mikä olisi aloittelijalle paras linux? minkä kanssa voisi pitää windowsin rinnalla? linuxin hyvät puolet windowsiin nähden? onko jokin linux joka toimisi suunnilleen kuten windows? helppo asentaa ja käyttää, polttaa cd:t dvd:t? toimiiko windowsiin tarkoitetut pelit (esim. sims) linuxilla?
aloittelija kaipaa neuvoa
.....
181910
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Eli Windowsista ei ole kuin muistot. Rinnakkaiskäyttö on käsittääkseni aika vaikea toteuttaa jollei peräti mahdoton. Systeemistä en tiedä enempää, koska en ollut asentaja, opettelen vain itse järjestelmän saloja. Yksi iso plussa on ollut. Surffailen paljon netissä ja viruksia ei ole paljoa näkynyt. Kai tämä on sitten parempi järjestelmä ainakin toistaiseksi.
Jos aiot todella Linuxia alkaa käyttämään,
niin ensinnä unohda kaikki mitä olet oppinut
Windowsista.
Yhteisöllisyys ja kommunikaatio
on ainoa varma keino saada kaikki
mahdollinen toimimaan Linuxissa.
Ensimmäisellä asennuskerralla kannattaa
kysyä apua toisilta Linux-käyttäjiltä.
Yhteisöllisyys Linux-skeneen tulee vanhasta
60-80 lukujen UNIXeista, missä softa
jaettiin lähdekoodipaketteina eteenpäin.
Tämä kulttuuri heijastuukin eri Linux-distroihin
asti siten, että 95% tapauksista ei kannata
lähteä etsimään softaa pitkin nettiä
"install-more-shit.exe":inä, vaan softat
asennetaan distrojen omilla paketinhallinnoilla.
Softien kehitys/päivitys hoidetaan kanssa
keskitetysti.
Opettele useampi distro, niin tiedät mistä
puhutaan.
Ole sitten valmis ottamaan turpiin joka taholta:
Linuxia haukkuvat niin Windows, BSD-Unix,
Mac OS X kuin kaupallisten Unixien käyttäjät.
Aina saa olla varpaillaan ;)
Mutta valoa on näkyvissä tunnelin päässä,
ja usean vuoden Linux-aktiivisuuden jälkeen
osaakin useimmat n00bitrollaajat jo
takoa maanrakoon mitä mahtavimmilla retorisilla
kikoilla =)
JA HUOM: älä koskaan valita jälkeenpäin,
että joku asia on Linuxin vika. Vika ei ole
koskaan Linuxissa, vaan vika on LÄHES AINA
käyttäjässä! Ja jos ei ole käyttäjässä vika,
niin sitten vika on todennäköisesti
käytetyssä distrossa. Älä syytä kerneliä
ilman helvetin hyvää syytä, koska nykyään
Linux 2.6.x sarjalaiset ovat helvetin
hyviä ja vakaita: käytetäänhän niitä
suuryrityksen tarpeisiinkin.
Kun lopulta olet about 3 vuotta tätä
OSS-skeneä harrastanut, niin sitten alkaakin
oman distron kasaus. Olet sitten
valaistunut pingviini, eikä sinun tarvitse
enää kuunnella muiden aukomista.
Ja mahdollisesti 6 vuoden jälkeen
alatkin ohjelmoida täysin omaa kerneliäsi ;D
Aluksi vaikka tuonne:
http://tapsa.terae.net/linux/index.php
"Kun lopulta olet about 3 vuotta tätä
OSS-skeneä harrastanut, niin sitten alkaakin
oman distron kasaus. "
Kuulostaa hauskalta. Tuota pitää sitten yrittää kun olen "valaistunut" :)
"mahdollisesti 6 vuoden jälkeen
alatkin ohjelmoida täysin omaa kerneliäsi ;D"
Juuri näiden takia tämä Linux on huippu! Mikäli on vain kiinnostunut niin vain taivas on rajana :) ( kuinkahan kauan sekään, kun linuxia aletaan syöttää sukkuloihin yms. ---> korjatkaa jos olen väärässä )
"60-80 lukujen UNIXeista, missä softa
jaettiin lähdekoodipaketteina eteenpäin."
