Mikä Jumala on filosofiassa ?

Tämä on mielenkiintoinen ja filosofisesti rikas näkökulma. Ajatus siitä, että jumalakäsitys on ihmisen luoma heijastus omasta mielestään ja tarpeistaan, on ollut esillä monissa filosofisissa ja psykologisissa teorioissa. Esimerkiksi Sigmund Freud näki uskonnon ja jumalakäsityksen ihmisen psykologisina tarpeina, jotka tarjoavat lohtua ja selityksiä elämän epävarmuuksiin.

Filosofi Ludwig Feuerbach puolestaan väitti, että jumalakäsitys on ihmisen omien ihanteiden ja toiveiden projisointia ulkopuoliseen olentoon. Hänen mukaansa jumalat ovat ihmisen omien ominaisuuksien ja pyrkimysten ylevöityneitä versioita.

Tämä näkökulma korostaa ihmisen roolia uskonnollisten käsitteiden luomisessa ja niiden merkitystä ihmisen psykologiselle ja sosiaaliselle elämälle. Se herättää myös kysymyksiä siitä, miten ja miksi ihmiset luovat ja ylläpitävät tällaisia käsitteitä.

Teepannun vaihtaminen Jumalan tilalle korostaa argumentin luonnetta: väite, jota ei voida todistaa vääräksi, ei ole automaattisesti totta. Tämä on erityisen relevanttia filosofisissa ja uskonnollisissa keskusteluissa, joissa käsitellään Jumalan olemassaoloa ja luonnetta.

VarmaTieto kirjoitti:

Teepannun vaihtaminen Jumalan tilalle korostaa argumentin luonnetta: väite, jota ei voida todistaa vääräksi, ei ole automaattisesti totta. Tämä on erityisen relevanttia filosofisissa ja uskonnollisissa keskusteluissa, joissa käsitellään Jumalan olemassaoloa ja luonnetta.

Lue lisää

"...väite, jota ei voida todistaa vääräksi, ei ole automaattisesti totta."

Väite, jota ei voida todistaa vääräksi eli falsifioida, on pseudotiedettä. Jumalista keskustelu sellaisena kuin sitä nyt käydään ei täytä filosofian tunnusmerkkejä. Se on pseudotieteellistä ja subjektiivista käsienheiluttelua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Falsifiointi

Extremist_atheist kirjoitti:

"...väite, jota ei voida todistaa vääräksi, ei ole automaattisesti totta."

Väite, jota ei voida todistaa vääräksi eli falsifioida, on pseudotiedettä. Jumalista keskustelu sellaisena kuin sitä nyt käydään ei täytä filosofian tunnusmerkkejä. Se on pseudotieteellistä ja subjektiivista käsienheiluttelua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Falsifiointi

Lue lisää

No ei nyt ihan noinkaan.

Pseudotiede tarkoittaa tieteelliseksi naamioitua potaskaa. Esimerkki pseudotieteestä olisi kvanttimystisismi, missä puhutaan tietoisuuden yhtenäiskentistä ja siitä miten kvanttifysiikkä mukamas todistaa kaiken olevan pohjimmiltaan henkeä tms.

Filosofia ei laita rajoja rationaaliselle pohdinnalle ja myös erilaisten jumalien olemusta on pohdittu filosofiassa iät ja ajat. Filosofiassa voidaan tehdä älyllisiä pohdintoja vaikka mistä asioista, eikä edellytyksenä ole asioiden todistaminen. Yleensä lähdetään liikkeelle joukosta usein myös täysin perusteettomia oletuksia ja katsotaan, mitä näistä seuraisi. Filosofia ei nykyisin edes pyri olemaan luonnotiedettä, joka tutkisi todellisuuden luonnetta - se on vain ajattelu-leikkiä.

Anonyymi kirjoitti:

No ei nyt ihan noinkaan.

Pseudotiede tarkoittaa tieteelliseksi naamioitua potaskaa. Esimerkki pseudotieteestä olisi kvanttimystisismi, missä puhutaan tietoisuuden yhtenäiskentistä ja siitä miten kvanttifysiikkä mukamas todistaa kaiken olevan pohjimmiltaan henkeä tms.

