Olen eteläpohjanmaan asukkaita ja olen asunut eri puolilla kotimaata. Monesti olen joutunut peittelemään murrettani keskustelussa.
Vakava asia ei mennyt perille, kun esitin omalla murteella asian. Vastapuoli keskittyi kuuntelemaan puheeni murretta, eikä esittämääni asiaa.
Vakava asia ei mennyt perille, kun esitin omalla murteella asian. Vastapuoli keskittyi kuuntelemaan puheeni murretta, eikä esittämääni asiaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Murretta puhuvaa henkilöä on lysti kuunnella.
Juha Miedon eduskunnassa pitämää puhetta, on nauhoitettu juuri hänen juurevasta pohjalaismurteesta.
Ihan niin kiva on kuunnella mutta toiset katsovat että sellainen joka puhuu murteella olisi jotenkin hieman tyhmä , niitä silmäyksiä on tullut nähtyä . Käly ei muuttanut koskaan murretaan miksikään puhui koko elossa olonsa ajan murretta.
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Kun töissä esitin jotain, varsinkin jos kritisoin, se asiallinen kritisointini yritettiin vesittää sillä että alettiin naureskelemaan murteelleni. Ensin meni lankaan ja häkellyin ja juttu jäi siihen mutta yksin raivosin itselleni että olenpa heikko. Niinpä opettelin puhumaan kirjakielellä, olin hommissa jossa jouduin aika paljon ihmisten kanssa tekemisiin. Ja sitten opettelin torumaan vähän terävin sanakääntein naureskelijaa jos putkahtikin muutama murresana. On väärin että murretaan pitää hävetä.
Nyt eläkkeellä juttelen usein sisarusteni kanssa E-pohjanmaalle ja murre on palannut takaisin. Nyt voin jo muutenkin puhua lähes mitä ja miten sattuu, ei haittaa enää naureskelut.
Etelä-Pohjanmaan murre on ihanaa mielestäni, äitini on lähtöisin sieltä ja itsekkin asuin iällä muutaman vuoden ja menin sitten eteläpohjalaisen kanssa avioonkin oikein nautin siitä murteesta ja ilmaisuista millä selitettiin asiat. Anoppi kun kävi Vaasassa minun kanssani ostoksilla niin puhui Etelä-Pohjanmaan murretta ettei kauppiaatkaan aina pysyneet mukana . Oli se ihanaa aikaa ja vieläkin yritän puhua sillä murteella kun puhun sukulaisten kanssa. Puhelimessa
Kun poikkean Seinäjoella, tuttavani luona, menen paikalliseen kahvioon, tai huoltoaseman kahvinurkkaan, vain kuuntelemaan murretta.
Puhun murteiden sekameteliä, yritän puhua niin, että murteet pysyvät piilossa ja tasapainossa.
Uudellamaalla tuntee vieraspaikkakuntalainen itsensä todella vieraaksi. Kaveriksi pääsyyn tarvitset aikaa.
Lieneekö siihen perisynnit, heimojen taistot ja seuraukset.
Raumlaine on sukkela sanoissaan.
Viäl vois jottai tilat, sanoi, vaikka vatsa oli täynnä.
Savolaisille viäntäjille kyllä naureskellaan avoimesti.
Oikeeta savoa kuulee puhuttavan entisessä Kuopion läänissä, kun taas Mikkelin ja Savonlinnan seudut kuuluvat jo siirtymämurteisiin.
Savonlinnassa vilahtaa puheessa usein mie ja sie.
Murteet on hienoja, ei missään tapauksessa mitään hävettävää puhua murteellaan, olisi tosi ikävää kuunnella kaikkien suusta sitä samaa oikeaoppista kirjakieltä.
Mulloli paljo tyäkavereina maakunnasta miähiä, niitoli kiva kuunnella.
Minusta on hauska huomata, että tamperelaisten murre ei katoa, kyllä kuulee vieraankin puheesta, että aksentti on sieltä kotoisin.
Muistan nuoruudestani, että kun junalla kulki Helsingistä Turkuun, niin siinä Salon kieppeillä matkustajien puheeseen tuli länsisuomalainen nuotti, vakka murretta ei ehkä kuultukaan. Itsekin huomasin siirtyväni murteen puolelle, mitä pitemmälle matka jatkui.
Ni oikke.
Mkr.
Kyl munst o hauska huamat, et tamperelaiste murre ei kato, kyl kuule vierankin puheest et ei sunkka aksentti o sielt kotosi. Muistan täsä ny nuaruurestan, et ku junal tul Helsinkist Turku, niin siin Salon kieppeil matkustajien puhesse tul länssuamalaine nuatti, vaik murret ei ehk kuultukka. Itekki huamasin et siirtysin murten pualel, mitä piremmäl matka jatkusis
Olen asunut eri murre alueilla.
Ihailen ihmisiä jotka puhuvat omalla murteellansa.
Kyllä me yleensä ymmärrämme mitä puhuja sanoo, vaikka joidenkin murteiden yksittäisiä sanoja pitää pyytää ns. suomentamaan.
Samoja sanoja kyllä esiintyy kaukana toisistaan olevien murretyyppien puhekielissä.
Olen oleskellut paljon Inarin ja Ivalon tienoilla, ainoa mitä en ymmärrä, on saamen kieli, vain muutaman tunnen.
Mutta kielemme rikkaus ovat murteet.
Nyt alkaa kaikkien liikkeiden, pienten yritysten, kuppilan ja kahvilan nimi olemaan vieraskielinen.
Tulee aika ettei omaa kieltä puhu kukaan.
Jos ei ymmärrä saamen kieltä, ei voi puhua saamea
M. Nykänen
En taija kehata puhua mittään.
Soliki jonku pimiää touhua.