Onko sota-alukset vanhentuneita?

Anonyymi-ap

Dronitekniikan kehitys vaikuttaa tehneet perinteisistä sota-aluksista helposti löydettäviä ja tuhottavia maaleja.

Valtamerelle niitä voi vielä piilottaa, mutta Itämeren kaikki kohdat ovat niin lähellä rannikkoa, että aluksia vastaan voi hyökätä halvoilla ja yksinkertaisilla lentävillä tai uivilla droneilla.

22

430

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Satelliitit löysivät helposti valtamerelle "piilotetut" pinta-alukset jo 50 vuotta sitten. Droonitekniikka ei siis liity piilottamiseen eikä sen onnistumiseen yhtään mitenkään.

      Droonitekniikka ei myöskään ole tehnyt sota-aluksista helposti tuhottavia, mutta se on muuttanut vaatimuksia sota-alusten toimivan aseistuksen suhteen. Aivan kuten lentotukialus teki sata vuotta sitten. Sitä ennen sota-aluksissa ei usein ollut juuri minkäänlaista ilmatorjuntaa.

      • Anonyymi

        Sota-alukseen on vaikea tehdä riittävää suoja droneilta koska puolustukseen ei saada tarpeeksi syvyyttä eikä alukselle riittävästi soveltuvia aseita usean droonin hyökkäyksen varalta. Se on vaikeaa maallakin, saati sitten merellä.

        Kohteena alus on kiinnostava, jos siinä ohjuksia tai tekniikkaa, joka hyödyttää. Pelkkänä tykkilavettina, sen merkitys on pieni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sota-alukseen on vaikea tehdä riittävää suoja droneilta koska puolustukseen ei saada tarpeeksi syvyyttä eikä alukselle riittävästi soveltuvia aseita usean droonin hyökkäyksen varalta. Se on vaikeaa maallakin, saati sitten merellä.

        Kohteena alus on kiinnostava, jos siinä ohjuksia tai tekniikkaa, joka hyödyttää. Pelkkänä tykkilavettina, sen merkitys on pieni.

        Miehittämättömillä ilma-aluksilla ei ole tuhottu vielä ensimmäistäkään sotalaivaa. Ei vaikka sitä on yritetty jo useammassakin sodassa. Vedessä kulkevilla miehittämättömillä on tuhottu jo useampi venäläinen sota-alus mustallamerellä.
        Dronen torjuntaan tarvitaan vähemmän syvyyttä kuin isomman miehitetyn ilma-aluksen, kuten hävittäjän.
        Yhdellä radiotaajuudella toimivalla häirintälaitteella torjutaan kerralla kymmeniä droneja. Ja yhdellä laserilla useampi drone perätysten.
        Koska torjuntavälineet painavat ja vievät tilaa, on ne paljon helpompi asentaa laivaan kuin useampaan toisiaan tarvitsevaa ajoneuvoon.
        Pelkästään yksi laser voi vaatia kymmenien kuorma-auton moottorin tehon sähköksi muunnettuna, mikä on vain pieni osuus laivakoneen tehosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miehittämättömillä ilma-aluksilla ei ole tuhottu vielä ensimmäistäkään sotalaivaa. Ei vaikka sitä on yritetty jo useammassakin sodassa. Vedessä kulkevilla miehittämättömillä on tuhottu jo useampi venäläinen sota-alus mustallamerellä.
        Dronen torjuntaan tarvitaan vähemmän syvyyttä kuin isomman miehitetyn ilma-aluksen, kuten hävittäjän.
        Yhdellä radiotaajuudella toimivalla häirintälaitteella torjutaan kerralla kymmeniä droneja. Ja yhdellä laserilla useampi drone perätysten.
        Koska torjuntavälineet painavat ja vievät tilaa, on ne paljon helpompi asentaa laivaan kuin useampaan toisiaan tarvitsevaa ajoneuvoon.
        Pelkästään yksi laser voi vaatia kymmenien kuorma-auton moottorin tehon sähköksi muunnettuna, mikä on vain pieni osuus laivakoneen tehosta.