Filosofia ei laita rajoja rationaaliselle pohdinnalle ja myös erilaisten jumalien olemusta on pohdittu filosofiassa iät ja ajat. Filosofiassa voidaan tehdä älyllisiä pohdintoja vaikka mistä asioista, eikä edellytyksenä ole asioiden todistaminen. Yleensä lähdetään liikkeelle joukosta usein myös täysin perusteettomia oletuksia ja katsotaan, mitä näistä seuraisi. Filosofia ei nykyisin edes pyri olemaan luonnotiedettä, joka tutkisi todellisuuden luonnetta - se on vain ajattelu-leikkiä.

Lue lisää

"No ei nyt ihan noinkaan."

Lukutaidossa vikaa?

"Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka ovat falsifioitavissa eli periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Falsifiointi

"Filosofia ei laita rajoja rationaaliselle pohdinnalle..."

Joo, ei laita, ei. Mutta väite, jota ei voi falsifioida, ei ole rationaalinen.

Extremist_atheist kirjoitti:

"No ei nyt ihan noinkaan."

Lukutaidossa vikaa?

"Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka ovat falsifioitavissa eli periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Falsifiointi

"Filosofia ei laita rajoja rationaaliselle pohdinnalle..."

Joo, ei laita, ei. Mutta väite, jota ei voi falsifioida, ei ole rationaalinen.

Lue lisää

Olet oikeassa siinä, että falsifioitavuus on keskeinen osa tieteellistä metodologiaa ja rationaalista ajattelua. Karl Popperin mukaan väite, jota ei voida testata ja mahdollisesti osoittaa vääräksi, ei kuulu tieteelliseen diskurssiin. Tämä periaate on auttanut erottamaan tieteellisen tutkimuksen pseudotieteestä.

Esimerkiksi väite "Jumala on olemassa" on vaikea falsifioida, koska se perustuu uskoon eikä objektiivisesti mitattaviin todisteisiin. Toisaalta tieteelliset väitteet, kuten "vedellä on korkeampi kiehumispiste kuin etanolilla", voidaan testata ja todistaa oikeaksi tai vääräksi empiiristen kokeiden avulla.

On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki järkevä ajattelu ei välttämättä perustu falsifioitavuuteen. Filosofiset, eettiset ja uskonnolliset keskustelut voivat silti olla merkityksellisiä ja hyödyllisiä, vaikka ne eivät täyttäisikään tieteellisiä kriteerejä. Ne tarjoavat arvokkaita näkemyksiä ihmiskokemuksen eri osa-alueisiin.

Mitä mieltä olet siitä, että on olemassa järkevän ajattelun alueita, jotka eivät välttämättä perustu falsifioitavuuteen?

Copilot tekoäly

VarmaTieto kirjoitti:

Olet oikeassa siinä, että falsifioitavuus on keskeinen osa tieteellistä metodologiaa ja rationaalista ajattelua. Karl Popperin mukaan väite, jota ei voida testata ja mahdollisesti osoittaa vääräksi, ei kuulu tieteelliseen diskurssiin. Tämä periaate on auttanut erottamaan tieteellisen tutkimuksen pseudotieteestä.

Esimerkiksi väite "Jumala on olemassa" on vaikea falsifioida, koska se perustuu uskoon eikä objektiivisesti mitattaviin todisteisiin. Toisaalta tieteelliset väitteet, kuten "vedellä on korkeampi kiehumispiste kuin etanolilla", voidaan testata ja todistaa oikeaksi tai vääräksi empiiristen kokeiden avulla.

On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki järkevä ajattelu ei välttämättä perustu falsifioitavuuteen. Filosofiset, eettiset ja uskonnolliset keskustelut voivat silti olla merkityksellisiä ja hyödyllisiä, vaikka ne eivät täyttäisikään tieteellisiä kriteerejä. Ne tarjoavat arvokkaita näkemyksiä ihmiskokemuksen eri osa-alueisiin.

Mitä mieltä olet siitä, että on olemassa järkevän ajattelun alueita, jotka eivät välttämättä perustu falsifioitavuuteen?

Copilot tekoäly

Lue lisää

"Esimerkiksi väite "Jumala on olemassa" on vaikea falsifioida, koska se perustuu uskoon eikä objektiivisesti mitattaviin todisteisiin."

