Mitähän varten tänne kirjoittelevat ihmiset, joilla ei ole mitään kokemusta psykiatriasta ja psykiatrisista lääkkeistä? Neuvovat vielä tietämättöminä asian kokeneita.
Asiantuntemattomat kirjoittelijat
63
266
Vastaukset
- Anonyymi
No psykiatria on 50 ,% mutu tiedettä .
- Anonyymi
Eikö sananvapauteen kuulu myös se, että sairaatkin ihmiset saavat puhua?
- Anonyymi
Kuuluuhan se.
Mutta entä jos ajattelee niin, että sananvapaus on ikään kuin "ansa" Tyhmille. Kuinka moni päästää sairauden puhumaan, ja kuinka moni ei. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Kuuluuhan se.
Mutta entä jos ajattelee niin, että sananvapaus on ikään kuin "ansa" Tyhmille. Kuinka moni päästää sairauden puhumaan, ja kuinka moni ei.Mistä tietää että joku on vegaani? Samalla tavalla tietää kellä viiraa pahasti.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Mistä tietää että joku on vegaani? Samalla tavalla tietää kellä viiraa pahasti.
Vegaaniutta harvoin näkee päällepäin, käytöksestä tai puheesta, ne ei paljasta, onko joku vegaani.
Jos viiraa päässä pahasti, sen yleensä huomaa ulkopuolinenkin.
Toki vegaanillakin voi viirata päästä, se ei ole mahdottomuus. Kasvisruoka ei estä mielenterveysongelmia.
- Anonyymi
Kyllä se näissä ketjuissa näkyy että sairaita ovat.
- Anonyymi
Asiantuntemattomien olisi kuitenkin syytä pitää suunsa kiinni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asiantuntemattomien olisi kuitenkin syytä pitää suunsa kiinni.
Lähtökohta on se, että ihminen on oman elämänsä asiantuntija, muiden elämästä heillä ei tietoa pahemmin ole, etenkään tuntemattomien.
Sen perusteella miten itse kokee asiat, tai mitä itse ajattelee, ei ole hyvä lähteä jakelemaan muille neuvojaan.
Vertaistuki on eri asia, mutta se ei tarkoita sitä, että " tee näin kuin minäkin ". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asiantuntemattomien olisi kuitenkin syytä pitää suunsa kiinni.
Asiantuntija on ihminen joka tietää yhä enemmän, yhä vähemmästä.
Mitä asiantuntijuutta siis tarkoitat?
Asiantuntijaa joka osaa tunnistaa mielisairaudet?
Asiantuntijaa joka tietää mielisairuauksien hoidosta?
Asiantuntijaa joka tietää kuinka mielisairaudet vaikuttaa läheisiin?
Ja niin edelleen?
Koska tahtomatta tulee mieleen, että on ihmisiä joidenka mielestä tänne saa kirjoitella vain jos olet lääkehaittojen valittamisen asiantuntija. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Asiantuntija on ihminen joka tietää yhä enemmän, yhä vähemmästä.
Mitä asiantuntijuutta siis tarkoitat?
Asiantuntijaa joka osaa tunnistaa mielisairaudet?
Asiantuntijaa joka tietää mielisairuauksien hoidosta?
Asiantuntijaa joka tietää kuinka mielisairaudet vaikuttaa läheisiin?
Ja niin edelleen?
Koska tahtomatta tulee mieleen, että on ihmisiä joidenka mielestä tänne saa kirjoitella vain jos olet lääkehaittojen valittamisen asiantuntija.Ja jos joku tietää jotain, eikä toinen hyväksy tietoa, on helppo väittää, että tuo on muka joku asiantuntija.
Kun on vaikka paljon omaa kokemusta jostain, niin kyllä sekin tuo sitä asiantuntemusta. Se ei ole sama kuin oppikirjoista, mutta tuntemusta silti.
Jos miettii, kumpi parempi " on omaa kokemusta " vai " minä olen lukenut näin " , molemmat ovat mahdollisuuksia, joista kumpaakaan ei voi tyrmätä. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Asiantuntemattomien olisi kuitenkin syytä pitää suunsa kiinni.
Montakohan kirjottajaa tännekkin jäisi, jos pitäisi pieni mielenterveyskoe suorittaa, ennen kuin pääsee vastaamaan. Veikkaan ettei kovinkaan monta.
- Anonyymi
Niinhän sinä luulet...
- Anonyymi
Ette ole ajatelleet, että palstat käsittelee mielenterveyttä ???
- Anonyymi
Mielenkiintoisin "tieteenala", psykiatria= entisillä potilailla ei saa olla mitään mielipidettä, mitään käsitystä psykiatrian hoidoista, koska he on liian asiantuntemattomia tai sairaudentunnottomia ymmärtämään hoidon vaikutukset itsessään.
VAROKAA psykiatriaa juuri tästä syystä.- Anonyymi
Gaslightajaajonossa on psykiatreja ja jopa potilaita jotka ei suostu hyväksymään että toiset on kohdanneet harmia.
" hän liioittelee, valehtelee, hänen herkkyytensä aiheuttaa ongelmia, jne" .
Sellainen on psykiatrian potilaan palkka. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Gaslightajaajonossa on psykiatreja ja jopa potilaita jotka ei suostu hyväksymään että toiset on kohdanneet harmia.
" hän liioittelee, valehtelee, hänen herkkyytensä aiheuttaa ongelmia, jne" .
Sellainen on psykiatrian potilaan palkka.On aika kuvaavaa että esim psyykenvieroituksen ongelmista alkoi tehdä tutkimusta psykiatrian tutkija joka itse heräsi ongelmiin vieroituksessa käytettyään vuosia lääkkeitä. Oma kokemus merkkaa. Sitä ei monilla psykiatreilla, psykiatrian työntekijöillä ja psykiatrian kehujilla ole lainkaan. Kerran kysyin psykiatrian työntekijältä onko hän käyttänyt lääkkeitä, hän vastasi, en TIETENKÄÄN. Ei omalla kohdalla tietenkään ole ollut lääkkeille tarvetta kun hän on niin terve ja varmaan usko edes kuuluvansa siihen kategoriaan joka niitä käyttää. Uskon että moni psykiatrian alan työntekijä ennemmin menee terapialinjalla muutenkin. Heidän masennuksella on joku syy jota ratkotaan ja ihmistunne, muilla on kemiallinen epätasapainotila. Pahin oli psykiatrian työntekijä joka oli saanut hyötyä pieniannoksisesta mirtatsapiinista mikä valoi häneen mahtavan lääkeuskon jonka turvin hän varmaan tunsi tekevänsä hienoa auttamistyötä painostaessaan ihmisiä käyttämään paljon voimakkaampaa kamaa psykiatriassa minkä haitat voi olla ihan omassa luokassaan. Pari neuroleptiä voisi olla pakollinen osa psykiatrian työntekijöiden koulutusta. Auttaisi paljon. Tosin en tiedä kestäisikö kaikkien mielenterveys sitä jos tulisi harmia.