        Onko ohjus miehittämätön ilma-alus ? Mustalla merellä Moskva upposi ohjusosumaan .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko ohjus miehittämätön ilma-alus ? Mustalla merellä Moskva upposi ohjusosumaan .

        Ei nyt ihan, mutta melkein. Otti osumaa ohjuksesta, ja aluksessa ennestään ollut materiaali sitten upotti. Yhden ohjuksen osuma tekee paljonkin tuhoa, muttei upota isoa osastoitua sotalaivaa.
        Ohjus ei ole drone, ja meressä liikkuvia kutsutaan kylläkin meridroneksi, muttei droneksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miehittämättömillä ilma-aluksilla ei ole tuhottu vielä ensimmäistäkään sotalaivaa. Ei vaikka sitä on yritetty jo useammassakin sodassa. Vedessä kulkevilla miehittämättömillä on tuhottu jo useampi venäläinen sota-alus mustallamerellä.
        Dronen torjuntaan tarvitaan vähemmän syvyyttä kuin isomman miehitetyn ilma-aluksen, kuten hävittäjän.
        Yhdellä radiotaajuudella toimivalla häirintälaitteella torjutaan kerralla kymmeniä droneja. Ja yhdellä laserilla useampi drone perätysten.
        Koska torjuntavälineet painavat ja vievät tilaa, on ne paljon helpompi asentaa laivaan kuin useampaan toisiaan tarvitsevaa ajoneuvoon.
        Pelkästään yksi laser voi vaatia kymmenien kuorma-auton moottorin tehon sähköksi muunnettuna, mikä on vain pieni osuus laivakoneen tehosta.

        Ukrainalaisten väitetään käyttävän myös valokuitukaapeliohjattuja droneja jotka ovat immuuneja ulkoiselle häirinnälle. Ns. lankaohjaus sinänsä ei ole uutta, Suomellakin on ainakin ollut esim. lankaohjattuja panssarintorjuntaohjuksia jo joskus 30 vuotta sitten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei nyt ihan, mutta melkein. Otti osumaa ohjuksesta, ja aluksessa ennestään ollut materiaali sitten upotti. Yhden ohjuksen osuma tekee paljonkin tuhoa, muttei upota isoa osastoitua sotalaivaa.
        Ohjus ei ole drone, ja meressä liikkuvia kutsutaan kylläkin meridroneksi, muttei droneksi.

        Yhden määritelmän mukaan drooni on miehittämätön lentävä tai uiva alus, jota ohjataan ulkoa tai joka ohjautuu oman tietokoneen avulla.

        Ohjus on sen mukaan drooni, jos sitä voi ohjata tai se ohjautuu itsestään maaliin tai ylipäänsä jonnekin. Droonin määritelmän mukaan droonien joukko on iso ja sen alajoukkona on sitten ohjukset tai vaikka kauko-ohjattavat lelut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei nyt ihan, mutta melkein. Otti osumaa ohjuksesta, ja aluksessa ennestään ollut materiaali sitten upotti. Yhden ohjuksen osuma tekee paljonkin tuhoa, muttei upota isoa osastoitua sotalaivaa.
        Ohjus ei ole drone, ja meressä liikkuvia kutsutaan kylläkin meridroneksi, muttei droneksi.

        Voi upottaa jos on venäläinen alus kyseessä, ja hitsaukset miten sattuu. Se räjähdys saattaa repiä auki niitä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi upottaa jos on venäläinen alus kyseessä, ja hitsaukset miten sattuu. Se räjähdys saattaa repiä auki niitä

        Jos jos jos...ei ole venäläinen alus eikä ole Venäjällä rakennettu alus.
        1984- 1985 Neuvostoliitosta Suomen Vuosaareen asennettiin maakaasuputkisto, sen asensivat Neuvostoliittolaiset ja sen jokaisen sauman hitsasivat Neuvostoliittolaiset hitsarit. Ainuttakaan saumaa ei ole sen koommin tarvinnut korjailla!