Väitettä "Jumala on olemassa" seuraa aina tukku muita väitteitä. Esimerkiksi Jumalan väite: "...minä laskin maan perustukset?...sen peruspylväät?...kulmakiven..." Näistä "maan perustuksista", "maan peruspylväistä" ja "maan kulmakiviestä" rationaalisesti ajatteleva ihminen jo pystyy falsifioimaan Jumalan.

Asia on juuri niin kuin Richard Dawkins toteaa. Jumalat eivät pysy omalla tontillaan vaan niistä esitetään väitteitä, joiden mukaan jumalat vaikuttavat tai ovat vaikuttaneet todellisuuteen. Näistä jumalat voidaan falsifioida tieteellisesti.

"He argued: "It is completely unrealistic to claim, as Gould and many others do, that religion keeps itself away from science's turf, restricting itself to morals and values. A universe with a supernatural presence would be a fundamentally and qualitatively different kind of universe from one without. The difference is, inescapably, a scientific difference. Religions make existence claims, and this means scientific claims.""

https://en.wikipedia.org/wiki/New_Atheism

"On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki järkevä ajattelu ei välttämättä perustu falsifioitavuuteen."

Höpsistä. Yllä oleva esimerkki ja Dawkinsin yleistys osoittaa, että kaikki rationaalinen ajattelu perustuu falsifioitavuuteen. Sinä uskovaisena puolustat Jumalasi olemassaoloa ja näin järjettömästi hylkäät rationaalisuuden tehden Jumalastasi erikoistapauksen, josta voi keskustella siirtelemällä maalitolppia ja näin vältellä falsifiointia.

Extremist_atheist kirjoitti:

"Esimerkiksi väite "Jumala on olemassa" on vaikea falsifioida, koska se perustuu uskoon eikä objektiivisesti mitattaviin todisteisiin."

Väitettä "Jumala on olemassa" seuraa aina tukku muita väitteitä. Esimerkiksi Jumalan väite: "...minä laskin maan perustukset?...sen peruspylväät?...kulmakiven..." Näistä "maan perustuksista", "maan peruspylväistä" ja "maan kulmakiviestä" rationaalisesti ajatteleva ihminen jo pystyy falsifioimaan Jumalan.

Asia on juuri niin kuin Richard Dawkins toteaa. Jumalat eivät pysy omalla tontillaan vaan niistä esitetään väitteitä, joiden mukaan jumalat vaikuttavat tai ovat vaikuttaneet todellisuuteen. Näistä jumalat voidaan falsifioida tieteellisesti.

"He argued: "It is completely unrealistic to claim, as Gould and many others do, that religion keeps itself away from science's turf, restricting itself to morals and values. A universe with a supernatural presence would be a fundamentally and qualitatively different kind of universe from one without. The difference is, inescapably, a scientific difference. Religions make existence claims, and this means scientific claims.""

https://en.wikipedia.org/wiki/New_Atheism

"On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki järkevä ajattelu ei välttämättä perustu falsifioitavuuteen."

Höpsistä. Yllä oleva esimerkki ja Dawkinsin yleistys osoittaa, että kaikki rationaalinen ajattelu perustuu falsifioitavuuteen. Sinä uskovaisena puolustat Jumalasi olemassaoloa ja näin järjettömästi hylkäät rationaalisuuden tehden Jumalastasi erikoistapauksen, josta voi keskustella siirtelemällä maalitolppia ja näin vältellä falsifiointia.

Lue lisää

Höpsistä. Oikein hyvää Joulua.

VarmaTieto kirjoitti:

Höpsistä. Oikein hyvää Joulua.

Näin apologeetta päättää keskustelun argumenttivirheeseen kun eväät on loppu ja laitettu kyykkyyn pöydän alle. Miksi ihmeessä tuuttaat tätä väsynyttä paskaa palstalle, jos et pysty edes argumentoimaan sen puolesta?

Extremist_atheist kirjoitti:

Näin apologeetta päättää keskustelun argumenttivirheeseen kun eväät on loppu ja laitettu kyykkyyn pöydän alle. Miksi ihmeessä tuuttaat tätä väsynyttä paskaa palstalle, jos et pysty edes argumentoimaan sen puolesta?

Lue lisää

Postauksiani luetaan vilkkaasti siksi olen pakoitettu jatkamaan.