Tuskinpa vaan. Tämän kaltainen lähdekoodipakettien jako alkoi linux aikana, eli ei ennen 90-lukua.
""install-more-shit.exe":inä, vaan softat"
"Ole sitten valmis ottamaan turpiin joka taholta:
Linuxia haukkuvat niin Windows, BSD-Unix,
Mac OS X kuin kaupallisten Unixien käyttäjät."
Mitäs tämä sitten on?
"Vika ei ole koskaan Linuxissa, vaan vika on LÄHES AINA käyttäjässä!"
Hei, unohdit että vika voikin olla MS-salajuoni!
>> kuinkahan kauan sekään, kun linuxia aletaan
>> syöttää sukkuloihin yms.
Sukkuloiden lennonohjauksessa Linuxia
käytetään jo, siis maanpäällä siellä
NASA:n ohjauskeskuksessa =)
Itseasiassa jostain päin nettiä uutisia olin
lukevinani, että NASA aikoo sitä mikroLinux
kerneliä soveltaa jossain vaiheessa.
Toi mikroLinux on siis semmonen erittäin
lean-and-mean karsittu 2.4 sarjalainen
kerneli, mikä erityisesti sulautettuihin
järjestelmiin sopii.
>> Tuskinpa vaan. Tämän kaltainen
>> lähdekoodipakettien jako alkoi linux aikana, eli
>> ei ennen 90-lukua.
VÄÄRIN!
Lähdekoodin avointa jakamista tehtiin aikanaan
yliopistopiireissä eri UNIX-järjestelmissä.
Tutuin tällaisista projekteista taitaa olla
BSD-Unix.
Jossain vaiheessa vaan UNIX-äärikaupallistui
ja hajosi kymmeniin eri variantteihin,
suljetun koodin sellaisiin. Eli se siitä ;)
on mahdollista pitää montakin eri versiota linuxista. suse, mandrake esim. noi ehkä ne "helpoimmat" distrot? ohjeita seuraamalla onnistuu asennus aika helposti. asennuksen jälkeen alkaakin sitten linuxin muokkaus itselle mieluisaksi. linux on siitä makee käyttis että voit tehdä siitä juuri sellaisen kuin tarvitset ja haluat. tervetuloa linuxin ihmeelliseen maailmaan;)
Se pitää nyt sanoa kun ylempänä puhuttiin distrojen kasauksesta ja kernelin kääntämisestä, että tähän ei sitten todellakaan tarvi mennä jos ei omaa kiinnostusta ole. Nykyaikaiset distrot ovat niin
hyvin viilattuja että distron asennuksen ja pienten alkusäätöjen jälkeen kone on valmis monipuoliseen käyttöön. Esim palomuuri-, pikaviesti-, kuvankäsittely- ja office-paketit ovat valmiina heti. Eli hyppäys windowsista linuxiin ei ole enää suuren suuri. Itse asiassa sopivan distron valitsemalla saa tarpeisiinsa kattavamman paketin kuin windowsin...
Tässäpä tämä linuxin hienous nykyään onkin: Käyttis joustaa käyttäjän mukana melkein mihin tahansa.
>> Tässäpä tämä linuxin hienous nykyään onkin:
>> Käyttis joustaa käyttäjän mukana melkein mihin
>> tahansa.
Nojoo, kyllä se todellakin joustaa ...
MUTTA
sitä joutuu sitten itse Edes Hieman opettelemaan,
toisin kuin plug&pray Winblowsissa. Ja tätä
monet Aloittelijat ei ota huomioon,
ja tulee sitten minulle ja muille valittamaan
kuinka paska Linux on ... ja se on inhaa.
Ihan sen takia otin esiin tämän Linuxien
järjestelmäkulttuurin, koska se tulee
opetella ja sisäistää jos aikoo pärjätä.
