Sadan vuoden sankarit ( TV1 ) ja elinikäennusteet

Vanhaan aikaan syötiin aitoa maitoa ja käsittelemätöntä viljaa, omassa, tai kylän myllyssä jauhettuna, kauraryynitkin litistettiin niissä myllyissä, ei lisäaineita. Perunat, lanttu, nauris ja leipä iso-isäni mukaan tärkeimmät. Leivälle omaa kirnuttua voita ja maito suoraan navetasta.
Kalat saatiin järvistä ja joista, rapuja ei myyty herroille, ne syötiin itse, marjat ja sienet metsästä, olihan sitä terveellistä ravintoa, mutta oliko heillä, joilla ei ollut peltoja ja karjaa.
Pelloille levitettiin karjanlantaa, ei mitään apulantoja myrkkyineen.
Pitkää ikää, niin kenen terveys kestää kaiken lisäaine sotkun jota nyt on ruokiin lisätty.

Kuinka vanhaksi ihmisen pitää elää?

Jollakin on elämä lyhyt, toisilla pitkä, mutta voisiko siitä itse päättää, syö terveellisesti, nukkuu hyvin, liikkuu ja viettää hyvää elämää, taikasanoja joita syötetään ohjeiksi.
Minusta, jos elämässä ei ole mitään mieltä, maata sairaana sairaalan sängyssä, vihanneksena. joka ei tiedä mitä ympärillä tapahtuu, ei voi kommunikoida muiden kanssa, mitä merkitystä olisi pitkällä elämällä?

Suvussani on eletty suht vanhoiksi, vaikka mummoni sisaruksista jotkut kuolivatkin 1970 -19 80 lukujen taitteessa ilmeisesti kulkutauteihin. Yksi jo 5kk 12 päivän ikäisenä.
Hyvä elämä ja pitkä ikä, niitäkin onnekkaita on olemassa.

Kaikki yli kahdeksan kymmenen on jo liikaa.

Ovat muuten vielä nuoren näköisiä nämä sadan vuoden sankarit. Eivätkö kuitenkin ole aika poikkeustapauksia.
Omalta lapsuudenkylältä ainakin tippui ihmisiä jo nuorempanakin ja vain muutama 4-5, eli n. 90 ikäisiksi. Oli ruoka omista pelloista ja navetasta.
Tähän ohjelmaan on tietenkin tarkoituksella haettu hyvin vanhaksi eläneet, että ohjelman idea toteutuisi.