Onko ateismi vanhempi kuin uskonnot ?

Jumalattomuus, eli uskonnon tai jumaluskon puute, voi ilmetä järjestäytyneenä (esim. ateistiset yhteisöt tai liikkeet) tai järjestäytymättömänä (henkilökohtaisena tai yhteisön ulkopuolisena vakaumuksena). Ensimmäiset havainnot tällaisesta ajattelusta löytyvät sekä historiallisista teksteistä että arkeologisista todisteista.

### **Järjestäytymättömän jumalattomuuden varhaisimmat havainnot**
1. **Muinaiset yksilölliset skeptikot**
Joidenkin muinaisten yhteiskuntien yksilöillä oli epäilyksiä jumalien olemassaolosta. Esimerkiksi Mesopotamian ja Egyptin kirjoituksissa mainitaan ajoittain henkilöitä, jotka kyseenalaistivat jumalten merkityksen tai voiman. Näitä ei kuitenkaan usein nähty suorana jumalattomuutena, vaan pikemminkin epäilijöinä.

2. **Vanhat kirjalliset todisteet**
- **Rik Veda (n. 1500–1200 eaa., Intia):** Intian varhaiset vedat sisältävät hymnejä, joissa pohditaan luomisen mysteeriä, kuten Nasadiya-sukta, jossa sanotaan, että kukaan ei välttämättä tiedä, miten universumi syntyi.
- **Kiinalainen filosofia (n. 6.–5. vuosisata eaa.):** Varhainen kiinalainen ajattelu, kuten daoismi ja konfutselaisuus, ei korostanut jumalia vaan keskittyi eettisiin ja filosofisiin pohdintoihin. Tämä ei ollut suoraa jumalattomuutta, mutta se jätti jumalat käytännössä toissijaiseksi.

### **Järjestäytyneen jumalattomuuden varhaisimmat havainnot**
1. **Muinaisessa Kreikassa (n. 5. vuosisata eaa.)**
- **Filosofit kuten Demokritos ja Epikuros:**
Kreikan luonnonfilosofit kehittivät varhaisia teorioita maailmankaikkeudesta ilman jumalien vaikutusta. Epikuros, erityisesti, esitti, että jumalat eivät puutu ihmisten elämään. Tämä loi pohjan materialistiselle maailmankatsomukselle.
- **Protagoras (n. 490–420 eaa.):** Protagoras tunnetaan lauseesta: *"Ihmisen tulee olla kaiken mitta."* Hän myös sanoi, ettei voinut tietää, ovatko jumalat olemassa vai eivät, koska asia on liian epäselvä. Tämä voidaan nähdä agnostismin varhaisena ilmaisuna.

2. **Buddhalaisuus (n. 5.–4. vuosisata eaa., Intia):**
Vaikka buddhalaisuus ei ole suoraa jumalattomuutta, se ei perustu jumaluskoon. Buddhalaisuus keskittyy pikemminkin mielenharjoitukseen ja kärsimyksen voittamiseen ilman ulkopuolisen jumaluuden palvontaa.

3. **Muinaisen Intian Charvaka-liike (n. 6. vuosisata eaa.):**
Tämä materialistinen ja ateistinen filosofia kielsi sekä jumalat että yliluonnollisen elämän. Se keskittyi aistein havaittavaan todellisuuteen ja oli yksi varhaisimmista selvästi ateistisista koulukunnista.

### **Miten nämä havainnot on tehty ja mikä on evidenssi?**
1. **Kirjalliset lähteet:**
Monet varhaiset käsitykset jumalattomuudesta on havaittu säilyneistä teksteistä, kuten filosofisista kirjoituksista (esim. Epikuroksen teokset) tai uskonnollisista käsikirjoituksista, jotka dokumentoivat vaihtoehtoisia näkemyksiä. Näissä teksteissä on joskus suoria viittauksia jumalien olemassaolon kyseenalaistamiseen.

2. **Arkeologiset löydöt:**
Joissain tapauksissa arkeologiset löydöt, kuten hautaustavat tai yhteiskuntien rakenne, viittaavat siihen, ettei jumaluskoa ollut keskiössä. Esimerkiksi varhaisissa neoliittisissa yhteiskunnissa on havaittu symboliikkaa, joka ei viittaa selvästi jumalhahmoihin.

