Tämä on mielenkiintoinen kysymys ja voi herättää monenlaisia näkemyksiä. Filosofisesti ja biologisesti ajatellen, lapset syntyvät ilman uskomuksia tai käsityksiä jumaluudesta. Tämä tarkoittaa, että he eivät ole uskovaisia eivätkä ateisteja, vaan pikemminkin neutraaleja.
Uskomukset ja käsitykset maailmasta alkavat kehittyä kasvuympäristön ja kasvatuksen myötä. Perheen, kulttuurin ja yhteisön vaikutukset voivat muokata lapsen käsityksiä uskonnosta, henkisyydestä ja maailmankatsomuksesta.
Onko jotain muuta, mikä tässä aiheessa kiinnostaa sinua?
Syntyvätkö lapset ateisteina
122
575
Vastaukset
- Anonyymi
Vastasyntyneet lapset ovat primaariateisteja.
Tämä on mielenkiintoinen väite! Filosofisesti ja biologisesti ajatellen, vastasyntyneet lapset syntyvät ilman uskomuksia tai käsityksiä jumaluudesta. Tämä tarkoittaa, että he eivät ole uskovaisia eivätkä ateisteja, vaan pikemminkin neutraaleja. Uskomukset ja käsitykset maailmasta alkavat kehittyä kasvuympäristön ja kasvatuksen myötä. Perheen, kulttuurin ja yhteisön vaikutukset voivat muokata lapsen käsityksiä uskonnosta, henkisyydestä ja maailmankatsomuksesta1.
Filosofisesti ja biologisesti ajatellen, vastasyntyneet lapset syntyvät ilman uskomuksia tai käsityksiä jumaluudesta. Tämä tarkoittaa, että he eivät ole uskovaisia eivätkä ateisteja, vaan pikemminkin neutraaleja. Uskomukset ja käsitykset maailmasta alkavat kehittyä kasvuympäristön ja kasvatuksen myötä. Perheen, kulttuurin ja yhteisön vaikutukset voivat muokata lapsen käsityksiä uskonnosta, henkisyydestä ja maailmankatsomuksesta.
Miten sinä näet tämän aiheen?- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen väite! Filosofisesti ja biologisesti ajatellen, vastasyntyneet lapset syntyvät ilman uskomuksia tai käsityksiä jumaluudesta. Tämä tarkoittaa, että he eivät ole uskovaisia eivätkä ateisteja, vaan pikemminkin neutraaleja. Uskomukset ja käsitykset maailmasta alkavat kehittyä kasvuympäristön ja kasvatuksen myötä. Perheen, kulttuurin ja yhteisön vaikutukset voivat muokata lapsen käsityksiä uskonnosta, henkisyydestä ja maailmankatsomuksesta1.
Primaariateisti tarkoittaa juuri henkilöä, jolla ei ole uskomuksia tai käsityksiä jumaluudesta.
Anonyymi kirjoitti:
Primaariateisti tarkoittaa juuri henkilöä, jolla ei ole uskomuksia tai käsityksiä jumaluudesta.
Näin se tarkalleen, lapsikullat saavat olla vielä neutraaleja onneksi.
Primaariateisti tarkoittaa juuri henkilöä, jolla ei ole uskomuksia tai käsityksiä jumaluudesta.
Primaariateisti on tosiaan henkilö, jolla ei ole uskomuksia tai käsityksiä jumaluudesta. Tämä termi viittaa siihen, että henkilö ei ole omaksunut mitään uskonnollisia uskomuksia tai käsityksiä jumaluudesta, vaan on neutraali näiden asioiden suhteen. Tämä voi johtua siitä, että henkilö ei ole koskaan altistunut uskonnollisille opetuksille tai ei ole kokenut tarvetta muodostaa käsityksiä jumaluudesta.- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Näin se tarkalleen, lapsikullat saavat olla vielä neutraaleja onneksi.
Primaariateisti tarkoittaa juuri henkilöä, jolla ei ole uskomuksia tai käsityksiä jumaluudesta.
Primaariateisti on tosiaan henkilö, jolla ei ole uskomuksia tai käsityksiä jumaluudesta. Tämä termi viittaa siihen, että henkilö ei ole omaksunut mitään uskonnollisia uskomuksia tai käsityksiä jumaluudesta, vaan on neutraali näiden asioiden suhteen. Tämä voi johtua siitä, että henkilö ei ole koskaan altistunut uskonnollisille opetuksille tai ei ole kokenut tarvetta muodostaa käsityksiä jumaluudesta.Tuo "neutraali" tarkoittaa ateismia eli tarkemmin henkilö on primaariateisti. Ateismi on "normaali" olotila ennen kuin alkaa uskoa johonkin "ylimääräiseen" kuten jumalat.
- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen väite! Filosofisesti ja biologisesti ajatellen, vastasyntyneet lapset syntyvät ilman uskomuksia tai käsityksiä jumaluudesta. Tämä tarkoittaa, että he eivät ole uskovaisia eivätkä ateisteja, vaan pikemminkin neutraaleja. Uskomukset ja käsitykset maailmasta alkavat kehittyä kasvuympäristön ja kasvatuksen myötä. Perheen, kulttuurin ja yhteisön vaikutukset voivat muokata lapsen käsityksiä uskonnosta, henkisyydestä ja maailmankatsomuksesta1.
He ovat primaariateisteja sikäli, että elleivät joudu indoktrinoiduiksi, niin niitten luontainen kehitys vie ateismiin.
Todella pieni joukko äätyy uskollisiksi, ellei indoktrinaatio onnistu lapsuudessa ja nuoruuden aikana.
Tämä on myös kirkolle ihan peruskauraa! Anonyymi kirjoitti:
Tuo "neutraali" tarkoittaa ateismia eli tarkemmin henkilö on primaariateisti. Ateismi on "normaali" olotila ennen kuin alkaa uskoa johonkin "ylimääräiseen" kuten jumalat.
Neutraali ei ole ateistinen eikä teistinen se on neutraali eli uskonnoton kuten myös tiede joka ei ole ateistinen eikä teistinen.
VarmaTieto kirjoitti:
Neutraali ei ole ateistinen eikä teistinen se on neutraali eli uskonnoton kuten myös tiede joka ei ole ateistinen eikä teistinen.
”…tiede joka ei ole ateistinen eikä teistinen.”
Onko tiede teistisen dogmaattists?
Vastaus: teologiaa lukuunottamatta tiede ei ole teistisen dogmaattista joten se on jumalatonta. Jumalaton on toisin sanoen ateistista.Humanisti_ateisti kirjoitti:
”…tiede joka ei ole ateistinen eikä teistinen.”
Onko tiede teistisen dogmaattists?
Vastaus: teologiaa lukuunottamatta tiede ei ole teistisen dogmaattista joten se on jumalatonta. Jumalaton on toisin sanoen ateistista.Tieteellä sinänsä ei ole uskonnollisia tai ateistisia uskomuksia. Tiede on menetelmä, joka perustuu havaintoihin, kokeisiin ja todisteisiin, ja sen tarkoituksena on ymmärtää luonnon ja universumin ilmiöitä. Tieteilijät voivat olla eri uskontojen kannattajia tai ateisteja, mutta heidän tieteellinen työskentelynsä keskittyy objektiivisiin todisteisiin ja metodologisiin prosesseihin.
Yksilöt voivat tulkita tieteellisiä löydöksiä eri tavoin oman maailmankuvansa perusteella, mutta tiede itsessään ei ole ideologinen. Se on työkalu tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi. Kiinnostuitko tieteestä tai uskonnon ja tieteen suhteesta erityisesti?Humanisti_ateisti kirjoitti:
”…tiede joka ei ole ateistinen eikä teistinen.”
Onko tiede teistisen dogmaattists?
Vastaus: teologiaa lukuunottamatta tiede ei ole teistisen dogmaattista joten se on jumalatonta. Jumalaton on toisin sanoen ateistista.Hyvää huomenta. Ystävällinen ateisti taas aloitti harhojensa esittely. Uskonnollinen taustasi näkyy Raamattua lukuunottamatta tietosi tavallisesta elämästä ovat olemattomia.
VarmaTieto kirjoitti:
Hyvää huomenta. Ystävällinen ateisti taas aloitti harhojensa esittely. Uskonnollinen taustasi näkyy Raamattua lukuunottamatta tietosi tavallisesta elämästä ovat olemattomia.
Sorry olitkin Humanisti ateisti mutta samaa harhaista legendaa ei järjen huippua.
VarmaTieto kirjoitti:
Tieteellä sinänsä ei ole uskonnollisia tai ateistisia uskomuksia. Tiede on menetelmä, joka perustuu havaintoihin, kokeisiin ja todisteisiin, ja sen tarkoituksena on ymmärtää luonnon ja universumin ilmiöitä. Tieteilijät voivat olla eri uskontojen kannattajia tai ateisteja, mutta heidän tieteellinen työskentelynsä keskittyy objektiivisiin todisteisiin ja metodologisiin prosesseihin.
Yksilöt voivat tulkita tieteellisiä löydöksiä eri tavoin oman maailmankuvansa perusteella, mutta tiede itsessään ei ole ideologinen. Se on työkalu tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi. Kiinnostuitko tieteestä tai uskonnon ja tieteen suhteesta erityisesti?”Tieteellä sinänsä ei ole uskonnollisia tai ateistisia uskomuksia.”
Tiede on jumalatonta eli ateistista. Toisin sanoen ei ole uskomuksia olemattomiin.Humanisti_ateisti kirjoitti:
”Tieteellä sinänsä ei ole uskonnollisia tai ateistisia uskomuksia.”
Tiede on jumalatonta eli ateistista. Toisin sanoen ei ole uskomuksia olemattomiin.Tiede on uskonnotonta ei ateistista eikä teististä.
Uskonnottomuus ja ateismi ovat käsitteitä, jotka usein sekoitetaan keskenään, mutta niillä on eroja:
- **Uskonnottomuus** viittaa yksilöön, joka ei harjoita mitään uskontoa tai ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. Uskonnottomat voivat silti uskoa johonkin korkeampaan voimaan tai henkisyyteen, mutta he eivät seuraa organisoitua uskontoa.
- **Ateismi** tarkoittaa uskoa siihen, että jumalia tai yliluonnollisia olentoja ei ole olemassa. Ateistit kieltävät jumalien olemassaolon ja usein perustavat näkemyksensä tieteelliseen ja rationaaliseen ajatteluun.
Yksinkertaistettuna: kaikki ateistit ovat uskonnottomia, mutta kaikki uskonnottomat eivät ole ateisteja. Toivottavasti tämä selvensi asiaa!
Tiede ei välitä ateismista eikä teismistä hevon humppaa. Tiede tekee omaa työtään ja pyytää ateistilta ja teistiltä. Jättäkää tiede rauhaan.VarmaTieto kirjoitti:
Tiede on uskonnotonta ei ateistista eikä teististä.
Uskonnottomuus ja ateismi ovat käsitteitä, jotka usein sekoitetaan keskenään, mutta niillä on eroja:
- **Uskonnottomuus** viittaa yksilöön, joka ei harjoita mitään uskontoa tai ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. Uskonnottomat voivat silti uskoa johonkin korkeampaan voimaan tai henkisyyteen, mutta he eivät seuraa organisoitua uskontoa.
- **Ateismi** tarkoittaa uskoa siihen, että jumalia tai yliluonnollisia olentoja ei ole olemassa. Ateistit kieltävät jumalien olemassaolon ja usein perustavat näkemyksensä tieteelliseen ja rationaaliseen ajatteluun.
Yksinkertaistettuna: kaikki ateistit ovat uskonnottomia, mutta kaikki uskonnottomat eivät ole ateisteja. Toivottavasti tämä selvensi asiaa!
Tiede ei välitä ateismista eikä teismistä hevon humppaa. Tiede tekee omaa työtään ja pyytää ateistilta ja teistiltä. Jättäkää tiede rauhaan.”Tiede on uskonnotonta ei ateistista eikä teististä.”
Ateismi ei ole uskonto.Humanisti_ateisti kirjoitti:
”Tiede on uskonnotonta ei ateistista eikä teististä.”
Ateismi ei ole uskonto.Tieteestä oli kyse ateismi saa olla mitä tahansa mutta tiede ei ole sitä. Vaikka ateismi olisi pierun hajua tiede ei ole sitä.
VarmaTieto kirjoitti:
Tieteestä oli kyse ateismi saa olla mitä tahansa mutta tiede ei ole sitä. Vaikka ateismi olisi pierun hajua tiede ei ole sitä.
Ateismi on jumalattomuutta. Koska tieteessä ei ole jumalia, se on jumalatonta eli ateistista. Mikä ihme siinä on, että ateistiksi itseään väittävä ripulivajakki ei kykene myöntämään kuinka yksinkertainen asia ateismi on? Ateismia on kaikki se, missä ei ole jumaluskoa. Koko universumi, tiede mukaanlukien, on ateistista. Vain muutama hassu ihminen maapallolla on tästä poikkeus.
Humanisti_ateisti kirjoitti:
Ateismi on jumalattomuutta. Koska tieteessä ei ole jumalia, se on jumalatonta eli ateistista. Mikä ihme siinä on, että ateistiksi itseään väittävä ripulivajakki ei kykene myöntämään kuinka yksinkertainen asia ateismi on? Ateismia on kaikki se, missä ei ole jumaluskoa. Koko universumi, tiede mukaanlukien, on ateistista. Vain muutama hassu ihminen maapallolla on tästä poikkeus.
Koko tiedeyhteisö on kanssani samaa mieltä.
