhuoltojärjestelmä laajeni, lapset pääsivät päivähoitoon ja rokotus- sekä hygieniakampanjat kattoivat koko maan. Lukutaidon parantamiseksi hallitus lisäsi kansanopetusta ja painosti lukutaitoisia opettamaan muita.

Kiinan itsevaltainen johtaja Mao Zedong vaati, että kaikkien oli omistauduttava kommunismin rakentamiseen. Vuonna 1958 hän käynnisti suuren harppauksen, jonka ideana oli luoda Kiinasta teollisuusmaa. Harppaukseen kuului myös talousohjelma, jonka mukaan Kiinaan perustettiin suuria kansankommuuneja, eli valtavia ihmisten yhteenliittymiä, joissa he asuivat ja työskentelivät. Uutta työvoimaa saatiin vapauttamalla naiset kotitöistä teollisuus- ja maataloustöihin suurten lastentarhojen ja ruokaloiden avulla. Rahapalkan sijasta kommuuni tarjosi kansalaisille kuusi ilmaista palvelua: ruoan, koulutuksen, terveydenhuollon, elokuvia, hiustenleikkuun ja hautajaiset.

https://peda.net/rauma/koulut/raumanmeri/oppiaineet/historia/kotiopetus/v-kiina-luonnos/luonnos