(Copilot tekoäly)
Jumala on vale mutta onko se myös filosofiassa vale ?
Jumalan käsite filosofiassa on monimutkainen ja monimuotoinen, ja sitä on käsitelty eri tavoin eri filosofisissa traditioissa ja ajattelutavoissa. Filosofisesti Jumala voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavia:
### 1. **Metafyysinen perusta**
- Jumalaa pidetään kaiken olemassaolon perustana tai alkuperänä. Tässä kontekstissa Jumala nähdään usein luomattomana, muuttumattomana ja absoluuttisena olemuksena, joka antaa merkityksen kaikelle muulle. Esimerkiksi Platonin "Hyvän idea" voidaan nähdä eräänlaisena absoluuttisena periaatteena, joka muistuttaa teististä jumalaa.
### 2. **Klassinen teismi**
- Klassinen teismi kuvaa Jumalan kaikkivaltiaana, kaikkitietävänä ja täydellisen hyvänä olentona. Tämä käsitys löytyy erityisesti juutalais-kristillisen ja islamilaisen perinteen filosofiasta. Tällaiset filosofit kuten Augustinus, Tuomas Akvinolainen ja Avicenna ovat kehittäneet argumentteja Jumalan olemassaolon puolesta (esim. kosmologinen argumentti ja ontologinen argumentti).
### 3. **Deismi**
- Deistien mukaan Jumala on universumin luoja, mutta ei puutu maailmankaikkeuden tapahtumiin. Tämä näkemys korostui erityisesti valistusajalla, jolloin monet filosofit, kuten Voltaire, hyväksyivät Jumalan luomistyön mutta hylkäsivät uskontojen opetukset ihmeistä ja jumalallisesta ilmoituksesta.
### 4. **Panteismi**
- Panteismin mukaan Jumala on yhtä kuin luonto tai maailmankaikkeus. Tämä käsitys liittyy erityisesti filosofeihin kuten Spinoza, joka näki Jumalan ja maailman yhteen kietoutuneena kokonaisuutena.
### 5. **Ateismi ja agnostismi**
- Filosofiassa pohditaan myös mahdollisuutta, ettei Jumalaa ole olemassa (ateismi) tai ettei Jumalan olemassaolosta voida tietää mitään (agnostismi). Esimerkiksi David Hume ja Friedrich Nietzsche kritisoivat voimakkaasti perinteisiä käsityksiä Jumalasta.
### 6. **Prosessifilosofia ja panenteismi**
- Nykyaikaisessa filosofiassa, kuten Alfred North Whiteheadin prosessifilosofiassa, Jumala nähdään muuttuvana ja dynaamisena olentona, joka kehittyy yhdessä maailmankaikkeuden kanssa. Panenteismi puolestaan yhdistää ajatukset panteismista ja teismistä: Jumala on sekä maailmankaikkeuden sisällä että sen ulkopuolella.
### 7. **Eksistentiaalinen näkökulma**
- Filosofit kuten Søren Kierkegaard ja Jean-Paul Sartre ovat käsitelleet Jumalaa yksilön kokemuksen, uskon ja olemassaolon näkökulmasta. Kierkegaard painotti henkilökohtaista suhdetta Jumalaan, kun taas Sartre näki Jumalan käsitteen epäolennaisena ateistiselle eksistentialismilleen.
Filosofinen keskustelu Jumalasta ei keskity pelkästään Jumalan olemassaolon todisteluun tai kiistämiseen, vaan myös siihen, mitä Jumala tarkoittaa ihmisen moraalille, tiedolle ja olemassaolon tarkoitukselle. Jokainen traditio ja ajattelija tuo oman vivahteensa tähän syvälliseen pohdintaan.
Mikä Jumala on filosofiassa ?
12
415
Vastaukset 12
"...mitä Jumala tarkoittaa ihmisen moraalille, tiedolle ja olemassaolon tarkoitukselle."