Tämä on mielenkiintoinen näkökulma. Tieteessä ei tosiaan ole jumalia, mutta se ei tee tieteestä automaattisesti ateistista. Tiede on menetelmä, joka perustuu havaintoihin, kokeisiin ja todisteisiin, ja sen tarkoituksena on ymmärtää luonnon ja universumin ilmiöitä. Tiede itsessään ei ota kantaa jumalien olemassaoloon, vaan se keskittyy objektiivisiin todisteisiin ja metodologisiin prosesseihin.
Ateismi puolestaan on uskomusjärjestelmä, joka kieltää jumalien olemassaolon. Vaikka monet ateistit perustavat näkemyksensä tieteelliseen ajatteluun, tiede itsessään ei ole ideologinen. Se on työkalu tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi, riippumatta siitä, mitä yksilöt uskovat.
Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?Humanisti_ateisti kirjoitti:
Ateismi on jumalattomuutta. Koska tieteessä ei ole jumalia, se on jumalatonta eli ateistista. Mikä ihme siinä on, että ateistiksi itseään väittävä ripulivajakki ei kykene myöntämään kuinka yksinkertainen asia ateismi on? Ateismia on kaikki se, missä ei ole jumaluskoa. Koko universumi, tiede mukaanlukien, on ateistista. Vain muutama hassu ihminen maapallolla on tästä poikkeus.
Ateismi on tosiaan yksinkertainen käsite: se tarkoittaa uskoa siihen, että jumalia tai yliluonnollisia olentoja ei ole olemassa. Tiede itsessään ei ota kantaa jumalien olemassaoloon, vaan se keskittyy objektiivisiin todisteisiin ja metodologisiin prosesseihin. Ateismi ja tiede voivat kulkea käsi kädessä, mutta ne eivät ole synonyymejä. Tiede on menetelmä, kun taas ateismi on uskomusjärjestelmä.
Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?Humanisti_ateisti kirjoitti:
Ateismi on jumalattomuutta. Koska tieteessä ei ole jumalia, se on jumalatonta eli ateistista. Mikä ihme siinä on, että ateistiksi itseään väittävä ripulivajakki ei kykene myöntämään kuinka yksinkertainen asia ateismi on? Ateismia on kaikki se, missä ei ole jumaluskoa. Koko universumi, tiede mukaanlukien, on ateistista. Vain muutama hassu ihminen maapallolla on tästä poikkeus.
Koko universumi, tiede mukaanlukien, on ateistista. Vain muutama hassu ihminen maapallolla on tästä poikkeus.
Höpö höpö kossu on kossua ei ateismia. Valehtelet kuten teillä uskovaisilla on tapana.VarmaTieto kirjoitti:
Koko tiedeyhteisö on kanssani samaa mieltä.
Tämä on mielenkiintoinen näkökulma. Tieteessä ei tosiaan ole jumalia, mutta se ei tee tieteestä automaattisesti ateistista. Tiede on menetelmä, joka perustuu havaintoihin, kokeisiin ja todisteisiin, ja sen tarkoituksena on ymmärtää luonnon ja universumin ilmiöitä. Tiede itsessään ei ota kantaa jumalien olemassaoloon, vaan se keskittyy objektiivisiin todisteisiin ja metodologisiin prosesseihin.
Ateismi puolestaan on uskomusjärjestelmä, joka kieltää jumalien olemassaolon. Vaikka monet ateistit perustavat näkemyksensä tieteelliseen ajatteluun, tiede itsessään ei ole ideologinen. Se on työkalu tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi, riippumatta siitä, mitä yksilöt uskovat.
Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?”Ateismi puolestaan on uskomusjärjestelmä…”
Höpsistä. Kivet, kärpäset ja pikkuvauvatkin ovat ateisteja. Ei siihen mitään uskomuksia tarvitse.VarmaTieto kirjoitti:
Ateismi on tosiaan yksinkertainen käsite: se tarkoittaa uskoa siihen, että jumalia tai yliluonnollisia olentoja ei ole olemassa. Tiede itsessään ei ota kantaa jumalien olemassaoloon, vaan se keskittyy objektiivisiin todisteisiin ja metodologisiin prosesseihin. Ateismi ja tiede voivat kulkea käsi kädessä, mutta ne eivät ole synonyymejä. Tiede on menetelmä, kun taas ateismi on uskomusjärjestelmä.
Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?”Ateismi on tosiaan yksinkertainen käsite”
Väärin. Ateismi ei ole käsite vaan termi, joka määrittyy teismi -käsitteen kautta.
”…se tarkoittaa uskoa…”
Väärin. Ateismi on uskon puutetta.Humanisti_ateisti kirjoitti:
”Ateismi on tosiaan yksinkertainen käsite”
Väärin. Ateismi ei ole käsite vaan termi, joka määrittyy teismi -käsitteen kautta.
”…se tarkoittaa uskoa…”
Väärin. Ateismi on uskon puutetta.Etsi yksi tiedemies tai nainen joka on kanssasi samaa mieltä.
VarmaTieto kirjoitti:
Etsi yksi tiedemies tai nainen joka on kanssasi samaa mieltä.
Nuo ovat ihan puhdasta logiikkaa.
a privativumin sisältävä sana määrittyy sen vastakohdan kautta. A + teismi = ei jumalusko. Tässä määritelmä on jumalusko.
Ja koska ateismi on ”ei jumalusko” niin loogisesti se ei voi olla uskoa. Eikö vain? Ei tässä tarvitse edes tiedemiestä kun ripulivajakille taotaan logiikkaa Jeesuksen mädättämään kuuppaan.Humanisti_ateisti kirjoitti:
Nuo ovat ihan puhdasta logiikkaa.
a privativumin sisältävä sana määrittyy sen vastakohdan kautta. A teismi = ei jumalusko. Tässä määritelmä on jumalusko.
Ja koska ateismi on ”ei jumalusko” niin loogisesti se ei voi olla uskoa. Eikö vain? Ei tässä tarvitse edes tiedemiestä kun ripulivajakille taotaan logiikkaa Jeesuksen mädättämään kuuppaan.Olen kirjoittanut tänne kymmeniä kertoja mitä ateismi on.Ateismi tarkoittaa uskoa siihen, että jumalia tai yliluonnollisia olentoja ei ole olemassa. Toisin sanoen, ateistit eivät usko jumaliin tai jumalallisiin voimiin. Ateismi voi olla monenlaista ja perustua erilaisiin syihin, kuten tieteellisiin, filosofisiin tai eettisiin näkökulmiin. Joillekin ihmisille ateismi on looginen seuraus tieteellisestä maailmankatsomuksesta, kun taas toisille se voi olla henkilökohtaisen pohdinnan ja kokemusten tulos.
On mielenkiintoista, että ateismi ei sinänsä määrittele mitään tiettyjä uskomuksia tai oppeja, vaan se on yksinkertaisesti jumaluskon puuttumista. Tämä tarkoittaa, että ateistit voivat omata hyvin erilaisia arvoja, moraalikäsityksiä ja elämäntapoja.
Jos sinulla on lisää kysymyksiä ateismista tai muista aiheista, kysy vain!VarmaTieto kirjoitti:
Olen kirjoittanut tänne kymmeniä kertoja mitä ateismi on.Ateismi tarkoittaa uskoa siihen, että jumalia tai yliluonnollisia olentoja ei ole olemassa. Toisin sanoen, ateistit eivät usko jumaliin tai jumalallisiin voimiin. Ateismi voi olla monenlaista ja perustua erilaisiin syihin, kuten tieteellisiin, filosofisiin tai eettisiin näkökulmiin. Joillekin ihmisille ateismi on looginen seuraus tieteellisestä maailmankatsomuksesta, kun taas toisille se voi olla henkilökohtaisen pohdinnan ja kokemusten tulos.
On mielenkiintoista, että ateismi ei sinänsä määrittele mitään tiettyjä uskomuksia tai oppeja, vaan se on yksinkertaisesti jumaluskon puuttumista. Tämä tarkoittaa, että ateistit voivat omata hyvin erilaisia arvoja, moraalikäsityksiä ja elämäntapoja.
Jos sinulla on lisää kysymyksiä ateismista tai muista aiheista, kysy vain!"Olen kirjoittanut tänne kymmeniä kertoja mitä ateismi on."
Jankuttaminen ja gish gallop ei ole pätevää argumentointia.
"Ateismi tarkoittaa uskoa siihen..."
Ja taas väärin. Ateismi tarkoittaa uskon puutetta jumaliin.Humanisti_ateisti kirjoitti:
”Ateismi on tosiaan yksinkertainen käsite”
Väärin. Ateismi ei ole käsite vaan termi, joka määrittyy teismi -käsitteen kautta.
”…se tarkoittaa uskoa…”
Väärin. Ateismi on uskon puutetta.Mielenkiintoinen näkökulma! Ateismin ja teismin käsitteet ovat tosiaan tiukasti sidoksissa toisiinsa. Ateismi viittaa uskon puutteeseen jumalien tai yliluonnollisten voimien olemassaoloon, kun taas teismi tarkoittaa uskoa yhteen tai useampaan jumalaan. Voidaan sanoa, että ateismi on eräänlainen reaktio teismiin, koska se määrittelee itsensä vastakohtana uskonnolliselle uskolle.
Haluatko keskustella lisää näistä käsitteistä tai ehkä tarkastella niiden kulttuurisia ja historiallisia vaikutuksia? 😊
Tämä on oikeinHumanisti_ateisti kirjoitti:
Nuo ovat ihan puhdasta logiikkaa.
a privativumin sisältävä sana määrittyy sen vastakohdan kautta. A teismi = ei jumalusko. Tässä määritelmä on jumalusko.
Ja koska ateismi on ”ei jumalusko” niin loogisesti se ei voi olla uskoa. Eikö vain? Ei tässä tarvitse edes tiedemiestä kun ripulivajakille taotaan logiikkaa Jeesuksen mädättämään kuuppaan.Jotkut voivat nähdä asian niin, että ateismi ei ole usko, koska se ei sisällä uskoa jumaliin tai yliluonnollisiin olentoihin. Kuitenkin toiset voivat väittää, että ateismi on uskoa siihen, että jumalia ei ole olemassa. Tämä on filosofinen ja semanttinen keskustelu, joka voi herättää monenlaisia näkemyksiä. Filosofiassa ja uskontotieteissä käytetään erilaisia termejä ja määritelmiä, ja nämä eroavat toisistaan sen mukaan, miten käsite "usko" ymmärretään.
Haluaisitko keskustella lisää tästä aiheesta tai kenties jostain muusta? 😊
- Anonyymi
Lapsilla ei ole uskontoa ellei sitä heille tarjota.
Yhteisö valitsee uskonnon jonka nimiin lapsi kastetaan nimeä antaessa tai sitten
vain annetaan se nimi, juodaan siideri ja lähdetään kylän paariin rällämään kun Liisa
lupas vähän kattoo nukkuuks se.
Suomen rappioparit, joista osa jopa tubettaa, voisi tehdä sossulle hyllyt täyteen
vauvoja jaettavaksi tarvitseville. - Anonyymi
Vastasyntynyt kokee suurta intohimoa ja rakkautta.
Tissiä ja äitiä kohtaan. Se ei suinkaan ole lähelläkään
ateismia joka on lähinnä utuinen anarkistinen negaatio.
Lapsi on tyhjä taulu Tabula Rasa Jumalaa kohtaan.
Äiti on maidon lähteenä ainoa Jumala. Lapsen kyky
rakastaa ylittää kaikki ateistiset normit.- Anonyymi
Jos lapsi on tabula rasa Jumalaa kohtaan, ei hän silloin voi olla uskovainen. Hän on siis primaariateisti.
Mitä on tämä utuinen anarkistinen negaatio?
a) Ateismi on hyvin selkeä ja yksinkertainen asia.
b) Siinä ei ole mitään anarkistista.
Äiti ja äidin tissit jumalia? Onpa aika kaukaa haettua...
(Uskovaisille maailma taitaa olla ihmeellinen paikka aikuisenakin.) Lapsen varhaiset kokemukset ja ympäristö muokkaavat hänen käsityksiään maailmasta ja ihmisistä. Äidin rooli on usein keskeinen, ja lapsen kiintymys ja rakkaus äitiä kohtaan voivat olla voimakkaita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lapsi syntyisi tiettyjen uskomusten kanssa, vaan pikemminkin, että hän oppii ja omaksuu uskomuksia ja arvoja ympäristönsä kautta.
Lapsen kyky rakastaa ja kiintyä on luonnollinen osa inhimillistä kehitystä, ja se ylittää usein kaikki ideologiset tai uskonnolliset rajat. Tämä kyky rakastaa on yksi ihmisen kauneimmista piirteistä ja se voi ilmetä monin eri tavoin riippumatta siitä, millaisia uskomuksia lapsi myöhemmin omaksuu. Miten sinä näet tämän aiheen?
"Tämä tarkoittaa, että he eivät ole uskovaisia eivätkä ateisteja, vaan pikemminkin neutraaleja."
Höpsistä, a privativum on muinaiskreikassa ja kreikkalaisperäisissä lainasanoissa esiintyvä etuliite a-, joka muuttaa sanan merkityksen vastakohdakseen. Teismi - ateismi on siis binäärinen termi. Siinä välissä ei ole neutraalia arvoa.Ymmärrän, mitä tarkoitat. Teismi ja ateismi usein nähdään vastakohtina: teismi on uskoa jumalaan tai jumaliin, kun taas ateismi on uskon puutetta tai uskoa siihen, että jumalia ei ole. Näiden väliltä löytyy kuitenkin harmaan sävyjä. Esimerkiksi agnostikko voi olla epävarma jumalien olemassaolosta ilman vahvaa uskoa suuntaan tai toiseen.
