Tämä näkyy muun muassa kansallisista ravitsemussuosituksista käytävissä keskusteluissa.
Ruotsissa on suosituksia laadittaessa haluttu turvata omavaraisuus ja huomioida maalle ominainen tuotanto.
Ruotsissa on suosituksia laadittaessa haluttu turvata omavaraisuus ja huomioida maalle ominainen tuotanto.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Korona-aikana Ruotsissa havahduttiin siihen, että omavaraisuus ei riitäkään.
Suomessa ei olla vieläkään havahduttu.
maallikona uskon, että ruoan tuotanto voi teknologian myötä siirtyä ammattimaisempaan yhteisölliseen valtion laitostyöpaikka suuntaan, jossa maatalouskeskus on valtion omistaja ja ammattityöntekijöiden yhteisesti ylläpitämä ruoan tuotanto paikka, eikä yksityinen ja hevon vitun tietää miten tuotettu
ei voi jättää ruoan tuotannon tuntemattomille epävarmoille tahoille, mutta on oltava täysin varma, että ruoka kasvaa ja sitä saadaan siten, minkälainen on tarve valtiossa
työväki olisi korkeasti oppinut ja työtehtävät jaetut
Kommunismissa on kokeiltu, ei toimi. Ja nykyaikaisetkaan tilat ei saa kotimaisia työntekijöitä millään, niin mistähän ne korkeasti koulutetut työntekijät tuohon utopiaan saataisiin, pakkotyöllä vai vankiloista?
Ei toimi tämä maatalousmallikaan, jossa veronmaksajat kattavat kustannukset ja jos jotain voittoa tulee, niin se on "yksityistä".
Aito markkinataloussmalli maataloustuotantoon taitaa olla sulla mahdottomuus tässä ilmastossa, mutta tukiaiset vääristää ja tuottaa tehottomuutta. Uusia ideoita kaivataan.
Minimi hinta alkutuottajalle, nyt K ja S mafia polkee tuottaja hintoja.
Mitenköhän nuo Ruotsin maltillisemmat maataloustuet?
Ruotsin maataloustuet on rajusti suuremmat kuin Suomessa.
Jaa nyt olet hakoteillä.. haluat varmaan todentaa väittäsi faktoilla.
Se on helppoa.
Maalaiset valehtelee.
Moraali on rappeutunut.
Ruotsi on luopunut kansallisista maataloustuista käytännössä kokonaan ja siellä maataloustuottajat ovat oikeutettuja vain EU:n maksamiin maataloustukiin. Suomessa sen sijaan maksetaan noin 1,3 miljardin euron EU-tukien päälle vielä 1,4 miljardia euroa kansallisia maataloustukia.
N.s. kansalliset tuet on n.350 milj. vuodessa. Kato vaikka budjetista.
Ruotsin suositukset tulevat muuttumaan samaan suuntaan kuin Suomessakin. Niin on käynyt tähänkin mennessä. Suositusten pohjana on kuitenkin sama laaja kansainvälinen tutkimusaineisto ravinnon terveysvaikutuksista.
Toivottavasti se aika on ikuisesti ohi, jolloin maatalouspolitiikka oli tärkeämpää kuin kansanterveys.
Nälkä opettaa.
Suomen - ja niin taitaa Ruotsinkin - ongelma on ylipaino eikä nällkä.
Suomalaisten ruokatottumusten muutoksen takia (mm. lihankulutuksen kasvun vuoksi) suomalaisten normaalipaino on ylipaino. Myös lasten ylipaino lisääntyy. Yleisintä lasten lihavuus on maaseutumaisissa kunnissa.
tukeva ja painava ihminen pysyy jalat maassa ja on vankka ja luotettava
hän on rehti ja kuluttaa suuria määriä ruokaa ja osaa arvostaa tämän tärkeän asian
hän ei rupea leikkimään ruoalla valitsemalla parempia ruokia, mutta syö kaiken ja mielihalulla
Loogista. Kun ei juo ni ei tarvi käydä kusella...
Jos ei syö ni ei tule päästöjä
Ruotsi on luopunut kansallisista maataloustuista käytännössä kokonaan ja siksi maatalouden hyväksyttävyys on aivan toista kuin Suomessa, jossa velkainen valtio ylläpitää ylituotantoa ei mistään syystä.
Onneksi Suomen hallitus päättää maataloustuista.
Maataloustuista päätetään perustuslain hengen vastaisesti. Kyseessä on rakenteellinen korruptio.
Käytännössä aina tukisäädöksset käsittelevän eduskunnan maatalousvaliokunnan puheenjohtaja on itse (suoraan tai lähipiirin kautta) tuen saaja. Niin on myös moni valiokunnan jäsen. Lain mukaan kansanedustaja ei saisi kuitenkaan valmistella eikä äänestää asiassa, jossa hänellä on oma henkilökohtainen tai lähipiirin taloudellinen intressi. Puheoikeus kansanedustajalla on aina. Usein myös maa- ja metsätalousministeri on tukiaisten nostaja joko itse tai perheensä kautta. Nyt Essayah taitaa olla poikkeus.
Maataloustukea ei voi verrata yleisiin tukiin tai veroihin, jotka koskevat kansanedustajia, mutta myös kaikkia tai merkittävää osaa suomalaisista. Maataloustukien nostjat ovat prosenttiluokan vähemmistö Suomessa. Silloin lain hengen mukaisita olisi, että maatalousvaliokunnan puheenjohtaja ja jäsenet eivät itse nostaisi tukia, joita ovat valmistelemassa ja päättämässä.
Miltä kuulostaisi, jos varustamotuista päättävän valiokunnan puheenjohtajalla olisi merkittäviä omistuksia jossain varustamossa?
Olet ihan höpö!
Siellä on myös paremmat ja tehokkaammat maanviljelijät.