    • Anonyymi

      Taistelulaivat todettiin puolustuskyvyttömiksi lentokoneita vastaan jo toisessa maailmansodassa. Sen jälkeen ei taida sotalaivoja edes kunnolla testattu sodissa.

      • Anonyymi

        Mutta kysyttiinkin sotalaivoista?


      • Anonyymi

        Toisen maailmansodan aikana ei ollut ilmatorjuntaohjuksia, laseraseita, eikä älyammuksia tykkeihin. Nykyään on.
        Siksi sotalaivoja voidaan puolustaa ilmauhkaa vastaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta kysyttiinkin sotalaivoista?

        Onko sota-alus ja sotaiva kovin eri asia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toisen maailmansodan aikana ei ollut ilmatorjuntaohjuksia, laseraseita, eikä älyammuksia tykkeihin. Nykyään on.
        Siksi sotalaivoja voidaan puolustaa ilmauhkaa vastaan.

        Ei myöskään ollut lentokoneista ammuttavia ohjuksia eikä tutkia, joilla laivat näkee lentokoneista jo hyvin kaukaa. Taistelulaivoissa oli kymmenien senttien paksuiset panssarit, jolloin upottaminen vaati useita hyvin isoja pommeja tai torpedoja. Nykyiset sotalaivat ovat varsin kevytrakenteisia ja pienelläkin ohjuksilla upotettavia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko sota-alus ja sotaiva kovin eri asia?

        Entä taistelulaiva, klo 12:06 kommentoija kun kertoo että taistelulaivat todettiin puolustuskyvyttömiksi jo WW2 aikana, ei kai niitä sitten enää sen jälkeen ole rakennettu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei myöskään ollut lentokoneista ammuttavia ohjuksia eikä tutkia, joilla laivat näkee lentokoneista jo hyvin kaukaa. Taistelulaivoissa oli kymmenien senttien paksuiset panssarit, jolloin upottaminen vaati useita hyvin isoja pommeja tai torpedoja. Nykyiset sotalaivat ovat varsin kevytrakenteisia ja pienelläkin ohjuksilla upotettavia.

        Ei ne helposti uppoa, ja ohjukset harvemmin tekee reikää vesirajan alapuolelle. Mutta eipä niitä upottaa tarvitsekaan, riittää että tekee taistelukyvyttömäksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei myöskään ollut lentokoneista ammuttavia ohjuksia eikä tutkia, joilla laivat näkee lentokoneista jo hyvin kaukaa. Taistelulaivoissa oli kymmenien senttien paksuiset panssarit, jolloin upottaminen vaati useita hyvin isoja pommeja tai torpedoja. Nykyiset sotalaivat ovat varsin kevytrakenteisia ja pienelläkin ohjuksilla upotettavia.

        Useamman kymmenien senttien panssari oli tykistötulta vastaan matalalla alueella kyljissä, ja vain citadelin pituudelta. Muualla kyljissä ja kannessa panssari oli paljon ohuempaa.

        Entiset tai nykyiset sotalaivat eivät uppoa yhden ohjuksen tai torpedon osumasta, siitä pitää huolen osastointi, ei panssarointi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Useamman kymmenien senttien panssari oli tykistötulta vastaan matalalla alueella kyljissä, ja vain citadelin pituudelta. Muualla kyljissä ja kannessa panssari oli paljon ohuempaa.

        Entiset tai nykyiset sotalaivat eivät uppoa yhden ohjuksen tai torpedon osumasta, siitä pitää huolen osastointi, ei panssarointi.

        Paksu panssari oli myös tykkitorneissa ja oli kannessakin yli 10 cm. Tietysti upottaminen vaatii useamman osuman, mutta ei mitään tonnin tai useamman tonnin pommeja kuten noi taistelulaivat vaativat.

