(Copilot tekoäly)
Jumala on vale mutta onko se myös filosofiassa vale ?
Jumalan käsite filosofiassa on monimutkainen ja monimuotoinen, ja sitä on käsitelty eri tavoin eri filosofisissa traditioissa ja ajattelutavoissa. Filosofisesti Jumala voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavia:
### 1. **Metafyysinen perusta**
- Jumalaa pidetään kaiken olemassaolon perustana tai alkuperänä. Tässä kontekstissa Jumala nähdään usein luomattomana, muuttumattomana ja absoluuttisena olemuksena, joka antaa merkityksen kaikelle muulle. Esimerkiksi Platonin "Hyvän idea" voidaan nähdä eräänlaisena absoluuttisena periaatteena, joka muistuttaa teististä jumalaa.
### 2. **Klassinen teismi**
- Klassinen teismi kuvaa Jumalan kaikkivaltiaana, kaikkitietävänä ja täydellisen hyvänä olentona. Tämä käsitys löytyy erityisesti juutalais-kristillisen ja islamilaisen perinteen filosofiasta. Tällaiset filosofit kuten Augustinus, Tuomas Akvinolainen ja Avicenna ovat kehittäneet argumentteja Jumalan olemassaolon puolesta (esim. kosmologinen argumentti ja ontologinen argumentti).
### 3. **Deismi**
- Deistien mukaan Jumala on universumin luoja, mutta ei puutu maailmankaikkeuden tapahtumiin. Tämä näkemys korostui erityisesti valistusajalla, jolloin monet filosofit, kuten Voltaire, hyväksyivät Jumalan luomistyön mutta hylkäsivät uskontojen opetukset ihmeistä ja jumalallisesta ilmoituksesta.
### 4. **Panteismi**
- Panteismin mukaan Jumala on yhtä kuin luonto tai maailmankaikkeus. Tämä käsitys liittyy erityisesti filosofeihin kuten Spinoza, joka näki Jumalan ja maailman yhteen kietoutuneena kokonaisuutena.
### 5. **Ateismi ja agnostismi**
- Filosofiassa pohditaan myös mahdollisuutta, ettei Jumalaa ole olemassa (ateismi) tai ettei Jumalan olemassaolosta voida tietää mitään (agnostismi). Esimerkiksi David Hume ja Friedrich Nietzsche kritisoivat voimakkaasti perinteisiä käsityksiä Jumalasta.
### 6. **Prosessifilosofia ja panenteismi**
- Nykyaikaisessa filosofiassa, kuten Alfred North Whiteheadin prosessifilosofiassa, Jumala nähdään muuttuvana ja dynaamisena olentona, joka kehittyy yhdessä maailmankaikkeuden kanssa. Panenteismi puolestaan yhdistää ajatukset panteismista ja teismistä: Jumala on sekä maailmankaikkeuden sisällä että sen ulkopuolella.
### 7. **Eksistentiaalinen näkökulma**
- Filosofit kuten Søren Kierkegaard ja Jean-Paul Sartre ovat käsitelleet Jumalaa yksilön kokemuksen, uskon ja olemassaolon näkökulmasta. Kierkegaard painotti henkilökohtaista suhdetta Jumalaan, kun taas Sartre näki Jumalan käsitteen epäolennaisena ateistiselle eksistentialismilleen.
Filosofinen keskustelu Jumalasta ei keskity pelkästään Jumalan olemassaolon todisteluun tai kiistämiseen, vaan myös siihen, mitä Jumala tarkoittaa ihmisen moraalille, tiedolle ja olemassaolon tarkoitukselle. Jokainen traditio ja ajattelija tuo oman vivahteensa tähän syvälliseen pohdintaan.
Mikä Jumala on filosofiassa ?
12
407
Vastaukset
"...mitä Jumala tarkoittaa ihmisen moraalille, tiedolle ja olemassaolon tarkoitukselle."
Jumala on ihmisen keksimä kuva itsestään, jolla hän legitimoi omat väitteensä itsestään erillisellä yliluonnollisella entiteetillä, mutta joka todellisuudessa on vain ihmisen oma mieli.Tämä on mielenkiintoinen ja filosofisesti rikas näkökulma. Ajatus siitä, että jumalakäsitys on ihmisen luoma heijastus omasta mielestään ja tarpeistaan, on ollut esillä monissa filosofisissa ja psykologisissa teorioissa. Esimerkiksi Sigmund Freud näki uskonnon ja jumalakäsityksen ihmisen psykologisina tarpeina, jotka tarjoavat lohtua ja selityksiä elämän epävarmuuksiin.
