Toimin kehitysvammaisen aikuisen lapseni (21v) edunvalvojana ja omaishoitajana. Olemme eroamassa mieheni kanssa (lapsen isä) ja olen aikeissa ostaa kaksion tai pienen kolmion. Mutta miten asumiskustannukset jaetaan? Jos minä omistan asunnon, voinko veloittaa päämieheni, eli lapseni, tililtä hänen osuutensa asumiskustannuksista? Minun tuloni yksin ei riitä, joten hänen täytyy maksaa osa yhtiövastikkeesta, mielellään puolet.
Jos ostamme asunnon puoliksi, niin miten se silloin menisi, kun minulla on vielä yksi alaikäinenkin huollettava?
Jos ostamme asunnon puoliksi, niin miten se silloin menisi, kun minulla on vielä yksi alaikäinenkin huollettava?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaiken järjen mukaan voisit veloittaa, en tiedä miten laki sen tulkitsee mutta kaiken järjen mukaan koska hän on aikuinen ja asuu ainun kanssasi niin puolet menoista mitä kuuluu huusholliin on hänenkin maksettava. Aillä jos hönelle olisi hommattu oma yksiö jossa avustajat kävisivät töissä niin silloin hänen olisi pitänyt maksaa koko summa itse itse . Koska hän on täysi ikäisten kirjoissa niin ei sinun kuulu enää maksella hänen kulujaan , minun mielipiteeni ainoastaan mutta ota selvää ensin oikealta taholta ettei vaan tule yllätyksiä . Mutta noin minä ainakin ajattelisin sinun tilanteessasi .
Jos kaksi aikuista saa tulot kumpikin omalta tulon antajaltaan niin kai silloin laitetaa puolikai asumis kustannukset. Koska hänen vammaansa siinä ei voi laakea kuten silloin kun hän oli alle 21 vuotias siis ihan sama jos joku toinen aikuinen. Asuisi ainun kanssasi ei hänkään voisi asua ilmaiseksi. Älä laske itseäsi äidiksi näissä asioissa vaan olet kuin kuka tahansa joka hoitaa vammaista . Mutta meillä äideillä on usein vaikea eroittaa hoitajan osaa ja äidin osaa . Toivottavasti kaikki menee hyvin .
Se että ostaa jotain puoliksi on aina vaikea asia , sanotaan jos pojalle sattuisi jotakin niin silloin olisi lapsen isällä oikeus periä puolet pojan osuudesta . En halua maalata piruja seinälle , mutta asiallisesti katsottonuna on aina ajateltava kaikki asiat kun tehdään isompia kauppoja , sillä omasta kokemuksestani tiedän että aina on ajateltava että vaikka mitä voi sattua ,ettei jää puille paljaille . Mutta kun ottaa vaikka joltain juristilta selvää niin tiedät mikä on oikein.