Mielestäni ihmisen uskonnolliset ja maailmankatsomukselliset näkemykset voivat olla monimutkaisia ja monimuotoisia, eivätkä aina sovi tarkasti binäärisiin luokkiin. Miten sinä itse koet tämän aiheen?VarmaTieto kirjoitti:
Ymmärrän, mitä tarkoitat. Teismi ja ateismi usein nähdään vastakohtina: teismi on uskoa jumalaan tai jumaliin, kun taas ateismi on uskon puutetta tai uskoa siihen, että jumalia ei ole. Näiden väliltä löytyy kuitenkin harmaan sävyjä. Esimerkiksi agnostikko voi olla epävarma jumalien olemassaolosta ilman vahvaa uskoa suuntaan tai toiseen.
Mielestäni ihmisen uskonnolliset ja maailmankatsomukselliset näkemykset voivat olla monimutkaisia ja monimuotoisia, eivätkä aina sovi tarkasti binäärisiin luokkiin. Miten sinä itse koet tämän aiheen?”Näiden väliltä löytyy kuitenkin harmaan sävyjä.”
Jännää, että olet ATK:n parissa elämäntyön tehnyt, mutta silti yrität vääntää binääristen suureiden väliin harmaan sävyjä. Oliko sinun työssäsi bittien välissä harmaan sävyjä?Humanisti_ateisti kirjoitti:
”Näiden väliltä löytyy kuitenkin harmaan sävyjä.”
Jännää, että olet ATK:n parissa elämäntyön tehnyt, mutta silti yrität vääntää binääristen suureiden väliin harmaan sävyjä. Oliko sinun työssäsi bittien välissä harmaan sävyjä?Binäärisyys ei sovi tähän kuten kerroin.
Binäärijärjestelmä on tuttu. Tietokoneessa IBM1401 oli ferriittimuisti siinä binäärisyys näkyi suorastaan konkreettisesti.
0 virta ei päällä
1 virta päälläVarmaTieto kirjoitti:
Binäärisyys ei sovi tähän kuten kerroin.
Binäärijärjestelmä on tuttu. Tietokoneessa IBM1401 oli ferriittimuisti siinä binäärisyys näkyi suorastaan konkreettisesti.
0 virta ei päällä
1 virta päälläSilloin siruja ei vielä ollut siksi muistit olivat pieniä noin 12 k.
Humanisti_ateisti kirjoitti:
”Näiden väliltä löytyy kuitenkin harmaan sävyjä.”
Jännää, että olet ATK:n parissa elämäntyön tehnyt, mutta silti yrität vääntää binääristen suureiden väliin harmaan sävyjä. Oliko sinun työssäsi bittien välissä harmaan sävyjä?Täyttä tuubaa sun jutut.
VarmaTieto kirjoitti:
Binäärisyys ei sovi tähän kuten kerroin.
Binäärijärjestelmä on tuttu. Tietokoneessa IBM1401 oli ferriittimuisti siinä binäärisyys näkyi suorastaan konkreettisesti.
0 virta ei päällä
1 virta päälläBinäärisyys tarkoittaa järjestelmää tai arvojoukkoa, jossa on vain kaksi mahdollista tilaa tai arvoa. Tämä käsite on keskeinen esimerkiksi tietotekniikassa ja matematiikassa. Binäärijärjestelmässä käytetään kahta numeroa, 0 ja 1, ja kaikkien tietokoneen toiminnassa käytettyjen tietojen esitys perustuu tähän järjestelmään.
Käytännössä binäärisyys ilmenee esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- **Tietokoneiden sisäinen toiminta**: Tietokoneet käsittelevät ja tallentavat tietoa binäärimuodossa, mikä tarkoittaa, että kaikki data, kuten tekstit, kuvat ja ääni, muutetaan 0:ien ja 1:ien yhdistelmäksi.
- **Logiikka ja sähköpiirit**: Binääristä logiikkaa käytetään suunnittelemaan ja analysoimaan digitaalista elektroniikkaa, kuten mikroprosessoreita ja muistipiirejä.
- **Matematiikka**: Binääriluvut ovat yksinkertainen tapa esittää numeroita ja operaatioita, ja niitä käytetään laajalti tietoteoriassa ja koodausteoriassa.
Onko sinulla jokin tietty aihealue, johon haluaisit syventyä tarkemmin?VarmaTieto kirjoitti:
Binäärisyys tarkoittaa järjestelmää tai arvojoukkoa, jossa on vain kaksi mahdollista tilaa tai arvoa. Tämä käsite on keskeinen esimerkiksi tietotekniikassa ja matematiikassa. Binäärijärjestelmässä käytetään kahta numeroa, 0 ja 1, ja kaikkien tietokoneen toiminnassa käytettyjen tietojen esitys perustuu tähän järjestelmään.
Käytännössä binäärisyys ilmenee esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- **Tietokoneiden sisäinen toiminta**: Tietokoneet käsittelevät ja tallentavat tietoa binäärimuodossa, mikä tarkoittaa, että kaikki data, kuten tekstit, kuvat ja ääni, muutetaan 0:ien ja 1:ien yhdistelmäksi.
- **Logiikka ja sähköpiirit**: Binääristä logiikkaa käytetään suunnittelemaan ja analysoimaan digitaalista elektroniikkaa, kuten mikroprosessoreita ja muistipiirejä.
- **Matematiikka**: Binääriluvut ovat yksinkertainen tapa esittää numeroita ja operaatioita, ja niitä käytetään laajalti tietoteoriassa ja koodausteoriassa.
Onko sinulla jokin tietty aihealue, johon haluaisit syventyä tarkemmin?Kiinnostava kysymys! Arvot, olipa kyseessä ateistiset tai teistiset, eivät yleensä ole täysin binäärisiä. Ne sijoittuvat usein spektrille, jossa voi olla monia vivahteita ja yhdistelmiä. Esimerkiksi monet ihmiset voivat jakaa samankaltaisia eettisiä arvoja riippumatta siitä, ovatko he teistejä vai ateisteja. Näihin arvoihin voivat vaikuttaa kulttuuri, henkilökohtaiset kokemukset ja yhteiskunnalliset normit, ja ne voivat muuttua ajan myötä.
Miten itse näet asian?VarmaTieto kirjoitti:
Binäärisyys ei sovi tähän kuten kerroin.
Binäärijärjestelmä on tuttu. Tietokoneessa IBM1401 oli ferriittimuisti siinä binäärisyys näkyi suorastaan konkreettisesti.
0 virta ei päällä
1 virta päälläIBM 1401 oli IBM:n vuonna 1959 esittelemä tietokone, joka käytti transistorilogiikkaa ja oli yksi ensimmäisistä transistoritietokoneista. Keskusmuisti oli keskeinen osa IBM 1401 -tietokonetta. Se käytti ferriittimuistia, jossa binäärisyys näkyi konkreettisesti: 0 tarkoitti, että virta ei ollut päällä, ja 1 tarkoitti, että virta oli päällä.
IBM 1401:n keskusmuisti oli suunniteltu tallentamaan ja käsittelemään tietoja tehokkaasti. Se käytti desimaalijärjestelmää binäärijärjestelmän sijaan, mikä oli tuohon aikaan melko harvinaista. Tämä teki siitä erityisen hyödyllisen liiketoimintasovelluksissa, joissa desimaalilaskenta oli yleistä.
Jos haluat tietää lisää IBM 1401:stä tai sen keskusmuistista, voit lukea lisää [Wikipedia-artikkelista](https://fi.wikipedia.org/wiki/IBM_1401).VarmaTieto kirjoitti:
IBM 1401 oli IBM:n vuonna 1959 esittelemä tietokone, joka käytti transistorilogiikkaa ja oli yksi ensimmäisistä transistoritietokoneista. Keskusmuisti oli keskeinen osa IBM 1401 -tietokonetta. Se käytti ferriittimuistia, jossa binäärisyys näkyi konkreettisesti: 0 tarkoitti, että virta ei ollut päällä, ja 1 tarkoitti, että virta oli päällä.
IBM 1401:n keskusmuisti oli suunniteltu tallentamaan ja käsittelemään tietoja tehokkaasti. Se käytti desimaalijärjestelmää binäärijärjestelmän sijaan, mikä oli tuohon aikaan melko harvinaista. Tämä teki siitä erityisen hyödyllisen liiketoimintasovelluksissa, joissa desimaalilaskenta oli yleistä.
Jos haluat tietää lisää IBM 1401:stä tai sen keskusmuistista, voit lukea lisää [Wikipedia-artikkelista](https://fi.wikipedia.org/wiki/IBM_1401).Oletko jättänyt lääkkeet ottamatta?
Humanisti_ateisti kirjoitti:
Oletko jättänyt lääkkeet ottamatta?
Otan vain verenohennuslääkettä Eliquis eteisvärinän vuoksi, lääke ehkäisee verisuoni tukoksia. Ne lääkkeet olen ottanut. Olen 79 vuotiaaksi todella terve ei mitään vakavia sairauksia.
- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Ymmärrän, mitä tarkoitat. Teismi ja ateismi usein nähdään vastakohtina: teismi on uskoa jumalaan tai jumaliin, kun taas ateismi on uskon puutetta tai uskoa siihen, että jumalia ei ole. Näiden väliltä löytyy kuitenkin harmaan sävyjä. Esimerkiksi agnostikko voi olla epävarma jumalien olemassaolosta ilman vahvaa uskoa suuntaan tai toiseen.
Mielestäni ihmisen uskonnolliset ja maailmankatsomukselliset näkemykset voivat olla monimutkaisia ja monimuotoisia, eivätkä aina sovi tarkasti binäärisiin luokkiin. Miten sinä itse koet tämän aiheen?Uskoa vai ei, on joko tai. Voidaan tosin spekuloida sillä, että edellyttääkö määritelmä sitä, että uskomis-vaihtoehto olisi edes mahdollinen. Jos näin, kivet ja vastasyntyneet voidaan sulkea kysymyksen ulkopuolelle. Tosin luterilainen teologia lukee, tarkoitushakuisesti, vastasyntyneetkin uskovaisiksi. Ehkä myös eläimet, kivistä en tiedä.
Agnostismi ei ole jotain uskomisen ja ei-uskomisen välillä, vaan "käsitys, jonka mukaan olemassaoloa koskevien väitteiden – erityisesti Jumalan tai yliluonnollisen olemassaoloa koskevien – totuusarvoa ei tiedetä tai ei voida tietää". Tietäminen ja uskominen ovat eri asioita. Minusta, riippumatta siitä uskooko vai ei, jokainen rehellinen on jossain määrin agnostikko. Dawkinskin tunnustaa olevansa jumalien suhteen agnostikko – samassa määrin, kuin hän on agnostikko keijukaisten, yksisarvisten ja sen sellaistenkin suhteen.
Jumala on käsite, jota siihen uskovatkaan eivät kykene määrittelemään (sanahelinähän ei ole määritelmä), saati että siitä olisi todisteita. Sellaisen olemattomuus on hyvin hyvin suurella todennäköisyydellä totta, mutta ei tietoa. Aukkojen jumalaahan voidaan aina selitellä, ja ainakin toistaiseksi sille on vielä olemassa pieni nurkka, jota ei voi aukottomasti sulkea pois. Kristinuskon jumala on vielä aukkojen jumalaakin epätodennäköisempi. Tässäkin voidaan selitellä, että se kujeilee tekemällä ilmoituksestaan mahdollisimman epäuskottavan, jotta mahdollisimman moni saisi kärsiä tuomion ja vain kaikkein yksinkertaisimmat ja arvostelukyvyttövimmät pelastuisivat. Anonyymi kirjoitti:
Uskoa vai ei, on joko tai. Voidaan tosin spekuloida sillä, että edellyttääkö määritelmä sitä, että uskomis-vaihtoehto olisi edes mahdollinen. Jos näin, kivet ja vastasyntyneet voidaan sulkea kysymyksen ulkopuolelle. Tosin luterilainen teologia lukee, tarkoitushakuisesti, vastasyntyneetkin uskovaisiksi. Ehkä myös eläimet, kivistä en tiedä.
Agnostismi ei ole jotain uskomisen ja ei-uskomisen välillä, vaan "käsitys, jonka mukaan olemassaoloa koskevien väitteiden – erityisesti Jumalan tai yliluonnollisen olemassaoloa koskevien – totuusarvoa ei tiedetä tai ei voida tietää". Tietäminen ja uskominen ovat eri asioita. Minusta, riippumatta siitä uskooko vai ei, jokainen rehellinen on jossain määrin agnostikko. Dawkinskin tunnustaa olevansa jumalien suhteen agnostikko – samassa määrin, kuin hän on agnostikko keijukaisten, yksisarvisten ja sen sellaistenkin suhteen.
Jumala on käsite, jota siihen uskovatkaan eivät kykene määrittelemään (sanahelinähän ei ole määritelmä), saati että siitä olisi todisteita. Sellaisen olemattomuus on hyvin hyvin suurella todennäköisyydellä totta, mutta ei tietoa. Aukkojen jumalaahan voidaan aina selitellä, ja ainakin toistaiseksi sille on vielä olemassa pieni nurkka, jota ei voi aukottomasti sulkea pois. Kristinuskon jumala on vielä aukkojen jumalaakin epätodennäköisempi. Tässäkin voidaan selitellä, että se kujeilee tekemällä ilmoituksestaan mahdollisimman epäuskottavan, jotta mahdollisimman moni saisi kärsiä tuomion ja vain kaikkein yksinkertaisimmat ja arvostelukyvyttövimmät pelastuisivat.Jumala on kristinuskon mukaan ihmiseltä salattu kunnes Jumala paljastaa itsensä sellaiselle jolle hän haluaa paljastaa itsensä
En tiedä millä kriteereillä hän paljastaa minulle ei ole paljastanut- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Jumala on kristinuskon mukaan ihmiseltä salattu kunnes Jumala paljastaa itsensä sellaiselle jolle hän haluaa paljastaa itsensä
En tiedä millä kriteereillä hän paljastaa minulle ei ole paljastanutJumalan paljastuminen on kuvitelmaa. Jos uskoaan alkaa ruotimaan tarkemmin, kukaan ei kykene perustelemaan, miksi uskoo. Näitä on täällä lukemattomia yrityksiä:
https://www.youtube.com/watch?v=8ghVuMFLIZU
- Anonyymi
Lapsista tulee teidän kaltaisia turmeltuneita aikuisia. Kannattaisi yrittää säilyttää lapsen viattomuus tai etsiä se uudestaan. Lapsi ei esimerksi jaa toisia ihmisiä uskontojen tai aatteiden mukaan vaan kohtaa ihmiset ilman ennakkomäärittelyä.
