miksi luullaan et kaikki iäkkäät on yksin? Itse tykkään olla välillä ihan omissa oloissani, en vaan jaksa mennä ja harrastaa kaikkea. Yhteys läheisiin on kuitenkin, mutta osaan olla myös itseni kanssa.
Yksinäisyydestä kyse,
Anonyymi-ap
24301
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ei luulla. Kuka luulee ?
Joku on yksin yksinäinen, ei moni.
Hössötystä on joskus liikaa jouluna.
Minäkin osaan olla itseni kanssa, kun on pakko. Kaikki läheiset ja
ystävät ovat kuolleet.
Pakko ei ole olla yksin, jos ei taho.
Erotan yksinolon, joka on mukava tila ja taas yksinäisyyden, jolla on ikävämpi kaiku. Joskus tuntee porukassakin itsensä yksinäiseksi, ei ole samalla aaltopituudella.
Nyt on menoja ja porukoita niin ettei joka paikkaan ehdi. Osa allakkaan merkityistä jää menemättä, ei ehdi, pitää priorisoida. Joskus lyhyitä aikoja on että tuntee yksinäisyyttä, juuri sen verran että tietää mitä se on. Hyvä niin. Se antaa voimaa lähteä ihmisten pariin, niin kauan kuin pystyy. Tai löytämään yksin mielenkiintoista tekemistä. Juuri nyt yksinolo on taivaallista, lukea kahvikupposen äärellä näitä palstoja, lehtiä. Heti kun on valoisaa, lähteä kävelylle.
Jos liikuntakyky hiipuu, sitten on tekemistä ja keksimistä, miten liian pitkän yksin vietetyn ajan saa muutetuksi tasapainoiseksi ja viihtyisäksi yksinoloksi. Ehkä voi suunnitella sille ajalle etukäteen viihdykettä tai sitten jättää asian herran huomaan.
Rutiinit on tärkeitä, auttavat ja helpottavat touhuja, mut pitää ne rikkoakin välillä, saa vaihtelevaa piristystä, potkua elämään.
Introvertti viihtyy yksin paljon paremmin, mut välillä tekee hyvää tavata ja jutellakin toisten kanssa, se on selvää.
Yksinäisyys ja yksin olo ei ole sama, vaikka monet ei sitä ymmärrä. Olen ja asun yksin suurimman osan ajastani, mutta yksinäiseksi en itseäni tunne. Tapaan kuitenkin viikottain muitakin ihmisiä kuin sen kaupan kassan jonka nään vain joka toinen viikko.
Viihdyn mainiosti yksin kotona omiani tuusaten ja käsitöitä tehden ja vain lapsenlapset välillä viettävät luonani viikonloppuja.
Ja jos yksinolo ahdistaa, on mentävä johonkin missä saa seuraa!
Siitä se lähtee.
Yksinolo on luxusta. Nautin siitä enemmän kuin mistään muusta.
Jokainen tahtoo olla, joskus ainakin yksin.
Yksin voi olla parisuhteessakin, kokemusta on tästäkin ollut eli nyt yksin asuessa en tunne yksinäisyyttä.
Niin voi olla.
Ei kai kukaan luule, että KAIKKI iäkkäät ovat yksin? Mistä moinen ajatus?
Mutta on kuitenkin yksinäisiä vanhuksia ja myös muissa ikäluokissa on yksinäisyyttä. Toiset kärsii siitä, toiset ei. Näinhän se menee.
Rauhassa on usein tärkeää olla, se selkiyttää oloa.
Yksin oleminen on laatuaikaa.
On se, laatua mut ei saa kaatua...
Tykkään jutella ihmisten kanssa ja se ei tarkoita et olen yksinäinen, olen saanu jopa kuulla et oletko yksinäinen siksi ?, kun jään juttelemaan eli ei mikään ole hyvä :)
Väärinkäsityksiä on paljon, kyllä.
Kukaan tavis ei halua olla seurassa jatkuvasti, kyllä on saatava olla ihan ypöyksin välillä ja useinkin.
Tuli sellainen asia mieleen tästä, että usein tasokasta seuraa on enää/tai vielkään vaikea löytää.
Puheenaiheet tahtovat olla sairauksissa tai lapsenlapsissa.
Ei, niitä en jaksa kuunnella, itsellänikin niitä on tarpeeksi, mutta tahdon jutella älykkäässä seurassa!
Mee kahvilaan, istu seuraan ja aloita keskustelu!