        Ei tietysti ihan sama juttu, mutta upposihan se Moskova varsin helposti ja myös USAn Arleigh-Burke -luokan aluksia on uponnut tai vaurioitunut varsin pahasti törmäyksistä rahtilaivoihin tai pommi-iskulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Useamman kymmenien senttien panssari oli tykistötulta vastaan matalalla alueella kyljissä, ja vain citadelin pituudelta. Muualla kyljissä ja kannessa panssari oli paljon ohuempaa.

        Entiset tai nykyiset sotalaivat eivät uppoa yhden ohjuksen tai torpedon osumasta, siitä pitää huolen osastointi, ei panssarointi.

        Nykyiset sotalaivat menettävät toimintakykynsä yhden tehokkaan ohjuksen osumasta sopivaan kohtaan...kuin myös useimmiten yhden tehokkaan ohjuksen osumasta runkoon ja siitä seuranneesta n tulipalosta, esim. alumiiniseokset joista kevyet alukset on useimmiten tehty, ruokkii sytyttyään itse itseään eli on erityisen innokkaasti palava materiaali...mitä sattui ns. Falklandinsaarten kahinassa eräällekin brittien laivalle yhden pienitehoisen ohjuksen osuman seurauksena..?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Useamman kymmenien senttien panssari oli tykistötulta vastaan matalalla alueella kyljissä, ja vain citadelin pituudelta. Muualla kyljissä ja kannessa panssari oli paljon ohuempaa.

        Entiset tai nykyiset sotalaivat eivät uppoa yhden ohjuksen tai torpedon osumasta, siitä pitää huolen osastointi, ei panssarointi.

        Myös panssarilaiva Ilmarisen osastointi piti huolen uppoamattomuudesta...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyiset sotalaivat menettävät toimintakykynsä yhden tehokkaan ohjuksen osumasta sopivaan kohtaan...kuin myös useimmiten yhden tehokkaan ohjuksen osumasta runkoon ja siitä seuranneesta n tulipalosta, esim. alumiiniseokset joista kevyet alukset on useimmiten tehty, ruokkii sytyttyään itse itseään eli on erityisen innokkaasti palava materiaali...mitä sattui ns. Falklandinsaarten kahinassa eräällekin brittien laivalle yhden pienitehoisen ohjuksen osuman seurauksena..?

        Kaikki brittien sotalaivat Falklannin sodassa olivat teräsrunkoisia, myös Sheffield (korjaa nimen mahdolliset kirjoitusvirheet itse).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki brittien sotalaivat Falklannin sodassa olivat teräsrunkoisia, myös Sheffield (korjaa nimen mahdolliset kirjoitusvirheet itse).

        Falklannin on autocorrectin virhe, oikea on Falklandin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi

      Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit
      Maailman menoa
      98
      6128
    2. KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!

      STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
      Maailman menoa
      349
      5587
    3. Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?

      On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei
      Maailman menoa
      52
      2639
    4. Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta

      Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-2000011780852
      Maailman menoa
      104
      2046
    5. Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti

      Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT
      Maailman menoa
      107
      1768
    6. Onko kaivattusi

      liian vetovoimainen seksuaalisesti?
      Ikävä
      121
      1667
    7. Puolen vuoden koeaika

      Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro
      Ikävä
      19
      1603
    8. Tytti Tuppurainen nöyryyttää avustajiaan

      Tytti Tuppurainen nöyryyttää SDP:n eduskuntaryhmän kokouksissa sekä avustajia että kansanedustajia. Hän nolaa ihmisiä ju
      Kotimaiset julkkisjuorut
      180
      1267
    9. On todella hassua

      Ajatella että pitäisit erityisen kuumana tai seksikkäänä?
      Ikävä
      73
      1177
    10. Nuoret hakevat eläkkeelle, vaikka eivät ole olleet vielä töissäkään

      hyvin menee. Pieni vastoinkäyminen elämässä, ja heti masennutaan. Monet alle 30-vuotiaat hakevat työkyvyttömyyseläkettä
      Maailman menoa
      188
      998
    Aihe