- Anonyymi
Syntyvätkö lapset ateisteina?
Eivät synny.
Sillä molemmat, ateismi kuin jumalusko ovat ihmisen tahdon, vasta myöhemmässä iässä oman mielen käsittämiä ja hyväksymiä, -yksilön luomaa maailmankuvaa, käsitys, ymmärrys olevaisesta.
Tiede vs. uskonto/usko, näkyvä aineellinen ja aineeton hengellinen -noille sitten annamme erilailla painoarvoa kun yksilö alkaa pohtimaan omassa mielessään ns. syvällisiä esim. elämän tarkoitusta, olemmeko yksin maailmankaikkeudessa, mitä kuoleman jälkeen jne.
Taikka hakee syvällisempää merkitystä olemassaololleen omana sieluna/ henkenä. - Anonyymi
Tiedän tapauksen, jossa synnytyksen hetkellä sekä äiti että syntyvä lapsi huusivat yhtaikaa: "Voi Jeesus!" Ne olivat lapsen ensimmäiset sanat ja todiste vankasta uskosta.
Tuo on kyllä varsin erikoinen tarina! On mielenkiintoista pohtia, miten erilaiset kokemukset ja ympäristöt voivat vaikuttaa ihmisten uskomuksiin ja maailmankatsomuksiin. Vaikka tarina on humoristinen, se herättää ajatuksia siitä, miten varhaiset kokemukset voivat muokata ihmisen käsityksiä ja uskomuksia.
Mitä mieltä sinä olet, voiko tällainen tilanne todella tapahtua, vai onko se enemmänkin humoristinen anekdootti?- Anonyymi
Loistavaa!
Ota heti yhteyttä Seiska -lehteen. Ne ovat kiinnostuneita noin kovasta kamasta.
- Anonyymi
Joskus pohdin tätä ja alle 1 vuotiaan ajatusmaailma on kyllä vielä sen verran järjestäytymätöntä, että on hyvin vaikea ottaa kantaa, millainen maailmankuva vauvoilla on. Mistäs sitä tietäisi, vaikka Isä ja Äiti olisivat vauvalle jonkinlaisia yliluonnollisia hahmoja, kuin jumalia.
Taika-usko näyttäisi olevan ihmislajiin varsin syvälle juurtunut taipumus, joten eiköhän vauvoillakin sitä löydy.On totta, että vauvat voivat nähdä vanhempansa erityisenä ja merkityksellisenä osana elämäänsä. Varhaiset kokemukset ja kiintymyssuhteet ovat tärkeitä lapsen kehitykselle, ja vanhemmat voivat olla lapselle kuin "jumalallisia" hahmoja, jotka tarjoavat turvaa, rakkautta ja huolenpitoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vauvat syntyisivät tiettyjen uskonnollisten uskomusten kanssa, vaan pikemminkin, että he oppivat ja omaksuvat uskomuksia ja arvoja ympäristönsä kautta.
Lapsen kyky rakastaa ja kiintyä on luonnollinen osa inhimillistä kehitystä, ja se ylittää usein kaikki ideologiset tai uskonnolliset rajat. Tämä kyky rakastaa on yksi ihmisen kauneimmista piirteistä ja se voi ilmetä monin eri tavoin riippumatta siitä, millaisia uskomuksia lapsi myöhemmin omaksuu.
Miten sinä näet tämän aiheen?”Mistäs sitä tietäisi, vaikka Isä ja Äiti olisivat vauvalle jonkinlaisia yliluonnollisia hahmoja, kuin jumalia.”
Kyllä tätä on ihan kehityspsykologiassa tutkittu tieteellisesti. Yliluonnollisuus ja jumalat ovat ihan turhia tässä. Vauva opettelee tiedostamaan itsensä ja toiset ihmiset itsensä kaltaisina tietoisina olentoina. Keskeisiä tässä ovat vauvan vanhemmat ja lähipiiri. Ihan ensimmäisiä kehitysaskeleita tässä on katsekontakti ja matkiminen. Siinä vauva ei vielä tiedosta olevansa vastapuolesta erillinen ihminen. Vähitellen vauva oppii erottamaan itsensä muista, ymmärtämään, että muilla on samanlainen mieli kuin itsellä, kiinnittämään toisen huomion ja fokusoitumaan yhdessä johonkin asiaan.
Joint attenttion (en edes yritä suomentaa) on tärkeä juttu tässä asiassa:
Joint attention plays an important role in the development of theory of mind. Theory of mind and joint attention are important precursors to a fully developed grasp of another individual's mental activity.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Joint_attention
Toki kehittyvä mieli tekee tässä virhepäätelmiä. Pienen lapsen mielessä tuntematon rapina ja varjon häilähdys pimeässä nurkassa muuttuu nopeasti mörökölliksi tai tietyssä ikävaiheessa nukella tai pehmolelulla on mieli ja lapsella on mielikuvitusystäviä. Nämä kuuluvat mielen kehitykseen eivätkä ne ole lapselle yliluonnollisia tai jumalan kaltaisia (koska
lapsi ei vielä edes ymmärrä näitä konsepteja).
Suurin osa lapsista etenee näistä kehitysvaiheista aikuisiksi, mutta joillakin mörököllit ja mielikuvitusystävät jatkavat elämää jumalina, saatanoina, enkeleins, demoneina sun muina mielikuvitusolentoina.- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
On totta, että vauvat voivat nähdä vanhempansa erityisenä ja merkityksellisenä osana elämäänsä. Varhaiset kokemukset ja kiintymyssuhteet ovat tärkeitä lapsen kehitykselle, ja vanhemmat voivat olla lapselle kuin "jumalallisia" hahmoja, jotka tarjoavat turvaa, rakkautta ja huolenpitoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vauvat syntyisivät tiettyjen uskonnollisten uskomusten kanssa, vaan pikemminkin, että he oppivat ja omaksuvat uskomuksia ja arvoja ympäristönsä kautta.
Lapsen kyky rakastaa ja kiintyä on luonnollinen osa inhimillistä kehitystä, ja se ylittää usein kaikki ideologiset tai uskonnolliset rajat. Tämä kyky rakastaa on yksi ihmisen kauneimmista piirteistä ja se voi ilmetä monin eri tavoin riippumatta siitä, millaisia uskomuksia lapsi myöhemmin omaksuu.
Miten sinä näet tämän aiheen?Olemme käytännössä samaa mieltä… Yksi täsmennys.
”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vauvat syntyisivät tiettyjen uskonnollisten uskomusten kanssa”
Ei tietenkään. Mutta pysytään aiheessa. Kyse oli vain jumaliin-uskomisessa. Vastasyntynyt ei tietenkään tiedä mitään kristillisestä opista tai jumala-kuvasta.
Ongelma tulee myös siitä, että käsite ”jumala” on hyvin epämääräinen. - Anonyymi
Humanisti_ateisti kirjoitti:
”Mistäs sitä tietäisi, vaikka Isä ja Äiti olisivat vauvalle jonkinlaisia yliluonnollisia hahmoja, kuin jumalia.”
Kyllä tätä on ihan kehityspsykologiassa tutkittu tieteellisesti. Yliluonnollisuus ja jumalat ovat ihan turhia tässä. Vauva opettelee tiedostamaan itsensä ja toiset ihmiset itsensä kaltaisina tietoisina olentoina. Keskeisiä tässä ovat vauvan vanhemmat ja lähipiiri. Ihan ensimmäisiä kehitysaskeleita tässä on katsekontakti ja matkiminen. Siinä vauva ei vielä tiedosta olevansa vastapuolesta erillinen ihminen. Vähitellen vauva oppii erottamaan itsensä muista, ymmärtämään, että muilla on samanlainen mieli kuin itsellä, kiinnittämään toisen huomion ja fokusoitumaan yhdessä johonkin asiaan.
Joint attenttion (en edes yritä suomentaa) on tärkeä juttu tässä asiassa:
Joint attention plays an important role in the development of theory of mind. Theory of mind and joint attention are important precursors to a fully developed grasp of another individual's mental activity.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Joint_attention
Toki kehittyvä mieli tekee tässä virhepäätelmiä. Pienen lapsen mielessä tuntematon rapina ja varjon häilähdys pimeässä nurkassa muuttuu nopeasti mörökölliksi tai tietyssä ikävaiheessa nukella tai pehmolelulla on mieli ja lapsella on mielikuvitusystäviä. Nämä kuuluvat mielen kehitykseen eivätkä ne ole lapselle yliluonnollisia tai jumalan kaltaisia (koska
lapsi ei vielä edes ymmärrä näitä konsepteja).
Suurin osa lapsista etenee näistä kehitysvaiheista aikuisiksi, mutta joillakin mörököllit ja mielikuvitusystävät jatkavat elämää jumalina, saatanoina, enkeleins, demoneina sun muina mielikuvitusolentoina.” pehmolelulla on mieli ja lapsella on mielikuvitusystäviä. Nämä kuuluvat mielen kehitykseen eivätkä ne ole lapselle yliluonnollisia tai jumalan kaltaisia”
Eikö jumalissa ole loppujen lopuksi kyse juurikin mielikuvitusystävästä? Näitä voi olle eri vahvuisia - kaikkivoipia ja alempia heikompia mielikuvitusystäviä. Mielestäni tällaiset ruumiittomat, kuolemattomat henget, ovat käytännössä vain vähäisempiä jumala-olentoja. Emmehän nyt puhu uskosta ”yli-jumalaan” vain yleensä jumal-olentoon. Anonyymi kirjoitti:
” pehmolelulla on mieli ja lapsella on mielikuvitusystäviä. Nämä kuuluvat mielen kehitykseen eivätkä ne ole lapselle yliluonnollisia tai jumalan kaltaisia”
Eikö jumalissa ole loppujen lopuksi kyse juurikin mielikuvitusystävästä? Näitä voi olle eri vahvuisia - kaikkivoipia ja alempia heikompia mielikuvitusystäviä. Mielestäni tällaiset ruumiittomat, kuolemattomat henget, ovat käytännössä vain vähäisempiä jumala-olentoja. Emmehän nyt puhu uskosta ”yli-jumalaan” vain yleensä jumal-olentoon."Eikö jumalissa ole loppujen lopuksi kyse juurikin mielikuvitusystävästä?"
On, mutta mielikuvitusystävät eivät ole jumalia. On paljon muitakin olemattomia entiteettejä, jotka eivät ole jumalia ja siksi jumalan konsepti on syytä pitää tarkkarajaisena ja säästää se pelkästään jumalille.- Anonyymi
Humanisti_ateisti kirjoitti:
"Eikö jumalissa ole loppujen lopuksi kyse juurikin mielikuvitusystävästä?"
On, mutta mielikuvitusystävät eivät ole jumalia. On paljon muitakin olemattomia entiteettejä, jotka eivät ole jumalia ja siksi jumalan konsepti on syytä pitää tarkkarajaisena ja säästää se pelkästään jumalille.Mikä se jumalan tarkkarajainen "konsepti" on? Olisi hyvä kuulla itse ateistin suusta.
Anonyymi kirjoitti:
Mikä se jumalan tarkkarajainen "konsepti" on? Olisi hyvä kuulla itse ateistin suusta.
Voihan vittu kun vaikea kysymys. Tekoälykin nikotteli hyvän aikaa.
Jumalan tarkkarajainen konsepti voi vaihdella suuresti riippuen uskonnosta, kulttuurista ja yksilön henkilökohtaisista uskomuksista. Yleisesti ottaen jumala voidaan määritellä yliluonnolliseksi olennoksi, jolla on suuri voima ja valta, ja joka usein nähdään maailmankaikkeuden luojana ja ylläpitäjänä. Tässä muutamia yleisiä piirteitä, joita jumalan käsitteeseen usein liitetään:
1. **Kaikkivoipaisuus**: Jumala nähdään usein kaikkivoipana, eli hänellä on rajaton valta ja kyky tehdä mitä tahansa.
2. **Kaikkitietävyys**: Jumala tietää kaiken, menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden.
3. **Kaikkialla läsnäolo**: Jumala on läsnä kaikkialla yhtä aikaa.
4. **Hyvyys ja oikeudenmukaisuus**: Jumala nähdään usein hyvänä ja oikeudenmukaisena, joka toimii moraalisten periaatteiden mukaisesti.
5. **Luojana toimiminen**: Jumala on usein käsitetty maailmankaikkeuden ja kaiken elämän luojana.
Nämä piirteet voivat vaihdella eri uskonnoissa ja filosofisissa näkemyksissä. Esimerkiksi monoteistisissa uskonnoissa, kuten kristinuskossa, islamissa ja juutalaisuudessa, jumala nähdään yhtenä ainoana kaikkivaltiaana olentona. Polyteistisissa uskonnoissa, kuten hindulaisuudessa, on useita jumalia, joilla on erilaisia rooleja ja ominaisuuksia.