Nautin taas yhdestä päivästä ilman psykiatrian lääkkeiden tuottamia akuutteja haittavaikutuksia. - Anonyymi
Voisi miettiä sitäkin, missä kunnossa psyyke on silloin, kun mennään hakemaan lääkäriltä apua.
Sen verran saatetaan olla heikkona, ettei tule ensimmäiseksi mieleen ruveta kyseenalaistamaan ammattilaisten toimintaa.
Ja onhan sitä aika ummikko psykiatrian suhteen, jos siitä ei ole aiempaa kokemusta.
Monet saavat kuitenkin avun ja tulevat parempaan kuntoon juurikin psykiatrian tuella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Gaslightajaajonossa on psykiatreja ja jopa potilaita jotka ei suostu hyväksymään että toiset on kohdanneet harmia.
" hän liioittelee, valehtelee, hänen herkkyytensä aiheuttaa ongelmia, jne" .
Sellainen on psykiatrian potilaan palkka.Mistä se johtuu, että mt-ongelmien yhteydessä aina joku ottaa puheenaiheeksi tuon kaasuvalotuksen ?
Onko se nyt ihan oikeasti totta, että sellainen olisi lähes aina kyseessä ?
Itse en tuohon usko.
Myös palkkansa eteen on yleensä tehtävä töitä, sama kai se pätee psykiatriassakin. Potilaan on itse työskenneltävä itsensä eteen saavuttaakseen paremman voinnin. Kukaan ei pysty ihmeitä tekemään toisen puolesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä se johtuu, että mt-ongelmien yhteydessä aina joku ottaa puheenaiheeksi tuon kaasuvalotuksen ?
Onko se nyt ihan oikeasti totta, että sellainen olisi lähes aina kyseessä ?
Itse en tuohon usko.
Myös palkkansa eteen on yleensä tehtävä töitä, sama kai se pätee psykiatriassakin. Potilaan on itse työskenneltävä itsensä eteen saavuttaakseen paremman voinnin. Kukaan ei pysty ihmeitä tekemään toisen puolesta.On ihan tyypillistä täällä että kyseenalaistetaan toisten kokemusta harmista, yritetään kyseenalaistaa toisten mielenterveyttä, maalata kuvaa heistä heikkoina, ongelmaisina ja harmi todennäköisemmin liittyy siihen. Sitä tekee myös niin psykiatrit yleisesti kuin siis näemmä psykiatriaa puolustelevat potilaat.
Kaikki on hyväksyttyä hoidon nimissä koska "hoidoissa on haittoja".
Sitä on kaasuvalotus tässä suhteessa. Kokemuksen vähättelyä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On ihan tyypillistä täällä että kyseenalaistetaan toisten kokemusta harmista, yritetään kyseenalaistaa toisten mielenterveyttä, maalata kuvaa heistä heikkoina, ongelmaisina ja harmi todennäköisemmin liittyy siihen. Sitä tekee myös niin psykiatrit yleisesti kuin siis näemmä psykiatriaa puolustelevat potilaat.
Kaikki on hyväksyttyä hoidon nimissä koska "hoidoissa on haittoja".
Sitä on kaasuvalotus tässä suhteessa. Kokemuksen vähättelyä.Onko se vähättelyä, jos kyselee kaasuvalotuksesta ?
Itse en ainakaan vähättele kenenkään toisten kokemuksia, vaikka joskus saatan ihmetelläkin.
Me kaikkihan koemme asiat omilla tavoillamme. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko se vähättelyä, jos kyselee kaasuvalotuksesta ?
Itse en ainakaan vähättele kenenkään toisten kokemuksia, vaikka joskus saatan ihmetelläkin.
Me kaikkihan koemme asiat omilla tavoillamme.Tottakai se on vähättelyä? Mitä muutakaan se voisi olla?
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
On aika kuvaavaa että esim psyykenvieroituksen ongelmista alkoi tehdä tutkimusta psykiatrian tutkija joka itse heräsi ongelmiin vieroituksessa käytettyään vuosia lääkkeitä. Oma kokemus merkkaa. Sitä ei monilla psykiatreilla, psykiatrian työntekijöillä ja psykiatrian kehujilla ole lainkaan. Kerran kysyin psykiatrian työntekijältä onko hän käyttänyt lääkkeitä, hän vastasi, en TIETENKÄÄN. Ei omalla kohdalla tietenkään ole ollut lääkkeille tarvetta kun hän on niin terve ja varmaan usko edes kuuluvansa siihen kategoriaan joka niitä käyttää. Uskon että moni psykiatrian alan työntekijä ennemmin menee terapialinjalla muutenkin. Heidän masennuksella on joku syy jota ratkotaan ja ihmistunne, muilla on kemiallinen epätasapainotila. Pahin oli psykiatrian työntekijä joka oli saanut hyötyä pieniannoksisesta mirtatsapiinista mikä valoi häneen mahtavan lääkeuskon jonka turvin hän varmaan tunsi tekevänsä hienoa auttamistyötä painostaessaan ihmisiä käyttämään paljon voimakkaampaa kamaa psykiatriassa minkä haitat voi olla ihan omassa luokassaan. Pari neuroleptiä voisi olla pakollinen osa psykiatrian työntekijöiden koulutusta. Auttaisi paljon. Tosin en tiedä kestäisikö kaikkien mielenterveys sitä jos tulisi harmia.
Nautin taas yhdestä päivästä ilman psykiatrian lääkkeiden tuottamia akuutteja haittavaikutuksia.No eipä oikeastaan.
Asiantuntija tietäisi, että tiede kehittyy niin, että joku esittää väitteen, ja toinen siihen vastaväitteen.
Se että joku on esittänyt vastaväitteen, kertoo vasta siitä että tiede itsessään toimii, ja vasta sitten kun vastaväitteitä, eli tässä tapauksessa varmaankin sitä, että lääkkeiden vieroitusoireet ovat vakavammat, kuin lääkkeistä saatu hyöty, voidaan todeta että näin on.
Pikkaisen asiantuntijuutta tähän ketjuun kiitos. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Gaslightajaajonossa on psykiatreja ja jopa potilaita jotka ei suostu hyväksymään että toiset on kohdanneet harmia.
" hän liioittelee, valehtelee, hänen herkkyytensä aiheuttaa ongelmia, jne" .
Sellainen on psykiatrian potilaan palkka.Ihan mielenkiinnosta kyselen, että millä tavalla joko ylityöllistetty hoitoala hyötyy siitä, että he keksivät itselleen lisätöitä, ilman että saavat siitä parempaa palkkaa?