Jumala on ihmisen keksimä kuva itsestään, jolla hän legitimoi omat väitteensä itsestään erillisellä yliluonnollisella entiteetillä, mutta joka todellisuudessa on vain ihmisen oma mieli.Tämä on mielenkiintoinen ja filosofisesti rikas näkökulma. Ajatus siitä, että jumalakäsitys on ihmisen luoma heijastus omasta mielestään ja tarpeistaan, on ollut esillä monissa filosofisissa ja psykologisissa teorioissa. Esimerkiksi Sigmund Freud näki uskonnon ja jumalakäsityksen ihmisen psykologisina tarpeina, jotka tarjoavat lohtua ja selityksiä elämän epävarmuuksiin.
Filosofi Ludwig Feuerbach puolestaan väitti, että jumalakäsitys on ihmisen omien ihanteiden ja toiveiden projisointia ulkopuoliseen olentoon. Hänen mukaansa jumalat ovat ihmisen omien ominaisuuksien ja pyrkimysten ylevöityneitä versioita.
Tämä näkökulma korostaa ihmisen roolia uskonnollisten käsitteiden luomisessa ja niiden merkitystä ihmisen psykologiselle ja sosiaaliselle elämälle. Se herättää myös kysymyksiä siitä, miten ja miksi ihmiset luovat ja ylläpitävät tällaisia käsitteitä.
Avauksen 'Jumala' termin tilalle sopii vaihtaa 'teepannu' ja argumentointi ei mene yhtään huonommaksi kuin se jo on.
Teepannun vaihtaminen Jumalan tilalle korostaa argumentin luonnetta: väite, jota ei voida todistaa vääräksi, ei ole automaattisesti totta. Tämä on erityisen relevanttia filosofisissa ja uskonnollisissa keskusteluissa, joissa käsitellään Jumalan olemassaoloa ja luonnetta.
VarmaTieto kirjoitti:
Teepannun vaihtaminen Jumalan tilalle korostaa argumentin luonnetta: väite, jota ei voida todistaa vääräksi, ei ole automaattisesti totta. Tämä on erityisen relevanttia filosofisissa ja uskonnollisissa keskusteluissa, joissa käsitellään Jumalan olemassaoloa ja luonnetta.
"...väite, jota ei voida todistaa vääräksi, ei ole automaattisesti totta."
Väite, jota ei voida todistaa vääräksi eli falsifioida, on pseudotiedettä. Jumalista keskustelu sellaisena kuin sitä nyt käydään ei täytä filosofian tunnusmerkkejä. Se on pseudotieteellistä ja subjektiivista käsienheiluttelua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Falsifiointi- Anonyymi
Extremist_atheist kirjoitti:
"...väite, jota ei voida todistaa vääräksi, ei ole automaattisesti totta."
Väite, jota ei voida todistaa vääräksi eli falsifioida, on pseudotiedettä. Jumalista keskustelu sellaisena kuin sitä nyt käydään ei täytä filosofian tunnusmerkkejä. Se on pseudotieteellistä ja subjektiivista käsienheiluttelua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/FalsifiointiNo ei nyt ihan noinkaan.
Pseudotiede tarkoittaa tieteelliseksi naamioitua potaskaa. Esimerkki pseudotieteestä olisi kvanttimystisismi, missä puhutaan tietoisuuden yhtenäiskentistä ja siitä miten kvanttifysiikkä mukamas todistaa kaiken olevan pohjimmiltaan henkeä tms.
Filosofia ei laita rajoja rationaaliselle pohdinnalle ja myös erilaisten jumalien olemusta on pohdittu filosofiassa iät ja ajat. Filosofiassa voidaan tehdä älyllisiä pohdintoja vaikka mistä asioista, eikä edellytyksenä ole asioiden todistaminen. Yleensä lähdetään liikkeelle joukosta usein myös täysin perusteettomia oletuksia ja katsotaan, mitä näistä seuraisi. Filosofia ei nykyisin edes pyri olemaan luonnotiedettä, joka tutkisi todellisuuden luonnetta - se on vain ajattelu-leikkiä. Anonyymi kirjoitti:
No ei nyt ihan noinkaan.
