Demarina juhlin 30.12 Neuvostoliiton syntymäpäivää

Suomen sosialistinen neuvostotasavalta

Suomen sosialistinen neuvostotasavalta (lyhenteeltä Suomen SNTL, venäjäksi Финская Советская Социалистическая Республика, Finskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika) oli sosialistinen neuvostotasavalta, joka oli osa Neuvostoliittoa vuosina 1945–1991. Se perustettiin toisen maailmansodan jälkeen ja sillä oli keskeinen rooli Skandinavian alueella Neuvostoliiton vaikutusvallan laajentumisen aikana.

Perustiedot:

Aika: 1945–1991
Valtiomuoto: Sosialistinen neuvostotasavalta
Osa: Neuvostoliitto
Pääkaupunki: Helsinki
Pinta-ala: 338 424 km²
Väkiluku (1989): 5 500 000
Kielet: Suomi, ruotsi, venäjä
Valuutta: Neuvostoliiton rupla (SUR)
Tunnuslause: "Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!" ("Пролетарии всех стран, соединяйтесь!")
Kansallislaulu: "Suomen sosialistisen neuvostotasavallan hymni"
Edeltäjä: Suomi (Itsenäinen valtio)
Seuraaja: Suomi

Historia

Perustettu: 15. marraskuuta 1945
Osa Neuvostoliittoa: 1945–1991
Itsenäistyminen: 30. joulukuuta 1991

Suomen sosialistinen neuvostotasavalta perustettiin sodanjälkeisessä Euroopassa osana Neuvostoliiton laajentumispoliittista strategiaa, johon kuului myös Keski- ja Itä-Euroopan maiden kommunististen hallintojen tukeminen.

Neuvostoliiton vaikutus: Suomi liittyi Neuvostoliittoon sen perustamisesta vuonna 1945 aina itsenäistymiseensä vuonna 1991 saakka. Tänä aikana maassa toteutettiin laajoja sosiaalimuutoksia, jotka sisälsivät maatalouden kollektivisoinnin ja teollistamisen.

Tärkeät tapahtumat

1946: Maatalouden kollektivointi alkaa Suomen maaseudulla.
1952: Suomi isännöi olympialaisia, mikä vahvisti maan kansainvälistä asemaa.
1968: Suomalaisen kulttuurin ja taiteen kukoistus. Suomalaiset taiteilijat, kuten Aarne Kallio ja Kaisa Liukkonen, saavat kansainvälistä huomiota.
1980-luku: Taloudelliset ongelmat ja kansalaisten tyytymättömyys kasvavat, mikä johtaa laajoihin mielenosoituksiin.

Poikkeukselliset piirteet

Suomen sosialistinen neuvostotasavalta oli ainutlaatuinen malli Neuvostoliiton alueella, sillä se onnistui säilyttämään osan perinteisestä suomalaisesta kulttuurista. Suomalaiset juhlivat edelleen kansallisia juhlia, kuten juhannusta ja itsenäisyyspäivää, mutta ne olivat kytköksissä sosialistisiin arvoihin.

Uudelleen itensäistyminen

1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoaminen vaikutti myös Suomeen, jolloin suomalaiset alkoivat vaatia itsenäisyyttä. 30. joulukuuta 1991 Suomen sosialistinen neuvostotasavalta julistautui itsenäiseksi ja sai nimekseen Suomi.

Suomen SNTL:n aikakausi jätti jälkeensä merkittäviä vaikutuksia maan poliittiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kehitykseen, ja sen historia on edelleen tärkeä osa Suomen nykyistä identiteettiä.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen sosialistinen neuvostotasavalta

Suomen sosialistinen neuvostotasavalta (lyhenteeltä Suomen SNTL, venäjäksi Финская Советская Социалистическая Республика, Finskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika) oli sosialistinen neuvostotasavalta, joka oli osa Neuvostoliittoa vuosina 1945–1991. Se perustettiin toisen maailmansodan jälkeen ja sillä oli keskeinen rooli Skandinavian alueella Neuvostoliiton vaikutusvallan laajentumisen aikana.