Tai mitä se toinen potilas siitä hyötyy, että kaasuvalottaa toista potilasta? - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Tottakai se on vähättelyä? Mitä muutakaan se voisi olla?
Niin, hyvä kysymys.
Sitä olisi itse kunkin hyvä miettiä.
Jos itse vähättelee itseään, ei se kuitenkaan tarkoita, että muutkin vähättelisivät, siinä kohtaa voi miettiä itsetuntoa.
Mt-ongelmissa on hyvin usein itsetunto alhaalla, ei niitä ongelmia olisi niin paljon, jos itsetunto olisi hyvä.
Mistäkö tiedän ? Ihan siitä, kun olen itse käynyt sen läpi. Oma suhtautuminen omaan itseen on aika tärkeä asia, etenkin psyyken kannalta.
Enkä tällä tarkoita vähätellä ketään, se tiedoksi. Älkää ottako itseenne. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Gaslightajaajonossa on psykiatreja ja jopa potilaita jotka ei suostu hyväksymään että toiset on kohdanneet harmia.
" hän liioittelee, valehtelee, hänen herkkyytensä aiheuttaa ongelmia, jne" .
Sellainen on psykiatrian potilaan palkka.Jaa, että oikein jono.. ?
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Gaslightajaajonossa on psykiatreja ja jopa potilaita jotka ei suostu hyväksymään että toiset on kohdanneet harmia.
" hän liioittelee, valehtelee, hänen herkkyytensä aiheuttaa ongelmia, jne" .
Sellainen on psykiatrian potilaan palkka.Hallitus on nyt tehnyt ennätykselliset yhdeksän miljardin leikkaukset, ja vielä on ihmisiä, jotka kuvittelee, että jostain löytyy löysää rahaa, koska he ovat niin tärkeitä, että heidät pitää huvikseen hoitoon hankkia.
JEP JEP
- Anonyymi
Terapiatakuu, että pääsee kuukauden kuluessa mt-hoitoon saatiin alle 25 vuotiaille viimeinkin aikaiseksi.
Ainoa ongelma on siinä, että psykiatrian puolen käyttämät hoitokeinot eivät ole (vieläkään moneen vuosikymmeneen) muuttuneet ja uudistuneet mitenkään merkittävästi.
Hoito kun on etenkin julkisella puolella ollut aina lähes ainoastaan ne samat: tarkkailu, seuranta, diagnosointi, ja sairauteen määrätyt lääkkeet. Monikaan nuori ei oikeasti tiedä, mitä ne lääkkeet etenkin loppupelissä heille aiheuttavat. Lisäsairauksia, unettomuuden lisääntymistä, oireiden taustalla olevien syiden selvittämättä jättämistä, huonoa kohtelua osastoilla, ja avopuolella diipa daapa hyödytöntä ja merkityksetöntä jutustelua, Huonoimmalla tuurilla psykoosidiagnoosin saanut saa neuroleptilääkityksen, joka voi aiheuttaa sydän ja verisuonisairauksia. Aiheuttaa jopa äkkikuoleman aiheuttavia
infarkteja.
Kaiken päälle ikuinen leima, joka haittaa myöhempääkin asiointia terveydenhuollossa.
Kannattaako todella mennä kertomaan kenellekään omista mt-oireista? Jos niin haluaa, niin kannattaa ottaa selvää, mitkä ovat lääkkeiden haittavaikutukset. Ja mieluummin keskustella omista ongelmista omien ystävien ja perheenjäsenten kanssa. Oireiden taustalla olevat asiat eivät selviä ja ratkea psykiatrian puolella, joka on keskittynyt etsimään ja löytämään heidän luokseen tulevilta ihmisiltä vain sairauksia.- Anonyymi
Edelliseen tekstiin vielä aiheellinen lisäys: olen siis ollut mt-diagnosoitu ja käyttänyt kyseisiä palveluita ajoittain, sekä käyttänyt lääkkeitä noin 20 vuoden ajan. Ja tulin siihen lopputulokseen, että ei todellakaan olisi kannattanut. Loppujen lopuksi ei tullut mitään hyötyä, menetin vain työ ja toimintakykyni, sekä sain lääkkeiden käytön seurauksena lisäsairauksia.
terv. Yli 20 vuoden kokemusasiantuntijuudella. Niin, että tiedän, mistä kirjoitan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edelliseen tekstiin vielä aiheellinen lisäys: olen siis ollut mt-diagnosoitu ja käyttänyt kyseisiä palveluita ajoittain, sekä käyttänyt lääkkeitä noin 20 vuoden ajan. Ja tulin siihen lopputulokseen, että ei todellakaan olisi kannattanut. Loppujen lopuksi ei tullut mitään hyötyä, menetin vain työ ja toimintakykyni, sekä sain lääkkeiden käytön seurauksena lisäsairauksia.
terv. Yli 20 vuoden kokemusasiantuntijuudella. Niin, että tiedän, mistä kirjoitan.Tarkoitan niitä kirjoittelijoita, jotka suurin piirtein kirjoittelevat, että ei sinulla mitään ole. Syö lääkkeesi, vaikka taju ja henki menisivät.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitan niitä kirjoittelijoita, jotka suurin piirtein kirjoittelevat, että ei sinulla mitään ole. Syö lääkkeesi, vaikka taju ja henki menisivät.
Niin aatelepa jos nuoria ihmisiä ihan kädestä pitäen valmennetraisiin kunnon elintapoihin, kyseenalaistamaan yhteiskunnan status quoa ja tekeekö elämänmenomme meitä onnellisiksi, mietittäisiin elämää filosofisesta näkökulmasta pohtien suhdetta kärsimykseen, opetettaisiin tasapainottamaan autonomista hermostoa ynnä muuta. Kehollista terapiaa lisättäisiin, terapiakerta voisi hyvin tapahtua vaikka luonnossa liikkuen samalla.
Ymmärrettäisiin tekijät johon voi olla hankala vaikuttaa hyvinvoinnissa esim köyhyys (voi toki vaikuttaa mutta sen edessä esim lapsi on voimaton ja siinä jää jäljet psyykeeseen), ja näitä mietittäisiin, ei yksilön aivokemioita.
Lääkevieroitus tehtäisiin turvallisesti uusimman lääkevieroitustutkimuksen mukaan esim Maudsley deprescribing kirjan mukaan. Myös osastolla saisi vähentää pillereitä.
Ja katsottaisiin kumpi hoitomalli on tehokkaampi, pillerilinja vai valmennuslinja. Lääkkeitä voisi ottaa mutta vain kunnon informoidun suostumuksen kautta, psykoaktiivisina aineina hoitamaan oireita, mutta pääosin lääkkeet ymmärrettäisiin neurotoksiineina johon pitää suhtautua varovaisesti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin aatelepa jos nuoria ihmisiä ihan kädestä pitäen valmennetraisiin kunnon elintapoihin, kyseenalaistamaan yhteiskunnan status quoa ja tekeekö elämänmenomme meitä onnellisiksi, mietittäisiin elämää filosofisesta näkökulmasta pohtien suhdetta kärsimykseen, opetettaisiin tasapainottamaan autonomista hermostoa ynnä muuta. Kehollista terapiaa lisättäisiin, terapiakerta voisi hyvin tapahtua vaikka luonnossa liikkuen samalla.