3. **Kulttuurinen analyysi:**
Jumalattomuuden juuret voidaan nähdä myös yhteiskunnissa, joissa luonnonvoimia kunnioitettiin mutta niitä ei personifioitu jumaliksi. Tämä viittaa jonkinlaiseen jumalattomaan ajatteluun, jossa uskonnollinen symboliikka on minimaalista.

### **Mikä on näiden liikkeiden vaikutus?**
Nämä varhaiset näkemykset loivat perustan myöhemmälle skeptisismille, agnostismille ja ateismille. Filosofien ja ajattelijoiden kriittinen suhtautuminen yliluonnolliseen auttoi muovaamaan tieteellistä ja sekulaaria ajattelua, joka vaikuttaa edelleen moderniin maailmaan.

"Metsäateismihypoteesi" on ehdotus, joka selittää jumalattoman tai vähäuskonnollisen maailmankatsomuksen syntymistä tietyissä olosuhteissa. Hypoteesin mukaan tietyissä ympäristöissä, kuten metsäisissä ja luonnonläheisissä paikoissa, ihmisten kokemusmaailma ei välttämättä korostanut voimakkaiden jumalien tarvetta, koska elämässä korostuivat selviytyminen ja luonnon kanssa tasapainossa eläminen ilman suurta hierarkkista järjestelmää. Tämä ajatus liittyy evolutiiviseen ja antropologiseen pohdintaan uskonnon ja jumalattomuuden juurista.

### **Metsäateismihypoteesin keskeinen ajatus**
Hypoteesin mukaan:
1. **Ympäristö vaikuttaa uskonnon syntyyn ja muotoon:** Avoimissa ja näkyvissä ympäristöissä, kuten aroilla, voimakkaat jumaluudet ja uskonnolliset hierarkiat voivat kehittyä, koska resurssien kontrollointi ja yhteisöjen laajamittainen järjestäytyminen on tärkeää.
2. **Metsäympäristöissä:** Metsäisissä ja hajautetuissa ympäristöissä ihmisyhteisöjen tarve voimakkaille jumaluuksille on vähäisempi. Elämässä korostuvat pikemminkin käytännönläheiset ja yhteisölliset toimintamallit, joissa luonnon ja ympäristön kunnioittaminen on arkea, mutta ei välttämättä jumaluuksiin personifioitua.

### **Todisteet metsäateismihypoteesin tueksi**
1. **Antropologiset havainnot pienistä metsäyhteisöistä:**
- Monilla metsäisillä alueilla asuvilla alkuperäiskansoilla jumaluskot eivät ole järjestäytyneitä tai hierarkkisia. Esimerkiksi:
- **Amazonin alkuperäiskansat:** Monet näistä yhteisöistä keskittyvät animistisiin uskomuksiin, joissa kunnioitetaan luonnonhenkiä, mutta ei ole voimakkaita, yksittäisiä jumaluuksia.
- **Siperian alkuperäiskansat:** Nämä yhteisöt ovat historiallisesti kunnioittaneet henkiä ja luontoa, mutta eivät välttämättä ole kehittäneet monimutkaisia jumaltarustoja tai uskonnollisia hierarkioita.
- Tällaisilla yhteisöillä on usein käytännönläheinen ja luonnonläheinen maailmankuva, jossa yliluonnolliset uskomukset ovat matalan intensiteetin tasolla.

2. **Arkeologiset todisteet:**
- Metsäalueilla asuneiden varhaisten yhteisöjen jäljet eivät viittaa laajamittaisiin temppeleihin tai uskonnollisiin monumentteihin. Tämä eroaa esimerkiksi arojen tai jokilaaksojen sivilisaatioista, joissa suuret uskonnolliset rakennelmat olivat keskiössä.

3. **Kulttuurinen ja uskonnollinen minimalismi:**
- Metsäyhteisöissä resurssit ja selviytyminen ovat ensisijaisia. Tämä voi johtaa uskomusjärjestelmiin, jotka keskittyvät enemmän luonnon tarkkailuun ja siihen sopeutumiseen kuin suurten jumaluuksien palvontaan.

4. **Ekologian vaikutus uskontoon:**
- Ekologisessa mielessä metsäympäristöt tarjoavat hajanaisia resursseja, jotka eivät välttämättä vaadi keskitettyä resurssien hallintaa tai laajoja yhteiskuntarakenteita. Tämä voi selittää, miksi näissä ympäristöissä kehittyvät uskomukset voivat olla yksinkertaisempia tai henkilökohtaisempia.