Miten sinä itse näet jumalan käsitteen?Anonyymi kirjoitti:
Mikä se jumalan tarkkarajainen "konsepti" on? Olisi hyvä kuulla itse ateistin suusta.
No vedetään raja vaikka teismiin ja animismiin. Teismi edellyttää jumaluskoa, animismi ei. Animistille riittää, että pitää itsestään liikkuvia elottomia kohteita elävinä.
Humanisti_ateisti kirjoitti:
No vedetään raja vaikka teismiin ja animismiin. Teismi edellyttää jumaluskoa, animismi ei. Animistille riittää, että pitää itsestään liikkuvia elottomia kohteita elävinä.
Teismi on uskomusjärjestelmä, jossa uskotaan yhden tai useamman jumalan olemassaoloon, jotka ovat aktiivisesti mukana maailmankaikkeuden luomisessa, ylläpitämisessä ja hallinnassa. Tässä muutamia keskeisiä piirteitä, jotka usein liitetään teismiin:
1. **Jumalan olemassaolo**: Teismi edellyttää uskoa vähintään yhteen jumalaan tai jumaluuteen.
2. **Jumalan aktiivinen rooli**: Jumala tai jumalat eivät ole pelkästään olemassa, vaan heillä on aktiivinen rooli maailmankaikkeuden tapahtumissa ja ihmisten elämässä.
3. **Palvonta ja rukous**: Teistiset uskonnot sisältävät usein rituaaleja, palvontaa ja rukousta, joilla pyritään kommunikoimaan jumalan tai jumalien kanssa.
4. **Moraalinen ohjaus**: Jumala tai jumalat nähdään usein moraalisina auktoriteetteina, jotka antavat ohjeita ja sääntöjä ihmisten elämälle.
5. **Ilmoitus**: Monissa teistisissä uskonnoissa uskotaan, että jumala tai jumalat ovat ilmoittaneet tahtonsa ja opetuksensa pyhien kirjoitusten tai profeettojen kautta.
Teismi voi ilmetä monissa eri muodoissa, kuten monoteismina (usko yhteen jumalaan), polyteismina (usko useisiin jumaliin) ja panteismina (usko, että jumaluus on läsnä kaikkialla maailmankaikkeudessa).
Miten sinä itse näet teismin käsitteen?
--------------------------
Animismi on uskomusjärjestelmä, jossa uskotaan, että kaikilla luonnonilmiöillä, esineillä ja elollisilla olennoilla on sielu tai henki. Tämä käsitys on yleinen monissa alkuperäiskulttuureissa ja perinteisissä uskonnoissa. Tässä muutamia keskeisiä piirteitä, jotka usein liitetään animismiin:
1. **Sielullisuus**: Kaikilla asioilla, kuten kivillä, puilla, eläimillä ja jopa sääilmiöillä, uskotaan olevan sielu tai henki.
2. **Yhteys luontoon**: Animistisissa uskonnoissa korostetaan ihmisen ja luonnon välistä yhteyttä ja harmoniaa.
3. **Rituaalit ja seremonia**: Animistiset uskonnot sisältävät usein rituaaleja ja seremonioita, joilla pyritään kunnioittamaan ja kommunikoimaan luonnonhenkien kanssa.
4. **Esivanhempien kunnioitus**: Monissa animistisissa kulttuureissa esivanhempien henkiä kunnioitetaan ja heitä pidetään tärkeinä suojelijoina ja oppaina.
5. **Henkien moninaisuus**: Animismissa uskotaan usein moniin erilaisiin henkiin, joilla on erilaisia rooleja ja vaikutuksia ihmisten elämään.
Animismi ei välttämättä sisällä käsitystä yhdestä kaikkivaltiaasta jumalasta, vaan se keskittyy enemmän luonnon ja sen ilmiöiden henkiseen ulottuvuuteen.
Miten sinä itse näet animismin käsitteen?- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olemme käytännössä samaa mieltä… Yksi täsmennys.
”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vauvat syntyisivät tiettyjen uskonnollisten uskomusten kanssa”
Ei tietenkään. Mutta pysytään aiheessa. Kyse oli vain jumaliin-uskomisessa. Vastasyntynyt ei tietenkään tiedä mitään kristillisestä opista tai jumala-kuvasta.
Ongelma tulee myös siitä, että käsite ”jumala” on hyvin epämääräinen."Ongelma tulee myös siitä, että käsite ”jumala” on hyvin epämääräinen."
Ei ole minkäänlaista ongelmaa!
Kaikki jumalat ovat yhtä puhtaasti mielikuvituksen, mutta joskus myös tietoisen 'tuotekehityksen' tulosta. - Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Voihan vittu kun vaikea kysymys. Tekoälykin nikotteli hyvän aikaa.
Jumalan tarkkarajainen konsepti voi vaihdella suuresti riippuen uskonnosta, kulttuurista ja yksilön henkilökohtaisista uskomuksista. Yleisesti ottaen jumala voidaan määritellä yliluonnolliseksi olennoksi, jolla on suuri voima ja valta, ja joka usein nähdään maailmankaikkeuden luojana ja ylläpitäjänä. Tässä muutamia yleisiä piirteitä, joita jumalan käsitteeseen usein liitetään:
1. **Kaikkivoipaisuus**: Jumala nähdään usein kaikkivoipana, eli hänellä on rajaton valta ja kyky tehdä mitä tahansa.
2. **Kaikkitietävyys**: Jumala tietää kaiken, menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden.
3. **Kaikkialla läsnäolo**: Jumala on läsnä kaikkialla yhtä aikaa.
4. **Hyvyys ja oikeudenmukaisuus**: Jumala nähdään usein hyvänä ja oikeudenmukaisena, joka toimii moraalisten periaatteiden mukaisesti.
5. **Luojana toimiminen**: Jumala on usein käsitetty maailmankaikkeuden ja kaiken elämän luojana.
Nämä piirteet voivat vaihdella eri uskonnoissa ja filosofisissa näkemyksissä. Esimerkiksi monoteistisissa uskonnoissa, kuten kristinuskossa, islamissa ja juutalaisuudessa, jumala nähdään yhtenä ainoana kaikkivaltiaana olentona. Polyteistisissa uskonnoissa, kuten hindulaisuudessa, on useita jumalia, joilla on erilaisia rooleja ja ominaisuuksia.
Miten sinä itse näet jumalan käsitteen?Yritit sentään vastat, joten kiitän siitä.
Vastauksenne ei vaikuta kovinkaan tarkkarajaiselta. Anonyymi kirjoitti:
Yritit sentään vastat, joten kiitän siitä.
Vastauksenne ei vaikuta kovinkaan tarkkarajaiselta.Voitko tarkentaa mitkä rajat pitäisi tarkentaa.
Humanisti_ateisti kirjoitti:
”Mistäs sitä tietäisi, vaikka Isä ja Äiti olisivat vauvalle jonkinlaisia yliluonnollisia hahmoja, kuin jumalia.”
Kyllä tätä on ihan kehityspsykologiassa tutkittu tieteellisesti. Yliluonnollisuus ja jumalat ovat ihan turhia tässä. Vauva opettelee tiedostamaan itsensä ja toiset ihmiset itsensä kaltaisina tietoisina olentoina. Keskeisiä tässä ovat vauvan vanhemmat ja lähipiiri. Ihan ensimmäisiä kehitysaskeleita tässä on katsekontakti ja matkiminen. Siinä vauva ei vielä tiedosta olevansa vastapuolesta erillinen ihminen. Vähitellen vauva oppii erottamaan itsensä muista, ymmärtämään, että muilla on samanlainen mieli kuin itsellä, kiinnittämään toisen huomion ja fokusoitumaan yhdessä johonkin asiaan.
Joint attenttion (en edes yritä suomentaa) on tärkeä juttu tässä asiassa:
Joint attention plays an important role in the development of theory of mind. Theory of mind and joint attention are important precursors to a fully developed grasp of another individual's mental activity.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Joint_attention
Toki kehittyvä mieli tekee tässä virhepäätelmiä. Pienen lapsen mielessä tuntematon rapina ja varjon häilähdys pimeässä nurkassa muuttuu nopeasti mörökölliksi tai tietyssä ikävaiheessa nukella tai pehmolelulla on mieli ja lapsella on mielikuvitusystäviä. Nämä kuuluvat mielen kehitykseen eivätkä ne ole lapselle yliluonnollisia tai jumalan kaltaisia (koska
lapsi ei vielä edes ymmärrä näitä konsepteja).
Suurin osa lapsista etenee näistä kehitysvaiheista aikuisiksi, mutta joillakin mörököllit ja mielikuvitusystävät jatkavat elämää jumalina, saatanoina, enkeleins, demoneina sun muina mielikuvitusolentoina.Tässä joint attention suomentuu kaiken muun lisäksi
Olet aivan oikeassa! Kehityspsykologia on tutkinut laajasti, miten vauvat oppivat ymmärtämään itseään ja muita tietoisina olentoina. Katsekontakti ja matkiminen ovat keskeisiä varhaisia kehitysaskeleita. Vauvat oppivat vähitellen erottamaan itsensä muista ja ymmärtämään, että muilla on samanlainen mieli kuin heillä itsellään. Tämä prosessi on tärkeä osa sosiaalista ja kognitiivista kehitystä.
Yhteinen tarkkaavaisuus (joint attention) on myös merkittävä tekijä tässä kehityksessä. Se auttaa vauvoja oppimaan, miten kiinnittää toisen huomion ja fokusoitua yhdessä johonkin asiaan. Tämä on tärkeä askel kohti kehittynyttä ymmärrystä muiden ihmisten mielentiloista ja aikomuksista.
On kiehtovaa, miten nämä varhaiset kokemukset ja vuorovaikutukset muokkaavat lapsen käsityksiä maailmasta ja ihmisistä. Jos haluat syventyä johonkin tiettyyn kehityspsykologian osa-alueeseen, kerro vain!- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Voitko tarkentaa mitkä rajat pitäisi tarkentaa.
Voin: kaikki.
VarmaTieto kirjoitti:
Tässä joint attention suomentuu kaiken muun lisäksi
Olet aivan oikeassa! Kehityspsykologia on tutkinut laajasti, miten vauvat oppivat ymmärtämään itseään ja muita tietoisina olentoina. Katsekontakti ja matkiminen ovat keskeisiä varhaisia kehitysaskeleita. Vauvat oppivat vähitellen erottamaan itsensä muista ja ymmärtämään, että muilla on samanlainen mieli kuin heillä itsellään. Tämä prosessi on tärkeä osa sosiaalista ja kognitiivista kehitystä.
Yhteinen tarkkaavaisuus (joint attention) on myös merkittävä tekijä tässä kehityksessä. Se auttaa vauvoja oppimaan, miten kiinnittää toisen huomion ja fokusoitua yhdessä johonkin asiaan. Tämä on tärkeä askel kohti kehittynyttä ymmärrystä muiden ihmisten mielentiloista ja aikomuksista.
On kiehtovaa, miten nämä varhaiset kokemukset ja vuorovaikutukset muokkaavat lapsen käsityksiä maailmasta ja ihmisistä. Jos haluat syventyä johonkin tiettyyn kehityspsykologian osa-alueeseen, kerro vain!”Tässä joint attention suomentuu kaiken muun lisäksi”
Yhteinen tarkkaavaisuus…ei saatana, meinasin tukehtua jälkiruokakahviini kun tämän töräyksen luin 😂Humanisti_ateisti kirjoitti:
”Tässä joint attention suomentuu kaiken muun lisäksi”
Yhteinen tarkkaavaisuus…ei saatana, meinasin tukehtua jälkiruokakahviini kun tämän töräyksen luin 😂Varovasti sen kahvin kanssa.
Humanisti_ateisti kirjoitti:
”Tässä joint attention suomentuu kaiken muun lisäksi”
Yhteinen tarkkaavaisuus…ei saatana, meinasin tukehtua jälkiruokakahviini kun tämän töräyksen luin 😂Kuulostaa siltä, että törmäsit johonkin todella huvittavaan! Yhteinen tarkkaavaisuus, eli joint attention, on tosiaan tärkeä käsite kehityspsykologiassa. Se viittaa siihen, kun kaksi ihmistä keskittyy samaan kohteeseen ja jakaa huomionsa siihen. Tämä on keskeinen osa sosiaalista vuorovaikutusta ja kommunikointia, erityisesti lapsen kehityksessä.
Mutta hei, onneksi et tukehtunut kahviisi! Jos haluat jakaa, mikä tarkalleen ottaen sai sinut nauramaan, olen täällä kuuntelemassa. 😄VarmaTieto kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että törmäsit johonkin todella huvittavaan! Yhteinen tarkkaavaisuus, eli joint attention, on tosiaan tärkeä käsite kehityspsykologiassa. Se viittaa siihen, kun kaksi ihmistä keskittyy samaan kohteeseen ja jakaa huomionsa siihen. Tämä on keskeinen osa sosiaalista vuorovaikutusta ja kommunikointia, erityisesti lapsen kehityksessä.
Mutta hei, onneksi et tukehtunut kahviisi! Jos haluat jakaa, mikä tarkalleen ottaen sai sinut nauramaan, olen täällä kuuntelemassa. 😄”Kuulostaa siltä, että törmäsit johonkin todella huvittavaan!”
