Olen kohta 15v tyttö ja minulla ei oo vielä ollu mitään poikakamua. Siis ihan tosi. Miten sellasen sais???? Mitään vinkkejä??? Olis kiire kun muilla on ja ne on tehnytkin kaikkea :(.
Ja hepat kirnuaa niityllä http://kotisivu.mtv3.fi/myhorse/ Ninan kanssa. :) :) :)
Ja hepat kirnuaa niityllä http://kotisivu.mtv3.fi/myhorse/ Ninan kanssa. :) :) :)
Vastaukset 30
Vanhimmat
> kun muilla on ja ne on tehnytkin kaikkea
Sehän se perinteisesti paras syy on.
Just.
...kaikki saa poikakaverinsa joltain ryyppyreissuilta. Eikä sinulla ole mihinkään kiirettä tuon asian kanssa. Myöhempiäkin tapauksia on vaikka kuinka paljon.
Kaverisi eivät todellakaan ole tehneet kaikkea poikakaveriensa kanssa, mitä ovat väittäneet tehneensä. Ei kannata uskoa kaikkea, sillä vähintään puolet tarinoista on keksittyä juttua. Nuoret haluavat usein kuulostaa kokeneimmilta, kuin mitä oikeasti ovatkaan, ja sama taitaa nyt koskea myös sinun kavereitasi.
Turhaan kiirehdit tuollaisen asian kanssa. Löydät varmasti jonkun, kun on sen aika. voit sitten ylpeänä itsestäsi kertoa, ettet ole koskaan koheltanut kavereidesi kaltaisesti. Poika ainakin kunnioittaa tällaista tyttöä paljon enemmän kuin kiertopalkinnoksi leimattua tyttörukkaa...
Valehtelu omasta kokeneisuudesta ei todellakaan kannata, todellinen kokemattomuus kuultaa helposti läpi tyypistä, joka väittää olevansa kokenut. Voin sanoa, että pojat arvostavat tyttöä, jolla ei ole kokemuksia ennestään kuin että niitä olisi ja vieläpä useamman kanssa.
Tsemppiä sinulle, Nina :)
Ehdottomasti kannattaa hyvää odottaa, eikös niin? :)
Ei kannata "hankkia" poikakaveria siks että muillakin on, enkä nyt ajattele että olisit hankkimassakaan. Välillä tulee aika tyhmä olo kun tuntuu että kaikilla on joku, itellä on hirvee halipula ja on vaikeeta kattoa toisia joilla ON jätkäkamu, mut oon ihan täysin varma että löydät sen oman kultasi vielä. Eikä siihen tarvitse edes mennä kauaa!
Olet vain oma ihana itsesi niin kaikki järjestyy. Mutta ryyppyreissuilta tai kännissäheilumisfiiliksien perusteella et löydä sitä jonka haluat löytää.
Niitä poikia nyt löytyy kaikkialta, olet vaan mukana jutuissa, keskustelet uusien ihmisten kanssa jne, kyllä se siitä. Sillon kun sitä vähiten odotat niin tulee joku prinssi kysymään että "saanko kantaa laukkuasi" tms, sinusta kiinnostutaan varmasti!
Sama neuvo sinulle kuin monille muillekin; nyt nautit kesästä ja siitä kun olet vielä villi ja vapaa. ;)
Näin se on, kyllä se oma kulta vastaan tulee sitten aikanaan, ei tod. ole epätavallista ettei sinulla vielä poikakaveria ole...
Ja tuo on kyllä tosi, poikana tykkään enemmän tytöistä, joilla vähemmän kokemusta. kuin ns. kiertopalkinnoista, eli mitä usemamman kanssa ollut, siitä voi päätella jo jotain, esim. sen että kauanko se sitten minun kanssa viihtyy ?
Aika hyvin vastattu.
mutta en ole enää.
Eli siis olin 17, enkä ikinä ollut seurustellut kenenkään kanssa. Minulla oli tosi kiire. Kaikilla muilla oli tai ainakin oli ollut joku. Minun oli kerta kaikkiaan pakko saada poikakaveri. Melkeimpä kuka tahansa olisi kelvannut. Pääasia, että olisin saanut jotain kokemusta. Jälkikäteen ajateltuna: olinpa tyhmä!
Sitten löysinkin poikakaverin netin välityksellä. Siinä sitten seurusteltiin, muutettiin yhteen, mentiin kihloihin ja naimisiin.
Ja yhtäkkiä olinkin nuori. Kaikki ihmettelevät, miten nuorena aloin seurustelemaan, muutin kotoa, menin kihloihin ja naimisiin.
Kukaan noista kokeneista kavereistani ei edelleenkään ole naimisissa ja harvalla on edes vakituista seurustelukumppania. He aloittivat poikakaverien kierrättämisen jo joskus 13-vuotiaina ja jatkavat sitä nyt 23-vuotiaana edelleen. Mukaan on tarttunut muutama sukupuolitauti ja paljon mielenharmia.