Perustiedot:

Aika: 1945–1991
Valtiomuoto: Sosialistinen neuvostotasavalta
Osa: Neuvostoliitto
Pääkaupunki: Helsinki
Pinta-ala: 338 424 km²
Väkiluku (1989): 5 500 000
Kielet: Suomi, ruotsi, venäjä
Valuutta: Neuvostoliiton rupla (SUR)
Tunnuslause: "Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!" ("Пролетарии всех стран, соединяйтесь!")
Kansallislaulu: "Suomen sosialistisen neuvostotasavallan hymni"
Edeltäjä: Suomi (Itsenäinen valtio)
Seuraaja: Suomi

Historia

Perustettu: 15. marraskuuta 1945
Osa Neuvostoliittoa: 1945–1991
Itsenäistyminen: 30. joulukuuta 1991

Suomen sosialistinen neuvostotasavalta perustettiin sodanjälkeisessä Euroopassa osana Neuvostoliiton laajentumispoliittista strategiaa, johon kuului myös Keski- ja Itä-Euroopan maiden kommunististen hallintojen tukeminen.

Neuvostoliiton vaikutus: Suomi liittyi Neuvostoliittoon sen perustamisesta vuonna 1945 aina itsenäistymiseensä vuonna 1991 saakka. Tänä aikana maassa toteutettiin laajoja sosiaalimuutoksia, jotka sisälsivät maatalouden kollektivisoinnin ja teollistamisen.

Tärkeät tapahtumat

1946: Maatalouden kollektivointi alkaa Suomen maaseudulla.
1952: Suomi isännöi olympialaisia, mikä vahvisti maan kansainvälistä asemaa.
1968: Suomalaisen kulttuurin ja taiteen kukoistus. Suomalaiset taiteilijat, kuten Aarne Kallio ja Kaisa Liukkonen, saavat kansainvälistä huomiota.
1980-luku: Taloudelliset ongelmat ja kansalaisten tyytymättömyys kasvavat, mikä johtaa laajoihin mielenosoituksiin.

Poikkeukselliset piirteet

Suomen sosialistinen neuvostotasavalta oli ainutlaatuinen malli Neuvostoliiton alueella, sillä se onnistui säilyttämään osan perinteisestä suomalaisesta kulttuurista. Suomalaiset juhlivat edelleen kansallisia juhlia, kuten juhannusta ja itsenäisyyspäivää, mutta ne olivat kytköksissä sosialistisiin arvoihin.

Uudelleen itensäistyminen

1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoaminen vaikutti myös Suomeen, jolloin suomalaiset alkoivat vaatia itsenäisyyttä. 30. joulukuuta 1991 Suomen sosialistinen neuvostotasavalta julistautui itsenäiseksi ja sai nimekseen Suomi.

Suomen SNTL:n aikakausi jätti jälkeensä merkittäviä vaikutuksia maan poliittiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kehitykseen, ja sen historia on edelleen tärkeä osa Suomen nykyistä identiteettiä.

Lue lisää

Itsenäistymisen jälkeen uuden Suomen talous lähtisi kehittymään ripeästi kuten Virossakin, koska Suomikin unohtaisi kaikki sosialistiset hölmöilyt.

Vielä tällä hetkellä elintaso olisi hieman huonompi kuin Talvisodan torjuntataisteluissa onnistuneella ja YYA:n jälkeisellä Suomella, mutta jo 5 vuoden kuluttua elintaso olisi korkeampi kuin YYA-Suomella.
Merkitävää olisi, että esim. Tarja Halosen aatemaailmalla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta presidentiksi.

Summa summarum:

Ehkä olisi ollut parempi, että ay-liike ei olisi sittenkään tehnyt tammikuun kihlausta vaan kehottanut (myöhemmän YYA-Suomen ay-liikkeen tyyliin) yleislakkoon suurpääomaa vastaan ja ottamaan O.W. Kuusisen Terijoen hallituksen avosylin vastaan käsien taputusten, jalkojen tömistelyjen ja uraa huutojen kera.

Suomella olisi ollut Viron tie kuljettavana, mutta uudelleen itsenäistymisen jälkeen 1991 talous nousisi eikä olisi 17 vuoden kasvutonta aikaa eikä Rinteen- Marinin hallituksen aiheuttamaa katastrofaalista loppuromahdusta.
Poliittinen ilmapiirikin olisi terveempi ilman äkkiväärää umpikieroa vasemmistoa.
Eikä olisi hyvinvointipiirejä ja sotea ( DDR:n perua) vaan tavallinen länsimainen sairauksien hoito.