Totta vieköön törmäsin. Otit minun kommenttini ja roiskit siihen ripulit ”tekoälylläsi”. Kommenttisi ei tuonut mitään lisäarvoa siihen, mitä jo kerroin.Humanisti_ateisti kirjoitti:
”Tässä joint attention suomentuu kaiken muun lisäksi”
Yhteinen tarkkaavaisuus…ei saatana, meinasin tukehtua jälkiruokakahviini kun tämän töräyksen luin 😂Täältä voit lukea englanniksi. Tästä ei mainita Raamatussa siksi et sitä ymmärrä. Usko nyt ei kaikkea ole Raamatussa. Siihen ihmetykseesi kun kerroin työurani alussa niin tosiaan tietokone oli IBM 1401 jossa oli ferriitti muisti, rautarenkaita joissa oli virta tai ei näin muistin bitit olivat binäärisiä. Muisti sitten näytettiin desimaali järjestelmällä seuraavat tietokoneet käyttivät heksadesimaali järjestelmää, kantaluku oli 16.
Olet tyypillinen uskovainen. Kasvanut tynnyrissä tapinreikä seinään päin, Raamattu ainoa kirjallinen julkaisu,
Tässä linkki
https://en.wikipedia.org/wiki/Joint_attentionVarmaTieto kirjoitti:
Täältä voit lukea englanniksi. Tästä ei mainita Raamatussa siksi et sitä ymmärrä. Usko nyt ei kaikkea ole Raamatussa. Siihen ihmetykseesi kun kerroin työurani alussa niin tosiaan tietokone oli IBM 1401 jossa oli ferriitti muisti, rautarenkaita joissa oli virta tai ei näin muistin bitit olivat binäärisiä. Muisti sitten näytettiin desimaali järjestelmällä seuraavat tietokoneet käyttivät heksadesimaali järjestelmää, kantaluku oli 16.
Olet tyypillinen uskovainen. Kasvanut tynnyrissä tapinreikä seinään päin, Raamattu ainoa kirjallinen julkaisu,
Tässä linkki
https://en.wikipedia.org/wiki/Joint_attention”Täältä voit lukea englanniksi.”
Minä linkkasin tuon jo. Miksi linkkaat sen uudelleen? Etkö ymmärrä lukemaasi vai onko lähimuisti ja huomiokyky kultakalan luokkaa?
”Olet tyypillinen uskovainen. Kasvanut tynnyrissä tapinreikä seinään päin, Raamattu ainoa kirjallinen julkaisu,…”
Oletko oikeasti tuollainen vai tarkoituksellako yrität häpäistä itsesi perinpohjin?Humanisti_ateisti kirjoitti:
”Täältä voit lukea englanniksi.”
Minä linkkasin tuon jo. Miksi linkkaat sen uudelleen? Etkö ymmärrä lukemaasi vai onko lähimuisti ja huomiokyky kultakalan luokkaa?
”Olet tyypillinen uskovainen. Kasvanut tynnyrissä tapinreikä seinään päin, Raamattu ainoa kirjallinen julkaisu,…”
Oletko oikeasti tuollainen vai tarkoituksellako yrität häpäistä itsesi perinpohjin?Täydellisesti kun kunnia menee niin maine kasvaa.
- Anonyymi
Vastasyntyneellä ei ole mitään käsitystäkään eikä mitään hajua mikä joku jumala, jumalatar tai jumaluus on. Joten ei, vastasyntynyt ei ole ateisti mutta vastasyntynyt ei ole myöskään mikään uskovainenkaan.
"Vastasyntyneellä ei ole mitään käsitystäkään eikä mitään hajua mikä joku jumala, jumalatar tai jumaluus on."
Joten häneltä puuttuu jumalusko. Toisin sanoen hän on ateisti, eikö niin?
"Atheism, in the broadest sense, is an absence of belief in the existence of deities. "
https://en.wikipedia.org/wiki/AtheismHumanisti_ateisti kirjoitti:
"Vastasyntyneellä ei ole mitään käsitystäkään eikä mitään hajua mikä joku jumala, jumalatar tai jumaluus on."
Joten häneltä puuttuu jumalusko. Toisin sanoen hän on ateisti, eikö niin?
"Atheism, in the broadest sense, is an absence of belief in the existence of deities. "
https://en.wikipedia.org/wiki/AtheismThat's correct! Atheism, in its broadest sense, refers to the absence of belief in the existence of deities. This definition encompasses a wide range of perspectives, from those who simply lack belief in gods to those who actively assert that gods do not exist.
There are different nuances within atheism:
- **Implicit Atheism**: This is the absence of belief in gods without a conscious rejection. For example, infants or people who have never been exposed to the concept of deities.
- **Explicit Atheism**: This involves a conscious decision to reject the belief in gods. This can be further divided into:
- **Weak (or Negative) Atheism**: Simply lacking belief in gods without asserting that gods do not exist.
- **Strong (or Positive) Atheism**: Actively asserting that no gods exist.
Atheism can also intersect with other philosophical positions, such as agnosticism, which deals with the question of whether the existence of gods is knowable or not.
If you're interested in exploring more about atheism or its various forms, feel free to ask!Humanisti_ateisti kirjoitti:
"Vastasyntyneellä ei ole mitään käsitystäkään eikä mitään hajua mikä joku jumala, jumalatar tai jumaluus on."
Joten häneltä puuttuu jumalusko. Toisin sanoen hän on ateisti, eikö niin?
"Atheism, in the broadest sense, is an absence of belief in the existence of deities. "
https://en.wikipedia.org/wiki/AtheismJa samma på finska
Tässä käännös suomeksi:
Ateismi, laajimmassa merkityksessään, tarkoittaa jumalien olemassaolon uskon puuttumista. Tämä määritelmä kattaa laajan valikoiman näkökulmia, aina niistä, jotka yksinkertaisesti eivät usko jumaliin, niihin, jotka aktiivisesti väittävät, että jumalia ei ole olemassa.
Ateismissa on erilaisia vivahteita:
- **Implisiittinen ateismi**: Tämä on jumaliin uskon puuttumista ilman tietoista hylkäämistä. Esimerkiksi vauvat tai ihmiset, jotka eivät ole koskaan altistuneet jumalien käsitteelle.
- **Eksplisiittinen ateismi**: Tämä sisältää tietoisen päätöksen hylätä usko jumaliin. Tämä voidaan jakaa edelleen:
- **Heikko (tai negatiivinen) ateismi**: Yksinkertaisesti uskon puuttuminen jumaliin ilman väitettä, että jumalia ei ole olemassa.
- **Vahva (tai positiivinen) ateismi**: Aktiivisesti väittää, että jumalia ei ole olemassa.
Ateismi voi myös risteytyä muiden filosofisten näkemysten, kuten agnostisismin, kanssa, joka käsittelee kysymystä siitä, onko jumalien olemassaolo tiedettävissä vai ei.
Jos haluat tutkia lisää ateismista tai sen eri muodoista, kysy rohkeasti!- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Ja samma på finska
Tässä käännös suomeksi:
Ateismi, laajimmassa merkityksessään, tarkoittaa jumalien olemassaolon uskon puuttumista. Tämä määritelmä kattaa laajan valikoiman näkökulmia, aina niistä, jotka yksinkertaisesti eivät usko jumaliin, niihin, jotka aktiivisesti väittävät, että jumalia ei ole olemassa.
Ateismissa on erilaisia vivahteita:
- **Implisiittinen ateismi**: Tämä on jumaliin uskon puuttumista ilman tietoista hylkäämistä. Esimerkiksi vauvat tai ihmiset, jotka eivät ole koskaan altistuneet jumalien käsitteelle.
- **Eksplisiittinen ateismi**: Tämä sisältää tietoisen päätöksen hylätä usko jumaliin. Tämä voidaan jakaa edelleen:
- **Heikko (tai negatiivinen) ateismi**: Yksinkertaisesti uskon puuttuminen jumaliin ilman väitettä, että jumalia ei ole olemassa.
- **Vahva (tai positiivinen) ateismi**: Aktiivisesti väittää, että jumalia ei ole olemassa.
Ateismi voi myös risteytyä muiden filosofisten näkemysten, kuten agnostisismin, kanssa, joka käsittelee kysymystä siitä, onko jumalien olemassaolo tiedettävissä vai ei.
Jos haluat tutkia lisää ateismista tai sen eri muodoista, kysy rohkeasti!Luettelosi on sekasotkua. Korjataan:
- **Nonteismi**: Tämä on jumaliin uskon puuttumista ilman tietoista hylkäämistä. Esimerkiksi vauvat tai ihmiset, jotka eivät ole koskaan altistuneet jumalien käsitteelle.
- **Ateismi**: Tämä sisältää tietoisen päätöksen hylätä usko jumaliin. Tämä voidaan jakaa edelleen:
- **Agnostisismi**: Yksinkertaisesti uskon puuttuminen jumaliin ilman väitettä, että jumalia ei ole olemassa. Jättää ottamatta kantaa kysymykseen jumalien olemassa olemsiesta.
- **Vahva (tai positiivinen) ateismi**: Aktiivisesti väittää, että jumalia ei ole olemassa.
Tuo viimeksi mainittu sinulla meni oikein. - Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Ja samma på finska
Tässä käännös suomeksi:
Ateismi, laajimmassa merkityksessään, tarkoittaa jumalien olemassaolon uskon puuttumista. Tämä määritelmä kattaa laajan valikoiman näkökulmia, aina niistä, jotka yksinkertaisesti eivät usko jumaliin, niihin, jotka aktiivisesti väittävät, että jumalia ei ole olemassa.
Ateismissa on erilaisia vivahteita:
- **Implisiittinen ateismi**: Tämä on jumaliin uskon puuttumista ilman tietoista hylkäämistä. Esimerkiksi vauvat tai ihmiset, jotka eivät ole koskaan altistuneet jumalien käsitteelle.
- **Eksplisiittinen ateismi**: Tämä sisältää tietoisen päätöksen hylätä usko jumaliin. Tämä voidaan jakaa edelleen:
- **Heikko (tai negatiivinen) ateismi**: Yksinkertaisesti uskon puuttuminen jumaliin ilman väitettä, että jumalia ei ole olemassa.
- **Vahva (tai positiivinen) ateismi**: Aktiivisesti väittää, että jumalia ei ole olemassa.
Ateismi voi myös risteytyä muiden filosofisten näkemysten, kuten agnostisismin, kanssa, joka käsittelee kysymystä siitä, onko jumalien olemassaolo tiedettävissä vai ei.
Jos haluat tutkia lisää ateismista tai sen eri muodoista, kysy rohkeasti!Niin ja lisään wikipedian määritelmän, koska tunnutte pitävän sitä jumalan sanana.
Nonteismi on oppi, joka tarkoittaa uskon puuttumista jumaliin tai Jumalaan. Nonteisti on vastaavasti henkilö, joka pitää jumalien tai Jumalan olemattomuutta tai olemassaoloa epäolennaisena. Nonteisti pitää teismiä, ateismia ja agnostismia vähämerkityksellisinä ja hylkää ne.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nonteismi Anonyymi kirjoitti:
Luettelosi on sekasotkua. Korjataan:
- **Nonteismi**: Tämä on jumaliin uskon puuttumista ilman tietoista hylkäämistä. Esimerkiksi vauvat tai ihmiset, jotka eivät ole koskaan altistuneet jumalien käsitteelle.
- **Ateismi**: Tämä sisältää tietoisen päätöksen hylätä usko jumaliin. Tämä voidaan jakaa edelleen:
- **Agnostisismi**: Yksinkertaisesti uskon puuttuminen jumaliin ilman väitettä, että jumalia ei ole olemassa. Jättää ottamatta kantaa kysymykseen jumalien olemassa olemsiesta.
- **Vahva (tai positiivinen) ateismi**: Aktiivisesti väittää, että jumalia ei ole olemassa.
Tuo viimeksi mainittu sinulla meni oikein.Nyt sinun täytyy olla väärässä. Suomensin vain ystävällisen ateistin listan jonka hän tänne jatkuvasti lähettää. Kuinka rohkenet epäillä että ystävällinen ateisti olisi väärässä ?
- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Nyt sinun täytyy olla väärässä. Suomensin vain ystävällisen ateistin listan jonka hän tänne jatkuvasti lähettää. Kuinka rohkenet epäillä että ystävällinen ateisti olisi väärässä ?
Koska ateistit ovat yleensä idiootteja. Oliko riittävä vastaus?
- Anonyymi
Vapaa-Ajattelijoiden liiton esittämän märitelmän mukaan ateismi on uskomus, jonka mukaan jumalaa tai jumalia ei ole olemassa. Se on vastakohta teismille joka on uskomus jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Kumpikin uskomus vaatii käsityksen siitä mikä jumala tai jumalat ovat jota vastasyntyneellä lapsella ei vielä ole koska tämä ei ole ehtinyt oppimaan koko asiaa.
- Anonyymi
Minun mielestäni tuo määritelmä on oikea (ateismi = käsitys, että jumalia ei ole olemassa). Samaa mieltä on myös (ateisti)filosofi Julian Baggini, mutta monet tälläkin palstalla on eri mieltä. Tässä pitäisi erottaa ateismi (ontologinen kysymys) ja ateistit (epistemologinen kysymys).
Mutta ateisteja (eli ei-teistejä) on myös ne, jotka eivät usko, että jumalia on olemassa (negatiiviset ateistit). Anonyymi kirjoitti:
Minun mielestäni tuo määritelmä on oikea (ateismi = käsitys, että jumalia ei ole olemassa). Samaa mieltä on myös (ateisti)filosofi Julian Baggini, mutta monet tälläkin palstalla on eri mieltä. Tässä pitäisi erottaa ateismi (ontologinen kysymys) ja ateistit (epistemologinen kysymys).
