Mistä johtuu seuraava seikka.
Kun lentokone kiihdyttää ja ponkaisee maasta irti ja sitten aletan nousta ylös päin - oikein tuntee kun noste nappaa kiinni :-) Mutta jossakin vaiheessa moottorien tehot ikään kuin ajetaan alas ja kuulostaa ihan kuin moottorit sammuisivat.Silloin aina itse havahtuu ja moni kanssa matkustajakin pälyilee....kunnes hetken kuluttua taas oikein reippaalla vauhdilla jatketaan matkaa korkeuksiin.Mistähän tuo johtuu?Itselleni se on aina sellainen epämielyttävä kohta ja joka kerta siihen säpsähtää!
Sit toinen kysymys.Mikä tekee Boeing 744 koneesta niin erinomaisen että kun se nousee niin tuskin edes huomaa?
Kiitos asiantuntijoille.
Kun lentokone kiihdyttää ja ponkaisee maasta irti ja sitten aletan nousta ylös päin - oikein tuntee kun noste nappaa kiinni :-) Mutta jossakin vaiheessa moottorien tehot ikään kuin ajetaan alas ja kuulostaa ihan kuin moottorit sammuisivat.Silloin aina itse havahtuu ja moni kanssa matkustajakin pälyilee....kunnes hetken kuluttua taas oikein reippaalla vauhdilla jatketaan matkaa korkeuksiin.Mistähän tuo johtuu?Itselleni se on aina sellainen epämielyttävä kohta ja joka kerta siihen säpsähtää!
Sit toinen kysymys.Mikä tekee Boeing 744 koneesta niin erinomaisen että kun se nousee niin tuskin edes huomaa?
Kiitos asiantuntijoille.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Lähtökiihdytyksessä moottoreista otetaan paljon enemmän tehoa irti, kuin ilmassa liidellessä. Kun haluttu matkanopeus on saavutettu, voidaan moottoreiden työntövoimaa vähentää ja niiden äänikin hiljenee. Korkeutta lisätään siivissä olevia spoilereita kääntelemällä, moottorin kierroksia ei tarvitse juurikaan muutella korkeutta lisättäessä. Boeing 744 on isokokoinen ja painava, joten se saavuttaa lentokorkeutensa hitaammin kuin monet muut koneet. Pystysuuntainen kiihtyvyys jää melko pieneksi, joten matkustaja ei välttämättä pysty edes aistimaan koneen liikettä ylöspäin.
Kuvailemasi kaltainen tilanne syntyy, kun siiven laipat (takapinnan lisäsiivekkeet) vedetään sisään, siiven kantopinta alenee ja kone pyrkii menettämään korkeutta. Nopeus kuitenkin kasvaa ilmanvastuksen pienennyttyä ja ohjaamossa tekevät vastakorjausliikkeen, joten kone saa uutta tarmoa kiivetä ylöspäin.
Moottorien tehoja lasketaan konetyypistä riippuen varsin pian, kun pyörät ovat irronneet maasta. Varsinkin uudemmat koneet säätelevät tarkkaan moottoritehoja pitäen ne mahdollisimman kustannustehokkaana. MD-11 koneen moottoreita ei saa käyttää täydellä teholla kuin muutaman minuutin, koska muuten ne lämpiävät liikaa.
moro poijjaat ja tytöt!