Ymmärrettäisiin tekijät johon voi olla hankala vaikuttaa hyvinvoinnissa esim köyhyys (voi toki vaikuttaa mutta sen edessä esim lapsi on voimaton ja siinä jää jäljet psyykeeseen), ja näitä mietittäisiin, ei yksilön aivokemioita.
Lääkevieroitus tehtäisiin turvallisesti uusimman lääkevieroitustutkimuksen mukaan esim Maudsley deprescribing kirjan mukaan. Myös osastolla saisi vähentää pillereitä.
Ja katsottaisiin kumpi hoitomalli on tehokkaampi, pillerilinja vai valmennuslinja. Lääkkeitä voisi ottaa mutta vain kunnon informoidun suostumuksen kautta, psykoaktiivisina aineina hoitamaan oireita, mutta pääosin lääkkeet ymmärrettäisiin neurotoksiineina johon pitää suhtautua varovaisesti.Osuit naulan kantaan kun sanoit että psyykenlääkkeet aiheuttaa pitkässä juoksussa unettomuuden lisääntymistä. Se on täysin totta. Unettomuus on haitta ja vieroitusoire. Uni on kemiallinen prosessi jossa monilla välittäjäaineilla on omia rooleja. Yhtä kun häiritään ja sen määrä vaikka laskee kroonisen ainekäytön vuoksi, seurauksena on juurikin unettomuus. Se oli yksi brutaaleimmista seurauksista lääkkeistä. Okei myös kehon pakkoliikuttelu oli. Se unettomuuden kanssa vei täysin pohjalle.
On myös riskaabelia veivailla "luojan luomaa" unen arkkitehtuuria aineilla jotka esim supistaa jotain unijaksoja kuten tietyt masislääkkeet REM unta. En ihmettele jos ihmiset näiltä sukupolvilta kärsivät dementiasta yhä useammin syödessään näitä neurotoksiineita ilta ja päivälääkkeinä. - Anonyymi
Jos käy poliklinikalla hoitajan kanssa keskustelemassa, niin saa siellä puhua ihan asiaakin.
Ei siellä ole pakko puhua vain diipadaapaa.
Apuahan sinne on menty hakemaan.
Jos ei omasta taustastaan pahemmin kerro, eikä omista ajatuksistaan ja tunteistaan, niin miten se hoitaja niitä kaivelee ? Toki hän voi kysellä, mutta kun kaikki eivät sittenkään puhu paljon mitään.
Hoitajat eivät ole ajatustenlukijoita, heille on kerrottava, mikä mieltä painaa, ja minkälaista apua toivoo saavansa.
Lisäksi avohoidon puolella on muutakin hoitoa, on ryhmätoimintaa, joissa voi tavata vertaisiaan, on myös jonkinlaista työtoimintaa, ei varmaan kuitenkaan joka paikkakunnalla.
Niihin on vain osallistuttava, ei se enempää vaadi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osuit naulan kantaan kun sanoit että psyykenlääkkeet aiheuttaa pitkässä juoksussa unettomuuden lisääntymistä. Se on täysin totta. Unettomuus on haitta ja vieroitusoire. Uni on kemiallinen prosessi jossa monilla välittäjäaineilla on omia rooleja. Yhtä kun häiritään ja sen määrä vaikka laskee kroonisen ainekäytön vuoksi, seurauksena on juurikin unettomuus. Se oli yksi brutaaleimmista seurauksista lääkkeistä. Okei myös kehon pakkoliikuttelu oli. Se unettomuuden kanssa vei täysin pohjalle.
On myös riskaabelia veivailla "luojan luomaa" unen arkkitehtuuria aineilla jotka esim supistaa jotain unijaksoja kuten tietyt masislääkkeet REM unta. En ihmettele jos ihmiset näiltä sukupolvilta kärsivät dementiasta yhä useammin syödessään näitä neurotoksiineita ilta ja päivälääkkeinä.Osaa ihmisistä lääkkeet puolestaan väsyttävät. Jotkut nukkuisivat vaikka vuorokauden ympäri, jos siihen olisi tilaisuus.
Tässäkin on se yksilöllisyys, kun jokainen reagoi omalla tavallaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitan niitä kirjoittelijoita, jotka suurin piirtein kirjoittelevat, että ei sinulla mitään ole. Syö lääkkeesi, vaikka taju ja henki menisivät.
Mistä sinä tiedät miten paljon kullakin on kokemusta ihmiset jotka ovat tehneet hoitoalalla työtä ivat kokeneita vuosikausien kokemuksella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osaa ihmisistä lääkkeet puolestaan väsyttävät. Jotkut nukkuisivat vaikka vuorokauden ympäri, jos siihen olisi tilaisuus.
Tässäkin on se yksilöllisyys, kun jokainen reagoi omalla tavallaan.Siis lääkkeet voi nukuttaa kyllä mutta pitkässä juoksussa edesauttavat unettomuuden syntyä koska vieroitusoireet ja toleranssi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edelliseen tekstiin vielä aiheellinen lisäys: olen siis ollut mt-diagnosoitu ja käyttänyt kyseisiä palveluita ajoittain, sekä käyttänyt lääkkeitä noin 20 vuoden ajan. Ja tulin siihen lopputulokseen, että ei todellakaan olisi kannattanut. Loppujen lopuksi ei tullut mitään hyötyä, menetin vain työ ja toimintakykyni, sekä sain lääkkeiden käytön seurauksena lisäsairauksia.
terv. Yli 20 vuoden kokemusasiantuntijuudella. Niin, että tiedän, mistä kirjoitan.Entä jos netissä on ihmisiä jotka esittää niitä vasta argumentteja neljänkymmenen vuoden kokemuksella? Netti nimittäin on niin iso paikka, että sieltä aina löytyy joku kokeneempi.
- Anonyymi
Vaikka lääkkeet eivät olekkaan räjähdysmäisesti muuttuneet, niin nuorten terapiatakuu on taas yksi konkreettinen esimerkki siitä että hoito muuttuu jatkuvasti.
Asiantuntijat tietysti tietää, että terapialla ei pystystä parantamaan kaikkia asioita. Esimerkiksi narsismi tai psykoosisairaudet ovat yleensä terapian ulottumattomissa. Ylipäätään terapiaan tarvitaan se oma tahtotila työstää omia ongelmiaan.