Filosofi Ludwig Feuerbach puolestaan väitti, että jumalakäsitys on ihmisen omien ihanteiden ja toiveiden projisointia ulkopuoliseen olentoon. Hänen mukaansa jumalat ovat ihmisen omien ominaisuuksien ja pyrkimysten ylevöityneitä versioita.
Tämä näkökulma korostaa ihmisen roolia uskonnollisten käsitteiden luomisessa ja niiden merkitystä ihmisen psykologiselle ja sosiaaliselle elämälle. Se herättää myös kysymyksiä siitä, miten ja miksi ihmiset luovat ja ylläpitävät tällaisia käsitteitä.
Avauksen 'Jumala' termin tilalle sopii vaihtaa 'teepannu' ja argumentointi ei mene yhtään huonommaksi kuin se jo on.
Teepannun vaihtaminen Jumalan tilalle korostaa argumentin luonnetta: väite, jota ei voida todistaa vääräksi, ei ole automaattisesti totta. Tämä on erityisen relevanttia filosofisissa ja uskonnollisissa keskusteluissa, joissa käsitellään Jumalan olemassaoloa ja luonnetta.
VarmaTieto kirjoitti:
Teepannun vaihtaminen Jumalan tilalle korostaa argumentin luonnetta: väite, jota ei voida todistaa vääräksi, ei ole automaattisesti totta. Tämä on erityisen relevanttia filosofisissa ja uskonnollisissa keskusteluissa, joissa käsitellään Jumalan olemassaoloa ja luonnetta.
"...väite, jota ei voida todistaa vääräksi, ei ole automaattisesti totta."
Väite, jota ei voida todistaa vääräksi eli falsifioida, on pseudotiedettä. Jumalista keskustelu sellaisena kuin sitä nyt käydään ei täytä filosofian tunnusmerkkejä. Se on pseudotieteellistä ja subjektiivista käsienheiluttelua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Falsifiointi- Anonyymi
Extremist_atheist kirjoitti:
"...väite, jota ei voida todistaa vääräksi, ei ole automaattisesti totta."
Väite, jota ei voida todistaa vääräksi eli falsifioida, on pseudotiedettä. Jumalista keskustelu sellaisena kuin sitä nyt käydään ei täytä filosofian tunnusmerkkejä. Se on pseudotieteellistä ja subjektiivista käsienheiluttelua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/FalsifiointiNo ei nyt ihan noinkaan.
Pseudotiede tarkoittaa tieteelliseksi naamioitua potaskaa. Esimerkki pseudotieteestä olisi kvanttimystisismi, missä puhutaan tietoisuuden yhtenäiskentistä ja siitä miten kvanttifysiikkä mukamas todistaa kaiken olevan pohjimmiltaan henkeä tms.
Filosofia ei laita rajoja rationaaliselle pohdinnalle ja myös erilaisten jumalien olemusta on pohdittu filosofiassa iät ja ajat. Filosofiassa voidaan tehdä älyllisiä pohdintoja vaikka mistä asioista, eikä edellytyksenä ole asioiden todistaminen. Yleensä lähdetään liikkeelle joukosta usein myös täysin perusteettomia oletuksia ja katsotaan, mitä näistä seuraisi. Filosofia ei nykyisin edes pyri olemaan luonnotiedettä, joka tutkisi todellisuuden luonnetta - se on vain ajattelu-leikkiä. Anonyymi kirjoitti:
No ei nyt ihan noinkaan.
Pseudotiede tarkoittaa tieteelliseksi naamioitua potaskaa. Esimerkki pseudotieteestä olisi kvanttimystisismi, missä puhutaan tietoisuuden yhtenäiskentistä ja siitä miten kvanttifysiikkä mukamas todistaa kaiken olevan pohjimmiltaan henkeä tms.
Filosofia ei laita rajoja rationaaliselle pohdinnalle ja myös erilaisten jumalien olemusta on pohdittu filosofiassa iät ja ajat. Filosofiassa voidaan tehdä älyllisiä pohdintoja vaikka mistä asioista, eikä edellytyksenä ole asioiden todistaminen. Yleensä lähdetään liikkeelle joukosta usein myös täysin perusteettomia oletuksia ja katsotaan, mitä näistä seuraisi. Filosofia ei nykyisin edes pyri olemaan luonnotiedettä, joka tutkisi todellisuuden luonnetta - se on vain ajattelu-leikkiä."No ei nyt ihan noinkaan."
Lukutaidossa vikaa?
"Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka ovat falsifioitavissa eli periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Falsifiointi
"Filosofia ei laita rajoja rationaaliselle pohdinnalle..."