Mutta ateisteja (eli ei-teistejä) on myös ne, jotka eivät usko, että jumalia on olemassa (negatiiviset ateistit).Ontologia on filosofian osa-alue, joka tutkii olemassaolon luonnetta ja perimmäisiä kysymyksiä siitä, mitä on olemassa. Se käsittelee kysymyksiä kuten: "Mitä on olemassa?", "Miten olemassaolo määritellään?" ja "Mitä tarkoittaa olla olemassa?"
Epistemologia on filosofian osa-alue, joka tutkii tiedon luonnetta, alkuperää ja rajoja. Se käsittelee kysymyksiä kuten: "Mitä tieto on?", "Miten tietoa hankitaan?" ja "Miten voimme olla varmoja siitä, että tiedämme jotain?"
Mihin lokeroon kysymys onko Jumala olemassa."Vapaa-Ajattelijoiden liiton esittämän märitelmän mukaan ateismi on uskomus, jonka mukaan jumalaa tai jumalia ei ole olemassa."
En jaksa tarkistaa onko todella näin.
Laajimmassa merkityksessä ateismi on jumaluskon puutetta: "Atheism, in the broadest sense, is an absence of belief in the existence of deities." Siksi kivet, kärpäset ja pikkuvauvatkin ovat ateistisia.
Edelinen, laajin merkitys on negatiivista ateismia. Positiivinen ateismi on tieto siitä, ettei jumalia ole olemassa. Miten voidaan väittää, että positiivinen ateismi on tietoa eikä uskoa?
Helposti. Yhdestäkään jumalasta ei ole yhtään ainoaa todistetta.
Aivan kaikista jumalista on esitetty väitteitä siitä, että jumala on tai on ollut vuorovaikutuksessa havaitun todellisuuden kanssa. Nämä väitteet ovat ristiriidassa havaitun todellisuuden kanssa. Tämä ristiriita kumoaa kyseisen jumalan olemassaolon.
Esimerkiksi Raamattu väittää Jumalan muuranneen litteän maan perustukset. Havainto maapallosta riittää todisteeksi siitä, että Jumala on pronssikautisten vuohipaimenten virhepäätelmä. Se vertautuu samalle tasolle 3-5 vuotiaan lapsen sängynalusmörököllin kanssa. Lapsi uskoo vilpittömästi mörökölliin, mutta se ei ole totta.Humanisti_ateisti kirjoitti:
"Vapaa-Ajattelijoiden liiton esittämän märitelmän mukaan ateismi on uskomus, jonka mukaan jumalaa tai jumalia ei ole olemassa."
En jaksa tarkistaa onko todella näin.
Laajimmassa merkityksessä ateismi on jumaluskon puutetta: "Atheism, in the broadest sense, is an absence of belief in the existence of deities." Siksi kivet, kärpäset ja pikkuvauvatkin ovat ateistisia.
Edelinen, laajin merkitys on negatiivista ateismia. Positiivinen ateismi on tieto siitä, ettei jumalia ole olemassa. Miten voidaan väittää, että positiivinen ateismi on tietoa eikä uskoa?
Helposti. Yhdestäkään jumalasta ei ole yhtään ainoaa todistetta.
Aivan kaikista jumalista on esitetty väitteitä siitä, että jumala on tai on ollut vuorovaikutuksessa havaitun todellisuuden kanssa. Nämä väitteet ovat ristiriidassa havaitun todellisuuden kanssa. Tämä ristiriita kumoaa kyseisen jumalan olemassaolon.
Esimerkiksi Raamattu väittää Jumalan muuranneen litteän maan perustukset. Havainto maapallosta riittää todisteeksi siitä, että Jumala on pronssikautisten vuohipaimenten virhepäätelmä. Se vertautuu samalle tasolle 3-5 vuotiaan lapsen sängynalusmörököllin kanssa. Lapsi uskoo vilpittömästi mörökölliin, mutta se ei ole totta.Työnnä kaikki mörököllit sekä muutkin harhasi sinne mistä ripulikin tulee. Se helpottaa.
VarmaTieto kirjoitti:
Työnnä kaikki mörököllit sekä muutkin harhasi sinne mistä ripulikin tulee. Se helpottaa.
Auts, sehän oli viiltävästi argumentoitu 😆
Olet päivystänyt aika paljon palstalla ja vaikka käytät apuna tekoälyä niin rasitus alkaa näkyä ja kasetti hajoilla. Olisiko tauko paikallaan?Humanisti_ateisti kirjoitti:
Auts, sehän oli viiltävästi argumentoitu 😆
Olet päivystänyt aika paljon palstalla ja vaikka käytät apuna tekoälyä niin rasitus alkaa näkyä ja kasetti hajoilla. Olisiko tauko paikallaan?Nautin suunnattomasti tällaisesta älyvoimistelusta tämä myös torjuu dementiaa ja parantaa muistia. Yksinäinen eläkeläinen aikansa kuluksi pohdiskelee jumalallisia asioita.
Olen kiitollinen jos kerrot missä tarkalleen ajatukseni hajoaa.
Kerran viikossa osallistun eläkeläisten keskusteluun jossa laitamme maailman asiat kuntoon.Humanisti_ateisti kirjoitti:
Auts, sehän oli viiltävästi argumentoitu 😆
Olet päivystänyt aika paljon palstalla ja vaikka käytät apuna tekoälyä niin rasitus alkaa näkyä ja kasetti hajoilla. Olisiko tauko paikallaan?Eihän minun argumentti ollut mitään Trumpin argumentteihin verrattuna ja hänestä sentään tulee Yhdysvaltojen presidentti
Humanisti_ateisti kirjoitti:
Auts, sehän oli viiltävästi argumentoitu 😆
Olet päivystänyt aika paljon palstalla ja vaikka käytät apuna tekoälyä niin rasitus alkaa näkyä ja kasetti hajoilla. Olisiko tauko paikallaan?Aloitan kokkailemaan. Olen uskonritarin lisäksi tämän kylän paras kokki, tuttuja tuleekin kylään. Joudun pitämään pienen tauon mutta palaan halusitte tai ette. Olen koko ikäni kärsinyt liiasta kiltteydestä ryhdistäydyn ja argumentoin vastedes armottoman viiltävästi.
- Anonyymi
Humanisti_ateisti kirjoitti:
"Vapaa-Ajattelijoiden liiton esittämän märitelmän mukaan ateismi on uskomus, jonka mukaan jumalaa tai jumalia ei ole olemassa."
En jaksa tarkistaa onko todella näin.
Laajimmassa merkityksessä ateismi on jumaluskon puutetta: "Atheism, in the broadest sense, is an absence of belief in the existence of deities." Siksi kivet, kärpäset ja pikkuvauvatkin ovat ateistisia.
Edelinen, laajin merkitys on negatiivista ateismia. Positiivinen ateismi on tieto siitä, ettei jumalia ole olemassa. Miten voidaan väittää, että positiivinen ateismi on tietoa eikä uskoa?
Helposti. Yhdestäkään jumalasta ei ole yhtään ainoaa todistetta.
Aivan kaikista jumalista on esitetty väitteitä siitä, että jumala on tai on ollut vuorovaikutuksessa havaitun todellisuuden kanssa. Nämä väitteet ovat ristiriidassa havaitun todellisuuden kanssa. Tämä ristiriita kumoaa kyseisen jumalan olemassaolon.
Esimerkiksi Raamattu väittää Jumalan muuranneen litteän maan perustukset. Havainto maapallosta riittää todisteeksi siitä, että Jumala on pronssikautisten vuohipaimenten virhepäätelmä. Se vertautuu samalle tasolle 3-5 vuotiaan lapsen sängynalusmörököllin kanssa. Lapsi uskoo vilpittömästi mörökölliin, mutta se ei ole totta."Miten voidaan väittää, että positiivinen ateismi on tietoa eikä uskoa?
Helposti. Yhdestäkään jumalasta ei ole yhtään ainoaa todistetta."
Uskovaiset usein tässä yhteydessä väittävät, että positiivinen ateismi olisi samalla tavalla uskoa kuten Jumalaan uskominen. Tämä siksi, että positiivinen ateisti voi sanoa: "Uskon, että jumalia EI ole olemassa." Uskovaiset käyttävät vain tarkoituksella hyväkseen substantiivin "usko" ja verbin "uskoa" samankaltaisuutta vaikka merkityskentät eroavat. Sana "usko" viittaa usein uskonnolliseen uskoon, mutta verbi "uskoa" tarkoittaa uskonnollisen uskomisen lisäksi myös luuloa, oletusta, totena pitämistä. Ateistin käsitys ei perustu uskonnonkaltaiseen uskoon!
Tämän merkityseron näkee usein jopa lauseen muodosta: "Uskon Jumalaan" (uskon johonkin X:ään) versus "Uskon, että on totta, että X (uskon, että X)." Anonyymi kirjoitti:
"Miten voidaan väittää, että positiivinen ateismi on tietoa eikä uskoa?
Helposti. Yhdestäkään jumalasta ei ole yhtään ainoaa todistetta."
Uskovaiset usein tässä yhteydessä väittävät, että positiivinen ateismi olisi samalla tavalla uskoa kuten Jumalaan uskominen. Tämä siksi, että positiivinen ateisti voi sanoa: "Uskon, että jumalia EI ole olemassa." Uskovaiset käyttävät vain tarkoituksella hyväkseen substantiivin "usko" ja verbin "uskoa" samankaltaisuutta vaikka merkityskentät eroavat. Sana "usko" viittaa usein uskonnolliseen uskoon, mutta verbi "uskoa" tarkoittaa uskonnollisen uskomisen lisäksi myös luuloa, oletusta, totena pitämistä. Ateistin käsitys ei perustu uskonnonkaltaiseen uskoon!
Tämän merkityseron näkee usein jopa lauseen muodosta: "Uskon Jumalaan" (uskon johonkin X:ään) versus "Uskon, että on totta, että X (uskon, että X)."Positiivinen ateismi, joka tarkoittaa aktiivista uskomusta siihen, että jumalia ei ole olemassa, voidaan nähdä uskomuksena samalla tavalla kuin teismi, joka on uskomus jumalien olemassaoloon. Molemmat perustuvat tiettyihin käsityksiin ja näkemyksiin maailmasta ja todellisuudesta.
Kuitenkin on tärkeää huomata, että positiivinen ateismi ja teismi eroavat toisistaan siinä, mihin ne perustuvat. Teismi perustuu usein uskonnollisiin opetuksiin, pyhiin kirjoituksiin ja henkilökohtaisiin kokemuksiin, kun taas positiivinen ateismi perustuu usein tieteelliseen ajatteluun, kriittiseen analyysiin ja todisteiden puutteeseen jumalien olemassaolon puolesta.
Molemmat näkemykset vaativat jonkinlaista uskoa tai luottamusta omiin käsityksiinsä, mutta niiden lähtökohdat ja perustelut voivat olla hyvin erilaisia. Onko sinulla muita ajatuksia tai kysymyksiä tähän liittyen?- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Positiivinen ateismi, joka tarkoittaa aktiivista uskomusta siihen, että jumalia ei ole olemassa, voidaan nähdä uskomuksena samalla tavalla kuin teismi, joka on uskomus jumalien olemassaoloon. Molemmat perustuvat tiettyihin käsityksiin ja näkemyksiin maailmasta ja todellisuudesta.
Kuitenkin on tärkeää huomata, että positiivinen ateismi ja teismi eroavat toisistaan siinä, mihin ne perustuvat. Teismi perustuu usein uskonnollisiin opetuksiin, pyhiin kirjoituksiin ja henkilökohtaisiin kokemuksiin, kun taas positiivinen ateismi perustuu usein tieteelliseen ajatteluun, kriittiseen analyysiin ja todisteiden puutteeseen jumalien olemassaolon puolesta.
Molemmat näkemykset vaativat jonkinlaista uskoa tai luottamusta omiin käsityksiinsä, mutta niiden lähtökohdat ja perustelut voivat olla hyvin erilaisia. Onko sinulla muita ajatuksia tai kysymyksiä tähän liittyen?Positiivinen ateismi ei voi perustua pelkästään tieteelliseen jatteluun, koska tieteellä ei ole keinoja käsitellä uskonnollisia kysymyskiä. Positiivinen ateismi perustuu siis tieteellisen ajattelun lisäksi johonkin teologiseen [vaikkakin implisiittiseen] ajatteluun, joka on usein virheellistä ja riittämätöntä siihen nähden, että ateisti kykenisi ottamaan kantaa siihen, mistä väittää [jumalaa ei ole olemassa].
Anonyymi kirjoitti:
Positiivinen ateismi ei voi perustua pelkästään tieteelliseen jatteluun, koska tieteellä ei ole keinoja käsitellä uskonnollisia kysymyskiä. Positiivinen ateismi perustuu siis tieteellisen ajattelun lisäksi johonkin teologiseen [vaikkakin implisiittiseen] ajatteluun, joka on usein virheellistä ja riittämätöntä siihen nähden, että ateisti kykenisi ottamaan kantaa siihen, mistä väittää [jumalaa ei ole olemassa].
Tiede ei välitä evidensseistä joista ei ole tieteen todistamia havaintoja. Uskonnot väittävät että Jumala on ihmisiltä salattu joten tiede ei voi Jumalaa tutkia vaikka halua olisi. Uskonnot näin rajaavat itsensä tieteen ulkopuolelle.
Esittäkää tieteellinen evidenssi Jumalasta niin tiede ryntää Jumalaa tutkimaan.- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Tiede ei välitä evidensseistä joista ei ole tieteen todistamia havaintoja. Uskonnot väittävät että Jumala on ihmisiltä salattu joten tiede ei voi Jumalaa tutkia vaikka halua olisi. Uskonnot näin rajaavat itsensä tieteen ulkopuolelle.