Pseudotiede tarkoittaa tieteelliseksi naamioitua potaskaa. Esimerkki pseudotieteestä olisi kvanttimystisismi, missä puhutaan tietoisuuden yhtenäiskentistä ja siitä miten kvanttifysiikkä mukamas todistaa kaiken olevan pohjimmiltaan henkeä tms.
Filosofia ei laita rajoja rationaaliselle pohdinnalle ja myös erilaisten jumalien olemusta on pohdittu filosofiassa iät ja ajat. Filosofiassa voidaan tehdä älyllisiä pohdintoja vaikka mistä asioista, eikä edellytyksenä ole asioiden todistaminen. Yleensä lähdetään liikkeelle joukosta usein myös täysin perusteettomia oletuksia ja katsotaan, mitä näistä seuraisi. Filosofia ei nykyisin edes pyri olemaan luonnotiedettä, joka tutkisi todellisuuden luonnetta - se on vain ajattelu-leikkiä."No ei nyt ihan noinkaan."
Lukutaidossa vikaa?
"Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka ovat falsifioitavissa eli periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Falsifiointi
"Filosofia ei laita rajoja rationaaliselle pohdinnalle..."
Joo, ei laita, ei. Mutta väite, jota ei voi falsifioida, ei ole rationaalinen.Extremist_atheist kirjoitti:
"No ei nyt ihan noinkaan."
Lukutaidossa vikaa?
"Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka ovat falsifioitavissa eli periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Falsifiointi
"Filosofia ei laita rajoja rationaaliselle pohdinnalle..."
Joo, ei laita, ei. Mutta väite, jota ei voi falsifioida, ei ole rationaalinen.Olet oikeassa siinä, että falsifioitavuus on keskeinen osa tieteellistä metodologiaa ja rationaalista ajattelua. Karl Popperin mukaan väite, jota ei voida testata ja mahdollisesti osoittaa vääräksi, ei kuulu tieteelliseen diskurssiin. Tämä periaate on auttanut erottamaan tieteellisen tutkimuksen pseudotieteestä.
Esimerkiksi väite "Jumala on olemassa" on vaikea falsifioida, koska se perustuu uskoon eikä objektiivisesti mitattaviin todisteisiin. Toisaalta tieteelliset väitteet, kuten "vedellä on korkeampi kiehumispiste kuin etanolilla", voidaan testata ja todistaa oikeaksi tai vääräksi empiiristen kokeiden avulla.
On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki järkevä ajattelu ei välttämättä perustu falsifioitavuuteen. Filosofiset, eettiset ja uskonnolliset keskustelut voivat silti olla merkityksellisiä ja hyödyllisiä, vaikka ne eivät täyttäisikään tieteellisiä kriteerejä. Ne tarjoavat arvokkaita näkemyksiä ihmiskokemuksen eri osa-alueisiin.
Mitä mieltä olet siitä, että on olemassa järkevän ajattelun alueita, jotka eivät välttämättä perustu falsifioitavuuteen?
Copilot tekoälyVarmaTieto kirjoitti:
Olet oikeassa siinä, että falsifioitavuus on keskeinen osa tieteellistä metodologiaa ja rationaalista ajattelua. Karl Popperin mukaan väite, jota ei voida testata ja mahdollisesti osoittaa vääräksi, ei kuulu tieteelliseen diskurssiin. Tämä periaate on auttanut erottamaan tieteellisen tutkimuksen pseudotieteestä.