Tosin, mulla on nyt ohjelmoinnin alla semmoinen
hieman Mac OS X:n frameworking ideaa apinoiva
add-on-paketinhallinta ja runtime-platform,
minkä avulla vois jakaa softaa täysin
distron omista repositoryistä riippumatta ;)
"mulla on nyt ohjelmoinnin alla ...minkä avulla vois jakaa softaa täysin distron omista repositoryistä riippumatta"
Hmmm... Varmasti hieno projekti - ja asiaa. Mutta jotenkin kuullostaa tutulta. Mielestäni checkinstall tai alien ovat pyrkineet yhtenäistämään eri jakelujen paketinhallintaa. Olenkohan ymmärtänyt oikein?
http://www.kitenet.net/programs/alien/
http://asic-linux.com.mx/~izto/checkinstall/
Siis TEKNISESTI nuo EI tee mitään softien
binääriyhteensopivuuden takaamiseksi!
Tajuatteko te normaalikäyttäjät, miten monimutkaista
on esim. dependencyjen laskeminen ja asentaminen?
Jokainen paketinhallinta määrittelee omat
nimet dependencyille, tai tarjoaa vain ns.
"weak-dependency" tyylisiä sonametietokantoja.
Tällainen ei vai vetele!
Entäs sitten binäärien ja libraryjen
sijoittaminen? No HELVETTI: ne laitetaan
suoraan /usr -hierarkian alle SEKAISIN
JÄRJESTELMÄN BASE-SYSTEMIN TIEDOSTOJEN KANSSA!
Mitä helvetin järjestystä tällainen on?
Windows alustassa on täysin sama vika,
ja vaikka Linuxissa library versioita ei voi
sekoittaa, niin eri sonameiden hallinta
ja päivitys on työlästä ja epävarmaa koska
ne on kaikki yhdessä vitun köntässä.
Sama ongelma on binääreillä ... kuka
vitun idiootti keksi levitellä binäärit
pitkin /usr hierarkiaa? HFS 2.3 ei missään
nimessä sellaiseen käske, vaan siinä kehotetaan
että "järjestelmän ulkopuoliset ohjelmat
tulisi asentaa /opt -hierarkian alle".
Nykyajan paketinhallinnat on perseestä!
MINUN RATKAISU (se PARAS, OIKEAOPPINEN, ja
peelokoodari-ystävällinen):
- Jokainen softa käännetään niin, että
./configure --prefix=/0
Tuo "/0" prefixi on siis virtuaalinen
sandbox diversioni, mikä ajonaikana uudelleen-
ohjataan SOFTAN IKIOMAAN JA YKSILLÖLISEEN
asennushakemistoon,
esim. /usr/local/mdm/Apps/
tai vaikkapa /home/peelo/s0ftat/
- Suunnittelemani runtime platform tarjoaa
isokokoiset ja yleisimmät alijärjestelmät,
kuten Gnome-runtimen, KDE-runtimen, ALSA libraryt,
DBUS-daemonin, SDL frameworkin (kirjaston),
sekä monia muita tarpeellisia.
HUOM ... TÄSSÄ on se PARAS kohta:
Jokainen runtime-komponentti spesifioidaan
käännön yhteydessä XML:ksi! Esim.
libperse-1.2:en tarjoamat sonamet
(libperse-1.2.so.0 tms) kirjataan ylös,
ja tarvittaessa käännetään monelle eri
arkkitehtuurille. Tästä sitten tehdään paketti.
MUTTA, idea on ettei softat koskaan viittaa
SUORAAN paketinnimiin (esim libperse), vaan
jokaisesta sen tarvitsemasta INTERFACESTA
annetaan paketin mukana XML-spesifikaatio,
jonka avulla KOHDEDISTROSTA ETSITÄÄN TARVITTAVAT
KOMPONENTI, tai jos niitä ei ole, niin asennetaan
tän systeemin omista repositoryistä yhteensopivat
komponentit.
Lyhyesti lukutaidottomille:
Jokainen ns. "riippuvuus" MÄÄRITELLÄÄN TARKASTI
kolmessa osassa:
1) bin: komponentin tarjoamat suoritettavat
komennot
2) soname: -"- ldd riippuvuudet, eli libraryt
(tyyliin: libsdl-1.2.so.0, libssl.so.2)
3) srv: komponentin tarjoamat PALVELUT, eli
daemonit mitkä pitää laittaa päälle kun
tätä komponenttia tarvitaan.