Eli käytännössä ne ihmiset jotka eivät halua tai muuten ole valmiita työstämään itseään, esimerkiksi sairaudentunnottomat, joutuvat tyytymään julkisen terveydenhuollon syyttelyyn, kun eivät itse saa omaa ahteriaan sinne yksityiselle hoitoon. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Vaikka lääkkeet eivät olekkaan räjähdysmäisesti muuttuneet, niin nuorten terapiatakuu on taas yksi konkreettinen esimerkki siitä että hoito muuttuu jatkuvasti.
Asiantuntijat tietysti tietää, että terapialla ei pystystä parantamaan kaikkia asioita. Esimerkiksi narsismi tai psykoosisairaudet ovat yleensä terapian ulottumattomissa. Ylipäätään terapiaan tarvitaan se oma tahtotila työstää omia ongelmiaan.
Eli käytännössä ne ihmiset jotka eivät halua tai muuten ole valmiita työstämään itseään, esimerkiksi sairaudentunnottomat, joutuvat tyytymään julkisen terveydenhuollon syyttelyyn, kun eivät itse saa omaa ahteriaan sinne yksityiselle hoitoon.Terapiatakuun järjestäminen ei ole sama asia, eikä tarkoita sitä, että psykiatrian puolella oleva hoito ja hoitokeinot etenkään julkisella puolella muuttuvat välttämättä millään tavalla. Tietyt tavat kohdella, asennoitua ja kohdella mt-oireista kertovia kohtaan hoitotahon puolella ovat olleet samat jo useita vuosikymmeniä. Eivätkä ne muutu samalla, kun joku "hoitotakuu" varmistetaan. Psykoosioireisille, tai skitsofreniadiagnoosin saaneille on annettu julkisella puolella useimmiten hoidoksi pelkästään diagnosointi ja lääkitykset. Ei mitään muuta. Ja avopuolella hoito on ollut pelkkää jutustelua, eli smalltalkkia, tyyliin: "Mitä teet päivisin ja otatko lääkkeesi?" Hoitopuolella toimivien mielenkiinto ja keskittyminen on ollut vain näissä asioissa. Onko se riittävää hoitoa, tai ylipäätään mitään hoitoa laisinkaan?
Lisäksi tuohon psykoottisesti tulkittujen joukossa on myös ollut ja edelleen paljon niitä, joilla on traumataustaa. Nämä asiat sotketaan hyviin usein toisiinsa, koska oireet ovat samantyyppisiä. Ja traumoja kokeneilla on hyvin usein myös psykoottistyyppisiä oireita. Traumoja ei hoideta millään neurolepteillä. Ottakaa asiasta enemmän selvää.
Sairaudentunnottomiksi syyttelyyn lähtevät useimmiten ne, joiden omat eväät asialliseen argumentointiin ja toisten mielipiteiden ja asioiden laajempaan ymmärtämiseen loppuvat.
Lisäksi yksityisen puolen palvelut ovat monelle pienituloiselle liian kalliita. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Mistä sinä tiedät miten paljon kullakin on kokemusta ihmiset jotka ovat tehneet hoitoalalla työtä ivat kokeneita vuosikausien kokemuksella.
Hoitavalla ihmisellä ja hoidettavalla ihmisellä on vähän erilaiset ne kokemukset.
Tai voisi sanoa, että näkevät asiat eri näkökulmasta. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Entä jos netissä on ihmisiä jotka esittää niitä vasta argumentteja neljänkymmenen vuoden kokemuksella? Netti nimittäin on niin iso paikka, että sieltä aina löytyy joku kokeneempi.
Täytyykö siitä kilpailla, kenellä on enemmän kokemusta, kenellä vähemmän ?
Kokemukset ovat hyvinkin omakohtaisia.
Kokemuksista kertomalla ja keskustelemalla jaetaan omia kokemuksia muille/muiden kanssa. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Vaikka lääkkeet eivät olekkaan räjähdysmäisesti muuttuneet, niin nuorten terapiatakuu on taas yksi konkreettinen esimerkki siitä että hoito muuttuu jatkuvasti.
Asiantuntijat tietysti tietää, että terapialla ei pystystä parantamaan kaikkia asioita. Esimerkiksi narsismi tai psykoosisairaudet ovat yleensä terapian ulottumattomissa. Ylipäätään terapiaan tarvitaan se oma tahtotila työstää omia ongelmiaan.
Eli käytännössä ne ihmiset jotka eivät halua tai muuten ole valmiita työstämään itseään, esimerkiksi sairaudentunnottomat, joutuvat tyytymään julkisen terveydenhuollon syyttelyyn, kun eivät itse saa omaa ahteriaan sinne yksityiselle hoitoon.Ei se aina ole kiinni oman ahterin siirrosta yksityiselle. Kaikilla ei ole siihen yksityiseen varoja. Helppohan se on sellaisen sanoa toisille, että menkää, jolla itsellään on siihen varaa.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Terapiatakuun järjestäminen ei ole sama asia, eikä tarkoita sitä, että psykiatrian puolella oleva hoito ja hoitokeinot etenkään julkisella puolella muuttuvat välttämättä millään tavalla. Tietyt tavat kohdella, asennoitua ja kohdella mt-oireista kertovia kohtaan hoitotahon puolella ovat olleet samat jo useita vuosikymmeniä. Eivätkä ne muutu samalla, kun joku "hoitotakuu" varmistetaan. Psykoosioireisille, tai skitsofreniadiagnoosin saaneille on annettu julkisella puolella useimmiten hoidoksi pelkästään diagnosointi ja lääkitykset. Ei mitään muuta. Ja avopuolella hoito on ollut pelkkää jutustelua, eli smalltalkkia, tyyliin: "Mitä teet päivisin ja otatko lääkkeesi?" Hoitopuolella toimivien mielenkiinto ja keskittyminen on ollut vain näissä asioissa. Onko se riittävää hoitoa, tai ylipäätään mitään hoitoa laisinkaan?
Lisäksi tuohon psykoottisesti tulkittujen joukossa on myös ollut ja edelleen paljon niitä, joilla on traumataustaa. Nämä asiat sotketaan hyviin usein toisiinsa, koska oireet ovat samantyyppisiä. Ja traumoja kokeneilla on hyvin usein myös psykoottistyyppisiä oireita. Traumoja ei hoideta millään neurolepteillä. Ottakaa asiasta enemmän selvää.
Sairaudentunnottomiksi syyttelyyn lähtevät useimmiten ne, joiden omat eväät asialliseen argumentointiin ja toisten mielipiteiden ja asioiden laajempaan ymmärtämiseen loppuvat.
Lisäksi yksityisen puolen palvelut ovat monelle pienituloiselle liian kalliita.Traumoja ei hoideta neurolepteillä, se on totta.