Eli kyllä sitä ehtii löytää sen oman kullan vähän vanhempanakin.
no nykyään riittää ku menee kaupungille lyhyessä hameessa, reikäsukkiksissa, korkkareissa, tiukassa napapaidassa. tai sit sä vaan pistät jonnekki irc-galleriaan kuvii, ja alat pistää kaikkee kommenttii kaikil hyvännäkösil jätkil, tai sit vaan yksinkertasesti meet juttelemaan jollekki jätkäl. (: yritystä vaan.
Meinaatko että huoraks pitäis alkaa vai?
Tutustut muhun ja aletaan oleen yhdessä:)
Ei täydy sit yksin ratsastella
Itse löysin poikakaverin yhdestä yhdistyksestä,joka järjesti kesäleirin. Olin siellä viikonlopun ja yks kaks tapasin poikakaverin siellä. Ei ihan heti alettu seurustelemaan,kun ikää oli tuolloin 18-vuotta,nyt olen kohta 21 v. Viime syksynä alettiin seurustelemaan,ja nyt suunnitellaan kihloihin menemistä. Kun olin 15-vuotias niin ajattelin,että mistä löydän poikakaverin vai löydänkö ikinä. Mulle sanottiin,että kyllä sinä vielä kultasi löydät jostain.
Nykyään jätkiä tai oikeastaan miehiä löytyy mistä vain. Harrastuksista,työpaikalta,kavereiden kautta,leiriltä...mistä vaan. Pitää vaan ensin tapahtua joku mukava asia,joita on monta. Minulla se oli kesäleiri ja se riitti seurustelun alkuun. Ensin oltiin ystäviä,joka ajan myötä muuttui seurusteluksi,kun rupesimme tykkäämään toisistamme paljon. Eli tsemppiä! Kyllä se oikea kulta vielä löytyy!
Olen itse 20v poika, enkä ole myöskään koskaan seurustellut, saati sitten käynyt yhdelläkään treffillä *sigh*.
Itsekin etsin sitä oikeaa tyttöä, mutta vielä ei ole onnistanut. Syy tähän on se että olen aika ujo, lapsekas kilttipoika.
Menet vain rohkeasti juttelemaan, ja siitä sen sitte pitäisi lähteä, ja jos ei lähde, niin on huonompi homma
Aloin seurustelemaan 15-vuotiaana ja olen ollut tämän pojan kanssa nyt kolme vuotta. Minulla oli silloin myös pakkomielle alkaa seurustelemaan. Nyt olen 18-vuotiaana nyrkin ja hellan välissä. Mun elämä on samanlaista kuin jollain 30-vuotiaalla. Kaduttaa, koska en ehtinyt elää nuoruuttani. Enkä voi yhtäkkiä jättää häntä sen takia, että haluankin taas olla nuori... Silloin 15-vuotiaana kaikki oli vielä niin jännittävää ja täysin avoinna. Se oli ainakin minun elämäni parasta aikaa, nauti uusista kokemuksista (niitä saat takuulla, etkä ole viimeinen) ja elä täysillä, äläkä stressaa!
...älä ainakaan rupea massahoroksi niinku täällä on jotkut väläytelleet, siinä ei kovin loistavaa mainetta saa...Ihan vaan olemalla oma ittes :)
Ei prkl minulla on sama ongelma. Paitsi että aloitin seurustelemisen jo 13-vuotiaana ja nyt olen 15-vuotias. Ollaan poikakaverini (18-vuotias) kanssa niin sitoutuneita , että tuntuu siltä etten ole nauttinut mistään nuoruudesta. Tuskinpa edes tiedän mitä se on.
Miksi ihmeessä et jätä häntä?
kiirettä. Olen 17-vuotias nuori naisen alku. Itse en halua edes luoda itselleni tunnetta, että minun olisi PAKKO aloittaa seurustelu. Kaveripiirissäni ei tähän mennessä ole ollut yhtään tapausta, jossa kaverini olisi selvänä tutustunut poikaan ja sitä kautta alkanut seurustella. Haluan mieluummin pari hyvää poikaystävää kuin joukon huonoja.
P.S. Yritä löytää poikaystävä, joka kunnioittaa sinua, ja pitää sinusta itsesi takia!
mitä vittua sinä "poikakaverilla" tuon ikäsenä? eikö voi oottaa muutamaa vuotta.
15-vuotiaana sun pitäisi jo tietää, että vain osa ihmisistä on sellaisia, jotka saa poikaystävän kun sellaista haluavat. Ei se tule postiennakkona kun täyttää lomakkeen ja lähettää eteenpäin. Ja millä se sitte tulis? Enpä tiedä, mutta itselle ainakin käveli 16-vuotiaana vastaan. Mikä kiire ihmisillä on hankkia poikakaveri?! On suhteellisen stressaavaa kun pitää tekemisissään ajatella aina kahden ihmisen kannalta, ja menoja täytyy vähän miettiä kahteen kertaan.
Mitään vinkkejä? Elä samperi soikoon nuoruutta ja anna sen äijän kävellä vastaan sitten kun kävelee! Kyllä se sieltä ilmestyy.