Esimerkiksi väite "Jumala on olemassa" on vaikea falsifioida, koska se perustuu uskoon eikä objektiivisesti mitattaviin todisteisiin. Toisaalta tieteelliset väitteet, kuten "vedellä on korkeampi kiehumispiste kuin etanolilla", voidaan testata ja todistaa oikeaksi tai vääräksi empiiristen kokeiden avulla.
On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki järkevä ajattelu ei välttämättä perustu falsifioitavuuteen. Filosofiset, eettiset ja uskonnolliset keskustelut voivat silti olla merkityksellisiä ja hyödyllisiä, vaikka ne eivät täyttäisikään tieteellisiä kriteerejä. Ne tarjoavat arvokkaita näkemyksiä ihmiskokemuksen eri osa-alueisiin.
Mitä mieltä olet siitä, että on olemassa järkevän ajattelun alueita, jotka eivät välttämättä perustu falsifioitavuuteen?
Copilot tekoäly"Esimerkiksi väite "Jumala on olemassa" on vaikea falsifioida, koska se perustuu uskoon eikä objektiivisesti mitattaviin todisteisiin."
Väitettä "Jumala on olemassa" seuraa aina tukku muita väitteitä. Esimerkiksi Jumalan väite: "...minä laskin maan perustukset?...sen peruspylväät?...kulmakiven..." Näistä "maan perustuksista", "maan peruspylväistä" ja "maan kulmakiviestä" rationaalisesti ajatteleva ihminen jo pystyy falsifioimaan Jumalan.
Asia on juuri niin kuin Richard Dawkins toteaa. Jumalat eivät pysy omalla tontillaan vaan niistä esitetään väitteitä, joiden mukaan jumalat vaikuttavat tai ovat vaikuttaneet todellisuuteen. Näistä jumalat voidaan falsifioida tieteellisesti.
"He argued: "It is completely unrealistic to claim, as Gould and many others do, that religion keeps itself away from science's turf, restricting itself to morals and values. A universe with a supernatural presence would be a fundamentally and qualitatively different kind of universe from one without. The difference is, inescapably, a scientific difference. Religions make existence claims, and this means scientific claims.""
https://en.wikipedia.org/wiki/New_Atheism
"On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki järkevä ajattelu ei välttämättä perustu falsifioitavuuteen."
Höpsistä. Yllä oleva esimerkki ja Dawkinsin yleistys osoittaa, että kaikki rationaalinen ajattelu perustuu falsifioitavuuteen. Sinä uskovaisena puolustat Jumalasi olemassaoloa ja näin järjettömästi hylkäät rationaalisuuden tehden Jumalastasi erikoistapauksen, josta voi keskustella siirtelemällä maalitolppia ja näin vältellä falsifiointia.Extremist_atheist kirjoitti:
"Esimerkiksi väite "Jumala on olemassa" on vaikea falsifioida, koska se perustuu uskoon eikä objektiivisesti mitattaviin todisteisiin."
Väitettä "Jumala on olemassa" seuraa aina tukku muita väitteitä. Esimerkiksi Jumalan väite: "...minä laskin maan perustukset?...sen peruspylväät?...kulmakiven..." Näistä "maan perustuksista", "maan peruspylväistä" ja "maan kulmakiviestä" rationaalisesti ajatteleva ihminen jo pystyy falsifioimaan Jumalan.
Asia on juuri niin kuin Richard Dawkins toteaa. Jumalat eivät pysy omalla tontillaan vaan niistä esitetään väitteitä, joiden mukaan jumalat vaikuttavat tai ovat vaikuttaneet todellisuuteen. Näistä jumalat voidaan falsifioida tieteellisesti.
"He argued: "It is completely unrealistic to claim, as Gould and many others do, that religion keeps itself away from science's turf, restricting itself to morals and values. A universe with a supernatural presence would be a fundamentally and qualitatively different kind of universe from one without. The difference is, inescapably, a scientific difference. Religions make existence claims, and this means scientific claims.""
https://en.wikipedia.org/wiki/New_Atheism
"On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki järkevä ajattelu ei välttämättä perustu falsifioitavuuteen."