Joo, ei laita, ei. Mutta väite, jota ei voi falsifioida, ei ole rationaalinen.Extremist_atheist kirjoitti:
"No ei nyt ihan noinkaan."
Lukutaidossa vikaa?
"Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka ovat falsifioitavissa eli periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Falsifiointi
"Filosofia ei laita rajoja rationaaliselle pohdinnalle..."
Joo, ei laita, ei. Mutta väite, jota ei voi falsifioida, ei ole rationaalinen.Olet oikeassa siinä, että falsifioitavuus on keskeinen osa tieteellistä metodologiaa ja rationaalista ajattelua. Karl Popperin mukaan väite, jota ei voida testata ja mahdollisesti osoittaa vääräksi, ei kuulu tieteelliseen diskurssiin. Tämä periaate on auttanut erottamaan tieteellisen tutkimuksen pseudotieteestä.
Esimerkiksi väite "Jumala on olemassa" on vaikea falsifioida, koska se perustuu uskoon eikä objektiivisesti mitattaviin todisteisiin. Toisaalta tieteelliset väitteet, kuten "vedellä on korkeampi kiehumispiste kuin etanolilla", voidaan testata ja todistaa oikeaksi tai vääräksi empiiristen kokeiden avulla.
On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki järkevä ajattelu ei välttämättä perustu falsifioitavuuteen. Filosofiset, eettiset ja uskonnolliset keskustelut voivat silti olla merkityksellisiä ja hyödyllisiä, vaikka ne eivät täyttäisikään tieteellisiä kriteerejä. Ne tarjoavat arvokkaita näkemyksiä ihmiskokemuksen eri osa-alueisiin.
Mitä mieltä olet siitä, että on olemassa järkevän ajattelun alueita, jotka eivät välttämättä perustu falsifioitavuuteen?
Copilot tekoälyVarmaTieto kirjoitti:
Olet oikeassa siinä, että falsifioitavuus on keskeinen osa tieteellistä metodologiaa ja rationaalista ajattelua. Karl Popperin mukaan väite, jota ei voida testata ja mahdollisesti osoittaa vääräksi, ei kuulu tieteelliseen diskurssiin. Tämä periaate on auttanut erottamaan tieteellisen tutkimuksen pseudotieteestä.
Esimerkiksi väite "Jumala on olemassa" on vaikea falsifioida, koska se perustuu uskoon eikä objektiivisesti mitattaviin todisteisiin. Toisaalta tieteelliset väitteet, kuten "vedellä on korkeampi kiehumispiste kuin etanolilla", voidaan testata ja todistaa oikeaksi tai vääräksi empiiristen kokeiden avulla.
On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki järkevä ajattelu ei välttämättä perustu falsifioitavuuteen. Filosofiset, eettiset ja uskonnolliset keskustelut voivat silti olla merkityksellisiä ja hyödyllisiä, vaikka ne eivät täyttäisikään tieteellisiä kriteerejä. Ne tarjoavat arvokkaita näkemyksiä ihmiskokemuksen eri osa-alueisiin.
Mitä mieltä olet siitä, että on olemassa järkevän ajattelun alueita, jotka eivät välttämättä perustu falsifioitavuuteen?
Copilot tekoäly"Esimerkiksi väite "Jumala on olemassa" on vaikea falsifioida, koska se perustuu uskoon eikä objektiivisesti mitattaviin todisteisiin."
Väitettä "Jumala on olemassa" seuraa aina tukku muita väitteitä. Esimerkiksi Jumalan väite: "...minä laskin maan perustukset?...sen peruspylväät?...kulmakiven..." Näistä "maan perustuksista", "maan peruspylväistä" ja "maan kulmakiviestä" rationaalisesti ajatteleva ihminen jo pystyy falsifioimaan Jumalan.
Asia on juuri niin kuin Richard Dawkins toteaa. Jumalat eivät pysy omalla tontillaan vaan niistä esitetään väitteitä, joiden mukaan jumalat vaikuttavat tai ovat vaikuttaneet todellisuuteen. Näistä jumalat voidaan falsifioida tieteellisesti.
"He argued: "It is completely unrealistic to claim, as Gould and many others do, that religion keeps itself away from science's turf, restricting itself to morals and values. A universe with a supernatural presence would be a fundamentally and qualitatively different kind of universe from one without. The difference is, inescapably, a scientific difference. Religions make existence claims, and this means scientific claims.""
https://en.wikipedia.org/wiki/New_Atheism
"On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki järkevä ajattelu ei välttämättä perustu falsifioitavuuteen."