Aikuistu.
moi vaan ei sua kyllä yhtään lohduta mut en mä oo ollu kun yhen pojan kanss ja se ei ollu kivaa oikeesti kyllä sä saat ittelles semmosen kun haluut eikä sen tarvii olla mikään ihanne poika ps:onnea ja menestystä etsintään
Itelläkin ois kauhee kiire saada poikaystävä,mut mikä hitsin kiire kaikilla on?
Sis meiänki luokan tytöt kilpailee siitä,kellä on ollu eniten poikaystäviä...ja pojatkin tyttöystävistä...
Ei mitään järkee!
Oo vaan kärsivällinen,et haluu kumminkaan aikuisena muistella esim. et sulla on ollu 13 poikaystävää tai oot menettäny neitsyytes liian aikasin!
Kärsivällisyyttä!
joo tota ite oon sitä mieltä et ei kai sun nyt sen mukaan pidä saaha sitä poikafrendiä et ku muilla on ollu jne. kyllä se joskus ilmaantuu ku on ilmaantuakseen. on monia joilla ei oo ollu poikakamua tuossa iässä. eikä se oo edes niin tärkeä. mut onhan se aina kiva joku olla lähellä.
Ite aloitin seurustelusuhteeni lukion tokalla luokkakaverini kanssa. Tais lähtee siitä ku pyysin sitä vanhojen tanssi pariksi. Vuoden verran kestettiin toisiamme ja lukion lähetessä loppuaan loppu myös meidän tarina.
Pikaromansseja ja muita ei niin vakavia suhteita on sen jälkeen löytynyt lähinnä baarista ja työpaikalta (asiakaspalvelu kunniaan..). Kaikkein uskomattomin paikka tähän mennessä romanssintyngälle on saanut alkunsa pääsykokeissa!
Mut kyl kaikki mikä on tapahtuakseen tapahtuu aikanaan. Sitäpaitsi 15v pojat ei oikeen viel tytöist paljoo tajua.
Olen 16v. Ei mulla ole vielä poikakaveria, eikä tarvikkaan. Sitten kun sen löydän niin hyvä. Se voi tapahtua huomenna tai 10vuoden päästä( mieluummin kuitenkin aikaisemmin kuin se 10v.)
Mulla on niin päin, että poikia pyörii ympärillä. Ehkä siksi ei tule tunnetta, että äkkiä, mäkin tarvin poikakaverin. Tietää kuitenkin, että se onnistuu, jos haluaisin. Vaikka ei siinä olisi mitään järkeä.
Se söpö poika odottaa mua sielä jossain. Kyllä se aikanaan tulee mun elämään.
Jos kuva sivuillasi oli omasi, olet kaunis tyttö.. Vähempi määrä meikkiä riittää. Sinun ei tarvitse kätkeä kauniita kasvojasi naamarin alle. Se olkoon ensimmäinen askel.
Anna muiden tehdä miehiensä kanssa ihan mitä haluavat.. Luultavasti kehuskelevat sillä mutta sekin menee ohi kun uutuuden viehätys loppuu.
15-vuotias on vielä nuori. Anna ajan ja elämän mennä omaa rataansa, seuraa unelmiasi ja rakenna omaa elämääsi ja tulevaisuuttasi.
Älä missään nimessä sorru siihen että menet sänkyyn humalassa jonkun puolitutun pojan kanssa!
Älä hosu suhteessa kun siihen pääset.. Elä omaa elämääsi kuitenkin huomioiden toinen osapuoli. Jos mies ei pidä jostain sinussa niin hän ei ole sinun arvoisesi.. Sinun ei pidä muuttua!
Jos poika alkaa heti kopeloimaan ku olette päättäneet alkaa seurustella, se ei tule toimimaan.. Seksinhimoiset teinipojat eivät ole hyvästä. Jos hän oikeasti välittää sinusta hän voi kyllä odottaa.
Älä puhu liikaa itsestäsi.
Älä myöskään kysele kokajan mieheltä jotain.
Keskustele normaalisti kummankin mielenkiinnoista esim. televisio-ohjelmista, lempiruuasta, tulevaisuuden suunnitelmista mutta ei mitään hankitko lapsia-kysymyksiä vaan esim. mihin kouluun mitä työtä jne jne.
Kliseitä mutta elämänkokemuksella voin sanoa että näin ne asiat on. Itsekin olen joskus ollut nuori...
--Ikuinen TeiniPoika--
Minä voin olla sinun poikakaveri. Olen 17vuotias poika. Ei kai haittaa, että olen 2vuotta vanhempi?
oli eka oikea poikaystävä vasta 21v! Olen ihan normaali nuori nainen, mutta ei vain sopivaa kumppania löytynyt aikaisemmin. En halua seurustella vain seurustelemisen takia tai siksi että muutkin tekee niin. Odota rauhassa, kyllä se oma kulta sullekin vielä löytyy!
No,sellasen voi löytää vaikka netistä,ku laittaa ilmoituksen sinne,niin kyllä siihen joku poika saattaa vastata sulle takas tai jos et sitä halua tehä niin,mee vaikka johonkin baariin niin,eiköhän sielt joku löytyis,sellanen kiva ja söpö poika ja samanikäinenkin.Tsemppiä poikakaverin etsintään.Näytän peukkuja sulle.