jos..

ainakin muisto.

ensinnäkin koirasi laadusta, eli saatko sille helposti näyttelytulokset, sitten terveystutkimukset. Sen jälkeen alkaakin sitten uroksen etsintä. Kun sopivan löydät, astutusmaksut voivat olla melkoiset, ja urokselta vaaditaan myös halvemman rekisteröinnin takia näyttely tulokset, samoin jos rodullasi on pevisa ohjelma kuuluu niiden täyttyä, muutoin et saa pentujasi rekisteröityä.
Tässä alku, tähänkin on rahaa palannut jo aika paljon.
Sitten jos rotusi on suosittu niin pennutkin menevät helpommin kaupaksi ja kallis ilmoittelu vähenee.
Pentumäärä on aika ratkaiseva, myös se synnyttääkö narttusi itse, vai joudutko kääntymään eläinlääkärin puoleen.
Jos olet työelämässä ja ellet onnistu pitämään lomaasi oikeaan aikaan, olet palkattomalla tai joudut palkkaamaan hoitajan kotiin.
Ruokinta ym ennalta aavistamattomat jutut vievät äkkiä lompsasi aika tyhjäksi. Ja sitten vielä rekkarimaksut jotka hyvässä tapauksessa 20 euroa/pentu tai sitten pahimmassa tapauksessa todella paljon. Sitten vielä hoito-ohjeet kirjallisena valokuvin monisivuisina ja pennun mukaan lähtevä paketti. Eläinlääkäri kulut vielä

Itse en ole päässyt edes omilleni kertaakaan, aina jää takkiin jonkinverran. Ja vielä kun maksaa uudet omistajat ensimmäiseksi vuodeksi rotuyhdistyksen jäseniksi. Ja meinasi unohtua puhelin kulut.

Kannattaa harkita moneen kertaan ennenkuin ryhtyy pennuttamaan. Nartulla niin kuin uroksellakin pitäisi olla jotain annettavaa rodulleen. Eli pentujen pitäisi ulkomuodoltaan tulla vähintääkin vanhempiensa veroiseksi ja mielellään paremmiksi. Keskiverto tallaajalla ei ole mitään uutta annettavaa rodulleen. Eli mahdollisimman terveistä sukulaisista oleva sukutaulu, on kaiken Aja O.

10 vuotta, 10 pentuetta ja ostin sinä aikana penturahoista puhelimen ja pakastimen,muu meni takas koiriin.
Kasvattamista ei todellakaan kannata ajatella jos on eurot silmissä. Minulle ainakin suurin palkinto oli tyytyväiset ihmiset ja terveet koirat.