Oon joskus aikasemmin kirjoittanut tänne ihastumisestani jne... Olin tykännyt tosi kovasti eräästä pojasta jo yli puolivuotta. Haaveilin kaikkea joka ikinen ilta. Olen tosi ujo, mutta kerran keräsin rohkeuteni ja kysyin tekstiviestinä pojalta, että onko hänellä meseä. Hän vastasi, eikä hänellä ollut.
Noh, mulla olisi juuri ollut rohkeutta ottaa seuraava askel, kunnes sain kuulla, että hän on varattu. Olin saada sydärin kun kuulin. Ja vasta nyt!! Puolivuotta mennyt ihan hukkaan!:( Nyt harmittaa. Kerkesin jo kuvitella kaikkea kivaa... Mutta elämä on.
Miten musta tuntuu, että aina kun on jotain kivaa, niin yhtäkkiä sekin pieni ilo sortuu jollakin tapaa niskaan...? Mun elämässä ei ole koskaan ollut mitään erityistä päivää, jolloin olisin oikeasti voinut iloita jostain tällaisesta. Ärsyttää ja masentaa samaan aikaan.:(
No, elämä jatkuu ja ehkä tulevaisuudessa paremmin.:) Jotenkin vaan masentavaa katsoa onnellisia pareja, vaikka kyllä heidän puolesta osaa joskus iloitakkin. Mutta joo.
Kellään muulla samaa tunnetta?
Noh, mulla olisi juuri ollut rohkeutta ottaa seuraava askel, kunnes sain kuulla, että hän on varattu. Olin saada sydärin kun kuulin. Ja vasta nyt!! Puolivuotta mennyt ihan hukkaan!:( Nyt harmittaa. Kerkesin jo kuvitella kaikkea kivaa... Mutta elämä on.
Miten musta tuntuu, että aina kun on jotain kivaa, niin yhtäkkiä sekin pieni ilo sortuu jollakin tapaa niskaan...? Mun elämässä ei ole koskaan ollut mitään erityistä päivää, jolloin olisin oikeasti voinut iloita jostain tällaisesta. Ärsyttää ja masentaa samaan aikaan.:(
No, elämä jatkuu ja ehkä tulevaisuudessa paremmin.:) Jotenkin vaan masentavaa katsoa onnellisia pareja, vaikka kyllä heidän puolesta osaa joskus iloitakkin. Mutta joo.
Kellään muulla samaa tunnetta?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Toisinaan samat fiilikset, mutta välillä pitää tulla surujakin että osaa sitten iloita vielä enemmän kun sattuu niitä hyviä juttuja, eikös juu? :)
Nii mie oon ainakin ajatellu, mutta sie löydät kanssa varmasti uuden kiinnostuksen kohteen. Ja sen oman kullan kanssa. :) Nyt nauti vaan kesästä ja siitä ku oot villi ja vapaa vielä!
Mullakin kävi just vähän aikaa sitten noin. Olin vihdoin onnistunut unohtamaan pitkäaikasen ihatukseni, jonka olin nähnyt kävelevän käsikädessä toisen tytön kanssa....tapauksesta oli nyt kulunut noin vuosi ja haaveilin jo onneksi toisesta, aluksi ajattelin etten ikinä pääsisi yli aiemmasta ihastuksestani. Hetken tunsin itseni onnelliseksi, kun ajattelin, että ehkä tästä kerrankin tulisi jotain....mutta sitten tuli taas se tuttu tiputus maan pinnalle - tai kenties vielä alemmas........tää on tosi masentavaa, kun tässä näyttää joka kerta käyvän näin. Haluisin taas ihastua, mutta toisaalta en kestä enää jos joudun taas pettymään....