Mutta traumojen mahdollisesti aiheuttamia oireita voidaan yrittää hoitaa neurolepteillä. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Niin aatelepa jos nuoria ihmisiä ihan kädestä pitäen valmennetraisiin kunnon elintapoihin, kyseenalaistamaan yhteiskunnan status quoa ja tekeekö elämänmenomme meitä onnellisiksi, mietittäisiin elämää filosofisesta näkökulmasta pohtien suhdetta kärsimykseen, opetettaisiin tasapainottamaan autonomista hermostoa ynnä muuta. Kehollista terapiaa lisättäisiin, terapiakerta voisi hyvin tapahtua vaikka luonnossa liikkuen samalla.
Ymmärrettäisiin tekijät johon voi olla hankala vaikuttaa hyvinvoinnissa esim köyhyys (voi toki vaikuttaa mutta sen edessä esim lapsi on voimaton ja siinä jää jäljet psyykeeseen), ja näitä mietittäisiin, ei yksilön aivokemioita.
Lääkevieroitus tehtäisiin turvallisesti uusimman lääkevieroitustutkimuksen mukaan esim Maudsley deprescribing kirjan mukaan. Myös osastolla saisi vähentää pillereitä.
Ja katsottaisiin kumpi hoitomalli on tehokkaampi, pillerilinja vai valmennuslinja. Lääkkeitä voisi ottaa mutta vain kunnon informoidun suostumuksen kautta, psykoaktiivisina aineina hoitamaan oireita, mutta pääosin lääkkeet ymmärrettäisiin neurotoksiineina johon pitää suhtautua varovaisesti.Miksi ihmisten pitäisi olla niin uusavuttomia, että heitä pitäisi kädestä pitäen holhota?
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Täytyykö siitä kilpailla, kenellä on enemmän kokemusta, kenellä vähemmän ?
Kokemukset ovat hyvinkin omakohtaisia.
Kokemuksista kertomalla ja keskustelemalla jaetaan omia kokemuksia muille/muiden kanssa.Ongelmahan ei ole se oma kokemus, siitä että hoito olisi epäonnistunut tai siitä, että lääkkeissä on haittavaikutuksia, vaan ongelma on siinä, että sen kokemuksen avulla yritetään evätä muiden ihmisten hoito, koska ei itse uskota olevan sairaita.
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Ei se aina ole kiinni oman ahterin siirrosta yksityiselle. Kaikilla ei ole siihen yksityiseen varoja. Helppohan se on sellaisen sanoa toisille, että menkää, jolla itsellään on siihen varaa.
Niin no, kuinka usein siellä lääkärillä meinasi käydä? Jos siellä haluaa rampata kahden viikon välein, niin ei varmaan kenenkään rahat riitä, mutta jos käy kerran vuodessa, niin se on noin tupakkatopan verran kuukaudessa sitä rahaa.
Eli ei se niinkään ole rahasta kiinni, vaan kyse on enempi siitä, että kenen luonne antaa käydä siellä yksityisellä. Kannattaa muistaa että sellaisiakin on. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Miksi ihmisten pitäisi olla niin uusavuttomia, että heitä pitäisi kädestä pitäen holhota?
Se olisi ilmeisesti helpompaa, jos ei tarvitsisi itse tehdä mitään.
Kun yhteiskunta kuulemma vaatii niin paljon...... - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Ongelmahan ei ole se oma kokemus, siitä että hoito olisi epäonnistunut tai siitä, että lääkkeissä on haittavaikutuksia, vaan ongelma on siinä, että sen kokemuksen avulla yritetään evätä muiden ihmisten hoito, koska ei itse uskota olevan sairaita.
Tämä kyllä totta.
Vaikka olen itse kokenut, mitä olen, sekä hyvää että huonoa, ja kaikkea siltä väliltä, niin ajattelen kyllä, ettei ole minun asiani neuvoa ketään, mitä hän tekee hoitonsa kanssa.
Yleensä se on ammattilaisten kanssa hoidettava asia. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Niin no, kuinka usein siellä lääkärillä meinasi käydä? Jos siellä haluaa rampata kahden viikon välein, niin ei varmaan kenenkään rahat riitä, mutta jos käy kerran vuodessa, niin se on noin tupakkatopan verran kuukaudessa sitä rahaa.
Eli ei se niinkään ole rahasta kiinni, vaan kyse on enempi siitä, että kenen luonne antaa käydä siellä yksityisellä. Kannattaa muistaa että sellaisiakin on.Tietenkin on, kaikenlaisia.
Mutta on myös ihmisiä, joille ei se kerta vuodessa riitä.
Jotkut tapaa lääkärin useammin, jotkut hoitajan vielä sitäkin useammin. Yksityisellä se voisi tulla liian kalliiksi. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Tietenkin on, kaikenlaisia.
Mutta on myös ihmisiä, joille ei se kerta vuodessa riitä.
Jotkut tapaa lääkärin useammin, jotkut hoitajan vielä sitäkin useammin. Yksityisellä se voisi tulla liian kalliiksi.No samalla röökimatikalla jos polttaa topan viikkoon, niin pääsee yksityiselle lääkärille jo neljä kertaa vuoteen.
Elämä on valintoja. Kuinka kovasti sitä haluaa käydä siellä yksityisellä. Väitän edelleen että se ei ole pelkästä rahasta kiinni, vaan se on vain se helpoin tekosyy.
Ehkä julkisellakin puolella pitäisi olla pieni maksu, että ihminen aidosti ymmärtäisi että hänen olisi ajateltava omaa parastaan. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
No samalla röökimatikalla jos polttaa topan viikkoon, niin pääsee yksityiselle lääkärille jo neljä kertaa vuoteen.
Elämä on valintoja. Kuinka kovasti sitä haluaa käydä siellä yksityisellä. Väitän edelleen että se ei ole pelkästä rahasta kiinni, vaan se on vain se helpoin tekosyy.
Ehkä julkisellakin puolella pitäisi olla pieni maksu, että ihminen aidosti ymmärtäisi että hänen olisi ajateltava omaa parastaan.Tunnetko keitään köyhiä, varattomia ihmisiä ?
Et ilmeisesti, kun et ymmärrä, vaan tahallasi väännät tahdosta ja varoista. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Miksi ihmisten pitäisi olla niin uusavuttomia, että heitä pitäisi kädestä pitäen holhota?
Ai kutsut holhoamiseksi järkevää hoitomallia jossa puutteellisilla selviytymiskeinoilla olevia nuoria ihmisiä opetetaan huolehtimaan hyvinvoinnistaan kovasti stressaavassa maailmassa ilman että heidän aivoja ollaan heti sorkkimassa. On kyllä ihan hulluutta semmonen traumainformoitu, elämänhallintaa parantava, kunnon elämäntapoihin satsaava hoitomalli jossa lääkkeitä ei tungeta kuten ennen.
Holhousta!!?
- Anonyymi
Kannattaa tutustua Dunning-Gruger efektiin.