JA tämä riippuvuusmäärittely LISÄTÄÄN
KOKONAISUUDESSAAN paketin mukaan. Okei, paketin
koko kasvaa suuresta määrästä tekstiä,
mutta kohdedistrossa voi heuristisen analyysin
avulla asentaa softan todennäköisimmin.
Sitten kun riippuvuudet on määritelty,
ja jos ne eivät ole mukana MDM-:ssa
niin riippuvuuksista on tehtävä omat
pakettinsa, ja joko lisättävä ne mukaan
pakettiin (iso pakettikoko), tai sitten
muodostettava näistä mini-repository,
johon sitten laitetaan linkki softapaketissa.
Jos edes pikkusen kiinnostaa, niin tajuatte
että tässä on enemmän ideaa kuin noiden
muiden perhanan purkka-paska virityksissä ;(
kun alotat tutustumaan linuxiin niin varaudu siihen että sulle tulee tuhat ja yksi ongelmaa matkan varrella, mutta miljoona muuta käyttäjää on törmänny jo samoihin ongelmiin ja ne on ratkastu. selaile foorumeita ja kysele. lue ohjeita.
Älä luovuta ensimmäisellä viikolla kun linux tuntuu olevan kasa pingviinin sontaa. kun systeemiin pääsee sisälle, käyttö on huomattavasti helpompaa ja monipuolisempaa kuin wintoosalla.
olen itse kolmisen vuotta vääntääny linuxia ja takana on reilu kymmene eri distroa. Suurimman osan ongelmista olen pystynny itse selvittämään. ja joka päivä tulee aina jotain uutta.
Aloittelijalle hyvät ja melkoisen kattavat jakelut ovat PCLinuxOS ja SimplyMEPIS. Kaikki linuxit asentuvat haluttaessa windowsin rinnalle ja käynnistyksessä voi valita mihinkä systeemin kone käynnistetään.
Osa windows-peleistä toimii linuxissa kolmannen osapuolen ohjelman avulla (Cedega, Wine), mutta pääsääntöisesti linuxille on omat ohjelmansa ja pelinsä. Muutamaan suosittuun peliin löytyy linux-versiot.
Aloittelijalle paras on ehkä SuSe 9.2, joka on idioottivarma jakelu. Jos taas tahdot opetella hieman, niin silloin valinta on Debian- vapain ja laajin jakelu.
on kyllä ehkä liian vaikea aloittelijalle.
Ubuntuhan pohjautuu debianiin ja on asennuksen ja luultavasti käytönkin puolesta helpompi aloittelijalle kuin aito debian. Check this out...
Linux-aloittelijalle suosittelen lämpimästi Ubuntu Linuxia! On helppokäyttöinen kuin mikä, ja asentuu vaivattomasti, myös suomeksi - ja netti toimii heti jo asennuksen aikana. Perus-asennusCD:llä mukana tulee kaikki tarvittavat softat laillisina opensource-versioina. Ubuntu Linux on nyt ja AINA tulevaisuudessa täysin ilmainen. Ubuntu Linuxin yksi hyvä puoli on se, että vilkas käyttäjäyhteisö auttaa foorumeilla aloittelijat alkuun takuuvarmasti.
Ubuntun voi asentaa myös windowsin rinnalle, siis jos kovalevyltä löytyy tyhjä osio, joka on vähintään 2 gigaa. Ubuntu asentaa automaattisesti käynnistyssektorille käynnistyslataajan, ja sitten aina boottauksen yhteydessä voi valita käynnistääkö windowsin vai ubuntun.
Aloitas tuolta:
http://www.ubuntulinux.org/
Ilmeisesti tänä keväänä Ubuntu Suomi on aloittanut toimintansa, joten suomenkielinen ubuntu-yhteisö on syntymässä kovaa vauhtia:
http://www.ubuntu-fi.org/Wiki
Tarvitsisin siinä apua että kun vedän edubuntussa ikkunan (esim. Netin) alas niin se vaan katoaa ja jos kuuntelen musaa niin musa jää soimaan kiitos jo etukäteen