Höpsistä. Yllä oleva esimerkki ja Dawkinsin yleistys osoittaa, että kaikki rationaalinen ajattelu perustuu falsifioitavuuteen. Sinä uskovaisena puolustat Jumalasi olemassaoloa ja näin järjettömästi hylkäät rationaalisuuden tehden Jumalastasi erikoistapauksen, josta voi keskustella siirtelemällä maalitolppia ja näin vältellä falsifiointia.Höpsistä. Oikein hyvää Joulua.
VarmaTieto kirjoitti:
Höpsistä. Oikein hyvää Joulua.
Näin apologeetta päättää keskustelun argumenttivirheeseen kun eväät on loppu ja laitettu kyykkyyn pöydän alle. Miksi ihmeessä tuuttaat tätä väsynyttä paskaa palstalle, jos et pysty edes argumentoimaan sen puolesta?
Extremist_atheist kirjoitti:
Näin apologeetta päättää keskustelun argumenttivirheeseen kun eväät on loppu ja laitettu kyykkyyn pöydän alle. Miksi ihmeessä tuuttaat tätä väsynyttä paskaa palstalle, jos et pysty edes argumentoimaan sen puolesta?
Postauksiani luetaan vilkkaasti siksi olen pakoitettu jatkamaan.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen nainen pahoillani, että tykkään sinusta niin paljon, että
Haluaisin panna sua. Tuntuu vaan siltä, että olet sen suhteen ihan haluton. Ei minulle riitä pelkkä ystävyyssuhde.641011Mieti oikeasti
Ollaan lähes tuntemattomia, mutta samalla on tämä erityinen vuosien tilanne takana, joka on ollut monella tapaa väärin.30677- 90675
Puukotus Kajaanissa
Kuka puukotti ja ketä? https://yle.fi/a/74-20247765 Vähemmän yllättäen päihteet mainittu24651- 46638
- 8629
kene ajoi "kolarin"?
"Punkaharjulla Luston ja Tuppuranmäen välillä sattui tiistaina aamupäivällä liikenneonnettomuus. Poliisin mukaan Savonl14625Pahin tapa satuttaa toista
On jättää toinen vaille mitään vastausta. Erityisen kipeää se tekee sillon jos toinen ghostaa.68619Alkaa jotenkin nyt kuvio hahmottuu täällä
Sellainen vaikutelma tästä alkaa tulla, että täällä on joku pieni porukka, joka tuntee toisensa tai ainakin pelaa samaan82548- 62546
- 42540
Minulla on joskus ikävä sinua ja ajattelen sinua joskus.. edelleen
Olin joskus niin rakastunut sinuun. Olin onnellinen, että kohdattiin ja kun vain tiesin sinun olevan olemassa. Täytit aj22538- 44531
Jos kaivattusi on
Varattu niin miksi et antaisi asian olla hänen suhteen. Miksi ylipäätään vielä jatkat?47523- 57520
Hyvä on sitten, jos et sitä s*ksiä halua kanssani.
Rakastetaan vaan toisiamme, voin käydä muualla tyydyttämässä fyysisenpuolen tarpeet. Puhumalla tämäkin olisi selvinnyt.134498Kylän tielle remonttia?
Mitäköhän kylän tielle ruvetaan tekemään ku laitettu tuommoset töpsät muutamien suojateitten kohille?13482Miten vuosien jälkeenkin tunteet voivat olla niin voimakkaat?
Että pelkkä ajatus sinusta täyttää silmät kyynelistä.27437Nainen, tässä olen kahden vaiheilla
Toinen pitäisi valita ja kummassakin on hyvät ja huonot puolensa. Toinen olisi sellainen pysyvä mutta työläs. Toinen taa46433Suloinen ja herkkä
Toiset huomioiva, räväkkä, yllättävä. Ei sellaisesta voi olla pitämättä.28411