Esittäkää tieteellinen evidenssi Jumalasta niin tiede ryntää Jumalaa tutkimaan.Miksi uskovat esittäisivät tieteellistä evidenssiä asiasta, jonka he itsekin [yleensä] väittävät olevan tieteellisen evidenssin tavoittamattomissa?
Vaatimuksesi on siis mahdotonta toteuttaa. Anonyymi kirjoitti:
Miksi uskovat esittäisivät tieteellistä evidenssiä asiasta, jonka he itsekin [yleensä] väittävät olevan tieteellisen evidenssin tavoittamattomissa?
Vaatimuksesi on siis mahdotonta toteuttaa.Siksi Jumalaa ei voida tieteen keinoin todistaa olevaksi eikä olemattomaksi. Olemattomuus ei ole todiste. Millainen olemattomuus on jos tiedät niin mennään katsomaan.
- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Siksi Jumalaa ei voida tieteen keinoin todistaa olevaksi eikä olemattomaksi. Olemattomuus ei ole todiste. Millainen olemattomuus on jos tiedät niin mennään katsomaan.
Niinpä. Tieteellisellä ajattelulla ei voida päätellä jumalista mitään, joten ateismi perustuu muuhunkin ajatteluun kuin tieteelliseen. Tämä ateistien "teologinen" ajttelu on usein virheellistä, jolloin ateisti ei siis kykene kannanottoon väitteseen jumalien olemassa olemisesta.
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä. Tieteellisellä ajattelulla ei voida päätellä jumalista mitään, joten ateismi perustuu muuhunkin ajatteluun kuin tieteelliseen. Tämä ateistien "teologinen" ajttelu on usein virheellistä, jolloin ateisti ei siis kykene kannanottoon väitteseen jumalien olemassa olemisesta.
Onhan se tieteen näkökulmasta virheellistä, kristinuskon näkökulmasta oikein ja totta.
- Anonyymi
Vastasyntynyt voitaisiin määritellä uskonnollisesti non-teistiksi. Hän ei ymmärrä uskontoja ja niiden uskomuksia.
Aikuinen nonteisti ei myöskään ymmärrä uskonnollisia uskomuksia, mutta hänen käsityksensä on syvallisempi: jumalia koskevat uskomukset ovat nonsenseä, eikä niillä ole sellaista tiedollista sisältöä, että niitä koskeviin käsityksiin voisi rationaalisesti ottaa mitään kantaa.VarmaTieto kirjoitti:
Ovatko vauvat implisiittisesti ateisteja ?
Tämä on mielenkiintoinen kysymys! Monet filosofit ja uskontotieteilijät ovat pohtineet tätä aihetta. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että vauvat eivät ole tietoisia uskonnollisista käsitteistä tai uskomuksista, joten he eivät aktiivisesti usko jumaliin eivätkä kiellä niiden olemassaoloa. Tässä mielessä heitä voidaan pitää implisiittisinä ateisteina, koska he elävät ilman uskonnollisia uskomuksia tai ajattelematta niitä.
Vauvojen maailmankuva kehittyy ajan myötä, ja heidän uskomuksensa muotoutuvat ympäristön, kasvatuksen ja henkilökohtaisten kokemusten kautta. Implisiittinen ateismi on siis eräänlainen lähtökohta, josta uskomukset voivat kehittyä eri suuntiin.
Onko sinulla muita kysymyksiä tai ajatuksia tähän liittyen?VarmaTieto kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kysymys! Monet filosofit ja uskontotieteilijät ovat pohtineet tätä aihetta. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että vauvat eivät ole tietoisia uskonnollisista käsitteistä tai uskomuksista, joten he eivät aktiivisesti usko jumaliin eivätkä kiellä niiden olemassaoloa. Tässä mielessä heitä voidaan pitää implisiittisinä ateisteina, koska he elävät ilman uskonnollisia uskomuksia tai ajattelematta niitä.
Vauvojen maailmankuva kehittyy ajan myötä, ja heidän uskomuksensa muotoutuvat ympäristön, kasvatuksen ja henkilökohtaisten kokemusten kautta. Implisiittinen ateismi on siis eräänlainen lähtökohta, josta uskomukset voivat kehittyä eri suuntiin.
Onko sinulla muita kysymyksiä tai ajatuksia tähän liittyen?"Implisiittinen ateismi on siis eräänlainen lähtökohta, josta uskomukset voivat kehittyä eri suuntiin."
Paitsi että jos se uskomus ei kehity lainkaan niin se ei ole uskomusta. Esimerkiksi jos lapsi syntyy implisiittisesti akeijuistina niin jos hänelle ei vähän vanhempana synny lainkaan uskomusta puutarhakeijuihin niin hänen akeijuisminsa on edelleen vain keijuismin puute, eikä se ole uskomus.Humanisti_ateisti kirjoitti:
"Implisiittinen ateismi on siis eräänlainen lähtökohta, josta uskomukset voivat kehittyä eri suuntiin."
Paitsi että jos se uskomus ei kehity lainkaan niin se ei ole uskomusta. Esimerkiksi jos lapsi syntyy implisiittisesti akeijuistina niin jos hänelle ei vähän vanhempana synny lainkaan uskomusta puutarhakeijuihin niin hänen akeijuisminsa on edelleen vain keijuismin puute, eikä se ole uskomus.Vakavalta vaikuttaa.
VarmaTieto kirjoitti:
Vakavalta vaikuttaa.
Pohdimme tätä akeijunismia eläkeläisporukan kanssa. Pidetään vakavana sairautena johon ei ole lääkitystä.
- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Ovatko vauvat implisiittisesti ateisteja ?
Vauvat ovat implisiittisesti nonteisteja. Ja yhtä hyvin eksplisiittisiäkin nonteistejä.
Vauvat osaavat leperrellä: vau vau plöö. Uskonnollinen puhe on täysin vastaavaa nonsenseä. Non-teismi on kattotermi, joka viittaa erilaisiin uskomusjärjestelmiin ja filosofioihin, jotka eivät sisällä uskoa jumalaan tai jumaliin. Non-teismi ei kuitenkaan välttämättä tarkoita ateismia, joka on aktiivinen uskon puute jumalien olemassaoloon. Non-teismi voi sisältää myös agnostismin, joka on kanta, jonka mukaan jumalien olemassaoloa ei voida tietää tai todistaa.
Non-teistiset uskomusjärjestelmät voivat keskittyä esimerkiksi luonnollisiin selityksiin maailmankaikkeudesta, eettisiin ja moraalisiin periaatteisiin ilman yliluonnollisia elementtejä tai henkilökohtaiseen henkiseen kasvuun ilman uskonnollisia dogmeja. Esimerkkejä non-teistisistä filosofioista ovat buddhalaisuus ja sekulaari humanismi.
Onko sinulla jokin erityinen näkökulma tai kysymys non-teismiin liittyen?- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Non-teismi on kattotermi, joka viittaa erilaisiin uskomusjärjestelmiin ja filosofioihin, jotka eivät sisällä uskoa jumalaan tai jumaliin. Non-teismi ei kuitenkaan välttämättä tarkoita ateismia, joka on aktiivinen uskon puute jumalien olemassaoloon. Non-teismi voi sisältää myös agnostismin, joka on kanta, jonka mukaan jumalien olemassaoloa ei voida tietää tai todistaa.
Non-teistiset uskomusjärjestelmät voivat keskittyä esimerkiksi luonnollisiin selityksiin maailmankaikkeudesta, eettisiin ja moraalisiin periaatteisiin ilman yliluonnollisia elementtejä tai henkilökohtaiseen henkiseen kasvuun ilman uskonnollisia dogmeja. Esimerkkejä non-teistisistä filosofioista ovat buddhalaisuus ja sekulaari humanismi.
Onko sinulla jokin erityinen näkökulma tai kysymys non-teismiin liittyen?Nonteismi ei ole ateismia. Tämä on vakava väärinkäsitys.
Ateistit, agnostikot ja teistit pitävät jumaluutta koskevaa kysymystä relevanttina, johon heidän tulee ottaa huomioon tavalla tai toisella. Heidän tulee antaa vastaus kysymykseen, onko jumalia olemassa? Ateisti vastaa: -ei ole; agnostikko vastaa: -en tiedä; teisti vastaa: -kyllä.
Nonteisti sen sijaan pitää kysymystä merkityksettömänä tai vähintäänkin vähäisenä merkitykseltään. Hän voisi karrikoiden vastata edellä esitettyyn kysymykseen: ei voisi vähempää kiinnostaa.
Nonteismi ei sisällä agnostismia, koska niiden fokus on eri asiassa. Agnostikollakin on jonkinlainen jumalkuva, johon hän ei muodosta mitään kannanottoa sen olemassa olemisen suhteen. Nonteistilla ei välttämättä ole mitään käsitystä jumalista, koska sellainen jumal-kysymys ei ole millään tavalla merkityksellinen nonteistin maailmankuvassa.
- Anonyymi
Miksi käytät tekoälyä aloitustesi ja vastaustesi tekemiseen sen sijaan että itse kirjoittaisit ne?
Olen niin laiska. Tekoälylle riittää kun kysyn (ymmärtää puhetta), vastaus tulee ja sanon vain vastaa tuohon Suomi24 kysymykseen.
- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Olen niin laiska. Tekoälylle riittää kun kysyn (ymmärtää puhetta), vastaus tulee ja sanon vain vastaa tuohon Suomi24 kysymykseen.
Kiitos sentään rehellisestä vastauksesta.
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos sentään rehellisestä vastauksesta.
Tekoäly tukee omaa älyäni joka on lähes olematon.
Pitäisikö tekoälyn käyttö kieltää sehän on plagiointia- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Tekoäly tukee omaa älyäni joka on lähes olematon.
Pitäisikö tekoälyn käyttö kieltää sehän on plagiointiaVoit vapaasti käyttää tekoälyä. Huomaathan kuitenkin, että tekoälyn vastaukset ovat usein virheellisiä.
Anonyymi kirjoitti:
Voit vapaasti käyttää tekoälyä. Huomaathan kuitenkin, että tekoälyn vastaukset ovat usein virheellisiä.
En ole huomannut virheitä. Tekoäly käyttää laajoja lähteitä toki virheet ovat mahdollisia ja täytyy olla tarkkana mitä kysyy. Eettisiä ja moraalisia se ei oikein ymmärrä koska on vain kone ilman tunteita.
Anonyymi kirjoitti:
Voit vapaasti käyttää tekoälyä. Huomaathan kuitenkin, että tekoälyn vastaukset ovat usein virheellisiä.
Voitko laittaa esimerkin tekoälyn virheestä itse en ole löytänyt
- Anonyymi
Lapsille on tarjolla uskontoja ja erilaisia lahkoja vaikka kuinka paljon heidän vartuttuaan Suomessakin.
- Anonyymi
Ei tietystikään vaan seipäinä ja juoksuina.
- Anonyymi
Vauvat on puhtaita henkisieluja. Pehmeitä värähteleviä olentoja, tietoisuuksia, jotka materialisoituvat pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Kaikki ympäristöstä tulevat viestit ja altisteet, erityisesti negatiiviset, saavat lapsen värähtelemään epävireisesti.
Lapsi ihmettelee jossain kohtaa kuka minä olen ja miksi olen minä enkä joku muu. Johtuu siitä, että henkisielu alkaa häipyä taka-alalle. Sitten lapsi on jonain päivänä ihan hukassa, ja kirjoittelee karvaselkäisenä ateistina tänne palstalle.- Anonyymi
VarmaTieto kirjoitti:
Onhan ateisteissa myös fiksuja mutta paljon tyhmiä öykkäreitä.
Voi olla fiksu, jos ymmärtää, että me olemme henkisieluja, ja siksi on henkeä kohottavaa kulttuuria ja juhlia, kuten joulu.
Kyse on sielun virittämisestä, kuin soittimesta. Kuten laulussa sanotaan: Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen taas Jeesuslapsi syntyy uudelleen.
Jos ateisti ei tätä ymmärrä, niin ei ole fiksu ateisti. Anonyymi kirjoitti:
Voi olla fiksu, jos ymmärtää, että me olemme henkisieluja, ja siksi on henkeä kohottavaa kulttuuria ja juhlia, kuten joulu.
Kyse on sielun virittämisestä, kuin soittimesta. Kuten laulussa sanotaan: Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen taas Jeesuslapsi syntyy uudelleen.
Jos ateisti ei tätä ymmärrä, niin ei ole fiksu ateisti.Olen samanmielinen. Joulun sanoma.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 841602
Nainen, huomasitko kun muutin sinua?
Niin lyhyessä ajassa niin paljon. Mutta jotain muuttui minussakin. :/88868- 8832
IS Viikonloppu 12.-13.7.2025
Viikonlopun ratoksi Skyttä ja Kärkkäinen ovat taiteilleet 3.0 arvoisen ristisanatehtävän ratkottavaksi. Kenenkään ratko56829- 53812
Tämä kesä ei ollut vielä meidän
Olisihan se ihana viettää kesäiltoja kanssasi ulkona. Ei kai ollut vielä oikea aika. Ehkä kohtaamme vielä sattumalta jos58773Poliisi losautti puukkohemmon hengiltä
Mitäs läks, heilumaan puukon kanssa eikä totellut käskytystä. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011361763.html189749Mitä jos vaan tapaisit sen jota mietit
Jos se yksi henkilö on sinun mielessäsi niin entäs jos vaan menisit tapaamaan sitä, heti, samantien, miettimättä mitään.80705Teet tämän niin
Helpoksi, mutta silti niin vaikeaksi. Vihaan omaa saamattomuuttani, vaikka kaikki olisi saatavilla. 🩷🌸41700Sofiaa ei kelpuutettu Martinan kaveriporukkaan
Ibizalla lomailee Martinan kanssa ihan muut naiset.172680