### **Vastaväitteet ja kritiikki**
- **Yksinkertaistaminen:** Hypoteesi saattaa liiaksi yksinkertaistaa ympäristön ja uskonnon välistä suhdetta. On monia metsäalueita, joissa kehittyi voimakkaita uskonnollisia järjestelmiä, kuten Keski-Afrikan sademetsien bantu-kulttuurit.
- **Eriävä todistusaineisto:** Joissain metsäisissä ympäristöissä, kuten Etelä-Amerikassa, on havaittu monimutkaisia mytologioita ja jumaluuksia, jotka viittaavat vahvaan uskonnolliseen perinteeseen.

### **Johtopäätös**
Metsäateismihypoteesi on kiinnostava tapa tarkastella sitä, miten ympäristö voi vaikuttaa uskonnon muotoutumiseen. Vaikka suoria ja kiistattomia todisteita ei ole, antropologiset havainnot pienistä yhteisöistä ja ekologisten olosuhteiden analyysi antavat viitteitä siitä, että tietyt ympäristöt voivat edistää enemmän jumalattomuutta tai minimaalista uskonnollisuutta. Tämä hypoteesi vaatii kuitenkin lisää tutkimusta ja vertailua eri kulttuurien välillä.

Neuvostolainen ateismi tarjoaa todella kiinnostavan näkökulman ateismin historiaan ja siihen, miten ateismi voi järjestäytyä poliittisesti ja kulttuurisesti tavalla, joka vaikuttaa yhteiskuntaan laajasti. Neuvostoliiton ateismin erityispiirteenä oli, että se ei ollut pelkkää jumaluskon poissaoloa, vaan aktiivisesti ja tarkoituksellisesti organisoitu ideologinen ohjelma, jonka tavoitteena oli korvata uskonto tieteellisellä materialismilla ja kommunistisella maailmankatsomuksella.

### **Neuvostolainen ateismi: Keskeiset piirteet**
1. **Valtiollinen ateismi:**
- Neuvostoliitossa ateismi oli valtion virallinen kanta. Uskontoa pidettiin ideologisena jäänteenä, joka oli ristiriidassa marxilais-leninistisen materialismin kanssa.
- **Karl Marxin ajatus "uskonto on kansan oopiumia"** toimi teoreettisena perustana. Marx näki uskonnon vieraannuttavana ja alistavana instituutiona, joka esti ihmisiä ymmärtämästä yhteiskunnallista todellisuuttaan.
- Lenin lisäsi tähän käytännöllisen ulottuvuuden, jossa uskontoa vastaan oli taisteltava aktiivisesti, koska se nähtiin poliittisen vastarinnan työkaluna.

2. **Propaganda ja kasvatus:**
- Neuvostoliitto pyrki kasvattamaan kansalaisia ateisteiksi jo varhaislapsuudesta lähtien. Kouluopetuksessa korostettiin tieteellistä maailmankuvaa ja uskonnon "harhakuvaisuutta."
- Ateismia edistettiin myös kulttuuripropagandan avulla. Esimerkiksi uskonnollisia juhlia korvattiin maallisilla juhlilla, ja uskonnonvastaiset kampanjat toivat esiin uskontojen historiallisia ongelmia.

3. **Uskonnon aktiivinen vastustaminen:**
- Kirkkojen valtaa heikennettiin ja uskonnollista toimintaa valvottiin tarkasti. Monia uskonnollisia johtajia vainottiin, ja kirkkojen omaisuus takavarikoitiin.
- Neuvostoliiton viralliset ateistiset organisaatiot, kuten **"Jumalattomien liitto"** (1925–1947), loivat foorumeita ateistisen maailmankuvan levittämiselle. Näihin kuuluivat esimerkiksi ateistiset näyttelyt ja tieteellisten saavutusten esittely uskonnon vastapainoksi.

4. **Tieteellinen ateismi:**
- Neuvostoliitossa ateismia kutsuttiin "tieteelliseksi ateismiksi," koska sitä perusteltiin luonnontieteiden ja historiallis-materialistisen ajattelun avulla.
- Neuvostolainen ateismi korosti olemattomuutta ja kielteisyyttä: jumalat eivät ole olemassa, eikä ole mitään yliluonnollista voimaa, joka vaikuttaisi maailmankaikkeuteen.

