Näin voit saada mielikuvituksen yöllä pauhaamaan.
Laita yöllä kellosoimaan ehkä noin kahden aikaan yöllä, mieluiten. Sitten kun olet herännyt. Käänny sinne suuntaan päin makaamaan missä näkyy vaikka huoneesi ovi. mieluiten ovi voisi olla vähän raollaan, ei auki kokonaan eikä kiinni.
Sitten alat ajattelemaan kaikkea kauhua, kauhuelokuvien hirveimpiä kohtauksia ja kaikkea ällöttävää. Esimerkiksi haamuja ja kummituksia.
Yritä tuijottaa ovellesi päin, ja ala kuuntelemaan hyvin tarkasti, jos kuulet pienenkin äänen.
Minä itse kokeilin tätä, ja aloin kuulla askeleita ja pientä naputusta.
Pari viikkoa sitten. Yrittäkää kuunnella tarkasti, ja ajattele samalla jotain haamuja ja kuolemaa ja murhaa ja kaikkea pelottavaa mitä voi olla.
Kuuntele siis hyvin tarkasti! :D Saatat kuulla vaimeita askeleita ja vaikka mitä.
No onnea kokeiluuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuun!
Laita yöllä kellosoimaan ehkä noin kahden aikaan yöllä, mieluiten. Sitten kun olet herännyt. Käänny sinne suuntaan päin makaamaan missä näkyy vaikka huoneesi ovi. mieluiten ovi voisi olla vähän raollaan, ei auki kokonaan eikä kiinni.
Sitten alat ajattelemaan kaikkea kauhua, kauhuelokuvien hirveimpiä kohtauksia ja kaikkea ällöttävää. Esimerkiksi haamuja ja kummituksia.
Yritä tuijottaa ovellesi päin, ja ala kuuntelemaan hyvin tarkasti, jos kuulet pienenkin äänen.
Minä itse kokeilin tätä, ja aloin kuulla askeleita ja pientä naputusta.
Pari viikkoa sitten. Yrittäkää kuunnella tarkasti, ja ajattele samalla jotain haamuja ja kuolemaa ja murhaa ja kaikkea pelottavaa mitä voi olla.
Kuuntele siis hyvin tarkasti! :D Saatat kuulla vaimeita askeleita ja vaikka mitä.
No onnea kokeiluuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuun!
Vastaukset 9
Vanhimmat
yleensä mielikuvitus laukkaa silloin kun ajattelet että täällä on vaikka mitä, se onnistuu ihan vain sitenkin kun on yksin illalla kotona ja sitten rupee ajattelemaan vaikka mitä, niin kuulet kuinka huoneen ovi avautuu ja voit vannoa näkeväsi jonkun hirviön
mä ajattelen että Cameron tulee sieltä oven takaa ja hyppää mun sänkyyn :)
Oma äitihän sieltä hyökkää.
Mun ei tartte ajatellakkaan mitään. Yhtäkkii alkaa vaan aivoissa raksuttaa vaikka ei haluisikaan. Tulee sellanen olo että ei ole yksin. Sitten vasta alkaa ajatteleminen.
Yöllä pimeässä väsyneenä vasta alkaa kuulemaan ja näkemään vaikka mitä.
Yks yö katoin et mun huoneessa istuu joku lierihattu päässä ja jäin sitä siihen tuijottamaan. Sitten kun silmät vähän sai näkyä tarkennettua, niin koko asia paljastui vaatekasaksi tuolilla ja rummut taustalla.
Heikkonäköisenä sitä ilman silmälaseja näkee hämärässä huoneessaan vaikka mitä. Mullakin kerran vaatemytty muuttui istuvaksi kummitukseksi. Joskus myöhemmin taas vaatekasa tuolilla näytti siltä kuin joku ukkeli olisi röhnöttänyt siinä.
Joku aika sitten oli saada sydänkohtauksen kun käänsin kylkeä huoneeseeni päin ja näytti kuin joku olio olisi seisonut sänkyni vieressä, mutta se näky tarkentui äkkiä kaikeksi muuksi...
Vastaheränneenä ja sekavana ei saa kyllä mistään selvää :D
Se todella toimii, jos noin sen tekee.
(Ja tämä oli todistus että se olen minä.) :)
Kyllähän sitä alkaa kuulemaan kaikkia ääniä, kun oikein ajattelee.
Onneksi nyt on valoisampaa; pimeässä ei ainakaan vaani kukaan.
Orson
Onkohan ihmisen kuuloaisti se aisteista "epäluotettavin" jota on helpoin huijata? Vai onkohan se herkin, jolloin se voisi olla se "helpoimmin lähestyttävä" kanava hengille?
Pimeä/hämärä hämää ymmärrettävästi näköä, mutta miksi myös kuuloa, Karkki-Kissakin kehottaa kokeessaan kokeilemaan tätä yöllä, eli pimeällä (taidatpa olla etelässä, täällä on nimittäin nytkin ihan mukavan valoisaa :))
Mielikuvitus toimii myös toisinpäin, eli pelätessäsi voit kuvitella askelien tms aiheuttajaksi arkisia, loogisia vaihtoehtoja, ne alkavat pian tuntua ihan varteenotettavilta vaihtoehdoilta.
Minulla on mielikuvitus laukannut tätä palstaa lukiessa kerran, kun keskustelun aiheena oli kasvot, joita nukahtamisvaiheessa jotkut näkivät. Itse en ollut näitä kasvoja nähnyt, mutta juuri ennen nukahtamista täältä luettuani (ja sängyssä asiaa pohtiessani) minäkin onnistuin niitä yllättäen näkemään, inhottavia vääristyneitä koko ajan muuttuvia naamoja alkoi "leijua" suljettujen luomien takana. Se ei ollut pelottavaa, epämiellyttävää kyllä ja jäi onneksi tuohon yhteen kertaan.
no minä en tähän mielikuvituksen laukkaamiseen tarvi pimeää saatika sitten sen ajattelua. Kun olen yksin kotona (niin kuin nyt... iik) niin heti alkaa kuulua pelottavia ääniä ja alkaa näkemään kummituksia joka nurkassa haluamattaankin. tässä pari päivää sitten olin yksin kotona veljeni huoneessa tietokoneella muokkailemassa kuvia. (yksi hulluista harrastuksistani) yhtäkkiä tuli sellainen tunne että pitää kattoa taakseni huoneen ovelle. pelästyin ihan hirveesti kun ovella leijuu jonkun pääkallo, joka sitten vähän ajan kuluttua paljastui isoveljeni pääkallo lipuksi. kyllä sitten rupesi jo naurattamaan. mutta tää saarna loppuu tähän.
kiitos.
näkemiin.