Selvittää aika tyhjentävästi, miten ihminen joka ei kykene hoitamaan itseään, saati jotain toista, väittää olevansa joku hoitoalan asiantuntija.- AnonyymiUUSI
En usko, että kukaan on tällä palstalla suoranaisesti väittänyt olevansa hoitoalan asiantuntija.
Kyse on palveluita käyttäneiden omista tekemistä havainnoista kyseisestä hoitokulttuurista. Esim. käytössä olevista hoitokeinoista, asenteista, tai potilaiden kohtelusta. Esim. siitä, miten palveluita käyttävän kohdalla psykiatriassa nojataan liian paljon siihen lääkkeiden määräämiseen mihin tahansa oireeseen. Ottamatta huomioon yksilön elämässä olevia olosuhteita, elämäntilannetta, tai hänen elämässään kokemiaan asioita.
Se, että joku kertoo olevansa kokemusasiantuntija ei tarkoita sitä, että hän olisi mikään hoitoalan asiantuntija. Mutta se ei tarkoita, eikä vähennä näiden havaintojen, tai havaitsijan oikeassa olemista, tai sitä, etteivätkö ihmisen tekemät havainnot olisi oikeasti paikkansapitäviä. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
En usko, että kukaan on tällä palstalla suoranaisesti väittänyt olevansa hoitoalan asiantuntija.
Kyse on palveluita käyttäneiden omista tekemistä havainnoista kyseisestä hoitokulttuurista. Esim. käytössä olevista hoitokeinoista, asenteista, tai potilaiden kohtelusta. Esim. siitä, miten palveluita käyttävän kohdalla psykiatriassa nojataan liian paljon siihen lääkkeiden määräämiseen mihin tahansa oireeseen. Ottamatta huomioon yksilön elämässä olevia olosuhteita, elämäntilannetta, tai hänen elämässään kokemiaan asioita.
Se, että joku kertoo olevansa kokemusasiantuntija ei tarkoita sitä, että hän olisi mikään hoitoalan asiantuntija. Mutta se ei tarkoita, eikä vähennä näiden havaintojen, tai havaitsijan oikeassa olemista, tai sitä, etteivätkö ihmisen tekemät havainnot olisi oikeasti paikkansapitäviä.Omasta kokemuksesta voin kertoa, että se havainnointi muuttuu kummasti, kun alkaa itse kuntoutumaan, niin kävi ainakin itselleni.
Asioita katselee eri tavalla, kun pääsee itsensä kanssa tasapainoon.
Vaikka omalla kohdallani oli myös huonoja kokemuksia, oli siellä hyvääkin. En pysty sitä kieltämään.
Enkä kyllä olisi tänä päivänä senkään vertaa hyvässä kunnossa, mitä nykyään olen, jos en olisi psykiatrian polkua läpi käynyt. Että on siitä hyötyäkin ollut. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
En usko, että kukaan on tällä palstalla suoranaisesti väittänyt olevansa hoitoalan asiantuntija.
Kyse on palveluita käyttäneiden omista tekemistä havainnoista kyseisestä hoitokulttuurista. Esim. käytössä olevista hoitokeinoista, asenteista, tai potilaiden kohtelusta. Esim. siitä, miten palveluita käyttävän kohdalla psykiatriassa nojataan liian paljon siihen lääkkeiden määräämiseen mihin tahansa oireeseen. Ottamatta huomioon yksilön elämässä olevia olosuhteita, elämäntilannetta, tai hänen elämässään kokemiaan asioita.
Se, että joku kertoo olevansa kokemusasiantuntija ei tarkoita sitä, että hän olisi mikään hoitoalan asiantuntija. Mutta se ei tarkoita, eikä vähennä näiden havaintojen, tai havaitsijan oikeassa olemista, tai sitä, etteivätkö ihmisen tekemät havainnot olisi oikeasti paikkansapitäviä.Yhden ihmisen subjektiivinen kokemus ei automaattisesti kerro totuutta hoitokulttuurista, eikä myöskään siitä että mitkä ovat käytössäolevat hoitokeinot. Tietysti voi olla, että hänelle on sattunut jostain syystä poikkeuksellisen huonoa hoitoa, mutta yleisesti ottaen se kertoo enemmän vain yksilöstä, ja hänen sairaudestaan. Maailmassa vaan on olemassa ihmisiä joita ei joko pystytä parantamaan, tai ihmisä joille vaan ei kelpaa paraskaan.
Sitä tarkoitusta varten hoitoa mitataan jatkuvasti erilaisilla tilastoilla ja kyselyillä. Ne antaa huomattavasti paremman kuvan siitä miten potilaat kokevat kohtelun, tai millä tavalla ihmiset paranee ja poistuu palvelusta. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Yhden ihmisen subjektiivinen kokemus ei automaattisesti kerro totuutta hoitokulttuurista, eikä myöskään siitä että mitkä ovat käytössäolevat hoitokeinot. Tietysti voi olla, että hänelle on sattunut jostain syystä poikkeuksellisen huonoa hoitoa, mutta yleisesti ottaen se kertoo enemmän vain yksilöstä, ja hänen sairaudestaan. Maailmassa vaan on olemassa ihmisiä joita ei joko pystytä parantamaan, tai ihmisä joille vaan ei kelpaa paraskaan.
Sitä tarkoitusta varten hoitoa mitataan jatkuvasti erilaisilla tilastoilla ja kyselyillä. Ne antaa huomattavasti paremman kuvan siitä miten potilaat kokevat kohtelun, tai millä tavalla ihmiset paranee ja poistuu palvelusta."Maailmassa vaan on olemassa ihmisiä joita ei joko pystytä parantamaan, tai ihmisä joille vaan ei kelpaa paraskaan."
Vai että harmi johtuu vain siitä että ihmisen sairautta ei pystytä parantamaan tai kelpaa paraskaan. Voi helvetti sentään :D
Kyllä harmi johtuu siitä että psykiatrian aineet aiheuttavat harmeja, eikä todellakaan kaikki saa lähellekään parasta hoitoa. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
"Maailmassa vaan on olemassa ihmisiä joita ei joko pystytä parantamaan, tai ihmisä joille vaan ei kelpaa paraskaan."
Vai että harmi johtuu vain siitä että ihmisen sairautta ei pystytä parantamaan tai kelpaa paraskaan. Voi helvetti sentään :D
Kyllä harmi johtuu siitä että psykiatrian aineet aiheuttavat harmeja, eikä todellakaan kaikki saa lähellekään parasta hoitoa.Osallistuvatko kaikki ihan oikeasti ja tosissaan siihen omaan hoitoonsa, ja jos, niin minkä verran ja millä motivaatiolla ?
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
En usko, että kukaan on tällä palstalla suoranaisesti väittänyt olevansa hoitoalan asiantuntija.