### **Evidenssin ja olemattomuuden selittäminen neuvostolaisessa ateismissa**
Neuvostolainen ateismi keskittyi siihen, että uskonto perustuu ihmisen vääristyneisiin tarpeisiin ja historiallisiin olosuhteisiin. Tämä ajattelutapa heijastui esimerkiksi seuraavasti:
1. **Kielteinen lähestymistapa:**
Neuvostoliiton ateismi ei pyrkinyt tarjoamaan positiivista filosofista kehystä, kuten sekulaari humanismi, vaan lähinnä kumoamaan ja kiistämään uskonnon perustelut.
2. **Evidenssin korostaminen:**
Luonnontieteellisiä todisteita, kuten evoluutioteoriaa ja kosmologiaa, käytettiin osoittamaan, ettei yliluonnollista alkuperää tarvita. Jumalan olemassaolon puutetta pidettiin itsestään selvänä lähtökohtana.
3. **Olemattomuus selityksenä:**
Ajatus "olemattomuudesta" (ts. jumalten ja yliluonnollisten ilmiöiden olemattomuudesta) nostettiin tieteellisen totuuden tasolle. Tämä heijastui erityisesti tavoissa, joilla yhteiskuntaan pyrittiin rakentamaan vaihtoehtoisia merkitysjärjestelmiä ilman uskontoa.

### **Neuvostolaisen ateismin vaikutus ja perintö**
1. **Järjestäytynyt ateismi nykymaailmassa:**
Neuvostolaisen ateismin vaikutus näkyy edelleen joidenkin postkommunististen maiden sekulaarisissa ja uskonnonvastaisissa piirteissä. Vaikka uskonto on monissa näissä maissa palannut vahvaksi, valtiollinen ateismi on jättänyt jälkensä yhteiskunnan suhtautumiseen uskontoon.

2. **Olemattomuuden retoriikka:**
Modernissa ateismissa, erityisesti uusateismiksi kutsutussa liikkeessä (esim. Richard Dawkinsin ja Christopher Hitchensin teokset), voidaan nähdä yhtäläisyyksiä neuvostolaiseen ateismiin siinä, että olemattomuus (jumalten puute) esitetään lähtökohtana ja uskontoa kritisoidaan voimakkaasti.

3. **Ateismin fragmentit:**
Neuvostolainen ateismi edustaa yhtä fragmenttia ateismin monimuotoisessa historiassa. Toisin kuin henkilökohtainen tai järjestäytymätön ateismi, se oli kollektiivinen ja valtiollinen projekti, joka pyrki muuttamaan yhteiskunnan perustaa. Tämä tekee siitä ainutlaatuisen verrattuna nykypäivän liberaaliin ja henkilökohtaisempaan ateismiin.

### **Pohdinta nykypäivän kontekstiin**
Nykyajan ateismi, erityisesti länsimaissa, on monimuotoisempaa kuin neuvostolainen ateismi. Se sisältää humanistisia, tieteellisiä ja eksistentialistisia elementtejä, jotka eivät nojaa pelkkään olemattomuuteen, vaan pyrkivät rakentamaan positiivista maailmankuvaa ilman uskontoa. Neuvostolainen kokemus kuitenkin muistuttaa siitä, kuinka ateismi voi muuttua voimakkaaksi yhteiskunnalliseksi liikkeeksi, jolla on sekä rakentavia että tuhoavia ulottuvuuksia.

Vanhinten kirjallisten mainintojen perusteella tiedetään uskintojen syntyneen muinaisessa Mesopotamiassa ja Egyptissä. Muualta maailmaa ei ole yhtä vanhoja kirjoitettuja todisteita järjestäytyneen ja ei-jörjestäytyneiden uskontojen olemassaolosta.

Mutta missä ovat todisteet tästä? Onko kyseessä se, että ateistiseen folkloreen ollaan ymppäämässä sille tärkeää osaa, eli kertomusta metsäateistisesta vaiheesta?
Kyseessä on siis evidenssti ihmisapinoiden alkuateismista. Kuka tietää tuolloin kulkeneiden joukkojen ajatukset?