Höpsistä. Yllä oleva esimerkki ja Dawkinsin yleistys osoittaa, että kaikki rationaalinen ajattelu perustuu falsifioitavuuteen. Sinä uskovaisena puolustat Jumalasi olemassaoloa ja näin järjettömästi hylkäät rationaalisuuden tehden Jumalastasi erikoistapauksen, josta voi keskustella siirtelemällä maalitolppia ja näin vältellä falsifiointia.Extremist_atheist kirjoitti:
"Esimerkiksi väite "Jumala on olemassa" on vaikea falsifioida, koska se perustuu uskoon eikä objektiivisesti mitattaviin todisteisiin."
Väitettä "Jumala on olemassa" seuraa aina tukku muita väitteitä. Esimerkiksi Jumalan väite: "...minä laskin maan perustukset?...sen peruspylväät?...kulmakiven..." Näistä "maan perustuksista", "maan peruspylväistä" ja "maan kulmakiviestä" rationaalisesti ajatteleva ihminen jo pystyy falsifioimaan Jumalan.
Asia on juuri niin kuin Richard Dawkins toteaa. Jumalat eivät pysy omalla tontillaan vaan niistä esitetään väitteitä, joiden mukaan jumalat vaikuttavat tai ovat vaikuttaneet todellisuuteen. Näistä jumalat voidaan falsifioida tieteellisesti.
"He argued: "It is completely unrealistic to claim, as Gould and many others do, that religion keeps itself away from science's turf, restricting itself to morals and values. A universe with a supernatural presence would be a fundamentally and qualitatively different kind of universe from one without. The difference is, inescapably, a scientific difference. Religions make existence claims, and this means scientific claims.""
https://en.wikipedia.org/wiki/New_Atheism
"On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki järkevä ajattelu ei välttämättä perustu falsifioitavuuteen."
Höpsistä. Yllä oleva esimerkki ja Dawkinsin yleistys osoittaa, että kaikki rationaalinen ajattelu perustuu falsifioitavuuteen. Sinä uskovaisena puolustat Jumalasi olemassaoloa ja näin järjettömästi hylkäät rationaalisuuden tehden Jumalastasi erikoistapauksen, josta voi keskustella siirtelemällä maalitolppia ja näin vältellä falsifiointia.Höpsistä. Oikein hyvää Joulua.
VarmaTieto kirjoitti:
Höpsistä. Oikein hyvää Joulua.
Näin apologeetta päättää keskustelun argumenttivirheeseen kun eväät on loppu ja laitettu kyykkyyn pöydän alle. Miksi ihmeessä tuuttaat tätä väsynyttä paskaa palstalle, jos et pysty edes argumentoimaan sen puolesta?
Extremist_atheist kirjoitti:
Näin apologeetta päättää keskustelun argumenttivirheeseen kun eväät on loppu ja laitettu kyykkyyn pöydän alle. Miksi ihmeessä tuuttaat tätä väsynyttä paskaa palstalle, jos et pysty edes argumentoimaan sen puolesta?
Postauksiani luetaan vilkkaasti siksi olen pakoitettu jatkamaan.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Missä kokoomuksen naiset?
Hähmäistä ukkotarinaa kuultu koko viikonloppu. Kukaan ei ole kokoomuksessa edes yrittänyt pitää naisten puolta. Jopa933641Finland is now Petter place
Audin B-ryhmän ralliautolla saatiin kansa voimaan hyvin. Kiitos kokoomus huumoripläjäyksestä.292393Ilman Stadia Suomessa ei olisi kunnon lihajalosteita
HK, Helsingin makkaratehdas, Votkin, mitä näitä nyt onkaan. Böndellä ei ole kunnollisia jalostajia.1422049Toivon että kuulut elämääni
Mutta aika näyttää miten läheisesti. Lupaan kertoa jossain sivulauseessa, kun muutan paikkaa.34901- 44831
En unohda sua
En vaan unohda sua. Eikä se näköjään ole tarkoituskaan. Rakastan sua sitten omalla tavalla kauempaa kun mikään muu ei on30810Mahdatko ymmärtää sitä
Mä en selviä jollei me jutella kunnolla. Tarvitsen sua siihen. Etkä sä voi sitä tietää kun en ole ilmaissut mutta olen61795Jorma Lind kuollut
Ylen uutisankkurina 40 vuotta toiminut Jorma Lind on kuollut 85-vuotiaana. https://yle.fi/a/74-20230265 ARVl on näet5779- 40707
Kyllä nainenkin voi ottaa yhteyttä
Ja on ihan kiva jos ottaa yhteyttä mieheen. Minä ainakin olisin onnessani jos nainen ottaisi yhteyttä. mies87686