Kyse on palveluita käyttäneiden omista tekemistä havainnoista kyseisestä hoitokulttuurista. Esim. käytössä olevista hoitokeinoista, asenteista, tai potilaiden kohtelusta. Esim. siitä, miten palveluita käyttävän kohdalla psykiatriassa nojataan liian paljon siihen lääkkeiden määräämiseen mihin tahansa oireeseen. Ottamatta huomioon yksilön elämässä olevia olosuhteita, elämäntilannetta, tai hänen elämässään kokemiaan asioita.
Se, että joku kertoo olevansa kokemusasiantuntija ei tarkoita sitä, että hän olisi mikään hoitoalan asiantuntija. Mutta se ei tarkoita, eikä vähennä näiden havaintojen, tai havaitsijan oikeassa olemista, tai sitä, etteivätkö ihmisen tekemät havainnot olisi oikeasti paikkansapitäviä.Arvostan suuresti kokemusasiantuntijoita, he pistävät likoon koko persoonansa ja ovat käyneet läpi ehkä sen kaikkein kovimman koulun, eli elämän koulun.
Siinä pitää olla jo hyvin sinut itsensä ja oman sairautensa kanssa, riippumatta siitä miten onnellinen se tarina on. Tärkeintä on se että se prosessi ei ole mitenkään kesken.
Eli pelkkä kokemus ei todellakaan riitä, vaan siinä ptiää olla sitä asiantuntijuutta mukana. Siinä pitää se oma kokemus osata valjastaa sellaiseen hyötykäyttöön, että siitä on vielä hyötyä muillekkin. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
"Maailmassa vaan on olemassa ihmisiä joita ei joko pystytä parantamaan, tai ihmisä joille vaan ei kelpaa paraskaan."
Vai että harmi johtuu vain siitä että ihmisen sairautta ei pystytä parantamaan tai kelpaa paraskaan. Voi helvetti sentään :D
Kyllä harmi johtuu siitä että psykiatrian aineet aiheuttavat harmeja, eikä todellakaan kaikki saa lähellekään parasta hoitoa.Mikä hoito olisi sinut saanut parantumaan?
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Mikä hoito olisi sinut saanut parantumaan?
Ihmisyydestä ja siihen liittyvästä kärsimyksestä on hankala parantua.
- AnonyymiUUSI
Lääketieteeseen perustuvassa länsimaisessa kulttuurissa puhutaan yllättävän paljon mielisairauksista ja mielisairaaloista, vaikka mielisairaalaverkostoa on lakkautettu ja mielenterveyspotilaat pärjäävät avohoidossa. Lääkitys on parantunut ja muutenkin on pystytty tukemaan arjessa selviämiseen liittyvissä aiheissa.
Monet mielisairaudet ja neurologisetkin sairaudet paranevat jonkin verran, kun keksittiin siideripissis. Välillä kannattaa vain juoda siideriä ja käydä pissalla ja keskittyä siihen. Se hoitaa länsimaisen ihmisen sekavuustilaan joutuneita aivoja yllättävän hyvin (oli lääkiksen opiskelijoiden keksintö 90-luvulla). Neurologiset sairaudet tyypillisimmillään aiheuttavat pissavaivoja ja neurologiset sairaudet joskus myös paranevat keskittymällä pissalla käymiseen. Jos joutuu rakkopunktioon, niin kannattaisi edes joskus miettiä vain pelkkää rakkopunktiota koko päivän ajan. Pissa-asioiden miettiminen hoitaa aivoja kuntoon.
Keuhkosairaalat ovat länsimaisessa kulttuurissa todellakin olemassa, eikä niitä pystytty lakkauttamaan. Keuhkolääkärit päättivät alkaa vastustamaan professori Laaksosta, joka oli keksinyt keinon parantaa allergioita ja astma. Kuuluisa sisäoopilaitos Eton perustuu siihen, että siellä on keuhkolääkärin suunnittelema astmahoito myös kouluikäisille. Keuhkosairaaloihin oli kehittynyt eräänlainen miesten sisäoppilaitos, koska niissä oikeasti joudutaan viettämään pitkiäkin aikoja.
Ruotsin johtama kapitalismi perustui kirjanpitäjien tekemiin tilinpäätöksiin ja tilinpäätöksistä saatiin paljon rahaa ruotsalaisille kerran vuodessa. Ekonomitkin sairastavat aina astmaa ja loppuvuosi meni keuhkosairaalassa. Nordea vaihtoi kirjanpitäjät kirjanpito-ohjelmaan 2000-luvulla, mutta keuhkosairaaloihin ei haluttu mihinkäänlaisia muutoksia. Astman tärkeys ruotsalaiselle miehelle pistää miettimään. Länsimaistakin löytyi yksi lepokoti kaikenlaisen touhuamisen vastapainoksi, eikä se ollut luostari.- AnonyymiUUSI
Kiitos tekstisi tuottamista hyvistä nauruista!
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos tekstisi tuottamista hyvistä nauruista!
Yhdyn kyllä kiitoksiin, sen verran hyvää oli mielikuvituksen anti.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vakava rikosepäily Seinäjoella
Ilkka ei taaskaan tiedä mitään mutta hesalaiset kertoo: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010959325.html412551Mitä on woketus?
Täälläkin hoetaan usein sanaa "woketus". Mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa? Ilmeisesti sen käyttäjät ymmärtävät sen k3902055Oletko jo luovuttanut?
Joko olet luovuttanut kaivatun suhteen ja hyväksynyt, että mitään ei tule?1381704Olet saanut kyllä tunnisteita
Itsestäsi ja meistä. Mutta mikä siinä on, ettet kirjoita etkä anna itsestäsi merkkejä. Ellei ole kysymys siitä, mikä ens181681Ikääntyvien tilanne Suomessa on järkyttävä - Hoivakotiin ei pääse, vaan joutuu selviytymään yksin
Ikääntyvien tilanne Suomessa on järkyttävä… Hoivakoteihin sijoittamista vältellään, koska hoito on kallista ja hyvinvoin1181561Mies pakko olla rehellinen
Kiinnostuin koska olet tosi komea ja sulla on ihana puheääni. Olen aika pinnallinen sitten kai... 😓 kyllä olet tosi rau151411Hirvenmaitojuusto
Olin Prisman juustohyllyllä kun vierestä alkoi kuulua kamala paapatus. Siinä oli vanha muori, joka räyhäsi raivokkaasti,01092Kristo Salminen, 52, riisuutui - Paljasti Iso-Börjen tatuoinnit - Somekansan tuomio yksimielinen
Iso-Börje, tuo iso, tatuoitu, yltiöromanttinen ja aika kuuma rikollispomo - vai mitä mieltä sinä olet? Lue lisää ja kat211073- 69971
Kerro mulle miksi juuri me
Kohdattiin? Tässä elämässä. Vaikka ollaan edelleen tutut tuntemattomat. Se on omituinen tunne.63905