Vastaus molempiin on ei ja ei. Kirjallisia mainintoja Suomen ja Viron kansanuskosta ei ole ennen kuin vasta 1500-luvulta ja suurin osa kansanuskon tiedoista on kerätty vasta 1700- ja 1800-luvuilla. Tietoja siitä ovatko suomensukuiset kansat uskoneet mihinkään junaliin ja henkiolentoihin ennen 1500-luvun kirjallisia mainintoja ei ole. Ja 1500-luvun maininnatkin väittää suomensukuisten kansojen palvoneen esimerkiksi puita, kiviä, aurinkoa, kuuta ja kuolleita vaikka ihmiset ovat tienneet että ne ovat vain hengettömiä elottomia objekteja eivätkä mitään sieluja ja jumalia, joten sitä 1500-luvun lähdettä ei voida pitää täysin luotettavana ja uskottavana.

Anonyymi kirjoitti:

Vastaus molempiin on ei ja ei. Kirjallisia mainintoja Suomen ja Viron kansanuskosta ei ole ennen kuin vasta 1500-luvulta ja suurin osa kansanuskon tiedoista on kerätty vasta 1700- ja 1800-luvuilla. Tietoja siitä ovatko suomensukuiset kansat uskoneet mihinkään junaliin ja henkiolentoihin ennen 1500-luvun kirjallisia mainintoja ei ole. Ja 1500-luvun maininnatkin väittää suomensukuisten kansojen palvoneen esimerkiksi puita, kiviä, aurinkoa, kuuta ja kuolleita vaikka ihmiset ovat tienneet että ne ovat vain hengettömiä elottomia objekteja eivätkä mitään sieluja ja jumalia, joten sitä 1500-luvun lähdettä ei voida pitää täysin luotettavana ja uskottavana.

Lue lisää

Suomalaiset olivat ateisteja ennen kuin kristityt toivat tänne oakkouskonnon ja miekkakäännyttivät suomalaisia verisesti. Riippuen lähteestä niin ristiretkien uhriluvut lähentelevät useita miljoonia kun lasketaa kaikki jotka saivat surmansa miekasta tai mieluummin hukuttautuivat joukolla järviin ja lampiin kuin ottivat kasteen.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaiset olivat ateisteja ennen kuin kristityt toivat tänne oakkouskonnon ja miekkakäännyttivät suomalaisia verisesti. Riippuen lähteestä niin ristiretkien uhriluvut lähentelevät useita miljoonia kun lasketaa kaikki jotka saivat surmansa miekasta tai mieluummin hukuttautuivat joukolla järviin ja lampiin kuin ottivat kasteen.

Lue lisää

Ristiretket Suomeen olivat 1100- ja 1200-luvulla tehtyjä sotaretkiä, joiden tarkoituksena oli käännyttää Suomen luonnonuskoinen väestö katoliseen uskoon ja kirkon alaisuuteen. Suomeen kohdistuneille ristiretkille lähdettiin ainakin Tanskasta ja Ruotsin eri alueilta, sekä mahdollisesti myös Norjasta.

Valitettavasti tarkkoja lukuja siitä, kuinka monta suomalaista surmattiin ristiretkien aikana, ei ole saatavilla. Ristiretket olivat kuitenkin väkivaltaisia ja aiheuttivat varmasti paljon kärsimystä paikalliselle väestölle.

Suomessa oli tuolloin luonnonuskoinen väestö, joka asui eri puolilla maata. Ristiretkien myötä kristinusko alkoi levitä ja vähitellen syrjäytti paikalliset uskomukset.

Älä hätäile katsellaan lukeeko avaustani kukaan ? Siinä ei ollut ateistisia kiviä se ehkä vaikuttaa.

Narsistille pahinta on jos kukaan ei reagoi hänen viesteihin.

VarmaTieto kirjoitti:

Narsistille pahinta on jos kukaan ei reagoi hänen viesteihin.

Freudilainen lipsahdus 🤣

Anonyymi kirjoitti:

Freudilainen lipsahdus 🤣

Ei tämä lipsahdus ollut vaan fakta tieto.

Aivan, narsistille huomion puute voi olla todella turhauttavaa. He usein hakevat jatkuvaa vahvistusta ja ihailua ympäriltään. Kun he eivät saa sitä, se voi aiheuttaa heille suurta ahdistusta ja turhautumista. Tämä johtuu siitä, että heidän itsetuntonsa on usein sidoksissa siihen, miten muut heitä kohtelevat ja arvostavat. Onko sinulla kokemuksia tällaisesta tilanteesta?

Kaikkia noita joista mainitsit. Erinomaista Uutta Vuotta myös sinulle.

Venäjä ei enää koskaan muutu ateistiseksi. Ortodoksi uskonnon vähentyessä Islam tulee olemaan Venäjän uskonto.