Se on niin, että täysiä tehoja harvemmin käytetään edes lentoonlähdöissä, koska sehän hoituu hyvin myös osatehoilla. Kun pyörät ovat irronneet maasta ja todetaan "positive rate of climb", kaviot voidaan vetaista sissään. sitten safe speed ja safe altitude tilanteessa koneen lentoasu säädetään siten, kuten jo on mainittu, että jättöreunalaipat eli flapsit, laipat ,läystäkkeet, tai vaikka fowlerssonit imastaan siiven sisälle. mm. nämä kaksi tekijää aiheuttavat sen, että vastus pienenee ja jos urku on ihan auki kone lähtee lapasesta eli kiihtyy liikaa. Vielä pakko kalevin myöntää, että alhaisessa korkeudessa nuo motit syövät polttoainetta huomattavasti enäämpi kuin mitä tuolla heterospaussissa ja assiita ei auta se, että hanat on auki joten se kaasun höllääminen on myös polttoainetaloudellista. Sitten on olemassa vielä sellainen henkisenmaailman juttu joka liittyy tuahon nousukulumaan, elikkäs kun on olemassa kahrenlaista noppeutta Vx:ää ja Vy:tä joista Vx on parhaan nousukulman antava nopeus eli kone nousee niinku tosi tosi jyrkästi ja sitten Vy jossa koneella on ehkä vähän enäämpi vauhtia, mutta nousunopeus on suurempi. Näiden Vx:n ja Vy:n välistä on valittava sitten estevarojen puitteissa se oikia vauhti ja siinäkin on sitten oma tehonsäätönsä. Tuli tässä kirjoitellessa vielä yksi nykyaikana pilotteja rassaava juttu mieleen, nimittäin tuo meluntorjunta. Eli siis tietty kun matalemmilla kierroksilla moottori ujeltaa vähemmän kuin mitä suuremmilla kierroksilla, joten melunvaimennussyistäkin kierroksia lasketaan. Ja vielä yksi syy(satuin muistamaan tämänkin) on se, että lentoonlähdön jälkeen kyteketään Autothrottle päälle ja sit kun se tietskari rupee säätään sitä kaasuu, niin se tietty laskee ne heti niinku silleen kupeeks.. En oo junpolla lentäny enkä muista olleeni kyytissä, mutta hyvää juhannusta kaikille ja muistajaa että jos otat et lennä=)
oikea asiantuntija taas puhuu paskaa "MD-11 koneen moottoreita ei saa käyttää täydellä teholla kuin muutaman minuutin, koska muuten ne lämpiävät liikaa" ihanko itse keksit tuon, aivan potaskaa...samaa moottoria käytetään myös koneissa jos et tiedä
MD-11 koneen CF6-80 moottoreita saa tosiaan käyttää takeoff teholla max. 5 minuuttia, kuten muitakin tavallisia suihkumoottoreita. Täyttä takeoff tehoa ei yleensä edes tarvita, eikä myöskään käytetä koska se rasittaisi aivan turhaan moottoreita. Moottorit kun tuppaavat rapistua käytettäessä korkeita tehoja juuri nimenomaan lämmön takia.
Mainitsin MD-11:n esimerkkinä, se kun on isoista koneista tuttu Suomessakin. Sama ongelma on ollut tietysti useilla muilla ISOILLA moottoreilla. Muutama minuutti on alle 10, ok? Palotilan kuumuus nousee moottoria vaurioittavalle tasolle.
Ja tiedoksi vielä, informaatio on peräisi henkilöltä, joka on MD-11 koneen parissa työskennellyt yli kymmenen vuotta.
Eli ei, en keksinyt juttua itse. Provosi oli huono ja epäilen vahvasti nimimerkkiäsi. Amiksen lentokoneasentaja opiskelija, ensimmäinen vuosikurssi? Hyvää kesälomaa.
Lentoonlähdön jälkeen alkunousussa koneesta otetaan mahdollisimman paljon tehoja irti, jotta päästään mahdollisimman nopeasti turvalliselle korkeudelle vaikkapa moottorihäiriötä ajatellen. Kun korkeutta on tarpeeksi, niin tehoja voidaan pienentää, mikä tietysti huomataan matkustamossa pienempänä meluna. Toisaalta kun nousussa on saavutettu tarpeeksi nopeutta, niin lentäjät ottavat laskusiivekkeitä sisään, mikä pienentää koneen vastusta ja parantaa siten nousukykyä. Lisäksi laskutelineetkin vaikuttavat koneen menohaluihin, mutta ne vedetään yleensä välittömästi lentoonlähdön jälkeen sisään. Ainakin karkeasti näin... :)
..Boeing 744?
Tarkoitatko 747:a?
Boeing 747-400 eli Boeing 744ER
Nousun tasaantuminen pian lähdön jälkeen johtuu myös siitä että siirrytään ns. lähilennonjohdosta aluevalvontakeskuksen valvontaan. Esim. Helsingistä lähdettäessä Helsinki-Vantaan lähilennonjohdosta Tampereen Etelä-Suomen lennonvalvonnan piiriin. Tässä siirtovaiheessa odotetaan tietoa mille lentopinnoille noustaan ja kuinka nopeasti ja nousutehoa/nopeutta vähennetään.